Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 04.08.17 - klo:10:41
-
Mitäs mieltä olette, kuinka tommonen etukuormaajalla varustettu N143 käsittelee viissiipistä Kvernelandin kääntöauraa. Onko järkevää, vai pitäisikö jäädä neljään siipeen. Mää olen nyt viisi vuotta käännellyt kolmesiipisellä. Piti tulla aluksi vähäiseen käyttöön, mutta kyntö muuttui niin mukavaksi hommaksi tuon paluuauran takia, että kynnettävä ala on pikkuhiljaa kasvanut. Varsinkin toi syysviljarumba vaatisi jotain tehoja ja tuottavuuden nostoa. Ei tahdo enää jaksaa painaa niin paljon hommia kuin ennen, pitäisi päästä helpommalla. Mun mielestä kiekot ei ole enää välttämätön varuste. Puukot on toiminu heinämaallakin ihan hyvin. Muovisiipeen en uskalla lähteä mukaan, Joozeppikin on toistaiseksi vaiennut kokemuksistaan. Vetotehoa toi Kvernelandi ilmeisesti vaatii enemmän ja savet on Hts,Hes,Hss eli jäykkää, aaltoilevaa muttei kovin mäkistä.
-
Äkkiäpä se nuari mies alkoi väsähtämään.
-
Mitäs mieltä olette, kuinka tommonen etukuormaajalla varustettu N143 käsittelee viissiipistä Kvernelandin kääntöauraa. Onko järkevää, vai pitäisikö jäädä neljään siipeen. Mää olen nyt viisi vuotta käännellyt kolmesiipisellä. Piti tulla aluksi vähäiseen käyttöön, mutta kyntö muuttui niin mukavaksi hommaksi tuon paluuauran takia, että kynnettävä ala on pikkuhiljaa kasvanut. Varsinkin toi syysviljarumba vaatisi jotain tehoja ja tuottavuuden nostoa. Ei tahdo enää jaksaa painaa niin paljon hommia kuin ennen, pitäisi päästä helpommalla. Mun mielestä kiekot ei ole enää välttämätön varuste. Puukot on toiminu heinämaallakin ihan hyvin. Muovisiipeen en uskalla lähteä mukaan, Joozeppikin on toistaiseksi vaiennut kokemuksistaan. Vetotehoa toi Kvernelandi ilmeisesti vaatii enemmän ja savet on Hts,Hes,Hss eli jäykkää, aaltoilevaa muttei kovin mäkistä.
Maan ystävänä suosittelen vaan neljää. Muutenkin jo painoa kun on etukuormaaja.
Jouduttaa se yksikin lisää jo melkosesti.
-
Nostovoima varmaan riittää.Kuormaajaan saa kauhan ja kauhaan hiekkaa, sepeliä tai jotain.
Puukot toimii nurmella. Esiaurat toimii nurmella. Ja molemmat toimivat sängellä. Eiköhän muovisiivetkin toimi savella.
-
Nostovoima varmaan riittää.Kuormaajaan saa kauhan ja kauhaan hiekkaa, sepeliä tai jotain.
Puukot toimii nurmella. Esiaurat toimii nurmella. Ja molemmat toimivat sängellä. Eiköhän muovisiivetkin toimi savella.
Nonni, just ku mää kirjotin jotain sotkemisesta ni sää ehdotat vielä kauhaa jossa on sepeliä....
Ei pojat einoin....
-
Äkkiäpä se nuari mies alkoi väsähtämään.
Sit siinä tulee vielä sellainen ongelma, että käännöksiä tulee vähillä siivillä enemmän. Väsähtelee kääntölaite ja traktorikin tommosesta turhasta rumbasta. Vaseliinia ajettava niveliin aina kun mahdollista.
Laitetaan vielä sellainenkin reunaehto, että kauhaa ja varsinkaan sepeliä ei viitsisi mukana kuskata. Mun mielestäni jo liian härskiä.
-
Laitetaan vielä sellainenkin reunaehto, että kauhaa ja varsinkaan sepeliä ei viitsisi mukana kuskata. Mun mielestäni jo liian härskiä.
Entäs hinattavat jos välttämättä haluat viisi siipeä? Jos noin monta olisi nostolaitteessa niin siinä käytännössä alkaisi tekemään myös leveää päistetietä vaikkei semmoista haluaisikaan....
-
Esiaura olisi ehkä järkevä ratkaisu. Sen saisi tukevammin kiinni ja pysyisi siinä säädössään, eikö. Noi pitkissä lovissa olevat kuorijat on ehkä paskin ratkaisu koskaan. Aikamoinen passaaminen ja hampaat irvessä kiristely, että ne saa pysymään paikoillaan. Sitten kuitenkin joku pikku hiljaa alkaa lipeämään säädöistään ja sitten metsästetään, että missä vika. En ole tykännyt noista koskaan, merkistä riippumatta.
-
Laitetaan vielä sellainenkin reunaehto, että kauhaa ja varsinkaan sepeliä ei viitsisi mukana kuskata. Mun mielestäni jo liian härskiä.
Entäs hinattavat jos välttämättä haluat viisi siipeä? Jos noin monta olisi nostolaitteessa niin siinä käytännössä alkaisi tekemään myös leveää päistetietä vaikkei semmoista haluaisikaan....
Kyllä se hinattava on aikalailla poissuljettu vaihtoehto. Päisteitten tiivistyminen ei luulisi olevan ainakaan pahempaa kuin sarka-aurojen kanssa.
-
Tyydy vaan 4-siipisiin. Neloskoneinen on vaan merkistä riippumatta kiikkerä.
Esiaurat ja jos hydraulisesti säätyvä työleveys niin sillon muistisylinteri (vetää auran suppuun ennen käännöstä).
5-siipiset on rohjot. Noi muovisiivet muuten kestää huomattavasti enemmän kuin voisi kuvitella. Muovisiipiset hommattiin aikanaan ruoppamaiden kyntöä varten. Nykyään niillä kynnetään kaikkia peltoja maalajista huolimatta. On siis terässiipiset ja muovisiipiset aurat käytössä.
-
Kyllä se jaksaa sitä 5-siipistäkin viedä, mutta on varmasti kiikkerä.
Ota sun maille puukoilla ja esiauroilla. Muovi tai sälesiivillä.
Ja tietenkin varimasterina a.k.a hydraulisesti säätyvällä viilun leveydellä.
Suosittelen Kuhnia ja Överumia.
-
Laitetaan vielä sellainenkin reunaehto, että kauhaa ja varsinkaan sepeliä ei viitsisi mukana kuskata. Mun mielestäni jo liian härskiä.
Entäs hinattavat jos välttämättä haluat viisi siipeä? Jos noin monta olisi nostolaitteessa niin siinä käytännössä alkaisi tekemään myös leveää päistetietä vaikkei semmoista haluaisikaan....
Kyllä se hinattava on aikalailla poissuljettu vaihtoehto. Päisteitten tiivistyminen ei luulisi olevan ainakaan pahempaa kuin sarka-aurojen kanssa.
Ota hinattava koekäyttöön puoleksi päiväksi, melkoisen vakuuttavaa todistusta niiden eduista sain analyyttiseltä käyttäjältä äskettäin.
-
Musta esiauroilla ja murtavalla siivellä on hydraulinen viiluleveyden säätö turhaa hifistelyä, eikun iso tuumaluku, oikomiset ratilla, ja kaikki kääntyy ja peittyy.
-
Myy mulle ne kolmoset....
-
Nostovoima varmaan riittää.Kuormaajaan saa kauhan ja kauhaan hiekkaa, sepeliä tai jotain.
Puukot toimii nurmella. Esiaurat toimii nurmella. Ja molemmat toimivat sängellä. Eiköhän muovisiivetkin toimi savella.
Nonni, just ku mää kirjotin jotain sotkemisesta ni sää ehdotat vielä kauhaa jossa on sepeliä....
Ei pojat einoin....
tasapainossa kulkeminen vähentää tiivistymää, ilmeisesti traktori 5-siipisen kanssa on päisteessä melkein kaikki paino takapyörillä. Jos vähän keventää takapyöriä, niin pieni paino edessä ei pahenna tilannetta...näin siis päisteessä. Vedettäessä samoin kaksi luistavaa pyörää sotkee enemmän kuin neljä pitävää pyörää. Etupainon pitäisi olla mahdollisimman pieni ja mahdollisimman pitkän varren päässä, ettei kokonaispaino nouse liikaa...jota ilmeisesti skn pelkää.
Joskus on tullut asiaa mietittyä, kun päisteet sotkettu jyrsinkylvösysteemillä :)
-
Nostovoima varmaan riittää.Kuormaajaan saa kauhan ja kauhaan hiekkaa, sepeliä tai jotain.
Puukot toimii nurmella. Esiaurat toimii nurmella. Ja molemmat toimivat sängellä. Eiköhän muovisiivetkin toimi savella.
Nonni, just ku mää kirjotin jotain sotkemisesta ni sää ehdotat vielä kauhaa jossa on sepeliä....
Ei pojat einoin....
tasapainossa kulkeminen vähentää tiivistymää, ilmeisesti traktori 5-siipisen kanssa on päisteessä melkein kaikki paino takapyörillä. Jos vähän keventää takapyöriä, niin pieni paino edessä ei pahenna tilannetta...näin siis päisteessä. Vedettäessä samoin kaksi luistavaa pyörää sotkee enemmän kuin neljä pitävää pyörää. Etupainon pitäisi olla mahdollisimman pieni ja mahdollisimman pitkän varren päässä, ettei kokonaispaino nouse liikaa...jota ilmeisesti skn pelkää.
Joskus on tullut asiaa mietittyä, kun päisteet sotkettu jyrsinkylvösysteemillä :)
Tiivistyy se maa kuitenkin vaikka paino olis miten jaettu.
Tiivistymän syvyys vaan muuttuu.
Nää tonnirenkaiset möröt joissa perässä tulee 20tonnia painoa kolmella akselilla metrin leveydellä, kokonaispaino 40tonnia. Vastaa lautasmuokkaimella raiskattua peltoa, huomattavasti syvemmältä.
Mutta onneksi on salaojaurakoitsijoita, jankkureita, muokkauskasveja ja Suomen keskisato.....
-
Nostovoima varmaan riittää.Kuormaajaan saa kauhan ja kauhaan hiekkaa, sepeliä tai jotain.
Puukot toimii nurmella. Esiaurat toimii nurmella. Ja molemmat toimivat sängellä. Eiköhän muovisiivetkin toimi savella.
Nonni, just ku mää kirjotin jotain sotkemisesta ni sää ehdotat vielä kauhaa jossa on sepeliä....
Ei pojat einoin....
tasapainossa kulkeminen vähentää tiivistymää, ilmeisesti traktori 5-siipisen kanssa on päisteessä melkein kaikki paino takapyörillä. Jos vähän keventää takapyöriä, niin pieni paino edessä ei pahenna tilannetta...näin siis päisteessä. Vedettäessä samoin kaksi luistavaa pyörää sotkee enemmän kuin neljä pitävää pyörää. Etupainon pitäisi olla mahdollisimman pieni ja mahdollisimman pitkän varren päässä, ettei kokonaispaino nouse liikaa...jota ilmeisesti skn pelkää.
Joskus on tullut asiaa mietittyä, kun päisteet sotkettu jyrsinkylvösysteemillä :)
Tiivistyy se maa kuitenkin vaikka paino olis miten jaettu.
Tiivistymän syvyys vaan muuttuu.
Nää tonnirenkaiset möröt joissa perässä tulee 20tonnia painoa kolmella akselilla metrin leveydellä, kokonaispaino 40tonnia. Vastaa lautasmuokkaimella raiskattua peltoa, huomattavasti syvemmältä.
Mutta onneksi on salaojaurakoitsijoita, jankkureita, muokkauskasveja ja Suomen keskisato.....
viides aura takana on mielipidekysymys....mutta miksei ottaisi, jos vielä olis sellainen se viides, jonka voi ottaa huonolla kelillä pois?
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
-
Nostovoima varmaan riittää.Kuormaajaan saa kauhan ja kauhaan hiekkaa, sepeliä tai jotain.
Puukot toimii nurmella. Esiaurat toimii nurmella. Ja molemmat toimivat sängellä. Eiköhän muovisiivetkin toimi savella.
Nonni, just ku mää kirjotin jotain sotkemisesta ni sää ehdotat vielä kauhaa jossa on sepeliä....
Ei pojat einoin....
tasapainossa kulkeminen vähentää tiivistymää, ilmeisesti traktori 5-siipisen kanssa on päisteessä melkein kaikki paino takapyörillä. Jos vähän keventää takapyöriä, niin pieni paino edessä ei pahenna tilannetta...näin siis päisteessä. Vedettäessä samoin kaksi luistavaa pyörää sotkee enemmän kuin neljä pitävää pyörää. Etupainon pitäisi olla mahdollisimman pieni ja mahdollisimman pitkän varren päässä, ettei kokonaispaino nouse liikaa...jota ilmeisesti skn pelkää.
Joskus on tullut asiaa mietittyä, kun päisteet sotkettu jyrsinkylvösysteemillä :)
Tiivistyy se maa kuitenkin vaikka paino olis miten jaettu.
Tiivistymän syvyys vaan muuttuu.
Nää tonnirenkaiset möröt joissa perässä tulee 20tonnia painoa kolmella akselilla metrin leveydellä, kokonaispaino 40tonnia. Vastaa lautasmuokkaimella raiskattua peltoa, huomattavasti syvemmältä.
Mutta onneksi on salaojaurakoitsijoita, jankkureita, muokkauskasveja ja Suomen keskisato.....
viides aura takana on mielipidekysymys....mutta miksei ottaisi, jos vielä olis sellainen se viides, jonka voi ottaa huonolla kelillä pois?
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
Nimenomaan, ei auta vaikka miten sitä painoa jakaa kun se paino ei siitä muuksi muutu.
-
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
Tässä on Lopullinen Totuus.
Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.
Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.
-
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
Tässä on Lopullinen Totuus.
Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.
Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.
Mikä voimassa voitetaan, se matkassa menetetään.....
-
Painonjakautumisen kannalta puolihinattava, on ehdottoman hyvä. Jos vain osaa ajaa sillä.
-
Täältä kans ääni puoli hinattavalle. On kyllä niin suuri ero, ja mahtuu ne aika pieniin lohkohin.
-
Jostainsyystä ne puolihinattavat on täälläpäin vaihdettu aika äkkiä takaisin nostolaitemalleihin.
Naapuri kyntää 6850 Valtralla 5-muovisiipisillä EG Variomateilla. Etukuormaajaa ei oo, mutta puntteja on parissa rivissä. Kiinteälevyiset olisvat kylläkin aikalailla Variomatteja kevyemmät.
-
Itellä N 141 etukuormaajalla(55 kuikka) ja kvernen 5 siipiset variomaatit(11-20 tuumaa) kiekoilla, kuorimilla ja siivenjatkeilla. Muutama lisälehti on jousipakkoihin laitettu, koska piukkoja saviakin löytyy. Keula pysyy alhaalla ilman kauhaa, mutta käytännössä sorakauha ja vähän hiekkaa painona niin on vakaampi tiellä ajella. Olen tykänny.Nelisiipiset oli aikanaan etsinnässä, mutta noi löytyi Huittisista sopivasti niin tuli hommattua. Variomaatit ehdottomasti kannattaa hankkia. Huonoissa olosuhteissa aloitusten teko helpompaa, kun voi viilunleveyttä kaventaa ja vastaavasti hyvissä oloissa tai multamaalla leveys vaikka tappiin ja jälkeä syntyy kunnon lohkoilla toista hehtaaria tunnissa. Saa traktorin tehot hyödynnettyä. Myös mutkien oikominen helppoa.
-
4 riittää .
-
Itellä N 141 etukuormaajalla(55 kuikka) ja kvernen 5 siipiset variomaatit(11-20 tuumaa) kiekoilla, kuorimilla ja siivenjatkeilla. Muutama lisälehti on jousipakkoihin laitettu, koska piukkoja saviakin löytyy. Keula pysyy alhaalla ilman kauhaa, mutta käytännössä sorakauha ja vähän hiekkaa painona niin on vakaampi tiellä ajella. Olen tykänny.Nelisiipiset oli aikanaan etsinnässä, mutta noi löytyi Huittisista sopivasti niin tuli hommattua. Variomaatit ehdottomasti kannattaa hankkia. Huonoissa olosuhteissa aloitusten teko helpompaa, kun voi viilunleveyttä kaventaa ja vastaavasti hyvissä oloissa tai multamaalla leveys vaikka tappiin ja jälkeä syntyy kunnon lohkoilla toista hehtaaria tunnissa. Saa traktorin tehot hyödynnettyä. Myös mutkien oikominen helppoa.
Yksi kiekkopari painaa vajaan 30kg. Jos laittaisi puukot tilalle, niin paino putoisi yli 100kg. Viimeisessäkään parissa ei välttämättä tarvitse olla kiekkoja. Ne on vähän sellainen visuaalinen juttu.
-
Jostainsyystä ne puolihinattavat on täälläpäin vaihdettu aika äkkiä takaisin nostolaitemalleihin.
Naapuri kyntää 6850 Valtralla 5-muovisiipisillä EG Variomateilla. Etukuormaajaa ei oo, mutta puntteja on parissa rivissä. Kiinteälevyiset olisvat kylläkin aikalailla Variomatteja kevyemmät.
Onko muita kiinteälevyisiä enää saatavana kuin 150:nen perusmalli. En tiedä onko se kääntöpään ympäristö siinä kovin vakuuttava kestävyytensä puolesta. Mielestäni siinä saisi olla enemmän rautaa.
-
Taitaa olla 4- siipiset passelit, Kwernen es 85 4- siipiset kuorimilla,
Teräsiivillä ja kiekoilla, veturina N 163 versu, kuikan 56 kuormaajalla,
480-28 / 600-38 renkain , tarvii vielä kuormaajassa kivitalikon, (hyödyllinen
Kampe muuten kynnöllä)
Jus sopiva yhdistelmä, 5- siipiset menis kyllä jo liian painaviksi,
Ainakin rengastus pitäis olla isompi>> 650/38
Riippuen tietysti maalajeista , jos hiekkamaata , käypi vaatimattomampi rengastus
-
Meillä on naapurin kans 5 siipiset kvernet. Vetureina kutosen nyykkäreitä, mulla tsa135. Muovisiivet. Silti kaikki puntit nokalla mitä mahtuu. Ajele vännilään ni laitetaan perään.
-
Taitaa olla 4- siipiset passelit, Kwernen es 85 4- siipiset kuorimilla,
Teräsiivillä ja kiekoilla, veturina N 163 versu, kuikan 56 kuormaajalla,
480-28 / 600-38 renkain , tarvii vielä kuormaajassa kivitalikon, (hyödyllinen
Kampe muuten kynnöllä)
Jus sopiva yhdistelmä, 5- siipiset menis kyllä jo liian painaviksi,
Ainakin rengastus pitäis olla isompi>> 650/38
Riippuen tietysti maalajeista , jos hiekkamaata , käypi vaatimattomampi rengastus
141 vakio Valtralla,q55 ja 4-siipisellä on ajettu yhdellä syksyllä (aidossa) savimaassa. Sillä kokemuksella väittäisin että 5-siipinen aura ei n14x koneella liiku, jos savea kynnetään. Sekä teho että paino loppuvat kesken. Toisekseen maantiellä kyseinen 5-s yhdistelmä on hengenvaarallinen, eikä pelkästään kevyen keulansa vuoksi.
Toista syksyä ei ko. traktorilla huvittanut revitellä.
-
Taitaa olla 4- siipiset passelit, Kwernen es 85 4- siipiset kuorimilla,
Teräsiivillä ja kiekoilla, veturina N 163 versu, kuikan 56 kuormaajalla,
480-28 / 600-38 renkain , tarvii vielä kuormaajassa kivitalikon, (hyödyllinen
Kampe muuten kynnöllä)
Jus sopiva yhdistelmä, 5- siipiset menis kyllä jo liian painaviksi,
Ainakin rengastus pitäis olla isompi>> 650/38
Riippuen tietysti maalajeista , jos hiekkamaata , käypi vaatimattomampi rengastus
141 vakio Valtralla,q55 ja 4-siipisellä on ajettu yhdellä syksyllä (aidossa) savimaassa. Sillä kokemuksella väittäisin että 5-siipinen aura ei n14x koneella liiku, jos savea kynnetään. Sekä teho että paino loppuvat kesken. Toisekseen maantiellä kyseinen 5-s yhdistelmä on hengenvaarallinen, eikä pelkästään kevyen keulansa vuoksi.
Toista syksyä ei ko. traktorilla huvittanut revitellä.
Noh noh, äläs nyt pilaa kukkamultakansan revittelyä.
-
Itellä N 141 etukuormaajalla(55 kuikka) ja kvernen 5 siipiset variomaatit(11-20 tuumaa) kiekoilla, kuorimilla ja siivenjatkeilla. Muutama lisälehti on jousipakkoihin laitettu, koska piukkoja saviakin löytyy. Keula pysyy alhaalla ilman kauhaa, mutta käytännössä sorakauha ja vähän hiekkaa painona niin on vakaampi tiellä ajella. Olen tykänny.Nelisiipiset oli aikanaan etsinnässä, mutta noi löytyi Huittisista sopivasti niin tuli hommattua. Variomaatit ehdottomasti kannattaa hankkia. Huonoissa olosuhteissa aloitusten teko helpompaa, kun voi viilunleveyttä kaventaa ja vastaavasti hyvissä oloissa tai multamaalla leveys vaikka tappiin ja jälkeä syntyy kunnon lohkoilla toista hehtaaria tunnissa. Saa traktorin tehot hyödynnettyä. Myös mutkien oikominen helppoa.
Sul on kyl melkosen alhane ajonopeus, jos multamaalla 2,5 m työleveydellä ei tuu kuin toista hehtaaria valmista tunnissa. Taitaa maa tarttua terässiipeensiipeen.
Ite nuukailin noitten 4 siipisten hankinnassa ja otin ne mekaanisella työleveyssäädöllä. VIRHE. Ehdotttomasti hydraulinen säätö ja muistisylinteri joka vetää aurat suppuun käännössä. Säästää kuskia, traktorin nostolaitteita ja kääntöpäätä.
-
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
Tässä on Lopullinen Totuus.
Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.
Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.
Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.
-
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
Tässä on Lopullinen Totuus.
Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.
Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.
Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.
liikkeen vaikutusta painopisteeseen on aika hankalaa arvioida, vain työleveyden ja vauhdin suhdetta voi pohtia...jos on raskas vetää niin vauhti hiljenee, mutta kompensoiko isompi työleveys sen, että näin saadaankin enemmän aikaan?
Luulen, että meidän aurojen liike suuntautuu Stena recyclingin tai sarkamuseon suuntaan....
-
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
Tässä on Lopullinen Totuus.
Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.
Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.
Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä miten tuo laji sujuisi 5 teräisillä paluuauroilla. Erityisesti nuo käännökset - selviäisi kenellä on vankat nostolaitteet :-)
https://www.youtube.com/watch?v=JdBAG3ltgRw
-
Se miten paino jakautuu ei ole mielipidekysymys, vaan perustuu fysiikkaan. Lisäpaino eturenkaissa esim nestetäyttönä lisää etuakselin painoa, muttei vähennä taka-akselilta painoa, kuten kuorma etukuormaajassa. Äkkiä tuon ajaa vaakalle ja kokeilee millä painoilla kulkee päisteessä tasapainossa rengaspinta-alaan nähden. Vedossa onkin jo hankalampaa, samoin ajo-ominaisuudet etukuormalla, mut näin
Tässä on Lopullinen Totuus.
Tilanne muuttuu kun vastapaino on vaikka kuormaajan kauhassa, etuakselin etupuolella. Silloin se oikeasti vähentää taka-akselin kuormitusta, toki vipuvarsi samalla lisää etuakselin kuormaa enemmän kuin mitä sitä tavaraa kauhassa on.
Luulisin kuitenkin että on tiivistymisen kannalta parempi jos painot jakautuvat etu/taka vaikka 4000/4000 kuin 500/6500, vaikka jälkimmäinen onkin kokonaisuudessaan 1000 kg kevyempi.
Ei siinä mitään painonjakaumaa ole, kun vedetään vauhdilla silmukkakäännös päisteessä pomppien. Paino on yhdellä pyörällä, välillä etu-, välillä takapäässä.
Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä miten tuo laji sujuisi 5 teräisillä paluuauroilla. Erityisesti nuo käännökset - selviäisi kenellä on vankat nostolaitteet :-)
https://www.youtube.com/watch?v=JdBAG3ltgRw
moraalinen voittaja oli pikkuvalmetti, jopa nopein aluks kun käännökset tiukkoja, katsastuksen pakokaasutestinkin ois selvittäny kaupan päälle :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
on se vaan kumma kuin nuinki vanhat immeiset kehtoo tuolla lailla leikki koneitten kanssa
-
Volovo fuskas *****maanen kyntää päisteetä tuan jäläkehen kannattaas laittaa viis siipiset ettei tartte
hätäällä nuan .Nopeuskilapaalut on erikseen maanmuokkaukses ku pyrithän kunnon satoohin.
Alakuperääshen kysymyksen 141 kyllä vetää ja nostaa viissiipisiä säätyviä kvernejä vaikka olis täydellisillä kiekkoleikkuri varustuksilla lukuunottamatta Loimaan alueen pilalle polittuja savia
-
kuin paljon tarttee hepoi siipeä kohti kyntöön normiauroilla? onko maalajilla suurta merkitystä tehontarpeeseen kun optimioloissa kyntää
-
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.
-
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.
Onko sulla katkennut monta traktoria? Kyntäessä.
-
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.
Onko sulla katkennut monta traktoria? Kyntäessä.
tohtorit kyntää muita vakoja
-
Unohtu mainita, että 141 ei ole vakiotällissä. Pito ei ole tuosta yhdistelmästä loppunut, jos nyt yleensä keli on semmoinen, että järkeä kyntää. Rengastus 520/70 R 38 ja 420/70 R 28. Kyntönopeus piukalla savella alhaisimmillaan ollut 3-4 km/h(ei riittäny potku enempään). Normi kyntönopeus 6-8 km/h savella ja multamaalla joskus päästelly yli 10 km/h. Aurat vanhalla siipimallilla nro. 8 ja jos nopeutta liikaa rupee viilut kääntyyn yli. Varsinkin savella menee jälki hirveeksi. Kvernen uudempi siipimalli nro. 27 sallis(kuulemma) nopeutta lisää, mutta niistä ei ole omakohtaista kokemusta.
Muistisylinteri löytyy ja on hyvä. Säästää traktoria ja nostolaitteita.
Savimaata on niin monenlaista. Hyvät menee sukkasillaan 20 hp/ojas ja pahoille ei tahdo riittää 40 hp/ojas. Molemmista kokemuksia.
-
https://www.youtube.com/watch?v=S8ErcT5o0xY
-
Kuinka kestää Valumötin runko pidemmän päälle ja yleensä traktorin,.Vaikka nostotehoa löytyy ja nokalle laitetaan painoa vääntöä tulee kytkinkopan vaiheille.Epämiellyttävää jos etupää lähtee omille teilleen.Hinattava aura koneystävällisempi kun siipilukua lisätään.Tai puolihinattavako se oli. Tarvii nostolaiteaurakin päisteessä kääntymistilaa.
Onko sulla katkennut monta traktoria? Kyntäessä.
Ei ole, kaksisiipiset Fiskars kyntäjät ei kovin rasita 165 Fergun nostolaitetta.Ihan sillä se 5 aarin potaatti/hernemaa on onnistunut kääntymään.
-
141 vakio Valtralla,q55 ja 4-siipisellä on ajettu yhdellä syksyllä (aidossa) savimaassa. Sillä kokemuksella väittäisin että 5-siipinen aura ei n14x koneella liiku, jos savea kynnetään. Sekä teho että paino loppuvat kesken. Toisekseen maantiellä kyseinen 5-s yhdistelmä on hengenvaarallinen, eikä pelkästään kevyen keulansa vuoksi.
Toista syksyä ei ko. traktorilla huvittanut revitellä.
Ilman lisäpainoja oleva 6 tonninen kuutonen jäi paikalleen sutimaan kun tuli savikolla vastaan kohta josta oli edellissyksynä ajettu muutama pikkutuhtillinen jyvää.
Neliteräinen perässä. Piti laittaa lukot päälle ja nykäistä uudelleen liikkeelle... pikkaisen kuitenkin yllätti. Vauhdin hurmaakaan ei tullut koettua.
Toki maa oli nyt melkoisen kuivaa, loppujen lopuksi mureni hyvin. Märempänä olisi varmasti ollut nöyrempää mutta ei sitten enää muokattavaa saman tien kynnön perään.
Eipä kaivannut enää lisäsiipiä.
-
Jaa, täälä näköjään kattotaan sylinteriluvusta, pystyykö jotaki hommaa tekemään raktorilla vai ei. Kyllä nämä nykypäivän isot 4-sylinteriset on painavempia ja tehokkaampia, ku vanhat 6-sylinteriset.
Paremmin jollaki 141 ännällä pystyy 5-siipisiä paluuauroja vetää, ku vanhalla kasitonnisella.
-
Jaa, täälä näköjään kattotaan sylinteriluvusta, pystyykö jotaki hommaa tekemään raktorilla vai ei. Kyllä nämä nykypäivän isot 4-sylinteriset on painavempia ja tehokkaampia, ku vanhat 6-sylinteriset.
Paremmin jollaki 141 ännällä pystyy 5-siipisiä paluuauroja vetää, ku vanhalla kasitonnisella.
Usein kuutoset ovat hiukan pidempiä ja muutenkin painavampia kuin vastaava nelosmalli. Jos sellaista on olemassa. Nokka pysyy paremmin kohti maaemoa - jos ei ole lisäpainoja tai ek:ta tai etunostolaitetta tai jotain. Eiköhän se tonni rautaa paina noin tonnin, oli niitä reikiä lohkossa sitten 3-12 kpl :-) Niin uutena kuin vanhana. Painohan sen todellisen vetokyvyn määrää (osin myös painon jakautuminen, päisteessä sitten erityisesti). Vauhdin määrää sitten hevosvoimat.
Ainakin mun vetäjääni on suurin piirtein samanlaisena ja tehoisena myös nelosena, mutta sellainen on kevyempi ja lyhyempi. Eli ei yhtä tukeva raskaalle nostolaitekoneelle. Vastaavasti kai ketterämpi, ja painoa eteen lisäämällä kiikkeryys on korjattavissa. Mulla 4 siipinen leikkureilla ja muilla lisäpainoherkuilla ollut aatra meni puhtaasti ilman mitään tarvetta lisätä rautaa nokalle, pääsi jopa jyrkän penkan ylös tielle ilman teinimopoilijan temppuja. 5 teräinen varmaan jo tarvitsisi jotain extraa.
-
Savimaalla tarvitaan pellolla enemmän etupainoja kuin tieajossa. Tukevilla tiepainoilla nousee kynnössä etupyörät ilmaan.
-
Savimaalla tarvitaan pellolla enemmän etupainoja kuin tieajossa. Tukevilla tiepainoilla nousee kynnössä etupyörät ilmaan.
Huh. Onneks ei oo savea. Ei tulis muuta kuin vahinkoa...
Onko sun savi erilaista kuin äskooännän? Kun siellä ei mikään saa painaa mitään tai ketään.
-
Savimaalla tarvitaan pellolla enemmän etupainoja kuin tieajossa. Tukevilla tiepainoilla nousee kynnössä etupyörät ilmaan.
Huh. Onneks ei oo savea. Ei tulis muuta kuin vahinkoa...
Onko sun savi erilaista kuin äskooännän? Kun siellä ei mikään saa painaa mitään tai ketään.
Saattaa olla, alkuvuosina majori nosteli nokkaa kolmella siivellä kun pyörässä oli pitoa.
Nyt menee ilman etuvetoa vaikka neljällä juoksuvauhtia.
-
Savimaalla tarvitaan pellolla enemmän etupainoja kuin tieajossa. Tukevilla tiepainoilla nousee kynnössä etupyörät ilmaan.
Huh. Onneks ei oo savea. Ei tulis muuta kuin vahinkoa...
Onko sun savi erilaista kuin äskooännän? Kun siellä ei mikään saa painaa mitään tai ketään.
Saattaa olla, alkuvuosina majori nosteli nokkaa kolmella siivellä kun pyörässä oli pitoa.
Nyt menee ilman etuvetoa vaikka neljällä juoksuvauhtia.
Jos jäämiehellä on saman sorttista savea kuin sulla niin viiden siiven kanssa ei jää kuin paskanen vana taivaalle.
-
Minulla ja monella muulla on yleistynyt vuoromuokkauksen periaate. Se menee niin, ettei kynnetä joka vuosi, vaan sänkimäärä ja laatu vaikuttaa päätökseen muokkaustavasta. Öljykasvien ja härkäpavun jälkeen on kustannustehokkainta jättää sänki talven yli ja avata se keväällä lautasmuokkaajalla. Ohrat ja muut helpot sänget kannattaa etupäässä kultivoida. Isot pahnamäärät, nurmet jne. kannattaa kyntää. Tämä filosofia on todennäköisesti terveellistä maanrakenteelle.
Kyntäminen on parantuneen tekniikan avulla tullut enemmän salonkikelpoiseksi vaihtoehdoksi. Vanhaan aikaan sarka-auroilla ajettiin päisteet hyvin usein kurarunniksi, mikä ei tietysti ollut järkevää. Paluuaura säästää tosi paljon päistettä, kun kyntö etenee joka vedolla. Painoista päisteessä voisi todeta, että ongelmahan korostuu lähinnä märissä olosuhteissa. Kyntö kun edelleen luonaa kaikkein huonoimmissakin olosuhteissa, mikä ei ole maalle eduksi. Hyvä konsti on kokeilla kultivoimista, jos ei se luonaa liiallisen märkyyden takia, niin ei pitäisi mennä myöskään kyntämään.
En muista, että oikein koskaan olisi jäänyt kultivointi tekemättä sen takia, että syksy on liian märkä. Ennemmin tai myöhemmin keli on poutaantunut ja kuivanut niin paljon, että kevytmuokkaus on toiminut. Samalla logiikalla pitäisi mennä kynnönkin kanssa ja jaksaa odottaa kuivempaa keliä. Jos kelejä ei tule, niin se sängen avaus keväällä voi riskeistä huolimatta olla järkevää maanhoitoa pitkällä aikavälillä.
Meillä oli sarka-auran kanssa monesti sellaista, että neljättä siipeä ei pystynyt käyttämään, kun 805 jäi paikalleen sutimaan. Täytyi kolmella mennä eteenpäin. Sitten hommattiin toi kultivaattori ja joskus 2002-03 kaksi erittäin kuivaa syksyä peräkkäin. Semmosia isoja kilsiäisiä vaan revin irti pellosta. Kylällä puhuttiin, että pari ekaa vuotta on huonompia satotasoja, kun maa ei ole vielä tottunut kultivointiin. Mää en huomannut mitään eroja satotasoissa, kevätmuokkauksen toimivuudessa tms. Olen miettinyt, että muilla taisi olla pellot vielä huonommassa kunnossa kyntökauden jälkeen.
Mutta kun muistelee vanhoja kauheita aikoja, kun kaikki aina kynnettiin, niin siltä pohjalta voi miettiä tulevia kyntösuunnitelmia. Niitä oikeita olosuhteita yms.
-
Minulla ja monella muulla on yleistynyt vuoromuokkauksen periaate. Se menee niin, ettei kynnetä joka vuosi, vaan sänkimäärä ja laatu vaikuttaa päätökseen muokkaustavasta. Öljykasvien ja härkäpavun jälkeen on kustannustehokkainta jättää sänki talven yli ja avata se keväällä lautasmuokkaajalla. Ohrat ja muut helpot sänget kannattaa etupäässä kultivoida. Isot pahnamäärät, nurmet jne. kannattaa kyntää. Tämä filosofia on todennäköisesti terveellistä maanrakenteelle.
Kyntäminen on parantuneen tekniikan avulla tullut enemmän salonkikelpoiseksi vaihtoehdoksi. Vanhaan aikaan sarka-auroilla ajettiin päisteet hyvin usein kurarunniksi, mikä ei tietysti ollut järkevää. Paluuaura säästää tosi paljon päistettä, kun kyntö etenee joka vedolla. Painoista päisteessä voisi todeta, että ongelmahan korostuu lähinnä märissä olosuhteissa. Kyntö kun edelleen luonaa kaikkein huonoimmissakin olosuhteissa, mikä ei ole maalle eduksi. Hyvä konsti on kokeilla kultivoimista, jos ei se luonaa liiallisen märkyyden takia, niin ei pitäisi mennä myöskään kyntämään.
Tämä on aivan sataprosenttisesti myös oma filososofiani johon uskon kuin pukki sarviinsa.
Tilanteen ja tarpeen mukaan, menetelmä ja kalusto. Ei koskaan väkisin ellei ihan pakko.
Suorakylvöstä kyntöön ja kaikki kevytmuokkauksen välimuodot. No hankmoa ei ole kun se ei mun maalajeilla todellakaan toiminut.
Puinti on joskus se jossa joutuu vähän väkisin touhuamaan - jos kelit ei salli niin minkäs teet. Saa nähdä millainen tämä syksy on, näyttää että ihan lähiaikoina ei ole kiirettä edes kuminan kimppuun.
Ainoa huono puoli on monenlaisen kaluston tarve, mutta omalla kohdani tämä on ratkaistu porukkavehkeillä.
-
Minulla ja monella muulla on yleistynyt vuoromuokkauksen periaate. Se menee niin, ettei kynnetä joka vuosi, vaan sänkimäärä ja laatu vaikuttaa päätökseen muokkaustavasta. Öljykasvien ja härkäpavun jälkeen on kustannustehokkainta jättää sänki talven yli ja avata se keväällä lautasmuokkaajalla. Ohrat ja muut helpot sänget kannattaa etupäässä kultivoida. Isot pahnamäärät, nurmet jne. kannattaa kyntää. Tämä filosofia on todennäköisesti terveellistä maanrakenteelle.
Kyntäminen on parantuneen tekniikan avulla tullut enemmän salonkikelpoiseksi vaihtoehdoksi. Vanhaan aikaan sarka-auroilla ajettiin päisteet hyvin usein kurarunniksi, mikä ei tietysti ollut järkevää. Paluuaura säästää tosi paljon päistettä, kun kyntö etenee joka vedolla. Painoista päisteessä voisi todeta, että ongelmahan korostuu lähinnä märissä olosuhteissa. Kyntö kun edelleen luonaa kaikkein huonoimmissakin olosuhteissa, mikä ei ole maalle eduksi. Hyvä konsti on kokeilla kultivoimista, jos ei se luonaa liiallisen märkyyden takia, niin ei pitäisi mennä myöskään kyntämään.
Tämä on aivan sataprosenttisesti myös oma filososofiani johon uskon kuin pukki sarviinsa.
Tilanteen ja tarpeen mukaan, menetelmä ja kalusto. Ei koskaan väkisin ellei ihan pakko.
Suorakylvöstä kyntöön ja kaikki kevytmuokkauksen välimuodot. No hankmoa ei ole kun se ei mun maalajeilla todellakaan toiminut.
Puinti on joskus se jossa joutuu vähän väkisin touhuamaan - jos kelit ei salli niin minkäs teet. Saa nähdä millainen tämä syksy on, näyttää että ihan lähiaikoina ei ole kiirettä edes kuminan kimppuun.
Ainoa huono puoli on monenlaisen kaluston tarve, mutta omalla kohdani tämä on ratkaistu porukkavehkeillä.
Mulla samat ajatukset, tilanteen mukaan. Suorakylvö tosin ei oo oikeen vaihtoehto, ei se näillä hikevillä ja kevätkylmillä hieta tai turvemailla toimi.
Nelisiipiset paluuaurat elämänsä ehtoo puolella, ja katellut hinattavia kuussiipisiä. Viissiipiset nostolaitteeseen sellaiset killerit...
Jokerina kultivaattori, jos hommaisi sellaisen ja pärjäisi edelleen nuilla neliteräisillä. Tai vuokraa joltain, ovat vaan kovin harvinaisia näillä main. Sopivissa oloissa tekevät hyvää jälkeä eikä tarvi lopetusvakoja tasailla.
-
Viissiippinen vaan tilaukseen Kylmis!
Veitsileikkurit keventää laitetta huomattavasti.
Älä vaan tyydy 4 siipiseen.
Jälleenmyyntiä kannattaa myös ajatella. Kukaan ei osta 4 siipistä.
Jos puolhinattava niin siipipareja täytyis olla samal vaivalla 8.
Muuten menee voimisteluksi.
-
Kyllä se vitonen tekisi kikkeliä, ei voi mitään.
-
Viime syksynä oli lainakoneena N163D jolla yritin ruismaata mennä kyntämään. Etunostolaitteessa n.500kg etupaino ja perässä ES85 5 siipinen kverne muovisiivin, kiekkoleikkurein ja ei siitä kyllä mitään tullut. Aivan liian kevyt keulainen että pitemmälle siirtymälle olisi viitsinyt lähteä.
-
Eikö tuo ole aika möykky siellä perässä killumassa?
Nelisiipisten kääntökvernejen ja Tempon "rullakarhin" jäljiltä koitettu saada päisteissä taas vettä kulkemaan johonkin suuntaan.
Tehtiin kokeilu. Vanhaan aikaan majorilla vedettiin KHN fiskarsseja tuolla pahimmalla lohkolla. Kokeilin perunamaata kääntää (Huom. majoriin tehty koneremontti vielä välissä), ja eihän siitä tullut hevon... Eli. Ainakin märässä väkisin vetäminen pois. Ja jos joutuu viiden vuoden välein vaihtaan veturia isommaksi niin tiedossa on karjanlantaa, VLN:nää, kalkkia, jankkuria yms. :(
Multamaat eivät olleet miksikään tuosta rypömisestä, huomiona.
-
Onko olemassa jonkinlaista nostolaite- ja puolihinattavan välimuotoa? Eli nostolaitemallia jossa olisi vapaasti pyörivä tukipyörän tapainen jonka varassa peräpää voisi käännöksissä ja kuljetuksissa normaalisti nojata?
Hämärästi muistelen tuollaisen idean jossakin olleen toteutettunakin mutta tarkkaa tietoa ei ole korvien väliin jäänyt.
-
Onko olemassa jonkinlaista nostolaite- ja puolihinattavan välimuotoa? Eli nostolaitemallia jossa olisi vapaasti pyörivä tukipyörän tapainen jonka varassa peräpää voisi käännöksissä ja kuljetuksissa normaalisti nojata?
Hämärästi muistelen tuollaisen idean jossakin olleen toteutettunakin mutta tarkkaa tietoa ei ole korvien väliin jäänyt.
(https://bilder.landwirt.com/ez/ezdiaartikel/admin/diashow/art_PT_AMAZONE_Cayron_200_V/Amazone_Pflug_1_IMG_0755.JPG)
-
Muutama naapuri on ny ostellu 5siipisiä autoja ja kerran mittasin että millä leveydellä kyntää nii melkei jokake kyntää 14" ite kynnän es 80 4siipisellä19-20 " ja lopputulos on melkei sama . Turhaa painoa ja hintaa on enempi kuin 4siipisissä variomateissa
-
Joillain maalaaduilla ei vaan yli 14 tuuman viilunleveydellä tule nättiä jälkeä. Jos 18 ja 20 tuumaan niin silloin joudutaan kyntämään jo turhan syvältä
-
Kommentoikaas ny tota puukku-esiauraparia, ettei tule sitten yllätyksiä. Ei löydy yhtäkään esittelyauraa esiauroilla. Kuorimen ylivalta on murskaava. Konservatiivisuutta?
-
Esiaurat ei täällä oo heikentäneet puukkojen toimintaa. Puukot oon kyllä välillä vaihtanut kiekkoihin.
Kuorimet maksaa puolet esiaurojen hinnasta, siinä lienee syy konservatiivisyyteen.
-
Joskus ennenkin tullut kommentoitua puukko-esiaura-asiaa.
Puukoista se malli joka tulee mahapuolen kylkeen. Kestää paremmin kuin se kärkipalan alle kiinnitettävä. Lisäksi ei tarvi vaihtaa pitempiä pultteja kärkipalan kiinnitykseen.
Esiaurat kohtuullisen helppo säätää kun on vain korkeussäätö. Olen antanut itseni ymmärtää että esiaura niin syvälle että leikkaa päältä viilun auki ja puukko leikkaa altapäin koko viilun irti.
Säästää rintapalaa melkoisen paljon, kun viilu on irti ennen sitä.
Esiaurat olivat viime talvena noin 400 euroa per siipipari. Maapuolen veitsileikkuri pultteineen noin 100 euroa kappale.
-
eiköhän se euro ole ihan yhtä pätevä konsultti kuin markkakin aikoinaan puukot on halpoja samoin kuorimet mutta kiekot kaikkineen ja esiaurat kalliita ainakin kaupasta ostaessa
-
Mä en saanut pehkuisella ja juolaisella turvemaalla esiauroja toimimaan millään säädöllä.
Ainoa aikaansannos oli kirosanojen lisääntyminen. En sitten kokeillut enää kuorimiakaan, ilman meni kohtuullisesti.
-
Mä en saanut pehkuisella ja juolaisella turvemaalla esiauroja toimimaan millään säädöllä.
Ainoa aikaansannos oli kirosanojen lisääntyminen. En sitten kokeillut enää kuorimiakaan, ilman meni kohtuullisesti.
Oliks puukot vai leikkurit ?
Ton takia mulla nyt leikkurit paikoilllaan.
-
Oliks puukot vai leikkurit ?
Ton takia mulla nyt leikkurit paikoilllaan.
Ihan perinteiset leikkurit. Onhan tuollainen rahkaturvemaa poikkeuksellista, se ei anna oikein vastusta esiaurallekaan, juolanjuurinen höttömöhnä ei luista vaan alkaa kulkea edellä ja kerää samalla myös kaiken olkisilpun mukaansa.
Nuo nyt ovat sellaisia kohteita joiden perusteella ei kannata tehdä mitään yleisiä päätelmiä.
Mokoman lohkon kun antaa ensin kasvaa 10 vuotta LHP:nä juolaa ja mitä lie järviruo'on sukulaista (!) niin ei siellä glyfon jälkeenkään puukot pelaa kuin korkeintaa puukkohippasissa :-/
Sitä rahkaa voi sitten olla 2 m alaspäin että ei se ekana lopu. Eikä sinne kannata hukkua ainakaan millään painavalla....
Yleensä oikein säädetyt esiaurat ovat hyvä juttu.
-
Joissain olosuhteissa (kevyillä mailla jossa nurmi) kiekot on ainoa toimiva vaihtoehto. Ei mitään esiauroja tai kuorimia.
Suurimalla osalla maista kuitenkin puukko+esiaura on paras.
-
Onko olemassa jonkinlaista nostolaite- ja puolihinattavan välimuotoa? Eli nostolaitemallia jossa olisi vapaasti pyörivä tukipyörän tapainen jonka varassa peräpää voisi käännöksissä ja kuljetuksissa normaalisti nojata?
Hämärästi muistelen tuollaisen idean jossakin olleen toteutettunakin mutta tarkkaa tietoa ei ole korvien väliin jäänyt.
(https://bilder.landwirt.com/ez/ezdiaartikel/admin/diashow/art_PT_AMAZONE_Cayron_200_V/Amazone_Pflug_1_IMG_0755.JPG)
Kuhniin saa perään tiekuljetuspyörän, niitä ei vain kovin paljoa mene kaupaksi kun sekin kuitenkin painaa jonkin verran ja on sitten vielä aivan vipuvarren päässä...
-
Eikös Överum/Agroluxiinkin saa tuon ns. Combipyörän? Kääntösuunta on silloin "pyörä alakautta" ja nostolaitteelta vaaditaan reilu nostokorkeus. Tai sitten pitää nelisiipisessäkin olla se muistisylinteri.
Alkuperäiseen kysymykseen: en kyllä henkoht ottaisi neloskoneen perään viisisiipisiä auroja. Pehmeissä oloissa hukkuu päisteessä ja kovalla loppuu vetokoneesta paino ja pito.
-
Eikös Överum/Agroluxiinkin saa tuon ns. Combipyörän? Kääntösuunta on silloin "pyörä alakautta" ja nostolaitteelta vaaditaan reilu nostokorkeus. Tai sitten pitää nelisiipisessäkin olla se muistisylinteri.
Alkuperäiseen kysymykseen: en kyllä henkoht ottaisi neloskoneen perään viisisiipisiä auroja. Pehmeissä oloissa hukkuu päisteessä ja kovalla loppuu vetokoneesta paino ja pito.
Ei agroluxia tartte combipyörällä renkaan kautta pyöräyttää, ihan normisti pyörähtää siivet alakautta. Tai sitten mä oon pyöritellyt kohta 20 vuotta väärinpäin :D
-
Eikös Överi/ Agrolux ajeta kombipyörällä tieajossa normaaliasennossa. Jollain merkeillä ajetaan tiellä perhosasennossa ja tuolloin pitää kääntää pyörä alakautta.
Parivuotta sitten tartti seitsentonnisen syysvehnän jälkeen kyntää heti puinnin jälkeen. Esiaura leikkurin kera tukki erityisesti keskimmäisiin siipiin. Heitin leikkurit keskisiivisti pois ja sitten alkoi käymään. Eli ajettiin ilman minkäänlaista leikkuria. Myöhemmin hankin puukot. Esiaura puukoilla tuntuu nurmen, sängen ja jurtinkynnössä hyvinkin tukkeutumattomalta. Puukkojen kuluminen kylläkin yllätti. Puukot kestävät nelisiipisillä paluilla saman 60 ha kuin kärjetkin
-
Mää olen nyt harkinnu vaihtaa 6 siipiseen nostolaitekääntäauraan.
https://www.youtube.com/watch?v=XcUtHH5hR74
Samal vaival enemmän....
-
Mää olen nyt harkinnu vaihtaa 6 siipiseen nostolaitekääntäauraan.
https://www.youtube.com/watch?v=XcUtHH5hR74
Samal vaival enemmän....
Timpaltahan kylmis sit saa hyvät 5-siipiset.
-
Agröverumluxissa on kahta mallia kombipyörää, simppelimmässä mallissa viimeisen siiven ja maapuolen välissä on hahlot, johon tukipyörän voi siirtää, tällöin aurat siis ovat koko ajan normaaliasennossa. Toinen vaihtoehto sitten on perhoskuljetusta varten.
Omasta mielestä tukipyörän kautta pyöräyttäminen on mukavampi kuin siipien kautta.
Ja mitä tulee esiaura-leikkuri-variaatioihin, niin pari vuotta on nyt menty ilman leikkuria (paitsi viimeisessä siivessä kiekko) muovisiipisten esiaurojen kera, eikä muuta moitetta kuin satunnaisesti siiven ja esiauran väliin kiilautuvat kivet/kannot. Kvernelandien ja Agroluxien jälkeen on nyt omaan "käteen" sopivat aurat löytyneet Kuhnista.
-
Loimaalla olisi heinikossa noita Kuhnin välttejä ison tien varressa. Pohjanmaan miehet sais hakee ne pois. Ei noihin kukaan etelän mies kajoa.
-
Loimaalla olisi heinikossa noita Kuhnin välttejä ison tien varressa. Pohjanmaan miehet sais hakee ne pois. Ei noihin kukaan etelän mies kajoa.
Heinikossa? Vanhoja romuja? Muiden hylkäämiä? Loimaalla?
SKN:ää kiinnostaa!
-
Mää olen nyt harkinnu vaihtaa 6 siipiseen nostolaitekääntäauraan.
https://www.youtube.com/watch?v=XcUtHH5hR74
Samal vaival enemmän....
Timpaltahan kylmis sit saa hyvät 5-siipiset.
Tinppa voisi myydä myös Traktorin Kylmikselle.
-
Loimaalla olisi heinikossa noita Kuhnin välttejä ison tien varressa. Pohjanmaan miehet sais hakee ne pois. Ei noihin kukaan etelän mies kajoa.
Mikäs niissä mättää? Mun kokemuksen mukaan pelaa erittäin hyvin savimaalla.
-
Loimaalla olisi heinikossa noita Kuhnin välttejä ison tien varressa. Pohjanmaan miehet sais hakee ne pois. Ei noihin kukaan etelän mies kajoa.
Mikäs niissä mättää? Mun kokemuksen mukaan pelaa erittäin hyvin savimaalla.
Ihan yleisellä tasolla ajateltuna, voiko sanoa että kuhnit ovat hyvät savella, jos ei ole koskaan ko. auroja koettanut, eikä eläissään nähnyt savea?
-
Loimaalla olisi heinikossa noita Kuhnin välttejä ison tien varressa. Pohjanmaan miehet sais hakee ne pois. Ei noihin kukaan etelän mies kajoa.
Mikäs niissä mättää? Mun kokemuksen mukaan pelaa erittäin hyvin savimaalla.
Ihan yleisellä tasolla ajateltuna, voiko sanoa että kuhnit ovat hyvät savella, jos ei ole koskaan ko. auroja koettanut, eikä eläissään nähnyt savea?
Kai voi sanoa, mutta ei siinä mitään totuuspohjaa ole, ellei ole kaverilta kuultua.
Minulla taas on omakohtaista kokemusta melkeinpä kaikkien savimaalajien kyntämisestä Kuhn-merkkisellä kääntöauralla useita kymmeniä hehtaareja. Siis myös sen aitosaven, ei tosin pilalle poljetun. Väittäisin siis tietäväni jotain kyseisen auran ominaisuuksista. Vertailupohjaa muihin nykypäivän kääntöauroihin ei oikeastaan ole, mutta en nyt tiedä miten ne voisi Kuhneja paremminkaan pelata.
-
Ketjun aloittaja on hieman ajastaan jäljessä, Suomalainen Maaseutu-lehden mukaan 5-siipiset kelpaa lähinnä päisteauroiksi. :)
-
Ketjun aloittaja on hieman ajastaan jäljessä, Suomalainen Maaseutu-lehden mukaan 5-siipiset kelpaa lähinnä päisteauroiksi. :)
Ilmeisesti minisiipiaurat lasketaan myös :-)
-
Tuolla rannikolla taitaa savet olla semmoista velliä, ettei siellä vetovastus tunnu.
Kuhnit voi olla ihan ok, en vaan jaksa ottaa tuommoista pilottimerkkiä tontille. Loimaalaiset sais testata noita ensin.
Käytettyä välttiä en enää osta, liikaa riskiä väljistyneistä nivelistä. Ehkä jonkun lopettelevan tilan vältit vois tulla kysymykseen. Helpompi ostaa uusi kuin löytää hyvä käytetty.
-
tuo taivaan tosi. on se muuten kiva kun siistejäkin olis tarjolla mut niin väljiä että tuulella lepattavat. ja nuissa ei kait ole rasvoja tuhlattuna?
-
ja nuissa ei kait ole rasvoja tuhlattuna?
Olet sitä mieltä että Sinä rasvaat aurat säännöllisesti ja kukaan muu ei ikinä?
-
Tuolla rannikolla taitaa savet olla semmoista velliä, ettei siellä vetovastus tunnu.
Kuhnit voi olla ihan ok, en vaan jaksa ottaa tuommoista pilottimerkkiä tontille. Loimaalaiset sais testata noita ensin.
Käytettyä välttiä en enää osta, liikaa riskiä väljistyneistä nivelistä. Ehkä jonkun lopettelevan tilan vältit vois tulla kysymykseen. Helpompi ostaa uusi kuin löytää hyvä käytetty.
Kuhnit on paljon halvemmat kuin Kvernet, 4-siipisissäkin hintaero 4k€ luokkaa. Kuhn on kuitenkin malliltaan avoimempi, joten on myös hieman raskaampi traktorin perässä.
-
Näkyy olevan suomessakin myynnissä tuollainen tiellä hinattava Amazone.
http://www.hankkija.fi/Koneet/vaihtokoneet/amazone-cayros-xm-4---850-vs-10041283
-
onko nuo amazonet nyt niitä löyhämetallisia voogelnootteja?
-
onko nuo amazonet nyt niitä löyhämetallisia voogelnootteja?
Ihan saman näköinen laite on rakenteeltaan. Onko Vogelin tuotanto myyty vai teettävätkö aurat siellä?
-
Amazone-ryhmä laajentaa tuotevalikoimaansa: se on hankkinut omistukseensa Vogel & Nootin Unkarissa sijaitsevan auratehtaan ja aurojen valmistusoikeudet.
Elokuussa velkasaneeraukseen hakeutuneen ja sittemmin konkurssin tehneen Vogel & Noot Landmaschinen liiketoiminnot ovat siirtymässä kolmelle taholle.
Amazone-ryhmä on ostanut V&N:n auravalmistuksen tuoteoikeuksineen ja Unkarissa sijaitsevan Mosonmagyaróvárin auratehtaan. Se sijaitsee lähellä Unkarin ja Itävallan rajaa. Auratehdasta ei ollut haettu velkasaneeraukseen. Amazone jatkaa tehtaan toimintaa ja saa siten täydennystä omaan tuotevalikoimaansa (profi).
Vuoden vanhaa asiaa siis.
-
Eiks tuo Hankkijan kone oo noita aiempia amazoneja joista löytyy videoita vuosien takaa? Päättelin vaan tuosta kun näkyy olevan tuo lukitustappi kuljetusasentoa varten ym. mitä ei Vogeleissa ole näkynyt.
Kuinka lie sitten nykyään, onko ihan Vogeleita vihreänä vai onko tehty muutoksia.