apilashan se selätti raketti-insinöörien teoriat siitä miks raketti lentää avaruuden tyhjiössä, nytkö ss vesittää lentokoneinsinöörien vuosikymmenien työn ja tutkimukset

Mikäs se sellainen tyhjiö sitten on?
Kannattaa lukea ss:n kysymys uudestaan,  löytyy vesittäjä eripuolelta siipeä

Tämä on näitä, Jo Wrightin veljekset tiesivät asian oikean laidan.
Sitten jossakin vaiheessa pääsi jokin mielipidejohtaja vaikuttamaan.
Onhan tuo viimeisten 15 vuoden aikana debunkattu moneen kertaan.

Aina vaan toistuu uudelleen keskinkertaisten fysiikan maisterien toimittamissa
lukion oppikirjoissa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 09.12.16 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 09.12.16 - klo:03:30

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 08.12.16 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 08.12.16 - klo:21:22

Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.

Suo materiaalina on sen verran huokoista, että se saa energiaa tapettua tai siis muutettua isolla alalla. Siksi ne puut siellä kauempaakin heiluvat.

Tärylätkässä maata ammutaan tietyllä taajuudella ja suurella amplitudilla. Tällä saadaan aikaan resonointia, jolloin maa tiivistyy. Kaivurissa telojen kautta maahan välittyy eri taajuuksia. Näiden aiheuttamaa resonointia sitten maaperä ottaa vastaan.




Möyrytessä isolla raktorilla pellolla jolla on perässä se kylän suurin piikkisika, vaikuttaa maahan voimat, mitkä valitettavasti koostuu koneen akseleiden massasta tai telapyörien kautta maahan välittyvästä massasta.

Maan ominaisuudet ratkaisevat millä rengastuksella pääsee parhaiten eteenpäin. Vain vähän periksi antamattomalla alustalla esim. jäisellä tiellä saadaan iso kuorma vedettyä haluttuun suuntaan hyvällä pidolla.

Toisin sanoen, jos vaikka puutavara-auto lähtee liikkeelle tasaiselta. Silloin liukkaalla tiellä renkaan lepokitka on suurempi, mitä suurempi massa sille pyörälle kohdistuu. Niin kauan homma toimii kun lepokitka pitää pintansa. Jos kitka muuttuu liikekitkaksi, alkaa pyörä sutimaan. Siksi sisumiehet tykkäävät rasittaa sitä ekaa vetävää akselia kuormallakin nousevalla telillä.

No joo, niin kauan kun alusta ei anna liikaa periksi ison massan alla suhteessa renkaan halkaisijaan, suuresta massasta on hyötyä. Vähän heikommalla alustalla kiihdytystä helpottaa teliveto, jolloin massa kohdistuukin kahteen akselin. Tällöin pienemmällä momentilla saadaan voimaa välitettyä maahan eri kohtiin, jolloin kitka saadaan helpommin pysymään lepokitkana.

Mutta ei se hyvä vetopito tarkoita sitä, etteikö maahan kohdistuisi samaa massaa tasaisessa liikkeessä, kuin siinä yhden akselin vetotavassa teli alhaalla.



Periksi antamaton rautatela jyrää tiensä tasaiseksi pellolla, jos maa antaa periksi. Ja periksihän se pelto antaa. Tässä tulee se telaraktori homma. Pellon pinnan kantaessa, mitä se aiheuttaa syvemmällä. Kuka tietää.

Ainakin on varmaa, että telan joustamattomuuden tai vähän joustavan telan vaikutuksesta, pellon eri kohdat joutuvat hirmuisten pistekuormitusten kouriin. Jos pelto olisi höylätty tasaiseksi ja täysin homogeeninen maaperältään, tasaisesti liikkuva raktori aiheuttaisi vakiokuorman joka kohtaan pellossa. No jos ja jos.

Onko sitten parempi, jos raktorissa on matalapainerenkaat? Saman painoinen kuin telaraktori. Jos olisi niin hieno juttu, että renkaat olisivat sen verran suuret, että massa kohdistuisi samankokoisen pinta-alan kautta maahan kuin telaraktorinkin, niin tietty semmoinen pyöräraktori olisi hyvä. Pellon epätasaisuuksiin ja erilaisiin murukomponentteihin, kohdistuu se rengaspaine mitä kompuralla on sisään tungettu noin karkeasti. Matalapainerengas antaa tarvittaessa periksi, kun taas tela jyrää kaiken.


Riippuen perähärvelistä, veturin painotus on tärkeää. Jos voimaa joudutaan käyttämään rutkasti, tarkoittaa se usein sitä että raktorin perää vedetään kohti peruskalliota. Tällöin onkin tärkeää painottaa raktorin etupäätä, jotta saataisiin samanlaiset olosuhteet molemmille akseleille.
Höh, lisää vaan massaa. Huono juttu.

Massa, massa.
Mitä suurempi massa koneessa on, sen parempi sillä on ajaa junaa päin. No, ehkä massa saa olla saatanallinen ja koneen runkorakenne kestävä.

Vauhti saa aikaan sitä tärinäefektiä. Kiihdyttely ja jarruttelu,  ts. nopeuden vaihtelu saa aikaan omanlaisia kuormituksia. Ja helvetin kovaa kun menee, niin ei maa ehdi huomatakaan, olettaen, että vauhti on saman suuntainen maan pinnan kanssa.

Eli jos vastaan tulee mäki, niin kovalla vauhdilla, kone saattaa vähän koukkaista maata, ennen kuin suunta muuttuu mäenrinteen suuntaan. Kun taas saatanallisella vauhdilla, kone sukeltaa mäen sisään.



Oikeastaan kyse onkin pelkästä energiasta. Isolla liikkuvalla massalla on liike-energiaa pirusti. Vielä isommalla liikkuvalla massalla vielä enemmän. Tätä liike-energiaa ja suoraan massaan liittyvää potentiaalienergiaa (painovoiman vaikutus koneen massaan), maaperä sitten joutuu kestämään.

Eli mitä enemmän massaa, sitä enemmän energiaa vaatii sen liikuttaminen tai ei liikuttaminen (eli pinnalla pysyminen)




Hoh hoijaa. Aika kovaa paskaa.

perin mielenkiintoista, itse aloin miettimään mitä kynnöksellä tapahtuu kun siitä menee okerman h7 ja sitten ilmatyynyalus joka painaa  saman verran... heikoille jäille en lähtis kaivurilla mutta ilmatyynyalus menee kuin sukkasillaan

Ilmatyynyalus on vähän sellainen lentokonejuttu.

Kötöstyksen alla olevan ilmapussin rei'istä puhalletaan ilmaa alaspäin.

No miksei se "ilmaporilla" poraudu maan sisään tai uppoa veteen. Jos reikien paikalle kuvitellaan "ilmaporien" sijaan vaikka tavalliset poranterät, niin sukellusvene tulee. Maalla se ei välttämättä uppoa maan sisään, jos varovasti lasketaan alas. Riippuu reikien määrästä. (tällainen fakiiri piikkimatolla efekti).

Jos sitä koittaa sitten tönäistä liikkeelle, niin kyllä ne piikit sen verran laittaa hanttiin, että sopisi lehtien haravointiin tai kultivaattoriksi.


Mikä se lentokone-efekti sitten on?

Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.

No, paine-ero luo nosteen, joka pitää sen koneen ilmassa. Lentokoneessa noste luodaan sillä vauhdilla. Ilmavirtaukset siivessä luo sen alipaine-efektin joka imee konetta ylöspäin. Tällä tapellaan sitten painovoimaa vastaan.

Tässä täytyy ymmärtää nimenomaan se, että siiven yläosan "imu" pitää koneen ilmassa. Elikkäs alipaine.



Ilmatyynyaluksessa paine-ero luodaan ilma"patjalla", jonka vuoksi sen yläpuolelle muodostuu alipaine. Tämä luo sen nosteen.
Tässä romussa se nosteen luomiseen tarvittava energia hommataan sillä ilmatyynyaluksen moottorilla, joka sitten pyörittää mitä lie lietsoa, joka luo ilmapatjan.

Tokihan se energia pöllyttää sitä vettä tai maata, mutta sen verran reipas tämä noste-efekti on, että kyllä se paska pysyy ilmassa sen verran että sanoa saa. Eihän sillä kuuhun mennä, mutta ei sen tarkoitus olekaan sellainen. On se jo ilmassa, jos nuppineulan yli menee.


Semmosta se

Ei siellä mitään nosteita ole.  Ihan vaan puhalletaan niin kovin että nousee.  Voima ja vastavoima tyyppisesti ja toinen vaikuttaa maahan.  Helikopteri sitten jo eri juttu.

Häh. Pakkohan jonkun on se ylös nostaa. Jos sanotaan että puhalletaan niin helvetisti, että nousee, niin eikös silloin toisessa paikassa ole isompi paine ja toisessa pienempi. Eli paine-ero.

Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.

Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.

Se periaate on tosi tylsä.  Voi olla helpompi ajatella painepesuria kun pesee niin kahva työntää taaksepäin ja etupuolella savi lentää.  Nyt vaan veden tilalle ilmasuihku  ja riittävästi rinnakkain.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:17:17

Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.

Se periaate on tosi tylsä.  Voi olla helpompi ajatella painepesuria kun pesee niin kahva työntää taaksepäin ja etupuolella savi lentää.  Nyt vaan veden tilalle ilmasuihku  ja riittävästi rinnakkain.

Ei se taida olla ihan näin yksinkertaista. Motakohan painepesuria tarvittaisi että 100 tonnin ilmatyynyalus pysyisi pinnalla veden päällä. Siitä muodostuisi aikamoinen kura/ vesipilvi kun tällainen kulkisi. Kuitenkin jostainsyysä ilma toimii aika huomaamattomasti. Kantopintaakaan ei voi oikein ajatella kun vaikka laittaa kuinka ison kantopinnan kaivuriin niin ei se veden päällä kellu. Joku magiikka tossa ilmassa on. Mahtaako tiivistää peltoa jos ajaa pellon yli.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:17:17

Toi ilmatyynyaluksen toimintaperjaate on tosiaan mielenkiintoinen. Voiko oikeasti olla niin että luodaan keinotekoinen ilmanpaine-ero joka vaikuttaa siihen että tuo hökötys kelluu.

Se periaate on tosi tylsä.  Voi olla helpompi ajatella painepesuria kun pesee niin kahva työntää taaksepäin ja etupuolella savi lentää.  Nyt vaan veden tilalle ilmasuihku  ja riittävästi rinnakkain.

Niin, ilmatyynyaluksessa on enempi ilmaa aluksen alla kuin päällä, samoin kun veneessä on enempi vettä veneen alla, molemmat siis kelluu. Jos näin ei ole, molemmat vajoaa 

Ilmatyynyaluksessa on ilmatyyny, jonka päällä alus lepäilee. Sen takia sen nimi onkin ilmatyynyalus. Poistaako tuuli maantiivistymiä? Ilman liike maan pinnalla aiheuttaa alipaineen, kuten lentokoneen siiven yläpinnalla.

Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.

Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.

Jo vain.

Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18

Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.

Jo vain.

Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata 

Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan. 

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.12.16 - klo:19:22

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18

Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.

Jo vain.

Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata 

Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.

miten se sitte muka  pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee

siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään

Lainaus käyttäjältä: Make - 09.12.16 - klo:09:56

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.12.16 - klo:08:40

Taidetaan nykyään vetää nuo salaojat paljolti liian matalaan.

Pohjaveden kurissapitämiseksi tarvitsee putket olla syvällä tai tiheässä, pintavesi menee paremmin matalalla olevaan ojaan. Kun vedetään uusia imuja vanhojen väliin niin yleensä ne vanhatkin edelleen toimivat, tiivistyneessä maassa vesi ei vaan pääse sinne. Tällöin ojaväli pienenee ja lisäimut voidaan laittaa matalampaan kuin alkuperäiset. Alle 100 metrin imuojissa 50 mm putki varmaankin riittää ainakin lisäojituksissa. Pidempien imujen alkupäässä voi isompi putki olla tarpeen ainakin läpäisevissä maissa, joissa imuväli isompi. Kokoojaojat sensijaan ovat usein alimittaisia erityisesti jos imuojasto saadaan toimimaan tehokkaasti.

Mulla tulee ensikesänä lisäojitus yhteen pellon nurkkaan, jossa oli tänä kesänä suuria ongelmia. Ruoste tukkii ojia, vanha ojitus vuodelta -90 ja noin 20metrin imuvälillä, 50mm putkella eli nykyisellä 65 putkealla. Imut suoraan kanavasta, ja pituutta niillä aika tasan 300m.

Nyt tulee jokaiseen väliin uusi putki, ja suunnitelmassa samalla 65 putkella. Laskin että 80 putkella pinta-ala kasvaa 52% !!.

Hintaeroa putkilla tuolle 2550m ojastolle, tulee 0.65€ vs. 1€/metri. Noin 900€ eroa koko noin 5.5ha:n alalle, että saan enemmän tilavuutta putkeen, ruosteelle. Taidan maksaa enemmän ja ottaa isommalla putkella kuin suunnitelmassa on, ihan varmistaakseni kuivatusta. Maalaji pinnalla turvetta/multaa/hietaa ja pohjamaa erittäin läpäisevää hienoa hiekkaa. Vesi liikkuu todella liukkaasti, kunhan on vain putki tyhjänä, mitä pitkin virrata.

Huuhtelutarvettahan tuo isompi putki ei poista, mutta jos edes vähän auttaisi. Tänä vuonna hukkui kasvusto osittain, ei vain vesi osannut pois. Vuosi sitten keväällä huuhdeltu viimeksi, omaa tyhmyyttä ettei tänä kesänä huuhdeltu kun ongelmia alkoi tulemaan, oli usko ja oletus että sateet loppuu. Loppuihan ne, syksyllä, kun oli huuhdeltu. Ja pelto kuivasi välittömästi kun putket sai toimimaan, mutta hitaasti kun putkisto ei vain riitä.

Kuinkahan toimis "pahassa paikassa"?
https://tehodrain.fi/salaojaputki/

Ilmatyynyaluksen alle muodostuu ylipaine joka riittää nostamaan suurella alalla vaikuttaessaan koko härveliä. Jos pohjan ala on 6 m² (60 000 cm²) niin jo 0,02 bar ylipaine ympäristöön nähden tuottaa nostavaa voimaa 1200 kg.
Alus ei vaan kykene nousemaan juurikaan maasta irti koska silloin ilmaa alkaa karata helmojen alta enemmän kuin se puhallin kykenee tuottamaan, eli paine putoaa, ja koko laite lähestyy takaisin maaemon pintaa. Se on vähän kuin sokkelin tienoilta ympäriinsä vuotava kuplahalli - niin kauan kun puhaltimen tuotto on suurempi kuin karkuun pääsevä ilmamäärä, paine on riittävä ja halli pysyy  pystyssä. Ja ilmatyynyalus ilmassa.

Siksi ne helmat tai liepeet pyritään tekemään pieniä epätasaisuuksia mukaileviksi jotta vuoto ei muodostuisi liian suureksi vaikka alusta ei olisi aivan tasainen. Muuten ilmatyynyalus jäisi ns. karille.

Härveli kelluu siis ylipaineisen ilman varassa, korkeudella jolla vuoto ja puhaltimen tuotto ovat yhtäsuuret.  Jos sen ajaa vaikka ison ojan päälle niin että ilmaa pääsee runsaasti karkuun niin se ei enää pääse maasta irti.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 09.12.16 - klo:19:25

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 09.12.16 - klo:19:22

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 09.12.16 - klo:19:18

Jos ilmatyynyaluksen ajaa vaa-an päälle niin mitä lukemaa ko. vaaka näyttää. Tästä voi johdatella kysymyksen että tiivistääkö ilmatyynyalus maan.

Jo vain.

Ja tosta voi sitten päätellä että ylilentävä lentokonekin tiivistää maata 

Voi tulla yllätyksenä mutta kyllä se sieltä maasta itseään kannattelee.
Lentokoneessa tiivistysvaikutus on melkoinen kun se on paikoillaan.

miten se sitte muka  pysys veden päällä tai oikein ohkaasella jäällä, saaristossahan nuilla päästävät menemään kun jää ei kanna ei katkee

siinähän on vemssille ideaa ja kehitettävää jos imupainevaunu löytyy talosta niin muutako liepeet renkaitten tilalle ja sitte alle yli tai alipainetta riippuen siitä mihinkä tulokseen tässä ketjussa päädytään

Vesi sinällään on aika raskas elementti ja kovalla nopeudella puhallettava ilma tekee siitä lähes asfalttia. Paljon jännempää on kun ajatte tuon aluksenne johonkin pölytäytteiseen kuoppaan. 
Metsajussi jo selittikin laajemmin.  Pahoittelen jos painepesuri esimerkki voimasta ja vastavoimasta oli huono.
Ja kyllä,  näkyy se ilmatyynyaluksen massa vaakaan ja maahan.