Tekeekö se kaivuri sitten loppujen lopuksi suolle enemmän pahaa kuin uppoava kumppari? siis jos se ei uppoa.
Suo materiaalina on sen verran huokoista, että se saa energiaa tapettua tai siis muutettua isolla alalla. Siksi ne puut siellä kauempaakin heiluvat.
Tärylätkässä maata ammutaan tietyllä taajuudella ja suurella amplitudilla. Tällä saadaan aikaan resonointia, jolloin maa tiivistyy. Kaivurissa telojen kautta maahan välittyy eri taajuuksia. Näiden aiheuttamaa resonointia sitten maaperä ottaa vastaan.
Möyrytessä isolla raktorilla pellolla jolla on perässä se kylän suurin piikkisika, vaikuttaa maahan voimat, mitkä valitettavasti koostuu koneen akseleiden massasta tai telapyörien kautta maahan välittyvästä massasta.
Maan ominaisuudet ratkaisevat millä rengastuksella pääsee parhaiten eteenpäin. Vain vähän periksi antamattomalla alustalla esim. jäisellä tiellä saadaan iso kuorma vedettyä haluttuun suuntaan hyvällä pidolla.
Toisin sanoen, jos vaikka puutavara-auto lähtee liikkeelle tasaiselta. Silloin liukkaalla tiellä renkaan lepokitka on suurempi, mitä suurempi massa sille pyörälle kohdistuu. Niin kauan homma toimii kun lepokitka pitää pintansa. Jos kitka muuttuu liikekitkaksi, alkaa pyörä sutimaan. Siksi sisumiehet tykkäävät rasittaa sitä ekaa vetävää akselia kuormallakin nousevalla telillä.
No joo, niin kauan kun alusta ei anna liikaa periksi ison massan alla suhteessa renkaan halkaisijaan, suuresta massasta on hyötyä. Vähän heikommalla alustalla kiihdytystä helpottaa teliveto, jolloin massa kohdistuukin kahteen akselin. Tällöin pienemmällä momentilla saadaan voimaa välitettyä maahan eri kohtiin, jolloin kitka saadaan helpommin pysymään lepokitkana.
Mutta ei se hyvä vetopito tarkoita sitä, etteikö maahan kohdistuisi samaa massaa tasaisessa liikkeessä, kuin siinä yhden akselin vetotavassa teli alhaalla.
Periksi antamaton rautatela jyrää tiensä tasaiseksi pellolla, jos maa antaa periksi. Ja periksihän se pelto antaa. Tässä tulee se telaraktori homma. Pellon pinnan kantaessa, mitä se aiheuttaa syvemmällä. Kuka tietää.
Ainakin on varmaa, että telan joustamattomuuden tai vähän joustavan telan vaikutuksesta, pellon eri kohdat joutuvat hirmuisten pistekuormitusten kouriin. Jos pelto olisi höylätty tasaiseksi ja täysin homogeeninen maaperältään, tasaisesti liikkuva raktori aiheuttaisi vakiokuorman joka kohtaan pellossa. No jos ja jos.
Onko sitten parempi, jos raktorissa on matalapainerenkaat? Saman painoinen kuin telaraktori. Jos olisi niin hieno juttu, että renkaat olisivat sen verran suuret, että massa kohdistuisi samankokoisen pinta-alan kautta maahan kuin telaraktorinkin, niin tietty semmoinen pyöräraktori olisi hyvä. Pellon epätasaisuuksiin ja erilaisiin murukomponentteihin, kohdistuu se rengaspaine mitä kompuralla on sisään tungettu noin karkeasti. Matalapainerengas antaa tarvittaessa periksi, kun taas tela jyrää kaiken.
Riippuen perähärvelistä, veturin painotus on tärkeää. Jos voimaa joudutaan käyttämään rutkasti, tarkoittaa se usein sitä että raktorin perää vedetään kohti peruskalliota. Tällöin onkin tärkeää painottaa raktorin etupäätä, jotta saataisiin samanlaiset olosuhteet molemmille akseleille.
Höh, lisää vaan massaa. Huono juttu.
Massa, massa.
Mitä suurempi massa koneessa on, sen parempi sillä on ajaa junaa päin. No, ehkä massa saa olla saatanallinen ja koneen runkorakenne kestävä.
Vauhti saa aikaan sitä tärinäefektiä. Kiihdyttely ja jarruttelu, ts. nopeuden vaihtelu saa aikaan omanlaisia kuormituksia. Ja helvetin kovaa kun menee, niin ei maa ehdi huomatakaan, olettaen, että vauhti on saman suuntainen maan pinnan kanssa.
Eli jos vastaan tulee mäki, niin kovalla vauhdilla, kone saattaa vähän koukkaista maata, ennen kuin suunta muuttuu mäenrinteen suuntaan. Kun taas saatanallisella vauhdilla, kone sukeltaa mäen sisään.
Oikeastaan kyse onkin pelkästä energiasta. Isolla liikkuvalla massalla on liike-energiaa pirusti. Vielä isommalla liikkuvalla massalla vielä enemmän. Tätä liike-energiaa ja suoraan massaan liittyvää potentiaalienergiaa (painovoiman vaikutus koneen massaan), maaperä sitten joutuu kestämään.
Eli mitä enemmän massaa, sitä enemmän energiaa vaatii sen liikuttaminen tai ei liikuttaminen (eli pinnalla pysyminen)
Hoh hoijaa. Aika kovaa paskaa.
perin mielenkiintoista, itse aloin miettimään mitä kynnöksellä tapahtuu kun siitä menee okerman h7 ja sitten ilmatyynyalus joka painaa saman verran... heikoille jäille en lähtis kaivurilla mutta ilmatyynyalus menee kuin sukkasillaan 
Ilmatyynyalus on vähän sellainen lentokonejuttu.
Kötöstyksen alla olevan ilmapussin rei'istä puhalletaan ilmaa alaspäin.
No miksei se "ilmaporilla" poraudu maan sisään tai uppoa veteen. Jos reikien paikalle kuvitellaan "ilmaporien" sijaan vaikka tavalliset poranterät, niin sukellusvene tulee. Maalla se ei välttämättä uppoa maan sisään, jos varovasti lasketaan alas. Riippuu reikien määrästä. (tällainen fakiiri piikkimatolla efekti).
Jos sitä koittaa sitten tönäistä liikkeelle, niin kyllä ne piikit sen verran laittaa hanttiin, että sopisi lehtien haravointiin tai kultivaattoriksi.
Mikä se lentokone-efekti sitten on?
Lentokone pysyy ilmassa alipaineen avulla. Siiven muodolla luodaan paine-ero. Varmaan jostain netistä löytyy virtausanimaatioita sun muita käppyröitä.
No, paine-ero luo nosteen, joka pitää sen koneen ilmassa. Lentokoneessa noste luodaan sillä vauhdilla. Ilmavirtaukset siivessä luo sen alipaine-efektin joka imee konetta ylöspäin. Tällä tapellaan sitten painovoimaa vastaan.
Tässä täytyy ymmärtää nimenomaan se, että siiven yläosan "imu" pitää koneen ilmassa. Elikkäs alipaine.
Ilmatyynyaluksessa paine-ero luodaan ilma"patjalla", jonka vuoksi sen yläpuolelle muodostuu alipaine. Tämä luo sen nosteen.
Tässä romussa se nosteen luomiseen tarvittava energia hommataan sillä ilmatyynyaluksen moottorilla, joka sitten pyörittää mitä lie lietsoa, joka luo ilmapatjan.
Tokihan se energia pöllyttää sitä vettä tai maata, mutta sen verran reipas tämä noste-efekti on, että kyllä se paska pysyy ilmassa sen verran että sanoa saa. Eihän sillä kuuhun mennä, mutta ei sen tarkoitus olekaan sellainen. On se jo ilmassa, jos nuppineulan yli menee.
Semmosta se
