Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.10.16 - klo:18:30

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Sama sulla. Jutuista voi jo päätellä, että 2 siipeä 😅😅😅

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.10.16 - klo:18:30

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.

Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)

Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:20:29

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.10.16 - klo:18:30

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.

Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)

Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...

No mitä mää jo aiemmin sanoin, et Sasalandias ei oo viel paluuauroja nähtykään kun niin pientä ja surkeaa maatalous. Sit kun tullaan kerran vuodes ihmistenilmoille, niin pää pyörii kuin pöllöllä asioita ihmetellessä. 

Lainaus käyttäjältä: Opelmies - 29.10.16 - klo:20:37

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:20:29

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.10.16 - klo:18:30

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.

Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)

Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...

No mitä mää jo aiemmin sanoin, et Sasalandias ei oo viel paluuauroja nähtykään kun niin pientä ja surkeaa maatalous. Sit kun tullaan kerran vuodes ihmistenilmoille, niin pää pyörii kuin pöllöllä asioita ihmetellessä. 

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 29.10.16 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: Opelmies - 29.10.16 - klo:20:37

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:20:29

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.10.16 - klo:18:30

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.

Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)

Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...

No mitä mää jo aiemmin sanoin, et Sasalandias ei oo viel paluuauroja nähtykään kun niin pientä ja surkeaa maatalous. Sit kun tullaan kerran vuodes ihmistenilmoille, niin pää pyörii kuin pöllöllä asioita ihmetellessä. 

Kun minä poikasena näin ekat paluuauralla kynnetyt märät savet niin ihmettelin kyllä kovasti että mikä ihme siinä on ollut vikana kun tuolta näyttää, kynnös oli hyvää mutta silti siipiluvun monikertoina seepraraidallista. Sitten joku varovasti valisti mistä oli kyse.

Tämä oli aikaa kun mulla oli vielä takapotku ja 3-siipiset nostolaite-Fiskarssit jotka sain ostettua aarteena isommalta naapurilta joka siirtyi jo neliteräisiin. Mutta tuolla kunnan toisella reunalla eturivin viljelijällä oli silloin jo neliteräiset kääntöaurat, kuten silloin useimmat paluuauroja kutsuivat. Ei ollut poikanen sellaista ihmettä silloin vielä livenä nähnyt.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:13:53

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.10.16 - klo:19:32

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.10.16 - klo:16:13

Lämmittää öljyt lukitsemalla hydevivun päälle ,aikansa shokkia vasten kun öljy purlaa niin se lämpenee (lämpiää nopeaan).Näin kokeneet konemiehet toimii eikä itke ja vollota tuvan lämmössä.

 Hammasrataspumppumiehet lämmittää shokkia vasten, mäntäpumppu tuolla opilla tekee vähän painetta muttei lainkaan tuottoa. Jokos valtussa on mäntäpumppuja hydrauliikassa...

Sen verran kehtaan viilata pilkkua että sinänsä ei mäntä- tai muulla pumpulla ole välttämättä tuossa mitään eroa. Sitten on jos systeemi on LS eli kuormantunteva ja (mäntä)pumppu säätyvää mallia.

Esim vanhoissa massikoissa on tipan tunnissa tuottava kiinteätilavuuksinen mäntäpumppu, joka kyllä painaa tuottonsa paineenrajoitusventtiilistä läpi ja lämmöksi jos umpikujaan tarjotaan.
Toki kaikki uudet ja tehokkaammat traktorien mäntäpumput lienevät säätyviä (ja kuormantuntevia). Myös vaikkapa kuoma-auton kippipumppuina on niitä isoja vinkkelimallin mäntäpumppuja, ja ne eivät säädy yhtään mihinkään vaan tuottavat aina pyöriessään vakiolitrat, vaikka sitten väkisin ylipaineventtiilistä hukkaan jos ei muualle (vapaakiertoon tai työlaitteelle) pääse.

No millä ne hydehommat tehdään portaattomassa eikös sekin puoli ole hyvä vetreyttää kovalla pakkasella  yli 25 - astetta kun on.Onko muuten järkee portaattomalla irrotella rehuja joka ikinen päivä eikö niitä karskimpia koneita ole nurkissa ei mitään järkee rääkätä noin hienoa kalustoa pakkasilla.
Suosittelen lämpöistä tallia yli 50 vuoden kokemuksella.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.10.16 - klo:13:58

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:13:53

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.10.16 - klo:19:32

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.10.16 - klo:16:13

Lämmittää öljyt lukitsemalla hydevivun päälle ,aikansa shokkia vasten kun öljy purlaa niin se lämpenee (lämpiää nopeaan).Näin kokeneet konemiehet toimii eikä itke ja vollota tuvan lämmössä.

 Hammasrataspumppumiehet lämmittää shokkia vasten, mäntäpumppu tuolla opilla tekee vähän painetta muttei lainkaan tuottoa. Jokos valtussa on mäntäpumppuja hydrauliikassa...

Sen verran kehtaan viilata pilkkua että sinänsä ei mäntä- tai muulla pumpulla ole välttämättä tuossa mitään eroa. Sitten on jos systeemi on LS eli kuormantunteva ja (mäntä)pumppu säätyvää mallia.

Esim vanhoissa massikoissa on tipan tunnissa tuottava kiinteätilavuuksinen mäntäpumppu, joka kyllä painaa tuottonsa paineenrajoitusventtiilistä läpi ja lämmöksi jos umpikujaan tarjotaan.
Toki kaikki uudet ja tehokkaammat traktorien mäntäpumput lienevät säätyviä (ja kuormantuntevia). Myös vaikkapa kuoma-auton kippipumppuina on niitä isoja vinkkelimallin mäntäpumppuja, ja ne eivät säädy yhtään mihinkään vaan tuottavat aina pyöriessään vakiolitrat, vaikka sitten väkisin ylipaineventtiilistä hukkaan jos ei muualle (vapaakiertoon tai työlaitteelle) pääse.

No millä ne hydehommat tehdään portaattomassa eikös sekin puoli ole hyvä vetreyttää kovalla pakkasella  yli 25 - astetta kun on.Onko muuten järkee portaattomalla irrotella rehuja joka ikinen päivä eikö niitä karskimpia koneita ole nurkissa ei mitään järkee rääkätä noin hienoa kalustoa pakkasilla.
Suosittelen lämpöistä tallia yli 50 vuoden kokemuksella.

Vastaan silti, vaikka SKN ei sitä suositellut. Jos portaaton traktori on tilalle ostettu ja appeen sekoitus kuuluu tilalla koneen käyttöön, sen on kestettävä ja pelattava. Mitä on traktoriksi alkanut.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.10.16 - klo:19:32

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.10.16 - klo:16:13

Lämmittää öljyt lukitsemalla hydevivun päälle ,aikansa shokkia vasten kun öljy purlaa niin se lämpenee (lämpiää nopeaan).Näin kokeneet konemiehet toimii eikä itke ja vollota tuvan lämmössä.

 Hammasrataspumppumiehet lämmittää shokkia vasten, mäntäpumppu tuolla opilla tekee vähän painetta muttei lainkaan tuottoa. Jokos valtussa on mäntäpumppuja hydrauliikassa...

Sen verran kehtaan viilata pilkkua että sinänsä ei mäntä- tai muulla pumpulla ole välttämättä tuossa mitään eroa. Sitten on jos systeemi on LS eli kuormantunteva ja (mäntä)pumppu säätyvää mallia.

Esim vanhoissa massikoissa on tipan tunnissa tuottava kiinteätilavuuksinen mäntäpumppu, joka kyllä painaa tuottonsa paineenrajoitusventtiilistä läpi ja lämmöksi jos umpikujaan tarjotaan.
Toki kaikki uudet ja tehokkaammat traktorien mäntäpumput lienevät säätyviä (ja kuormantuntevia). Myös vaikkapa kuoma-auton kippipumppuina on niitä isoja vinkkelimallin mäntäpumppuja, ja ne eivät säädy yhtään mihinkään vaan tuottavat aina pyöriessään vakiolitrat, vaikka sitten väkisin ylipaineventtiilistä hukkaan jos ei muualle (vapaakiertoon tai työlaitteelle) pääse.