Käsittääkseni uuden kauden rahoista ei ole päätetty vielä yhtään mitään.

Paitsi se, että ne pienenee.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.09.26 - klo:08:40

Käsittääkseni uuden kauden rahoista ei ole päätetty vielä yhtään mitään.

Paitsi se, että ne pienenee.

No ei kai sitäkään vielä päätetty ole mut puheet olleet siihen suuntaan et pienevät. Ja kylhän se on enemmän kuin todennäköistä et näin käy.

Kannattaa kuulostella valmisteluja ja tutkia MTK:n sisäistä tunneilmastoa, olen surukseni ollut tukipolitiikan osalta hurjimmissakin heitoissani ollut jopa alakynnessä, mitä tulee rakennemuutoksen ja kilpailuykyvyn nimissä tehtyihin muutoksiin.

Keski-Euroopasta kuuluu, että perustulotuki voi olla vähittäin poistuva osa. Luonnonhaittakorvaus saattaa keskittyä vain pohjoiseen. Tuotantotuet lisääntyvät, ja lobbaus on vahvaa, onneksi sokeri ei koskaan poistu huoltovarmuuslistalta. Mutta riittääkö se koko Etelä-Suomen pelastajaksi ?  Koska uuteen tukikauteen on tavoitteeksi merkitty kilpailukyvyn lisääminen, investointituet ja tilakohtaisten investointitukirajojen kasvattaminen kärjessä, ne kanavoivat rahaa nimenomaan kilpailukykyisille yksiköille. Ympäristö- ja ekojärjestelmätuille tulee tietynlainen vaikuttavuuden pakko, jolloin kallis täsmäviljely- ja muu teknologia tulee mukavammin maksuun, kas energian säästö ja hävikin pienentäminen. Bioreaktorit, aurinkovoima, dataohjatut eläinyksiköt, ja tämmöiset muuttuvat teollisiksi suurinvestoinneiksi, joissa on piikki auki. Kilpailukykyrahasto kasvaa yhdeksi suurimmista EU:n maatalousrahoituksen komponenteista.

Se tiedetään varmasti, että eläkeläisistä tulee yleiseurooppalaisesti lainsuojattomia. Eläkeläisten rajaaminen pois pinta-alaperusteisista tulotuista tapahtunee vuoteen 2032 mennessä

-SS-

Eli mutuilua ilmapiiristä.. 

Joo sinänsä varmaan ihan oikean suuntaista mutuilua mut tuskin isolinja paljoa muuttuu ensi kaudelle. Olisi oikeastaan todella ihme jos muuttuisi.
Jonkinlaista siirtymää varmaan tehdään mainitsemaasi suuntaan. En nyt osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia. Näin omalle kohdalle hyvä koska investointeja pitäisi tehdä mut investointituki tahtoo valua aina pois tiloilta teollisuuteen kuten nyt vaikka kuivurivalmistajille tsi sen hakelämpölaitoksen tekijälle. Jokin muu tukemistapa siihen pitäisi keksiä. Isossa kuvassa kaikki tukeminen sotkee aina markkinaa ja siinä mielessä tuo on huono asia.

Mtk nyt ajaa pääasiassa c alueen nautatilallisten asiaa. Ja siellä on selvä näkemys tuotantotuet tulee säilyttää ja ainoastaan tämä tuotanto on kannattavaa ja niin sen tulee olla. Etelä uhrataan tässä jaossa vaikka. En ymmärrä kuka etelän viljelijä tai elukoiden pitäjä enää maksaa jäsenyydestä?

Eu:n tukipotin jakaminen pinta-ala perusteisesti on tulossa tiensä päähän. Lopullinen niitti tulee silloin kun ukraina siirtyy eu:n jäseneksi. Myös euroopassa yleistynyt "peltoon sijoittaminen" kun yleistyy niin onhan se perin outoa et lähes pelkkä pellon hallinta takaa tietyn vuosittaisen tuoton. Tietysti asia on myös näin monen muun sijoituksen kanssa mut meneekö siinäkään yhteiskunnan tukirahat oikein jos tarkoitus on tukea ruuan tuotantoa. Isossa kuvassa tietysti kyse on siitä et mitä halutaan tukea, ruuan tuotantoa vai jotain muuta?

Sama se on eläkeläisten kohdalla. Halutaanko et peltotuki on lisäeläke vailla mitään vaatimuksia mistään, riittää et hallitset peltoa? Tuleeko sit asuntosijoittaminen samalla tavalla eläkeläisiltä kielletyksi? Vastarinta tulee olemaan ainakin kovaa. 

Siis kyse on mielestäni isosta kuvasta. Mitä halutaan? Paras olisi kun nykyisestä mallista tukea voitaisiin siirtyä esim. Johonkin toiseen tapaan tukea maataloutta. Rajasuoja kun ei suomea suojaa niin täysin maailmanlaajuisen kilpailun armoille joutuminen olisi tuhon tie suomalaiselle maataloudelle. Siinä ei riitä edes joozepin satotasot. 
Eikä se nyt ole edes todennäköistä. Maailmassa tuetaan maataloutta jokapuolella.

Olisihan se hienoa jos edelleen riittäisi 20 lehmää, muutama sika ja kana ja 10ha peltoa. Mut kun ei riitä. Ehkä joskus taas..

Sama se on eläkeläisten kohdalla. Halutaanko et peltotuki on lisäeläke vailla mitään vaatimuksia mistään, riittää et hallitset peltoa? Tuleeko sit asuntosijoittaminen samalla tavalla eläkeläisiltä kielletyksi? Vastarinta tulee olemaan ainakin kovaa. 

Tällä maatalouspolitiikan 'kilpailukyky'-logiikalla voitaisiin hyvin lopettaa kaikki pienen kokoluokan rakennusliikkeet ja IT-pajat, evätä yli 65-vuotiailta yrittäjiltä toimiluvat ja jakaa ylimääräisiä valtiontukia pelkästään YIT:lle ja Tietoevrylle. Liikenneluvat annettaisiin Schenkerille, KSV:lle, Kaukokiidolle ja Postille, ei muille, koska kilpailukyky. Yhden auton kuorma-autoilijat tapetaan auringon noustessa tien pientareelle. Sillä sitenhän Suomi pärjää globaalissa kilpailussa, eikö niin?

-SS-

Pitkäänhän yli 65 vuotiaat eivät saaneet kaikkia tukia. Sitä kierrettiin muodostamalla yhtymä, jossa nuorempi osakas. Ikärasismin takia tuo poistui. Nythän on esitetty, ettei kaikkia tukia saisi yhtaikaa vanhuuseläkkeen kanssa. Aikalailla reilumpi tämä esitys on kun voi valita ottaako täydet tuet vai eläkkeen. Eläkeikää viivästyttämällä myös kuukausieläke kasvaa. Eiköhän tätäkin pysty kiertämään yhtymillä yms.

Kovasti uutisoidaan että ruoan hinta tulee nousemaan tänä ja ensi vuonna koska lannoitteiden ja energian hinta nousee. Mites se on mahdollista koska ei ainakaan viljan viljelijä pysty mitenkään siirtämään kustannusten nousua tuotteeseen? Taas aikoo joku vetää välistä...

Niin nouseehan ne kuljetusten, jalostuksen, kaupan, kiinteistöjen jne kulutkin Sillä sitä voi perustella.

Ai mikä viljelijä, missä  ??

Pitkäänhän yli 65 vuotiaat eivät saaneet kaikkia tukia. Sitä kierrettiin muodostamalla yhtymä, jossa nuorempi osakas. Ikärasismin takia tuo poistui. Nythän on esitetty, ettei kaikkia tukia saisi yhtaikaa vanhuuseläkkeen kanssa. Aikalailla reilumpi tämä esitys on kun voi valita ottaako täydet tuet vai eläkkeen. Eläkeikää viivästyttämällä myös kuukausieläke kasvaa. Eiköhän tätäkin pysty kiertämään yhtymillä yms.

Porsaanreiät pitää kyllä tukkia, jos tavoitteena on rajoittaa eläkeläisten toimintaa maataloudessa. Piste. Yhtiöissä yhdenkin osakkaan yli-ikäisyyden pitää olla kriittinen tekijä. Muuten näyttäisi siltä, että järjestelmä rakennetaan tiettyä yhtiömuotoa suosivaksi, ja yksityiset elinkeinonharjoittajat joutuvat syrjityksi. EU:ssa onki ollut ankara vääntö siitä, että yhdenkin osakkaan yli-ikäisyyden pitää jo aiheuttaa tukimenetyksiä. Myös toista linjaa on keskusteluissa ollut, mm. Irlannissa ilmestyvässä Agriland-julkaisussa on esiintynyt arveluja, että säännöksissä peruutettaisiin ja eläkeläisyys-rangaistus olisi jäsenvaltiossa "vapaaehtoinen", ja riippuisi sitten paikallisen maatalouden etujärjestön lobbareiden suhtautumisesta pienviljelyyn ja eläkeläisyyteen. Tiedämme kyllä, miten Suomessa asia tulee tapahtumaan.

Tällä voi olla merkittävä vaikutus maatalousmaan arvoon alueilla, joilla on vain muutaman nuori rakennemuutosviljelijä. Tänään 61-vuotias onkin vuonna 2032 yli 65-vuotias. En usko, että eläkkeen nostamisen lykkääminen tulee mahdolliseksi, tällä suorastaan riistettäisiin maatalousmaa sellaisilta vähävaraisilta, joiden on välttämätöntä päästä nostamaan eläkettään. Puheet olisivat kuin aikanaan maanostolupien aikana: myymistä ei rajoitettu, mutta ostajia rajoitettiin, eikä muka vaikuttanut hintoihin ?

-SS-

Nykyään siis noin 40 % pelloista on vuokralla. Pelto on omaisuutta siinä missä talo, metsä tai osakkeetkin. Sen omistaminen ei muutu vääräksi vain siksi, ettei omistaja itse istu traktorin ratissa.
Omistaja saa päättää omaisuudestaan lain puitteissa. Hän voi viljellä itse, vuokrata pellon tai jättää sen vaikka vuokraamatta. Pelto ei muutu yhteiskunnan omaisuudeksi sillä hetkellä, kun omistaja lopettaa viljelemisen.
Vuokrattu pelto ei ole ”väärin omistettua peltoa”. Suomessa valtava määrä maatalousmaasta on vuokralla. Viljelijä saa käyttöönsä pellon ja omistaja saa siitä vuokratuloa – molemmat tekevät aivan laillisen sopimuksen.
Omistajan ei tarvitse asua maalla. Se, että pellon omistaja sattuu asumaan Oulussa, Helsingissä tai vaikka toisella puolella Suomea, ei tee hänestä sen huonompaa pellonomistajaa. Omistusoikeus ei katoa kuntarajalla.
Ja ehkä tärkein: jos joku kuvittelee, että pellon omistaminen pitäisi ansaita ajamalla traktorilla, hän sekoittaa kaksi täysin eri asiaa: omistamisen ja viljelemisen. Toinen on omaisuutta, toinen on elinkeino. Niitä ei tarvitse väkisin yhdistää vain siksi, että joku muu niin haluaisi.

Nykyään siis noin 40 % pelloista on vuokralla. Pelto on omaisuutta siinä missä talo, metsä tai osakkeetkin. Sen omistaminen ei muutu vääräksi vain siksi, ettei omistaja itse istu traktorin ratissa.
Omistaja saa päättää omaisuudestaan lain puitteissa. Hän voi viljellä itse, vuokrata pellon tai jättää sen vaikka vuokraamatta. Pelto ei muutu yhteiskunnan omaisuudeksi sillä hetkellä, kun omistaja lopettaa viljelemisen.
Vuokrattu pelto ei ole ”väärin omistettua peltoa”. Suomessa valtava määrä maatalousmaasta on vuokralla. Viljelijä saa käyttöönsä pellon ja omistaja saa siitä vuokratuloa – molemmat tekevät aivan laillisen sopimuksen.
Omistajan ei tarvitse asua maalla. Se, että pellon omistaja sattuu asumaan Oulussa, Helsingissä tai vaikka toisella puolella Suomea, ei tee hänestä sen huonompaa pellonomistajaa. Omistusoikeus ei katoa kuntarajalla.
Ja ehkä tärkein: jos joku kuvittelee, että pellon omistaminen pitäisi ansaita ajamalla traktorilla, hän sekoittaa kaksi täysin eri asiaa: omistamisen ja viljelemisen. Toinen on omaisuutta, toinen on elinkeino. Niitä ei tarvitse väkisin yhdistää vain siksi, että joku muu niin haluaisi.

Nuorten Tuottajien tupailloissa on jo 1970-luvulta ollut eri käsitys. Heidän mielestään huoltovarmuus ja kehittyvien tilojen elinkelpoisuus vaatii julkisen vallan väliintuloa, lunastetaanhan maata nytkin erilaisiin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin.

Tukioikeusepisodi oli esimerkki., että yritettiin maataloustuet saada viljelemisen tueksi, ei omistamisen tueksi. Ja tuet saattoi vuokamies viedä itselleen, kunnes lainsäätäjät pelästyivät, ja päättivät, että tukioikeudet palautetaankin vuokrasopimuksessa käyttämisen jälkeen. Aika moni peltolohko siltikin jäi ilman tukioikeuksia, koska vuokramiesten oli mahdollisuus pitää tukioikeusvarastoa, jotka pysyivät aktiivisena "ulkoiluttamalla" . Pellon arvo vuokraamisen kohteena oli aivan erilainen, riippuen siitä, kenellä oli tukioikeudet.

Myös peltokaupoissa tukioikeusvarantoa keränneet saivat maata edullisemmin, koska ne, joilla ei ollut oikeuksia valmiiksi, eivätkä kuuluneet siihen ryhmään, jotka olisivat voineet saada varannosta lisäoikeuksia, eivät voineet huutaa pellosta kovin paljon.

-SS-

Vuonna 2024 Suomessa oli noin 865 000 ha vuokrapeltoa.
Vuoden 2025 peltokauppojen koko maan keskihinta oli 8 535 €/ha.
Karkea laskelma
865 000 ha × 8 535 €/ha = noin 7,38 miljardia euroa ...Onnea

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.09.26 - klo:10:27

Sama se on eläkeläisten kohdalla. Halutaanko et peltotuki on lisäeläke vailla mitään vaatimuksia mistään, riittää et hallitset peltoa? Tuleeko sit asuntosijoittaminen samalla tavalla eläkeläisiltä kielletyksi? Vastarinta tulee olemaan ainakin kovaa. 

Tällä maatalouspolitiikan 'kilpailukyky'-logiikalla voitaisiin hyvin lopettaa kaikki pienen kokoluokan rakennusliikkeet ja IT-pajat, evätä yli 65-vuotiailta yrittäjiltä toimiluvat ja jakaa ylimääräisiä valtiontukia pelkästään YIT:lle ja Tietoevrylle. Liikenneluvat annettaisiin Schenkerille, KSV:lle, Kaukokiidolle ja Postille, ei muille, koska kilpailukyky. Yhden auton kuorma-autoilijat tapetaan auringon noustessa tien pientareelle. Sillä sitenhän Suomi pärjää globaalissa kilpailussa, eikö niin?

-SS-

Niin mähän en kannata tätä mallia. Jos halutaan peltoa nuorille niin jokin muu tapa pitäisi keksiä kuin pakottaminen...

Mut se ero viljelijän ja vaikka kuljetusliikkeen välillä on et kuorma-autoilijaksi voit alkaa ostamalla auton mut viljelijäksi et, jos et saa peltoa. Sitä kun ei valmisteta enää..

Lähinnä ero on siinä, että jos alat kuorma-autoilijaksi, pystyt sentään maksamaan sen auton sillä autoilulla, mutta jos alat viljelijäksi, peltoa et pysty maksamaan pellon viljelyllä.

Tuokin totta.
Pellon maksaminen onnistuu jossain matalan hinnan alueilla, kun tuet lähes tasapäistetty. Ja sielläkin se maksaminen perustuu nimenomaan tukiin ei pellon tuottoon.

^^
Ei taida mikään muu ala joutua toimimaan samoin kuin maatalous. Muut saa hinnoitella tuotteensa/palvelunsa hinnan,maatalous sitten joutuu kerjuulle tukilappujen kanssa ja saa rahoistaan vain osan tuotteensa hinnassa.

Tuo pellon hinta sitten muodostuu aina myyjän ja ostaja kesken.Sitä saa vapaasti ostaa ja myydä.