Viime keväänä sertiherne maksoi 600-700 €/t alv 0. Laskekaa siitä 300 kg/ha kylvömäärällä. Ei tarvii jossitella.

Ja raatilaiset eivät ilmeisesti ole kuulleet tilojen välisestä tos-siemenen kaupasta🤫.

Anteeksi jos oon tyhymä. Mutta jos tila ei itte oo koskaan viljellyt lajiketta tai kasvia jota se ilmoittaa hakemuksella tos-siemenellä kylvetyksi. Niin eikö siinä käry käy melko nopeasti. Olihan täälläkin joskus joka oli tuosta "syytettynä". En muista selvisikö lopputulema koskaan sivustolle.

Sitähän ei viranomainen sitten enää tiedä, jos naapurin Vertti itä ja oma ei. Niin nehän voi mennä sekaisin ... ja saa sitten naapurinkin hukkikset pellolleen

Jos kuusi vuotta tarvitsee pitää kirjanpitoja tallessa, niin ennen sitä hankittu siemen voi olla ollut sertiä, kun viljelijä niin sanoo, poliisilla ei ole oikeus tehdä kotietsintöjä tai vangita tai kiduttaa viljelijää. "Muu lajike" ei ole laitonta merkata Vipuun.

Siemenjalostaja ei häviä, jos TOS-rojaltit kuitenkin maksetaan. Eli siemenpakkaamoiden intressi vainota vaihtosiemenkauppaa on ainoa syy tähän pelotteluun. Siemenpakkaamot voisivat kuitenkin lähteä liikkeelle siitä, että se palvelun laadulla aikaansaatu lisäarvo houkuttelisi ostamaan sitä sertisiementä, eikä parasiittinen pakkokeinoinen harmaan siemenen metsästys.

-SS-

kysyin Geminiltä, paljonko on rehuherneen siemenkustannus hehtaarilta, no se vastasi että 150-300 €. 

Kommentoin silti, vaikka kielsitkin, koska yritän tuoda lisäarvoa tähän keskusteluun, reunaehtoja tutkimalla.

Tuo on sertisiemen hinta, ja voi olla jopa alakanttiin. Mutta jos hernetonnista saa 200 € nykyisessä markkinassa, siemenkustannus siilosta kylväessä on 40 €. Mitään muita panoksia ei "herneviherlannoitukseen" tarvita, eikä todellakaan tarvitse ostaa neljän kasvilajin viherlannoitussiemeniä, joihin kuluukin helposti se tukisatanen. Eli tuotantotuki on parempi kannustin kuin viherlannoituksen tuki. Lisäksi syysviljoja siihen hernemaahan on mahdollista kylvää, ja säästää pari siivua jonnekin ilmapohjakärryyn seuraavan vuoden tukiherneitä lisäämään.

Perinteinen rypsi nyt on se paras tuotantopalkkiokasvi: satasen rypsikasalla kylvää kaksikymmentä hehtaaria. Varsinkin vuokaramaille voi lisätä vuosittaisella rypsillä möhöjuurta sopivasti, ei ole kiinnostusta enää muilla vuokrakilpailuun.

-SS-

Minusta on niin mahtavaa, että eu on siirtyminen on antanut meille mahdollisuuden erikoisuus kasveihin. Sanalla sanonoen todella hyvät. Ei ennen tämmöistä mahdollisuutta ollut. Nyt voi epä onnistua ja nostaa päätänsä nyt ei ei onnistunut, ja joku vuosi jes onnistuin.

Onko kyseessä EU yksinomaan ? On totta, että joskus aikanaan  ennen EU:ta jotkin erikoiskasvien viljelyoikeudet tulivat jotenkin tiskin alta, ja sokerijuurikas oli tietenkin tehtaan osakkaiden yksinomistuksessa,  mutta esimerkiksi kuminaa viljeltiin pakkokesannoilla ilman sopimusliekaa. Sata vuotta sitten kuminaa keräiltiin pusseihin pellonpientareilta. EU enemmänkin on tuonut lobbauskulttuurin ja tukiviraston alttiuden kuunnella lobbausta, jolloin me ryysyrantalaiset saamme olla tyytyväisiä, että edes jotain kauraa vielä saamme viljellä vapaasti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: pyh - 24.09.26 - klo:23:10

Minusta on niin mahtavaa, että eu on siirtyminen on antanut meille mahdollisuuden erikoisuus kasveihin. Sanalla sanonoen todella hyvät. Ei ennen tämmöistä mahdollisuutta ollut. Nyt voi epä onnistua ja nostaa päätänsä nyt ei ei onnistunut, ja joku vuosi jes onnistuin.

Onko kyseessä EU yksinomaan ? On totta, että joskus aikanaan  ennen EU:ta jotkin erikoiskasvien viljelyoikeudet tulivat jotenkin tiskin alta, ja sokerijuurikas oli tietenkin tehtaan osakkaiden yksinomistuksessa,  mutta esimerkiksi kuminaa viljeltiin pakkokesannoilla ilman sopimusliekaa. Sata vuotta sitten kuminaa keräiltiin pusseihin pellonpientareilta. EU enemmänkin on tuonut lobbauskulttuurin ja tukiviraston alttiuden kuunnella lobbausta, jolloin me ryysyrantalaiset saamme olla tyytyväisiä, että edes jotain kauraa vielä saamme viljellä vapaasti.

-SS-

Aika häkellyttävän isoja määriäkin vielä, joskus 1870-luvun lopulla vietiin maasta parhaimpina vuosina yli 400 000kg kuminaa, meinaan kun ajattelee että se on käsin kerätty sieltä pientareilta.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 24.09.26 - klo:20:39

Täältä kun ei saa mitään järkevää vastausta mihinkään järkevään kysymykseen, niin kysyin Geminiltä, paljonko on rehuherneen siemenkustannus hehtaarilta, no se vastasi että 150-300 €.  Täältä kun kysyy, saa haihattelutyyppisen vastauksen, että JOS SAAT JOSTAIN  TOS SIEMENTÄ, NIIN PÄÄSET HALVALLA
No se haihattelu on siinä että kukaan   ei uskalla todellakaan myydä, saatika ANTAA ILMAISEKSI  mitään vidun tos-hernettä, mikä onkin ihan järkevää, en minäkään myisi tai antaisi. eli se herneen viljely pelkästään näennäisesti, tukiviljelynä on pois suljettu, ainakin aloittelijalta, ja älkää kommentoiko tai lainatko tätä viestiä, jos ette keksi mitään järkeää vastausta, vaan jatkatte haihattelulinjalla.

Mä en nyt ihan ymmärtänyt tätä ajatuksenjuoksua. Kuten nimkin sanoo TOS on tilan omaa siementä. Sitä saa kun ostaa pienen määrän sertiä (muutamalle hehtaarille) ja viljelee yhden vuoden. Sen jälkeen ruletti pyörii ihan omalla voimalla ellei halua vaihtaa lajiketta. Tietenkin jos haluaa heti ekalla kerralla aloittaa 70 ha:n hernealalla niin se on sitten voi voi... ei pidä haluta :-)

Kyllä mä olen rehuhernettä myynyt rehuksi toiselle viljelijälle. Enkä ole käynyt kyttäämässä onko se kaikki mennyt valssimyllyyn ja lemmuille vai onko osa eksynyt jopa kylvökoneeseen.

Itse tulee kaikilla uusilla lajikkeilla toimittua näin. Pari kolme suursäkkiä sertiä miten sattuu sopiva lohko olemaan. Siitä sit seuraavalle vuodelle hyvät tos siemenet. Sertisiemenet yleisesti niin kalliita et oman siemenen kunnostukselle jää ihan hyvä palkka.

Mut juu onhan näitä jotka ostavat vuodesta toiseen sertipusseja isot kasat. Ei näy kriisiä tälläkään suunnalla..   

Noin oon toiminut minäkin, mutta sen kunnostuksen oon minimoinut pois  Puimuri, kuivuri ja kärryyn odottamaan kylvöjä. Lumikauhalla kärrystä kylvökoneeseen. Siemen idätyksen ja tsp laskennan oon ulkoistanut lantamannen koetilalle.

Joo no luomussa pakko vetää lajittelijan kautta. 
Taviksessa ei tullut aina tehtyä kun tavara puhdasta.

Siemenen lastaus kylvimeen on itse aina tapauskohtainen juttu. Nyt viiminen ajatus ollut et asentais kylvimen päälle ruuvin kuten ison maailman koneissa on. Sit vain kärryille jyvät valmiiksi ja jopa kärryt valmiiksi pelloille pressutettuna. Ei tarvitsisi kesken kylvöjen alkaa siemenkärryä putsailee ja lähteä etsimään jyviä eri kuivureilta.. 

Taas kohta on maanantai ja saa lukea Mteestä, kuinka viljan hinnat on laskenut. Ja tekstiviesti tuli, että ostakaa lannoitetta, kohta hinnat nousee. Mä en tee mitään. En myy viljaa, en osta lannoitetta en ruiskuta. Odotan vaan, että tähän tähän tulee joku järki tähän hommaan. Kohta ulkomaalainen sisäministerikin on parempi vaihtoehto.. No joskus tulee vähän liioiteltua.. Sori siitä.

Taas kohta on maanantai ja saa lukea Mteestä, kuinka viljan hinnat on laskenut. Ja tekstiviesti tuli, että ostakaa lannoitetta, kohta hinnat nousee. Mä en tee mitään. En myy viljaa, en osta lannoitetta en ruiskuta. Odotan vaan, että tähän tähän tulee joku järki tähän hommaan. Kohta ulkomaalainen sisäministerikin on parempi vaihtoehto.. No joskus tulee vähän liioiteltua.. Sori siitä.

Matif ainakin valuu hiljakseen halvempaan päin. Koko syyskuun on DEC 27 ollut tasanteella, ja on todellakin vain ajan kysymys, kun putoaa sinne 210 € tienoille. Kevätvehnässä viljakauppa kertoo hyvin tarkkaan, millaista vehnää ottavat, yli 250 sakoista, yli 13-14% valkuaista. Hyvää hintaa voivat toistaiseksi luvata, kun eipä tule tarjolle. TV:ssä juuri  eräs öljyalan heppu totesi, että dollarisatanen ei raakaöljyn hintana ole kallis, ottaen huomioon inflaation. Syy dieselin ja osin maakaasun korkeaan hintaan Euroopassa (ja myös USA:ssa) johtuu Yhteisössä päämäärätietoisesti tehdystä jalostuskapasiteetin poistamisesta, kas koskapa vihreä siirtymä.

Ei Länsi-Eurooppa ole typpilannoitteiden ja kalilannoitteiden osalta vielä irtautunut Venäjä-riippuvuudesta, Intia, Afrikan maat, Turkki, Kazakstan luukuttavat tavaraa minkä kerkiävät.

-SS-

Kovasti uutisoidaan että ruoan hinta tulee nousemaan tänä ja ensi vuonna koska lannoitteiden ja energian hinta nousee. Mites se on mahdollista koska ei ainakaan viljan viljelijä pysty mitenkään siirtämään kustannusten nousua tuotteeseen? Taas aikoo joku vetää välistä...

Kovasti uutisoidaan että ruoan hinta tulee nousemaan tänä ja ensi vuonna koska lannoitteiden ja energian hinta nousee. Mites se on mahdollista koska ei ainakaan viljan viljelijä pysty mitenkään siirtämään kustannusten nousua tuotteeseen? Taas aikoo joku vetää välistä...

Tämä kompensoidaan uudella tukikaudella, siten että tehokkaan viljelyn suurin menoerä, pääomakustannukset, otetaan valtion huolenpidon alaiseksi. Eli tukien painotusta siirretään jo ensi vuonna kokeellisesti investointitukiin, jotta rakennemuutostilat saavat koneistuksen ja kiinteistöt helpommin uuteen kokoluokkaan, mahdollistaen entistä suuremman hehtaarirallin. Silloin tuplahehtaarit tuottavat tehokkaammin viljaa halvemmalla. Kasvun missanneille viljelijöille tarjotaan valtion rahoittama eutanasia.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen teknologinen rockn'roll - viljely ei tarvitse enää mitättömiä hehtaaritukia, Suomi menee Uuden-Seelannikin ohi kuin Häkkinen Zontasta vuoden 2000 Belgian GP:ssä

-SS-

Voihan herneen siementä ostaa kylältä ja merkitsee tukihakemukseen, että on sertifioitua. Aika ihme pitää käydä, että tästä jää kiinni. Taisin kylvää hernettä kylvömäärillä 150-180kg/ha. Ei voi olla järin kallis hehtaarikustannus, siemenlaskua en ole vielä saanut. Tulee sitten joskus, viimeistään jouluna. Kylvömäärä kannattaa savilla pitää maksimissaan 80kpl/m2, siitä tiheämmän ei ole todettu enää tuovan lisähyötyä. Voin allekirjoittaa tämän ihan täysin. Olen pitänyt kylvömäärän noin 70-80 tasossa ja jos kasvusto onnistuu, niin kasvusto on niin täynnä kuin olla ja voi. Peittää kaikki rikat alleen jne. Kannattaa suosia pienisiemenisiä lajikkeita, niitten viljelyssä on monia hyviä puolia.

Lainaus käyttäjältä: carlos - 26.09.26 - klo:23:20

Kovasti uutisoidaan että ruoan hinta tulee nousemaan tänä ja ensi vuonna koska lannoitteiden ja energian hinta nousee. Mites se on mahdollista koska ei ainakaan viljan viljelijä pysty mitenkään siirtämään kustannusten nousua tuotteeseen? Taas aikoo joku vetää välistä...

Tämä kompensoidaan uudella tukikaudella, siten että tehokkaan viljelyn suurin menoerä, pääomakustannukset, otetaan valtion huolenpidon alaiseksi. Eli tukien painotusta siirretään jo ensi vuonna kokeellisesti investointitukiin, jotta rakennemuutostilat saavat koneistuksen ja kiinteistöt helpommin uuteen kokoluokkaan, mahdollistaen entistä suuremman hehtaarirallin. Silloin tuplahehtaarit tuottavat tehokkaammin viljaa halvemmalla. Kasvun missanneille viljelijöille tarjotaan valtion rahoittama eutanasia.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen teknologinen rockn'roll - viljely ei tarvitse enää mitättömiä hehtaaritukia, Suomi menee Uuden-Seelannikin ohi kuin Häkkinen Zontasta vuoden 2000 Belgian GP:ssä

-SS-

SS voisi taas vaihteeksi esittää faktaa sanojensa tueksi. Vai onko ainoa fakta joka nyt tämän sitten saa aikaan se et hömppäheiniltä siirretään rahaa pois ja oliko nyt niin et ainakin ympin ja luomun rahoja siirrettiin investointien puolelle.

Tuskin uudellakaan kaudella mihinkän täydelliseen peltotukien nollaukseen mennään ja et ainoa tukiraha on investointituet tai siis avustukset ja korkotuet. Jos tästä on oikeasti jotain tietoa olemassa niin kerro toki lähteesi. Käsittääkseni uuden kauden rahoista ei ole päätetty vielä yhtään mitään.