Ja tulkintoja et mikä on riittävä korjuu jne.

Jos nyt tämä piti tehdä niin miksei sit siirrytty suoraan tukemaan nautoja?

Jotenkin tätä pitäisi saada noi pienet ja huonot pellot pois tukijärjestelmästä, tietty kaikki pitää ne viljelyksessä kun tuki tulee melko helpolla, mäkin voisin parikymmentä lohkoa metsittää ja satomäärä ei juurikaan vähenisi. Mutta vuokran jälkeen jää tuesta vielä korjuupalkka kunhan ei tee niille pelloille mitään muuta, uudistamisen tie on niissä tappion tie

Jos nyt tämä piti tehdä niin miksei sit siirrytty suoraan tukemaan nautoja?

Suora nautojen tukeminen ei sovi nykyiseen viherstalinistiseen maailmankuvaan.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 13.09.26 - klo:18:54

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 12.09.26 - klo:22:40

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 12.09.26 - klo:21:37

Jos laskee kaikki kulut yhteen, niin tänå vuonna ei näillä hinnoilla kannata puida yli  abaut yli 20 kosteuden viljoja. Fosfori ja typpi sen verran kallista, että parempi jättää ravinteet kiertoon eikä poistaa niitä puimalla. Nykyiset kulujen hinnat ovat liian suuret, että kannattaa puida mitään liian liian kosteana.

En ymmärrä lainkaan tuollaista logiikkaa. Jos puit ja kuivaat 19% viljan, mutta jätät puimatta 21% kosteudessa olevan, niin se kasvusto pitää kuitenkin murskata peltoon ja näin ollen se kuivauksesta säästynyt polttoaine kuluukin siihen murskasmiseen. Kyllä ainakin hyvän viljakasvuston murskaamiseen voi olettaa kuluvan vähintään sama löpömäärä kuin olisi mennyr kuivaukseen ja jää se viljan myyntitulokin saamatta. Eli mutuilulla voisi sanoa että ainakin vain vähän yli 20% viljan jättämisellä peltoon ei voita mitään. Eri asia sitten jos vilja on todella märkää,  kosteus 25-30%

Missään tuki ehdoissa ei lue, että vilja kasvusto pitää murskata peltoon. Sen voi jättää siihen.. Ja ilmoittaa kesantona keväällä, kun polttoöljy maksaa kolme euroa ja vilja 150. Sillä tavalla saadaan viljasta puutetta ja sen hinta nouseen..muuta mahdollisuutta ei ole.

Näin äkkiseltään tekis mieli sanoa, että neljän kasvin viljelijän viljelyn talousopit ei mulle kyllä uppoa. Toki jokainen saa jättää viljansa puimatta, oon jotain mettän reunoja jättänyt ittekkin. Mutta yllytys siihen, että näin teet tiliä ei vaan uppoa. Jos itse on sössinyt jotain, niin ei se yleensä paljon suuressa mittakaavassa auta vaikka joku muukin sössii. Ehkä helpottaa henkisesti, ei muuta. Yhtälö olis ehkä kannattanut ajatella jo keväällä. Yhdeltä tutulta kysyin perjantaina , että mitä meinaat tehdä kaurallesi. Kauas kattoen näytti hyvältä ja tuleentuneelta. Kaveri kertoi jo murskaanneensa mäkeen, kun littuviljamiehille ei kaura puintiaikana kelvannut. Kertoi ittekkin, että oli suht hyvä kaura vaikka kylvi harvan kauran apulantaviskalla. Samalla meni heinänsiemen kerääjäkasviksi. Tuoko on sitä tulevaisuuden näennäisviljelyä?

Täällä kohtalaisen pohjosessa,näillä sadoilla ja kosteuksilla,meneeköhän viljan varsinkin kauran rahtipuinti-kuivaus kustannuksiltaan korkeammaksi kuin tuo sadon arvo on?Eli,jos lahjoitat sadon jollekkin,joka pui ja kuivaa,lähettääkö puimamies vielä laskun lahjoittajalle?

^
Muistan kun vuonna 2012 juttelin yhden paikallisen ns. ison viljelijän kanssa. Tai oli iso ainakin siihen aikaan pinta-alaa joku 100-150ha , luultavasti. Meinas jo silloin että mitä vähemmän satoa tulee hehtaarilta, sen parempi tuloksen kannnalta. Toki oli aikaa kun oli ns.sadonkorjuu velvoite ja tuet korkeammat kuin nykyään. Silloin kertoi edellis syksyn puinneistaan tai paremminkin kuivauksista. "Sain tingittyä sen verran kuivaustaksaa, että sanoin niiden saavan pitää jyvät, mutta maksamaan en ala" . Sen jälkeen ajeli monena vuonna kuorma-autolla jyvänsä litistykseen. Nykyään omistaa kuivaajan ja pelloista suuri osa on ollut luultavasti sitä niitettävää säilörehunurmea.

Huh, olihan se Quarnan sako säilynyt vaikka puintien välissä viikko sateista...
ihan kivat:
Kosteus (%)   12.6 %
Hehtolitrapaino (kg)   82.2 kg / 100L
Valkuainen (% ka)   14.2 % kuiva-aineesta
Sakoluku   365.0 yks.

Satotaso n. 4000kg/ha.. No typpeä n.100kg/ha, josta osa lietteestä niin ei voi enempää odottaa....
Paras hinta kai tuolle olisi Fazer Lahti Quarna 240e/ton+ valkuaisesta 16€, mutta rahti lienee Savosta 30+€/ton 

Pitänee olla nopea liikkeissään, jotta pääsee huippuhintojen hunajakupille. Lahden ovat löytäneet isot isännät kymmenine itse ajettavine yhdistelmäkuormineen. Mikään mylly ei pysty ottamaan koko Suomen kevätvehnäsatoa vastaan kerralla.

Onhan tavanomaisilla lajikkeillakin ollut vientiä kilpaileville myllyille, jos valkuainen on yli 13%, 240 € on saavutettavissa, kyllä siinä itseään pääsee kiittelemään 10 kk sitten kiinnitetystä  180 euron ostosopimuksesta...

-SS-

Huh, olihan se Quarnan sako säilynyt vaikka puintien välissä viikko sateista...
ihan kivat:
Kosteus (%)   12.6 %
Hehtolitrapaino (kg)   82.2 kg / 100L
Valkuainen (% ka)   14.2 % kuiva-aineesta
Sakoluku   365.0 yks.

Satotaso n. 4000kg/ha.. No typpeä n.100kg/ha, josta osa lietteestä niin ei voi enempää odottaa....
Paras hinta kai tuolle olisi Fazer Lahti Quarna 240e/ton+ valkuaisesta 16€, mutta rahti lienee Savosta 30+€/ton 

Toi Fazerin Quarna hinta plus valkuaislisä on vähän sinneppäin positiivisessa mielessä oleva ostohinta. 256 antaa tähän kulurakenteeseen edes pienen jatkomahdollisuuden. Kiitän Fazeria tuosta hinnasta kädet kyynärpäitä myöten ristissä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.09.26 - klo:11:24

Jos nyt tämä piti tehdä niin miksei sit siirrytty suoraan tukemaan nautoja?

Suora nautojen tukeminen ei sovi nykyiseen viherstalinistiseen maailmankuvaan.

Sopiiko tämä linja sit et hömppäpelloista halutaan eroon? 

Laadukas leipäkevätvehnä voi olla tiukassa. Fazer on haistanut tämän ja nostanut hintaa.. jos itsellä olisi myytävää niin panttaisin myyntiä kyl viel..

Hankkijakin repäisi ja tarjoaa 235 €/tonni kevätvehnästä. Nyt on Hankkijankin helppo kehua että täältä pesee: Valkuainen minimi 13%, sako minimi 250

-SS-

Lantmannen 239€, min 13% ja saa olla syysvehnääkin. Markkina toimii hienosti. Ollaan täysin poikkeuksellisessa hintaerossa leipävehnän ja kauran välillä.

Noiden mun quatroxien arvo keväälle raisioon on nyt 230€ (perushinta), +15€ (valkuainen), + 12€ (varasto+ sopimus toukokuulle). 257€/tn. Maailman ei tarvi edes hirveesti heilua, pörssiä vähän ylös, matalammat kylvöalat ja heikompi satovuosi, että tommosen laatuvehnän hinta on vuoden päästä liki 300€/tn.

Ne haluaa sitä, eikä näillä apulannan ja löpön hinnoilla ole muuta mahdollisuutta kuin paljastaa himonsa hinnalla.

Ei kyllä voi olla empaattinen alan toimintatavoille. Korkean valkuaisen laatuvehnän viljely alkaa jo vähintään vuotta aikaisemmin, lohkon suunnittelusta, siemenen hankinnasta ja lajikkeen valinnasta sekä lannoitteidenkin varaamisesta. Nyt on lähinnä surullista kun hingutaan jotakin laatuvehniä, joita ei nyt sitten vaan ole.

VYR et al ohjeitten mukaan mitään vapaita eriä tällä hetkellä ei enää olisi edes ollenkaan liikkeellä.

-SS-

Lantmannen 239€, min 13% ja saa olla syysvehnääkin. Markkina toimii hienosti. Ollaan täysin poikkeuksellisessa hintaerossa leipävehnän ja kauran välillä.

Noiden mun quatroxien arvo keväälle raisioon on nyt 230€ (perushinta), +15€ (valkuainen), + 12€ (varasto+ sopimus toukokuulle). 257€/tn. Maailman ei tarvi edes hirveesti heilua, pörssiä vähän ylös, matalammat kylvöalat ja heikompi satovuosi, että tommosen laatuvehnän hinta on vuoden päästä liki 300€/tn.

Ne haluaa sitä, eikä näillä apulannan ja löpön hinnoilla ole muuta mahdollisuutta kuin paljastaa himonsa hinnalla.

Mä uskon tohon 300 euroon ensi syksynä, ja kun lukee MT n kirjoitusta salolaisesta viljelijästä, joka muuten oli kirjoituksena todella hyvä ja totuudenmukainen, niin sen on pakko toteutua. Mutta ongelmaksi muodostuu se, kun porukka on viljellyt vaan puolta käytössä olevasta pinta-alasta. Liikevaihto ei kasva.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 17.09.26 - klo:20:24

Lantmannen 239€, min 13% ja saa olla syysvehnääkin. Markkina toimii hienosti. Ollaan täysin poikkeuksellisessa hintaerossa leipävehnän ja kauran välillä.

Noiden mun quatroxien arvo keväälle raisioon on nyt 230€ (perushinta), +15€ (valkuainen), + 12€ (varasto+ sopimus toukokuulle). 257€/tn. Maailman ei tarvi edes hirveesti heilua, pörssiä vähän ylös, matalammat kylvöalat ja heikompi satovuosi, että tommosen laatuvehnän hinta on vuoden päästä liki 300€/tn.

Ne haluaa sitä, eikä näillä apulannan ja löpön hinnoilla ole muuta mahdollisuutta kuin paljastaa himonsa hinnalla.

Mä uskon tohon 300 euroon ensi syksynä, ja kun lukee MT n kirjoitusta salolaisesta viljelijästä, joka muuten oli kirjoituksena todella hyvä ja totuudenmukainen, niin sen on pakko toteutua. Mutta ongelmaksi muodostuu se, kun porukka on viljellyt vaan puolta käytössä olevasta pinta-alasta. Liikevaihto ei kasva.

Joo, kaikki kynnelle kykenevät kylvämään ens keväänä maksimialat kevätvehnää, NIIN SIT ME JOKAINEN SAADAAN 300 EUROA TONNILTA, IHAN VARMASTI
Ja suomalaiset viljatilat on pelastettu.

Kuten todettu niin markkina toimii. Olenkin ihmetellyt kauran vetoa. Nyt alkaa jäämään musta pekka käteen.
Nyt luulisi olevan selkänojaa neuvotella kaura kaupoista maailmalle mut hintaa taitaa painaa hyvä sato kaurasta muuallakin itämeren ympäristössä.

Mitä sit ensi keväänä kannattaa kylvää. Yleensä kannattaa tehdä päinvastoin kuin muut.