Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.09.26 - klo:09:48

SS vois lopettaa tuon propagandan levittämisen. Omiin silmiin ei ole osunut missään et alettaisiin esim. Vln vaatimaan useampaa kuin neljää kasvia.

Juupa juu, näyttäisitkö tieteelliset kriteerit läpäisevän tutkimuksen, jossa näytetään, että yksilajinen viherlannoituskasvusto ei toimisi yhtä hyvin kuin nykyinen nelilajikyykytys, sama sitten kymmenen lajia ? Siementuottajat lienevät lobanneet bisnestä itselleen.  Jos ja kun pellolle kasvamaan jääneitä lajeja aletaan tunnistamaan pellosta pedanttisesti, väitän, että aika vähän löytyy muodolliset vaatimukset täyttäviä viherlannoitusnurmia.

-SS-

Enhän mä väitäkkää ettei yksilajinen voisi toimia ihan yhtä hyvin. Nyt ei ole kyse siitä vaan siitä et jos nyt vaaditaan 4 niin missä keskusteluissa on ollut puhe et ens vuonna vaadittaisiin esim. Mainitsemasi 10?

Sarkasmitutka pitää olla päällä kun lukee SS:n kirjoituksia. 

Jep mua se ei haittaa kun osaan asian erottaa. Mut täälläkin on viljelijöitä jotka on termien rehunurmi, vln, lhn, lhp, monimuotoisuuspelto, riistapelto, niittykasvit, maanparannuskasvit jne ksnssa ihan sekaisin. Mielestäni SS ihan tarpeettomasti sotkee paketti. Mut juu ei se mua haittaa mä osaan etsiä oikeas tietoa muualtakin. 

No eikö se nyt kumminkin ole ihan agronomisia perusasioita että monilajinen nurmi on parempi kuin yksilajinen.
Sitä voi ihan lähteä siltä pohjalta ajattelemaan että yksilajiset nurmet alkaa olla rehuntuotannossa aika lailla marginaalissa, kyllä ne samat perusteet miksi monilajisia suositaan yksilajisen sijaan pätee pitkälti myös viherlannoitukseen.
Se että montako niitä lajeja pitää olla on eri juttu, nyt sinne on valittu neljä mille kyllä varmasti löytyy muutkin perusteet kuin kyykyttäminen.

No eikö se nyt kumminkin ole ihan agronomisia perusasioita että monilajinen nurmi on parempi kuin yksilajinen.
Sitä voi ihan lähteä siltä pohjalta ajattelemaan että yksilajiset nurmet alkaa olla rehuntuotannossa aika lailla marginaalissa, kyllä ne samat perusteet miksi monilajisia suositaan yksilajisen sijaan pätee pitkälti myös viherlannoitukseen.
Se että montako niitä lajeja pitää olla on eri juttu, nyt sinne on valittu neljä mille kyllä varmasti löytyy muutkin perusteet kuin kyykyttäminen.

Erikoiskasvipalkkiota nostetaan, ei sekään ole kyykytystä, vaan aidosti kannustetaan viljelemään muutakin kuin  vehnää, ohraa ja kauraa. 

No eikö se nyt kumminkin ole ihan agronomisia perusasioita että monilajinen nurmi on parempi kuin yksilajinen.
Sitä voi ihan lähteä siltä pohjalta ajattelemaan että yksilajiset nurmet alkaa olla rehuntuotannossa aika lailla marginaalissa, kyllä ne samat perusteet miksi monilajisia suositaan yksilajisen sijaan pätee pitkälti myös viherlannoitukseen.
Se että montako niitä lajeja pitää olla on eri juttu, nyt sinne on valittu neljä mille kyllä varmasti löytyy muutkin perusteet kuin kyykyttäminen.

Apila valtaa viherlannoitusnurmen täysin, melko turhaa sinne niitä 3 muuta nurmikasvia yrittää...
 Ihan on SiemenSeppojen aikaan saamaa  vaatimus..

Agronautin kommenttiin hyvä yhtyä. Näin sen asian on oppinut tässä vajaan kymmenen vuoden aikana olevan...
Siemenkauppiaat ovat onnistuneet lobbaamaan hyvin tilanteen..

Lainaus käyttäjältä: bouli - 09.09.26 - klo:11:11

No eikö se nyt kumminkin ole ihan agronomisia perusasioita että monilajinen nurmi on parempi kuin yksilajinen.
Sitä voi ihan lähteä siltä pohjalta ajattelemaan että yksilajiset nurmet alkaa olla rehuntuotannossa aika lailla marginaalissa, kyllä ne samat perusteet miksi monilajisia suositaan yksilajisen sijaan pätee pitkälti myös viherlannoitukseen.
Se että montako niitä lajeja pitää olla on eri juttu, nyt sinne on valittu neljä mille kyllä varmasti löytyy muutkin perusteet kuin kyykyttäminen.

Apila valtaa viherlannoitusnurmen täysin, melko turhaa sinne niitä 3 muuta nurmikasvia yrittää...
 Ihan on SiemenSeppojen aikaan saamaa  vaatimus..

Mutta se viharlannoitus seos tehdään apilasta joka ei kait talvehdi edes suomessa. Seuraavana kesänä on enää pirun kortista tavaraa ruokonadasta ja kahdesta muusta heinästä ilman sitä apilaa. Tämä toteamus omasta rehunurmesta, joka on perustettu viherlannoitusseoksella. Edellinen apila tuolla lohkolla oli paalinurmi seokseen lisätty puna-apila 10% seoksen kokonaispainosta ja silloin apila oli valta kasvi koko 4v ajan.

Tuo apila on minun mielestä täysin epälooginen kummajainen.

Meillä on näitä vanhoja heinänurmia sieltä liki kymmenen vuoden takaa, kylvetty seoksessa jossa oli apilaa 10%. Muutama vuosi sitten kasvustot olivat hyvin heinäpitoisia, apila lähes hävinnyt. Nyt ravinnetilaltaan heikoimmilla lohkolla on lähes pellon kattava puna-apila ja nurmikasvit lähes puuttuu kokonaan. Ja vaikka ei olla luomussa niin nuo lohkot on menny kokoajan ilman lisä lannoitusta. Ravinteiden niukkuusko sai sen apilan tänä kesänä ryöhääntymään?

Alsikeapilan suojaviljatesti kevätvehnään. Pikkuisen hajusti viljaa ja oli aamusumujen haihduttuakin kosteaa terälle läpäistä. Vasemmassa reunassa näkyvä raja oli Express+ pieni annos Primus, täystuho. Eli kyseinen vihreä siivu on ruiskutusten nollaruutu. Onneksi kyseisessä pellossa ei ole ollut rikkaruohoja, sanakukkaa oli muutama.



Lannoitus alhainen, kylvömäärä alennettu, Calispero on harvaa ja hintelää, olisiko kahden tonnin satotaso, mutta apila kasvaa hyvin läpi. Jos siis elinkeinona ja kasvinviljelytulojen pääasiallisena lähteenä olisi apilan suojaviljaviljely, tekisin siis noin.

-SS-

Ensimmäinen suuri seuraus: "tukipeltojen" rehunurmi muuttuu huonoksi strategiaksi. Suurin muutos tapahtuu todennäköisesti vuokrapelloissa, Huonon 30 ha nurmipellon kohdalla taas kysytään:"Miksi maksan tästä vuokraa?". Heikoimmat pellot alkavat pudota pois aktiivisesta viljelystä = TURVE ja jne. Jos valtio kiristää vain rehunurmen ehtoa, viljelijä alkaa luonnollisesti optimoida kasvikoodeja.

Mitä olen tämän seudun luomutilojen nurmia katsellut niin ainakin tieltä katsoen ne on monilajisia, ei apila niin paljoa ole ottanut ylivaltaa että se alkaisi näyttää puhtaalta apilalta.

Joo on erilaisia luomutiloja. Niitä jotka yrittää tuottaa jotain ja niitä jotka ovat vain tuki imureita. Itse kuulun noihin ensin mainittuihin. Jälkimmäisten pellot näyttää sitten kuvailemisiltasi pelloilta.. 

Joo on erilaisia luomutiloja. Niitä jotka yrittää tuottaa jotain ja niitä jotka ovat vain tuki imureita. Itse kuulun noihin ensin mainittuihin. Jälkimmäisten pellot näyttää sitten kuvailemisiltasi pelloilta.. 

Ei kyllä todellakaan mene niin. Tässä puhutaan ihan antaumuksella sadon tuottamiseen panostavista tiloista.
 Voi kyllä olla apilan suhteen maalaji kysymys. Näillä kevyemmillä mailla heinäkasvit saa varmaan paremmin suhteellista etua.

Ensimmäinen suuri seuraus: "tukipeltojen" rehunurmi muuttuu huonoksi strategiaksi. Suurin muutos tapahtuu todennäköisesti vuokrapelloissa, Huonon 30 ha nurmipellon kohdalla taas kysytään:"Miksi maksan tästä vuokraa?". Heikoimmat pellot alkavat pudota pois aktiivisesta viljelystä = TURVE ja jne. Jos valtio kiristää vain rehunurmen ehtoa, viljelijä alkaa luonnollisesti optimoida kasvikoodeja.

Siis meinaatko, että turve pellot ovat huonoimpia? Tuottaa satoa olkoon vuosi kuiva taikka sateinen ja vähemmällä typpilannoituksella.

Mutta saattaa olla, että rehuviljanviljelyyn saadaan vähän lisää pinta-alaa. Siitähän sitä kait on puute 

Jos agronetin itkun perusteella valitaan huonoin viljelyalue niin ehdottomasti jaetun kärkisijan jakaa salo, ilmeisesti vanha Salo ja Kouvolan seutu, molemmissa on pääasiallinen maalaji savi.