Viljelijöille on annettu tukijärjestelmän myötä hyvä mahdollisuus vaikuttaa sadon määrään. Silti vilja-ala tippui vain 70000ha.edellis vuodesta. Kyllä sen viljelyn täytyy siis edelleen olla kannattavaa..
Yksitoikkoinen ajattelu kompastuu aina tähän samaan ansaan: Vakavina ylituotantovuosina, kun rakennemuutos alkoi jylläämään isolla vaihteella, havaittiin, että esimerkiksi pakkokesannoinnit ja paketoinnit, joita oli parhaimmillaan 500 000 ha, eivät vähentäneet tuotantoa kuin osan alan vähennystä vastaavasti. Tätä kutsutaan maataloustieteessä nimellä "Slippage" , tästä voi lukea erinomaisen kuvauksen artikkelista
Hoag, Dana L. Babcock Bruce A. Foster, Wiliam E. Field-Level Measurement of Land Productivity and Program Slippage (DARE: 91-04/April 1991) Department of Agricultural and Resource Economics North Carolina State University Raleigh, North Carolina, 1991Eli tuo 70000 ha vähentynyttä vilja-alaa, vaikka olisi 300 000 ha, ei todennäköisesti näy missään. Panosten uudelleensuuntaus varmistaa, että vaikutus voi olla jopa päinvastainen. On pelkästään puhdasta sivutoimisen viljelyn kadehtimista se, kun väitetään, että vain
sivutoimisen pienviljelijän pelto osallistuu ylituotantoon ja markkinoiden pilaamiseen, että
eturivin viljelijälle takavarikoituna se sama pelto muka ei tuottaisi enemmän ?
Se, että peltopinta-alaa on tullut
nettoraivauksissa 105 000 ha lisää EU-ajan alusta, se on arka aihe, koska eivätpä siellä mitkään sivutoimiset ryysyrannat ole olleet raivausjyrsintä ajamassa, vaan parhaimmat rakennemuutostilat, jotka lisäävät sinne jakauman paremmin tuottavaan päähän peltomassaa lisää, vaikka olisikin osa nurmella, säästypähän sitä myyntivilja-alaa sitten käytettäväksi toisaalla paremmin...
Lasketaanpa vielä kerran ? Suomessa on tällä hetkellä yhteensä hieman alle 42 500 aktiivista maatilaa. Kymmenen tuhannen pienimmän tilan ryhmä muodostuu tilastoissa seuraavasti: Alle 10 hehtaarin tilat: peltoalaltaan alle kymmenen hehtaarin tiloja noin 5 500 kappaletta. Niiden keskimääräinen koko on hieman yli 6 hehtaaria. Koko tämän ryhmän yhteispinta-ala on karkeasti 35 000 hehtaaria. Sitten 10–19,9 hehtaarin tilat: siinä kokoluokassa on noin 6 000 tilaa, ja niiden keskimääräinen peltoala asettuu noin 15 hehtaariin. Kerätään 10000 pienimmän tilan kokonaispeltopinta-ala, otetaan mukaan kaikki alle 10 hehtaarin tilat sekä 4 500 tilaa 10–20 hehtaarin luokan alapäästä. Näiden 4 500 tilan osuus on laskennallisesti noin 67 000 – 70 000 hehtaaria.
Kun nämä lasketaan yhteen (35 000 ha + 70 000 ha), saadaan kokonaispinta-alaksi hieman yli 100 000 hehtaaria. Hmm...niinpä niin. Ja nettoraivaus on tuon verran. Mikä tahansa maatalouden rakenteellinen ongelma on siis näiden 10000 pikkutila-loisen syytä, ei pinta-alan laajentamisen, tehostamisen, eikä resurssien uudelleensuuntaamisen syytä.
-SS-