Kaikki muut myyty paitsi kaurat. Tavarat lähtee ennen seuraavia puinteja💪

Kun aloitin 2021 oli jurtti 26,5€ ja vilja melko samoissa kuin nyt. Toki vilja nousi kovin keväällä sodan alettua. Seuraava hinta 2022 oli sama kuin nyt eli 33€ ja pidin välivuoden kun viljoista sai 400€. Sen jälkeen ollut 42,42,35 ja nyt seuraava 33€.

2023 vuoden satoon sai julmat tuloslisät muuttuvahintasen kautta mut mulla oli kiinteää. Tänä vuonnahan kaikki on muuttuvaa (33€ pohjana), mutta tulos tuskin erikoinen kun sokerin hinta on dropannut.

Pidän 33€ tason kohtuu hyvänä verrattuna viljaan ja lisään alaa ensi vuodelle vaikka osa jääkin sitten jo kuljetustuen (de minimis) ulkopuolelle. Saan P ja K hyvin itseltä, joten pystyn lannoittamaan sen melko edullisesti. Tärkein syy itselläni on kuitenkin sen kasvukauden töitä tasaava vaikutus.

Jurtilla on omat riskinsä, mutta niin on kaikilla muillakin kasveilla. Itse olen vakuuttunut jurtin satovarmuudesta kunhan ei alussa töpeksi ja saa ne elävänä taimelle. Pakkanen, karppa ja kirppa pitää yrittää välttää.

Tais olla jotain 40 penniä kilo jurtti kun ensimmäisen oman sopimukseni tein 1981.

Juttu onkin nyt se että kuka saa myytyä tavaransa pois ennen uutta satokautta. Ennen puhuttiin että mihin hintaan..

Tais olla jotain 40 penniä kilo jurtti kun ensimmäisen oman sopimukseni tein 1981.

Ja 1984 uus Fiat 80-90 makso 155000 markkaa /euroina 26000 inflaatio korjauksella 82000€. Onko nämä rattoreiden hinnat pysyny samana näin teidän mielestä?

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.25 - klo:07:11

Tais olla jotain 40 penniä kilo jurtti kun ensimmäisen oman sopimukseni tein 1981.

Ja 1984 uus Fiat 80-90 makso 155000 markkaa /euroina 26000 inflaatio korjauksella 82000€. Onko nämä rattoreiden hinnat pysyny samana näin teidän mielestä?

Taitaa olla 155 000 mk nykyarvossa 66 000 €...

Lainaus käyttäjältä: pyh - 19.09.25 - klo:08:24

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.25 - klo:07:11

Tais olla jotain 40 penniä kilo jurtti kun ensimmäisen oman sopimukseni tein 1981.

Ja 1984 uus Fiat 80-90 makso 155000 markkaa /euroina 26000 inflaatio korjauksella 82000€. Onko nämä rattoreiden hinnat pysyny samana näin teidän mielestä?

Taitaa olla 155 000 mk nykyarvossa 66 000 €...

Silloin oli lypsylehmiä ja peltoa murto-osa nykyisestä. Joka kolmas vuosi vaihtui uusi tuollainen viiatti, ja puimuri uuteen lähes yhtä usein, joskus jopa yhtä usein. Verotus oli silloin suurin peikko?

Vertailu: miten viljelijän ostovoima on muuttunut

Jos viljelijä olisi saanut 1984 hinnan mutta tämän päivän rahassa:

Ohra: pitäisi saada ~870 €/t → nyt saa vain n. 200 €/t.
→ Ostovoima laskenut n. −75 %.
Kaura: pitäisi saada ~830 €/t → nyt saa n. 160 €/t.
→ Ostovoima laskenut n. −80 %.
Vehnä: pitäisi saada ~1 510 €/t → nyt saa n. 200 €/t.
→ Ostovoima laskenut n. −85 %.

Nyt sitä jurttia perkeleesti kenttää.

Viljan hinta on käytännössa pyöriä 0.

Noilla vuoden 84 hinnolla pystyy rakentaan ihan omilla tuloilla navetan=Nauta palatsin jne. Tänä päivänä tuskin omistat eläimiä mitä siellä sisällä kasvaa, vastuu on ainut minkä omistat.

Apulannan Inflaatiokorjattuna vuoden 1984 tonni noin hinta olisi tänään ≈1 460 €/t

Vertailu: miten viljelijän ostovoima on muuttunut

Jos viljelijä olisi saanut 1984 hinnan mutta tämän päivän rahassa:

Ohra: pitäisi saada ~870 €/t → nyt saa vain n. 200 €/t.
→ Ostovoima laskenut n. −75 %.
Kaura: pitäisi saada ~830 €/t → nyt saa n. 160 €/t.
→ Ostovoima laskenut n. −80 %.
Vehnä: pitäisi saada ~1 510 €/t → nyt saa n. 200 €/t.
→ Ostovoima laskenut n. −85 %.

Nyt sitä jurttia perkeleesti kenttää.

Tuossa on se ongelma, että viljan hinta oli tavoitehintajärjestelmä, mikä ei vertautunut maailmanmarkkinahintoihin. Viljavuoria vietiin valtion rahoilla, eikä vientikustannus ollut sen ajan valtion kassassa mikään pieni lovi. Kotimaan ruuan hinnat olivat korkeat, jalostavaa teollisuutta tuettiin virtuaalisella ALV-vähennyksellä siinä sivussa.

Sen ajan lannoiteteollisuus saattoi myös elää kansainvälisten markkinoiden ulkopuolella, eli hintasuhteita eikä tuottoja voi verrata oikein hyvin tähän päivään.

Se on nyt myös ongelma, että "itämerivähennys" ei ole se normaalit neljäkymppiä, vaan se saattaa olla esimerkiksi ohralla jo -100 euroa. Jos olisi 1984, valtio tienaisi viisikymppiä joka tonnista vientitukiohraa ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: pyh - 19.09.25 - klo:09:19

Tuossa on se ongelma, että viljan hinta oli tavoitehintajärjestelmä, mikä ei vertautunut maailmanmarkkinahintoihin. Viljavuoria vietiin valtion rahoilla, eikä vientikustannus ollut sen ajan valtion kassassa mikään pieni lovi. Kotimaan ruuan hinnat olivat korkeat, jalostavaa teollisuutta tuettiin virtuaalisella ALV-vähennyksellä siinä sivussa.

Sen ajan lannoiteteollisuus saattoi myös elää kansainvälisten markkinoiden ulkopuolella, eli hintasuhteita eikä tuottoja voi verrata oikein hyvin tähän päivään.

Niinpä. Pahimmillaan, tai parhaimmillaan ihan miten sen haluaa ajatella, kotimaassa maksettiin viljasta nelinkertaisesti maailmanmarkkinahintaan nähden.

Olen saanut ensimmäisen viljatilitykseni kevättalvella 2003. Näkyi ohra olleen 106€/tn, tekee nykyrahassa 157€/tn.
Sen jälkeen oli jotain vuosia kun mentiin vielä alemmas, 80-90€/tonni taisi olla huonoimmat.

Olen saanut ensimmäisen viljatilitykseni kevättalvella 2003. Näkyi ohra olleen 106€/tn, tekee nykyrahassa 157€/tn.
Sen jälkeen oli jotain vuosia kun mentiin vielä alemmas, 80-90€/tonni taisi olla huonoimmat.

Täällä oli joskus säälimätöntä arvostelua siitä, kun mainitsin joutuneeni myymään 80 eurolla ohria pois. Ettei semmoinen voinut pitää paikkaansa.

-SS-