Viljasadon määrän hillintä vaatisi peltojen poistamisesta tuotannosta näillä suotuisilla vilja-alueilla. Hömppää siellä jo osittain kasvaa mut sama määrä on tullut viljelyn kehittymisen myötä lisää tilalle jolloin tuotanto ei ole laskenut. Sääolosuhteet heiluttavat enemmän tuotantomäärää.
Siinä kun laitettaisiin "pakkokesanto" vaikka 30% pinta-alasta niin johan alkaisi tapahtua mut sehän menisi täysin väärään suuntaan kuin mitä yleinen mielipide haluaa..
1. Peltoa ON poistunut viljelystä 2000-luvulla, mutta mainitsemasi "viljelyn kehittyminen" on EU-aikana tuonut tilalle noin 95000 ha uutta raivattua viljelymaata järjestelmään. Edelleen maatalouskäyttöön raivataan metsää noin 4000 ha vuosittain, mikä on ongelma metsäkatoasetuksen kannalta. Pakettipeltojärjestelmä ei nähtävästi ollut riittävä tuotannonrajoitustyökalu, jolloin 1977 alettiin rajoittaa kesannointisopimuksilla lisää alkaen 180000 hehtaarin tuotantoa ja maksimissaan vuonna 1990 jopa 400000 ha. Samaan aikaan raivioita tehtiin 10000 ha:n vuosivauhtia, kunnes pellonraivausmaksu säädettiin 1991. Sen jälkeen raivauksia oli vuodessa alle 500 ha, raha puhuu opportunistillekin.
2. Taitaa olla niin, että EFA-kesantoja ei siellä kaakossa ollut, joten näyttää siltä, ettei pakkokesantoa olisi koskaan EU-aikana ollut. Kuitenkin täällä Lounais-Suomessa ja etelärannikolla niitä oli ollut jo kymmenen vuotta. Aluksi näytti siltä, että 4%:n vaatimus tulisi koko Suomeen, joku raiviokunkku pani varmaan lujasti vastaan, joten kyseinen tuottamaton ala poistettiinkin sitten kaikilta.
Sekin päätös saattoi tuoda viljelyyn tuhansia lisähehtaareja, lähinnä näennäiskauraa. Yllättävästi nurmen ja glyfotuksen jälkeen kaura pinnistelee jopa 3 t:n sadon, ilman erityistä paapomista. Sekin kaura on nyt tuolla viljamarkkinoilla tukkimassa.
-SS-