Suorakylvetty kevätvehnä – ihan kaikki ei ole vielä laarissa punnittuna, mutta varmaan jotakin 3500 kg/ha. Naapureilla varmaan jotakin tonnin, vähän toista, enemmän syysmuokatuilta. Yhdellä naapurilla oli -SS-:n mainostamaa Emblaa: syyskynnetystä ja vahvasti broilerinlannalla vahvistetusta satoa tuli sen 4500 kg/ha.

Täytyy muistaa panostukset. Itse järkeilin keväällä kevätvehnille vain reilu 100kg typpeä, joten siihen nähden ihan ok tulos mielestäni.

"En todellakaan vaihtaisi takaisin", vakuuttaa Suomen suurinta pinta-alaa viljelevä vihtiläinen Niko Ahlqvist. Hän päätti luomuun siirtymisestä vuonna 2017

Ahlqvistille yksi tärkeimmistä luomuun siirtymisen syistä oli tavanomaisen viljanviljelyn huono kannattavuus. Kun hän teki luomusitoumuksen, esimerkiksi tavanomaisen suurimokauran hinta liikkui 140 eurossa tonnilta, vastaavan luomukauran 380–390 eurossa.
--------
Suomen suurimmalta peltokasvien viljelijältä Niko Ahlqvistilta aiotaan evätä 200 000 euroa tukia. Perusteluna on herneen liian harva ja liian rikkapitoinen kasvusto.
Markkinat eivät anna luomulle lisäarvoa: Luomurehukauran hinta sama kuin tavanomaisen kauran
----
2023 Nyt se on päätetty: Suomen suurimman peltoalan viljelijä luopuu luomusta, byrokratiamittari tuli täyteen
---
2025  Luomukaurabuumi sai hinnat ylös ja ostajien salaisuuden verhon alas − kukaan ei tee enää kauppaa julkisin hinnoin


Mitä tästä opimme? Viljan markkinat ovat rajalliset. Kun muutama suuri viljelijä vaihtoi luomuun se oli osasyynä lisäämässä tarjontaa liikaa. Paras olisi kun joka laatua joutuisi tuomaan tänne vuosittain vähän.

Ostajalle hinnalla ei ole niin suurta väliä. 400€/t on lopputuotteessa melko pieni osa.

Suomesta saisi metsittää 500 000 ha pikkulohkoja, metsänreunoja sekä syrjässä olevia maatiloja. 500€ x 10 vuotta voisi saada innostusta taaksensa. Siinäpä vasta hiilinielua sekä ennallistamista.

Viljasadon määrän hillintä vaatisi peltojen poistamisesta tuotannosta näillä suotuisilla vilja-alueilla. Hömppää siellä jo osittain kasvaa mut sama määrä on tullut viljelyn kehittymisen myötä lisää tilalle jolloin tuotanto ei ole laskenut. Sääolosuhteet heiluttavat enemmän tuotantomäärää.

Siinä kun laitettaisiin "pakkokesanto" vaikka 30% pinta-alasta niin johan alkaisi tapahtua mut sehän menisi täysin väärään suuntaan kuin mitä yleinen mielipide haluaa..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.09.25 - klo:08:16

Viljasadon määrän hillintä vaatisi peltojen poistamisesta tuotannosta näillä suotuisilla vilja-alueilla. Hömppää siellä jo osittain kasvaa mut sama määrä on tullut viljelyn kehittymisen myötä lisää tilalle jolloin tuotanto ei ole laskenut. Sääolosuhteet heiluttavat enemmän tuotantomäärää.

Siinä kun laitettaisiin "pakkokesanto" vaikka 30% pinta-alasta niin johan alkaisi tapahtua mut sehän menisi täysin väärään suuntaan kuin mitä yleinen mielipide haluaa..

1. Peltoa ON poistunut viljelystä 2000-luvulla, mutta mainitsemasi "viljelyn kehittyminen" on  EU-aikana  tuonut tilalle  noin 95000 ha uutta raivattua viljelymaata järjestelmään. Edelleen maatalouskäyttöön raivataan metsää noin 4000 ha vuosittain, mikä on ongelma metsäkatoasetuksen kannalta.  Pakettipeltojärjestelmä ei nähtävästi ollut riittävä tuotannonrajoitustyökalu, jolloin 1977 alettiin rajoittaa kesannointisopimuksilla lisää alkaen 180000 hehtaarin tuotantoa ja maksimissaan vuonna 1990 jopa 400000 ha. Samaan aikaan raivioita tehtiin 10000 ha:n vuosivauhtia, kunnes pellonraivausmaksu säädettiin 1991. Sen jälkeen raivauksia oli vuodessa alle 500 ha, raha puhuu opportunistillekin.

2. Taitaa olla niin, että EFA-kesantoja ei siellä kaakossa ollut, joten näyttää siltä, ettei pakkokesantoa olisi koskaan EU-aikana ollut. Kuitenkin täällä Lounais-Suomessa ja etelärannikolla niitä oli ollut jo kymmenen vuotta. Aluksi näytti siltä, että 4%:n vaatimus tulisi koko Suomeen, joku raiviokunkku pani varmaan lujasti vastaan, joten kyseinen tuottamaton ala poistettiinkin sitten kaikilta.

Sekin päätös saattoi tuoda viljelyyn tuhansia lisähehtaareja, lähinnä näennäiskauraa. Yllättävästi nurmen ja  glyfotuksen jälkeen kaura pinnistelee jopa 3 t:n sadon, ilman erityistä paapomista. Sekin kaura on nyt tuolla viljamarkkinoilla tukkimassa.

-SS-

No nyt kyllä tulleepi semmosta jargonia taas, ympyrä jälleen kerran sulkeutui! Mennäämpäs taas siihen alkuun, Eli ei meidän suomen viljamarkkinoilla ole edelleenkään mitään merkitystä hintoihin. Eikös tämä perus asia ollut jo selvä?

Lainaus käyttäjältä: pyh - 07.09.25 - klo:10:04

No nyt kyllä tulleepi semmosta jargonia taas, ympyrä jälleen kerran sulkeutui! Mennäämpäs taas siihen alkuun, Eli ei meidän suomen viljamarkkinoilla ole edelleenkään mitään merkitystä hintoihin. Eikös tämä perus asia ollut jo selvä?

No on sillä sentään jonkinlainen ero, onko basis  -20 Euroa vai -90 euroa ? Tuo on täysin kotimarkkinatilanteesta riippuvainen tai "laitettu riippumaan"

EI EI EI.

Suomi ei saa lisää EU-tukirahaa siksi, että peltoalaa raivataan lisää. Tukipotti on ennalta määritelty ja se jaetaan tukikelpoisille hehtaareille. Jos peltoalaa tulee lisää, sama rahamäärä jakaantuu useammalle hehtaarille....Tämähän nyt pitäisi tässä porukassa olla se I T S E S T Ä Ä N selvä asia!!! Eli ruetataanko taas jauhaan montako kiloa hehtaariltä??? jne jne.

Juu tietenkin on näin, että kansainväliset markkinat eivät ole kiinnostuneita Suomen paikallisesta ali- tai ylituotannosta,  mutta kun sitä elähdyttävää tukirahaa kaikki haluaisivat saada, ja aikamoinen mälli raivioita on kolmenkymmenen vuoden aikana tullut erilaisten tukien piiriin, jos ei muuten niin sitten eläintukien piiriin eläimiä, joita sieltä raiviolta ruokitaan, ja jonne lanta dumpataan ?

Tärkeimpänä ilmiönä tietenkin ovat ne raivio-opportunistit, jotka näkevät lopultakin mahdollisuuden poistaa pieniä ja hömppäpalstoja tukien piiristä, jotta voisivat sosialisoida ne tuet itselleen lanta-autiomaahan ?

-SS-