Kyllä menneellä kaudella matifin alin noteeraus nimenomaan osui elokuulle. Siihen yhdistettynä 2023 sadon runsaat toimitukset uuden sadon lisäksi vielä repäisivät basista enemmän miinukselle. Pudotusta toukokuun ja elokuun välillä tuli pörssissä 60€.

Nyt sitten ne on myyty mitä on tarvinnut ja loppujen kanssa odotellaan. Se osaltaan nostaa hintoja (pienentää basista) ja samaan aikaan pörssi on hieman noussut. Rehuviljaa on tarjolla kyllä reilusti kun pelkästään doneista on viidennes kaurasta ja kevätvehnästä rehulaatua.

Kesällä ja ihan alkupuinteja myöden ajetaan sitten kaikki loppu jonnekin ja tämä voi aiheuttaa samaa laskuilmiötä syksyyn. Itse suosin kiinnityksiä nimenomaan niille viljoille, jotka ajattelen toimittavani heti syksyllä. Siihen aikaan on vähiten mukava olla markkinahinnassa. Toki 2022 ja 2023 jollei kiinnittänyt mitään oli kauden paras hinta suoraan torvelta. Kaikki siilotila tuotti tappiota.

Kolmen edellisvuoden sijaan nyt en ole kiinnittänyt vielä mitään jollei jurttia lasketa. Ei ole juurikaan mitään huokuttelevaa tarjolla. Maailma on niin epävakaa monilta osin, että riski hävitä paljon on sama kuin mahdollisuus voittaa vähän.

Myyntitulot 2024 olivat keskiarvoltaan hieman yli n. 1250€/ha. Se on vielä otettavissa tulevana kesänäkin, mutta satoja se vaatii eikä epäonnistumisiin ole juuri varaa.

minä mitään viljakaupasta ymmärrä mutta mitä tuo pörssi tekee tuossa tappiossa?     onko ostaja pörssivirma?      ja kepuvirma vielä kun niitä emppu niiiin hartaasti kiroaa..

minä mitään viljakaupasta ymmärrä mutta mitä tuo pörssi tekee tuossa tappiossa?     onko ostaja pörssivirma?      ja kepuvirma vielä kun niitä emppu niiiin hartaasti kiroaa..

Öö mitä tappiota? Nyt en kyl ymmärtänyt.

Siis jos oikein olen ymmärtänyt niin hankkija muuttaa hintaa viljafutuureiden mukaan. Mitä ne futuurit sitten on, niin kannattaa käyttää googlea niin sieltä löytyy ihan hyviä selityksiä.

No niin hankkija siis muuttaa hintaa futuurien mukaan. Kun heidän ostohintojaan seuraa niin huomaa et päivittäin tulee jotain liikettä johonkin.

Basis on sitten se ero suomen hinnan ja futuurihinnan välillä. Jos basis on miinusmerkkinen niin suomessa maksetaan tuon verran vähemmän kuin futuurinoteeraus on. Vastaavasti jos basis on plusmerkkinen niin suomessa maksetaan enemmän kuin futuurihinta on. Nämä basis noteeraukset näkyi jostain hankkijan nettisivuilta ainakin joskus. Taannoin yritin sitä sivua etsiä mut en löytänyt. Joku voisi vaikka sen taas linkittää tähän.

Yleensähän basis on miinusmerkkinen tämä kertoo siitä et suomessa on tavaraa reilusti = ylitarjonta. Se minkä kokoinen se basis on niin hankkija on siihen kaiketi laskenut vientikulut ym. Joozepin mainitsema basiksen repeäminen eli niinusmerkin kasvaminen johtui siitä et tavaraa tuli reilusti tarjolle syksyllä.

Se että mitä hyötyä hankkijalle tuosta hinnoittelutavasta on en täysin ymmärrä. Onko ajatus sitten se, että homma on jotenkin läpinäkyvää ja siellä on kone joka automaattisesti hinnoittelee päivittäin ostetavat viljat. Kyllähän jokainen toinenkin ostaja seuraa pörssiä(futuureita) ja suojaa ostoksiaan niillä. Tai näin ainakin ajattelisin. Heillä ei hinnoittelu kuitenkaan heilu noin vaikka futuurit liikkuu. Oletettavasti heidän basis on sitten se joka tekee päivittäiset joustot?

En tiedä auttoiko mitään ja oliko selitys edes oikein, korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin mut noin se minusta pääpiirteittäin toimii. Se mitä hyötyä viljelijälle tuosta sit on niin se on yksi markkinan seuraamis työkalu/informaatio lisää kun seuraa pörssin ja kotimaan ostohintojen lisäksi hankkijan basis noteerauksia.

Kyllä menneellä kaudella matifin alin noteeraus nimenomaan osui elokuulle. Siihen yhdistettynä 2023 sadon runsaat toimitukset uuden sadon lisäksi vielä repäisivät basista enemmän miinukselle. Pudotusta toukokuun ja elokuun välillä tuli pörssissä 60€.

Nyt sitten ne on myyty mitä on tarvinnut ja loppujen kanssa odotellaan. Se osaltaan nostaa hintoja (pienentää basista) ja samaan aikaan pörssi on hieman noussut. Rehuviljaa on tarjolla kyllä reilusti kun pelkästään doneista on viidennes kaurasta ja kevätvehnästä rehulaatua.

Kesällä ja ihan alkupuinteja myöden ajetaan sitten kaikki loppu jonnekin ja tämä voi aiheuttaa samaa laskuilmiötä syksyyn. Itse suosin kiinnityksiä nimenomaan niille viljoille, jotka ajattelen toimittavani heti syksyllä. Siihen aikaan on vähiten mukava olla markkinahinnassa. Toki 2022 ja 2023 jollei kiinnittänyt mitään oli kauden paras hinta suoraan torvelta. Kaikki siilotila tuotti tappiota.

Kolmen edellisvuoden sijaan nyt en ole kiinnittänyt vielä mitään jollei jurttia lasketa. Ei ole juurikaan mitään huokuttelevaa tarjolla. Maailma on niin epävakaa monilta osin, että riski hävitä paljon on sama kuin mahdollisuus voittaa vähän.

Myyntitulot 2024 olivat keskiarvoltaan hieman yli n. 1250€/ha. Se on vielä otettavissa tulevana kesänäkin, mutta satoja se vaatii eikä epäonnistumisiin ole juuri varaa.

Okei no se selittää sitten ehkä suurimman osan tuosta syksyn dipistä. Ja loppu tulee sitten kassojen tyhjyydestä.

Onko sulla ajatuksena et viljelijät hilloavat viljojaan nyt kesään asti ja sitten pakosta myyvät uuden sadon tieltä vasta? Ainahan tätä kesämyyntiä (siilojen tyhjäystä) on tapahtunut mut onko tähän nyt sitten joku syy ettei kauppa käy talvella?

Itse olen ollut siinä ajatuksessa et tulevallekin kaudelle kylvöjä tehdään niin paljon, että normaaleissa kasvuoloissa hinnat jatkavat laskuaan. Nyt kuitenkin tullut myös sellaisia juttuja ilmi et oikeasti viljelijät alkaneet miettimään et jos pellot olisi jollain muulla kuin satokasvilla. Suurin osa sanonut ihan suoraan et kassa on tyhjä ei ole rahaa ostaa lannoiteta tai juuri mitään, eikä kiinnosta koko touhu. Toki tälläistä puhetta ollut tässä viime vuodet ennenkin mut silti tuotanto on riittänyt kattamaan kotimaan tarpeen ja ylikin tullut.

Et olisiko taite laskusuuntaan nyt sitten kuitenkin tulossa? Tarvetta tuntuisi olevan kun kassa yhdellä jos toisella tyhjä. Tietysti kasvukauden olosuhteet tekevät ison muutoksen satotasoon ja sitähän nyt sitten kukaan ei tiedä. Voi heilauttaa kotimaan markkinaa hyvinkin.

Yleensähän basis on miinusmerkkinen tämä kertoo siitä et suomessa on tavaraa reilusti = ylitarjonta. Se minkä kokoinen se basis on niin hankkija on siihen kaiketi laskenut vientikulut ym. Joozepin mainitsema basiksen repeäminen eli niinusmerkin kasvaminen johtui siitä et tavaraa tuli reilusti tarjolle syksyllä.

Olet ymmärtänyt basiksen hiukan väärin. Basis ei ole muuta kuin ostajan käteishinnan ero futuureihin.  Mikään pörssi ei säädä basista, vain futuureja. Basiksen asettaminen (siis joku individuaali sen asettaa) voi olla monesta seikasta kiinni, yleensä jos kaikilla oligopolin ostajilla samalla saarella ( niin, Suomi on periaatteessa saarivaltio) on sama basis, merkitsee se asettautumista vapaaehtoiseen ostokartelliin. Vientikustannukset eivät muodosta basista, eikä oikeastaan enemmän tai vähemmän helposti saatavissa oleva tuontitavaran hintakaan täysin. Basis on ostajan näkemys siitä, mitä hän haluaa maksaa tietyn tuottajan tavarasta. Jollakin viljakauppiaalla voi olla itsekseen mietitty miinusmerkkinen basis kotimaiselle tavaralle, mutta maksaa silti matif-tuontitavarasta satamakulut ja rahdit lisättynä omaan kuoppaan kipattuna.

Syy siihen voi olla esimerkiksi se, että ostajan Best Best Friend - buddy asiakas on määritellyt maksimihinnan, jolla meinaa kotimaasta ostaa viljaa ?

Hyvä esimerkki oli 2018 katovuosi, joka oli näkyvissä jo ensimmäisen harhaisen Luke-ennusteen aikana kesällä. Silti tuo paasis oli lähes miinus sata pitkälle loppusyksyyn.  Sitten kun pelästyivät, etteivät saa tehtaan siiloon mitään, johan kun ensimmäinen poikkesi viljanostajien kurinlaisesta linjasta, niin alkoi tämä taikanummero rullata vinhasti plusmerkkiseksi kaikilla muillakin.

Tiettävästi Virossa, kun joukkoon toimijaksi tuli ensimmäinen isompi viljanviljelijäosuuskunta, basikset muuttuivat perinteisillä viljakauppiailla. Se siis ei ole maailman viljapörsseissä noteerattu julkinen parametri. Eikä ylimääräisen toimijan ilmestyminen paikalliseen viljakauppaan voi myöskään vaikuttaa tuotetun sadon suuruuteen. Mutta se vaikutti paikallisten viljakauppiaiden otsan alle.

-SS-

Hankkija tosiaan luopunut basis-hinnoittelustaan. Siis sopimusmalli, jossa basis oli mahdollisuus sitoa ja odottaa myyntihetkeä myöhempään. En ihmettele kun he unohtivat välillä sen olemassaolon kokonaan. Olin joskus pari vuotta sitten Hja viljelytilaisuudessa Huittisissa. Silloin olisi saanut basiksen kiinnittämällä ja myymällä heti ainakin 20€ enemmän kuin Hja listahinnalla. Kysyin asiasta, että saanko huomenna tämän verran kun myyn ohraa (ei mulla ollut koko ohraa kunhan kiusasin). Asia on näin kunhan vain virka-aikana tehdään basiksen kiinnitys. No tämä viljapomo oli puheenvuoronsa jälkeen seuraavan vartin puhelimessa ja ennenkuin kaupat aamulla aukes oli tyyliin 2kk vanha basistaulukko muutettu.

Viljasta juu vaan semmonen olo, ihan vaan kaveriporukan perusteella et syksyllä myytiin mitä piti, lähinnä kiinnitettyä syysviljaa ja kauraa ja nyt vartoillaan. Marraskuun alussa lievä toimituspiikki niille sovituille erille, joista haluttiin rahat 2025 verotukseen. Tilanne on vähän semmonen "mitä vaan voi tapahtua". On Trumpit, Ukrainat ym. Ni porukka meinaa ettei tässä odottamalla ainakaan paljoa voi hävitä ja odottaa jotain kovaa pörssinousua.

Ni tällä perusteella ajattelisin itse myydä ne kolme rekkaa vehnää mitä vielä myymättä on hiukan etukenossa. Sanotaan vaikka toukokuussa viimeistään. Heinä-elokuussa tulee kumminki semmonen "ei nää noussu, pakko myydä vai mihin seuraava sato mahtuu" myyntipiikki.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.01.25 - klo:10:35

Yleensähän basis on miinusmerkkinen tämä kertoo siitä et suomessa on tavaraa reilusti = ylitarjonta. Se minkä kokoinen se basis on niin hankkija on siihen kaiketi laskenut vientikulut ym. Joozepin mainitsema basiksen repeäminen eli niinusmerkin kasvaminen johtui siitä et tavaraa tuli reilusti tarjolle syksyllä.

Olet ymmärtänyt basiksen hiukan väärin. Basis ei ole muuta kuin ostajan käteishinnan ero futuureihin.  Mikään pörssi ei säädä basista, vain futuureja. Basiksen asettaminen (siis joku individuaali sen asettaa) voi olla monesta seikasta kiinni, yleensä jos kaikilla oligopolin ostajilla samalla saarella ( niin, Suomi on periaatteessa saarivaltio) on sama basis, merkitsee se asettautumista vapaaehtoiseen ostokartelliin. Vientikustannukset eivät muodosta basista, eikä oikeastaan enemmän tai vähemmän helposti saatavissa oleva tuontitavaran hintakaan täysin. Basis on ostajan näkemys siitä, mitä hän haluaa maksaa tietyn tuottajan tavarasta. Jollakin viljakauppiaalla voi olla itsekseen mietitty miinusmerkkinen basis kotimaiselle tavaralle, mutta maksaa silti matif-tuontitavarasta satamakulut ja rahdit lisättynä omaan kuoppaan kipattuna.

Syy siihen voi olla esimerkiksi se, että ostajan Best Best Friend - buddy asiakas on määritellyt maksimihinnan, jolla meinaa kotimaasta ostaa viljaa ?

Hyvä esimerkki oli 2018 katovuosi, joka oli näkyvissä jo ensimmäisen harhaisen Luke-ennusteen aikana kesällä. Silti tuo paasis oli lähes miinus sata pitkälle loppusyksyyn.  Sitten kun pelästyivät, etteivät saa tehtaan siiloon mitään, johan kun ensimmäinen poikkesi viljanostajien kurinlaisesta linjasta, niin alkoi tämä taikanummero rullata vinhasti plusmerkkiseksi kaikilla muillakin.

Tiettävästi Virossa, kun joukkoon toimijaksi tuli ensimmäinen isompi viljanviljelijäosuuskunta, basikset muuttuivat perinteisillä viljakauppiailla. Se siis ei ole maailman viljapörsseissä noteerattu julkinen parametri. Eikä ylimääräisen toimijan ilmestyminen paikalliseen viljakauppaan voi myöskään vaikuttaa tuotetun sadon suuruuteen. Mutta se vaikutti paikallisten viljakauppiaiden otsan alle.

-SS-

Niin kyl mä sen siis oikein olen ymmärtänyt. Ehkä kirjoituksestani ei välity sitten se tai on kirjoittaessa siis menneet ajatukset sekaisin. En ainakaan mielestäni kirjoittanut tuohon mihinkään et basis määräytyisi missään pörssissä. Muuten sikäli olet varmaan oikeassa tuon basiksen määrittelystä. Lähinnä tuon vientikulun ajattelun sillä et kun monesti viljanostajien kanssa puhuessa alkavat puhumaan tavaran viennistä ja tuonnista ja hintaerosta siihen.

Hankkija tosiaan luopunut basis-hinnoittelustaan. Siis sopimusmalli, jossa basis oli mahdollisuus sitoa ja odottaa myyntihetkeä myöhempään. En ihmettele kun he unohtivat välillä sen olemassaolon kokonaan. Olin joskus pari vuotta sitten Hja viljelytilaisuudessa Huittisissa. Silloin olisi saanut basiksen kiinnittämällä ja myymällä heti ainakin 20€ enemmän kuin Hja listahinnalla. Kysyin asiasta, että saanko huomenna tämän verran kun myyn ohraa (ei mulla ollut koko ohraa kunhan kiusasin). Asia on näin kunhan vain virka-aikana tehdään basiksen kiinnitys. No tämä viljapomo oli puheenvuoronsa jälkeen seuraavan vartin puhelimessa ja ennenkuin kaupat aamulla aukes oli tyyliin 2kk vanha basistaulukko muutettu.

Ilmankos ei sitä taulokkoa enää löytynyt. 

Niin kyl mä sen siis oikein olen ymmärtänyt. Ehkä kirjoituksestani ei välity sitten se tai on kirjoittaessa siis menneet ajatukset sekaisin. En ainakaan mielestäni kirjoittanut tuohon mihinkään et basis määräytyisi missään pörssissä. Muuten sikäli olet varmaan oikeassa tuon basiksen määrittelystä. Lähinnä tuon vientikulun ajattelun sillä et kun monesti viljanostajien kanssa puhuessa alkavat puhumaan tavaran viennistä ja tuonnista ja hintaerosta siihen.

Tuo on vain puoli totuutta, koska vaikkapa satasen ero ei synny laivauksista, satamamaksuista ja kotimaanrahdista. Esimerkiksi Viroon joillakin on nyt vientisuhteet, samojen viljakonsernien konttoreihin, vievät vaikka kuorma-autolla lautalla yli.  Niin kuin tuontiviljan purkukustannus laivasta ja rahtaus loppuasiakkaan monttuun ei maksaisi mitään ? Se, että mainitsit ylituotannosta, nosti mieleeni kysymyksiä., Suomessa on periaatteessa omavaraisuus olemassa huonoinakin vuosina. Basis siis on ostohalukkuutta kuvaava parametri, mutta siihen ei suoraan voi liittää mitään avoimien markkinoiden vaikutusta, koska viljaa joudutaan viemään lähes poikkeuksetta joka vuosi.

Se minkä kokoinen se basis on niin hankkija on siihen kaiketi laskenut vientikulut

Siis tämä on se kohta, jos basis on esimerkiksi -80 euroa verrattuna maailmanmarkkinahintaan, merkitsee se sitä, että viljakauppias katsoo jonkun muun etua kuin viljantuottajan, koska vientimarkkinoilla saisi maailmanmarkkinahinnan - laivauskulut. Viljelijä joka tapuksessa maksaa rahdin satamaan. Niin yksinkertaista se on. Viljakauppiaalla siis on omat asiakkaat, joilla on tarve saada edullisesti viljaa läheltä. Miten voisi edes palvella kahta erityyppistä asiakasta, joilla on vastakkaiset tavoitteet kaupalle, että kaikki olisivat tyytyväisiä ? Heti kun ilmestyy jokin viljelijärinki, joka alkaa laivaamaan vaikka rekoilla viljaa Viroon, raivostuu tämä viljakauppias pahanpäiväisesti, koska joutuu korjaamaan "basistaan" lähemmäs maailmanmarkkinahintaa, että saisi toimitetuksi viljat omille mieliasiakkailleen. No sitten maksetaan plus 50 euroa maailmanmarkkinahintaan nähden ja laivataan sille suursikalalle sopivat ohrat vaikkapa Ruotsista.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.01.25 - klo:08:54

Niin kyl mä sen siis oikein olen ymmärtänyt. Ehkä kirjoituksestani ei välity sitten se tai on kirjoittaessa siis menneet ajatukset sekaisin. En ainakaan mielestäni kirjoittanut tuohon mihinkään et basis määräytyisi missään pörssissä. Muuten sikäli olet varmaan oikeassa tuon basiksen määrittelystä. Lähinnä tuon vientikulun ajattelun sillä et kun monesti viljanostajien kanssa puhuessa alkavat puhumaan tavaran viennistä ja tuonnista ja hintaerosta siihen.

Tuo on vain puoli totuutta, koska vaikkapa satasen ero ei synny laivauksista, satamamaksuista ja kotimaanrahdista. Esimerkiksi Viroon joillakin on nyt vientisuhteet, samojen viljakonsernien konttoreihin, vievät vaikka kuorma-autolla lautalla yli.  Niin kuin tuontiviljan purkukustannus laivasta ja rahtaus loppuasiakkaan monttuun ei maksaisi mitään ? Se, että mainitsit ylituotannosta, nosti mieleeni kysymyksiä., Suomessa on periaatteessa omavaraisuus olemassa huonoinakin vuosina. Basis siis on ostohalukkuutta kuvaava parametri, mutta siihen ei suoraan voi liittää mitään avoimien markkinoiden vaikutusta, koska viljaa joudutaan viemään lähes poikkeuksetta joka vuosi.

Lainaus käyttäjältä: ja101

Se minkä kokoinen se basis on niin hankkija on siihen kaiketi laskenut vientikulut

Siis tämä on se kohta, jos basis on esimerkiksi -80 euroa verrattuna maailmanmarkkinahintaan, merkitsee se sitä, että viljakauppias katsoo jonkun muun etua kuin viljantuottajan, koska vientimarkkinoilla saisi maailmanmarkkinahinnan - laivauskulut. Viljelijä joka tapuksessa maksaa rahdin satamaan. Niin yksinkertaista se on. Viljakauppiaalla siis on omat asiakkaat, joilla on tarve saada edullisesti viljaa läheltä. Miten voisi edes palvella kahta erityyppistä asiakasta, joilla on vastakkaiset tavoitteet kaupalle, että kaikki olisivat tyytyväisiä ? Heti kun ilmestyy jokin viljelijärinki, joka alkaa laivaamaan vaikka rekoilla viljaa Viroon, raivostuu tämä viljakauppias pahanpäiväisesti, koska joutuu korjaamaan "basistaan" lähemmäs maailmanmarkkinahintaa, että saisi toimitetuksi viljat omille mieliasiakkailleen. No sitten maksetaan plus 50 euroa maailmanmarkkinahintaan nähden ja laivataan sille suursikalalle sopivat ohrat vaikkapa Ruotsista.

-SS-

Ei tietysti se satasen ero selity pelkästään vientikuluilla mut ajattelisin niiden nyt kuitenkin kuuluvan siihen.

Se että kenen etua viljanostajat sitten ajavat niin en kyllä usko et se yksiselitteisesti mene niin et alhaisilla hinnoilla junaillaan parhaille elukkatila kavereille halvat viljat. Hankkija, a-rehu ja lantmännen ainakin hankkivat omaan rehuteollisuuteen viljaa. Se on se ykkösprioriteetti. Se että vaikka sitä viljaa saataisiin hankittua halvalla ei tarkoita sitä et se täysrehu tai muu myytäisiin halvalla loppukäyttäjälle. Sama se anoran kohdalla.

Tietysti tämä on neuvottelu kysymys ja painaahan se tietysti jos on vaikka jonkin suurkäyttäjän kanssa tehty soppari. Mut eipä tuosta rivistä voi livetä alihinnoittelulla jos meinaa kauppaa tehdä. En tietysti tarkasti tuota tiedä kun ei vielä ole sen isommin kokemusta tuosta. Ajattelin kyllä talven mittaan asian selvittää et millaisilla ehdoilla tälläinen pienkäyttäjä pääsee ostamaan ison viljaliikkeen torven alta rehuohraa ensi syksynä.

Mut joo mä nyt en näe tässä suurempaa salaliittoa. Niinkuin kirjoitit niin suomessa lähes joka vuosi oma tuotanto ylittää oman kulutuksen niin ei ole toivoakaan et päästäisiin paremmin hyötymään maailmanmarkkinahinnoista.

Jos nyt jatketaan vielä niin matif vehnän hinta 230-240€. Hankkija tarjoaa kevätvehnästä 210-220€ väliin. Kulkeeko laivarahti tuolla erolla? Ei ole 50€ vaan 20-30€.

Jos tavaraa ei olisi niin äkkiä tuo ero on nolla tai jopa niin et täällä maksettaisiin enemmän. Missä on se SS:n salaliitto?

Vaikkei matif-taulukkoa näykkään löytyvän, niin Hankkijan viljakaupan kauppatavoissa Basis/preemio-sopimus pyörii edelleen mukana. Hintaero täytyy ilmeisesti sopia viljanostajan kanssa, kun tästä kaupankäynnistä on kiinnostunut. Oma omamyyjä on sen verran vanhempaa ikäluokkaa, että läikyttää kahveet rinnuksille, kun tämän perään kysyn, mutta vois sen silti tehdä, mielenkiinnosta. Matif-pörssin markkinakuvaajat näyttää löytyvän, mitä en ole aikaisemmin Hankkijan sivuilta huomannut. Siellä näyttäisi siltä, että kaura on käynyt piikissä marraskuussa ja on nyt pudonnut huimasti vuoden vaihteeseen. Onko niin, että paras hetki tehdä matif sopimusta ensi syksyksi meni jo marraskuussa.

https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/ia-tutustu-viljelysopimuksen-kaupankayntivaihtoehtoihin-2011058/

Jos tavaraa ei olisi niin äkkiä tuo ero on nolla tai jopa niin et täällä maksettaisiin enemmän. Missä on se SS:n salaliitto?

Jos ymmärtäisit lukemasi, olisit huomannut, että en ole puhunut salaliitoista mitään. En usko litteään maahan enkä mihinkään salaliittoihin.  Toisten hintojen seurailu paikallisilla markkinoilla kuin torikaupassa konsanaan ei ole kartelli, vaan vapaaehtoinen jättäytyminen kilpailun ulkopuolelle. Pääasiallisin syy on itsekin huomaamasi viljakaupan kaksi vastakkaista asiakasryhmää, viljaa tarjoavat ja viljaa ostavat asiakkaat. Tätä kutsutaan asiamiesongelmaksi. Varsinkin kun viljakaupan ostetulle viljalle ei ole prosenttikomissiota vaan kiinteä hinta tonnia kohti. Kahdeksankympin viljan välitys tuottaa saman kuin kahdensadan viljan välitys. Viljanviljelijöiden omat viljanvälitysorganisaatiot sen vuoksi ovat suuri uhka perinteiselle viljakaupalle, koska tuollaiset erilliset  tuottajaosuuskunnat lähtevät vientimarkkinoille, jos kotimaassa on ahdasta.

Se ei tarkoita, etteivätkö hinnat voisi laskea, ne laskevat maailmanmarkkinoillakin. Mutta merkittävä ero tuollaisessa vientiprojektissa on se, että vilja ei lakkaa kokonaan liikkumasta, ettei viljelijäosapuolelle tule laskeviin hintoihin lisäksi vuosien varastointikulua

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.01.25 - klo:10:00

Jos tavaraa ei olisi niin äkkiä tuo ero on nolla tai jopa niin et täällä maksettaisiin enemmän. Missä on se SS:n salaliitto?

Jos ymmärtäisit lukemasi, olisit huomannut, että en ole puhunut salaliitoista mitään. En usko litteään maahan enkä mihinkään salaliittoihin.  Toisten hintojen seurailu paikallisilla markkinoilla kuin torikaupassa konsanaan ei ole kartelli, vaan vapaaehtoinen jättäytyminen kilpailun ulkopuolelle. Pääasiallisin syy on itsekin huomaamasi viljakaupan kaksi vastakkaista asiakasryhmää, viljaa tarjoavat ja viljaa ostavat asiakkaat. Tätä kutsutaan asiamiesongelmaksi. Varsinkin kun viljakaupan ostetulle viljalle ei ole prosenttikomissiota vaan kiinteä hinta tonnia kohti. Kahdeksankympin viljan välitys tuottaa saman kuin kahdensadan viljan välitys. Viljanviljelijöiden omat viljanvälitysorganisaatiot sen vuoksi ovat suuri uhka perinteiselle viljakaupalle, koska tuollaiset erilliset  tuottajaosuuskunnat lähtevät vientimarkkinoille, jos kotimaassa on ahdasta.

Se ei tarkoita, etteivätkö hinnat voisi laskea, ne laskevat maailmanmarkkinoillakin. Mutta merkittävä ero tuollaisessa vientiprojektissa on se, että vilja ei lakkaa kokonaan liikkumasta, ettei viljelijäosapuolelle tule laskeviin hintoihin lisäksi vuosien varastointikulua

-SS-

Joo et ole puhunut salaliitoista mut jotenkin kirjoittelustasi painaa läpi ajatus viljasta ei makseta oikeaa hintaa koska halutaan hyville kavereille edullista tavaraa? Ja en, en ilmeisesti todellakaan ymmärrä mitä sitten muuta yrität tarkoittaa?

Koet ilmeisesti ongelmaksi sen että viljanostajilla on omaa käyttöä viljalle rehuteollisuudessaan ja näin pyrkivät ostamaan mahdollisimman halvalla viljaa? Tai vastaavasti joku iso elukkatila jonka toimitus pitää saada täytettyä?

Mä ajattelen kyl asian huomattavan yksinkertaiseksi. En löydä siitä sen ihmeempää ongelmaa. Kaikki kun perustuu kysyntään ja tarjontaan. On mielestäni myöskin ihan hyvä, että on erilaisia viljaa vieviä tahoja jotta ylituotantoa saadaan purettua edes johonkin. Se et perinteiset ostajat voivat kokea nämä ongelmallisiksi niin siinähän kokevat. Jos kotimainen teollisuus oli se sitten rehu tai elintarvike ei pysty sitä maksamaan niin sitten olkoon ilman.

En edelleenkään allekirjoita ongelmaa että viljoja joutuisi varastoimaan monia vuosia jos niin ei itse halua esim. Tarjotun huonon hinnan vuoksi. Joku 5t erä voi olla ongelma mut jos nyt vähintään nuppikuorma on tavaraa niin kyllä se jossakin ajassa lähtee.  Se et onko se hinta sitten viljelijää miellyttävä niin on eri asia.

Vaikkei matif-taulukkoa näykkään löytyvän, niin Hankkijan viljakaupan kauppatavoissa Basis/preemio-sopimus pyörii edelleen mukana. Hintaero täytyy ilmeisesti sopia viljanostajan kanssa, kun tästä kaupankäynnistä on kiinnostunut. Oma omamyyjä on sen verran vanhempaa ikäluokkaa, että läikyttää kahveet rinnuksille, kun tämän perään kysyn, mutta vois sen silti tehdä, mielenkiinnosta. Matif-pörssin markkinakuvaajat näyttää löytyvän, mitä en ole aikaisemmin Hankkijan sivuilta huomannut. Siellä näyttäisi siltä, että kaura on käynyt piikissä marraskuussa ja on nyt pudonnut huimasti vuoden vaihteeseen. Onko niin, että paras hetki tehdä matif sopimusta ensi syksyksi meni jo marraskuussa.

https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/viljakauppa/viljamarkkinat-ja-hinnat/ia-tutustu-viljelysopimuksen-kaupankayntivaihtoehtoihin-2011058/

Eli tämä meni sit siihen et viljelijä kohtaisesti annetaan se yleensä miinusmerkki. No ei se sinänsä yllätä. Vaikka en tuota SS:n ongelmaa siitä ettei kaikilta viljaa ostettaisi allekirjoita niin onhan se nähty et huokuttelevat erät käy mukavammin kaupaksi kuin vähemmän houkuttelevat.

Basis ei tosiaan ole mitään muuta kuin pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä "preemio".
Se ei ole mikään suomalainen termi, vaan sitä käytetään ihan kansainvälisessä viljakaupassa, mistä se tänne on aikanaan rantautunut.
Ihan normaali kaupankäyntitermi. Suomessa tuntuu olevan kovasti porukkaa, jotka ei siitä ymmärrä mitään, olisikohan viljakauppiailla peiliin katsomisen paikka jos ei osata kertoa sopimuksista riittävän selkeästi..
Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta. Ei ole myöskään kyse mistään ostoon erityisesti liittyvästä termistä vaan yleensä näitä käytetään vientikauppojen hinnoitteluissa. Sen takia se on myös ollut varmasti ostossa käytössä, kun voidaan suoraan verrata vientihintoja ja ostohintoja.
Hankkijalta tosiaan hävisi ne hinnat kokonaan, mutta sopimusmalleissa se vielä löytyy. Bernerillä on vehnälle ja rehuvehnälle basis-hinnat. Hankkijalla se kaura ihmetyttää kun ne on vehnäfutuurin noteerauksia mihin sitä hintaa sidotaan. Muilla ei taida olla ollut ollenkaan vai muistanko väärin? Jotenkin vaan tuntuu että noita ei kovin moni käytä. Varmaan ihan hyväkin tapa hinnoitella viljaa mutta se vaatii sitten sitä omaa seurantaa että missä se pörssi liikkuu..

Maailmalla puhutaan joko basiksesta tai preemiosta, yleisemmin ehkä preemiosta - molemmat tässä yhteydessä tarkoittavat samaa asiaa. Pörssihinnan päälle maksettava tai siitä vähennettävä summa, jolla saadaan viljatonnille käteishinta.

Eivät tarkoita maailmalla samaa asiaa, vaan basis ja preemio esiintyvät optiokauppojen yhteydessä kummatkin, basis yksinään futuureihin sidottujen kauppojen yhteydessä.

Termiinikauppa (futuurit pörssissä ovat määrämuotoisia termiinikauppoja pörssisalissa) merkitsee, että myyt määritellyn viljaerän jonakin sovettuna ajankohtana tiettyyn hintaan. ("Kiinnitys")

Futuureihin sidottu termiinikauppa on hinnaltaan avoin, hinta elää sen mukaan, mikä on  hinnan lukkoonlyömisen ajankohdan futuuri ja mikä on käteisostajan päättämä basis. Basis ei liity vientiin ja tuontiin, vaan se voi olla paikallisen viljaa ostavan sikalan julkistama, kun tarjoaa ostettavaksi rehua itselleen. Amerikassa positiivisia basis-tarjouksia esiintyy pitkien kuljetusmatkojen päässä jonkn jättilehmälän tienoilla sisämaassa huomattavasti useammin kuin Suomessa

Termiineissä siis joudut toimittamaan vaaditun määrän vaadittua laatua 10% tarkkuudella yli tai ali, se on siis sitova sopimus.

Optioviljakauppa on eri asia, se on tavallaan vakuutus hinnanvaihteluita vastaan, hankit option, josta maksat 20€/tonnilta preemiota ja 2€/t kuluja. Optio oikeuttaa myymään tietyn määrän viljaa toukokuussa 2024, esimerkiksi toukokuun Matif, 190 €/tonni. Tässä kaupassa on toteutuessaan myös ostajan basis mukana, joka myös vaihtelee, mutta yleensä vähemmän kuin pörssihinnat. Sanotaan  nyt vaikka -20€ / tonni basis. Option määrittelemää kauppaa ei tarvitse toteuttaa, jos ei halua. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että jos hinta onkin noussut 250 euroon tonnilta ja basis on edelleen -20 €, ei optiota tarvitse käyttää, vaan myyt käteishinnalla 250€-20€ = 230 €/tonni. Olet maksanut preemiota ja kuluja 22 €, joten tuotoksi jää 208 €/tonni. Hyödyit hintojen noususta, mutta vähemmän kuin olisi voinut, jättäytymällä odottelemaan.

Mutta tilanne on toinen, jos hinnat romahtavat nopeasti. Tällöin jos pörssihinnat yhtäkkiä ovatkin 100 €/tonni, kannattaa optio käyttää, saat 148 €/tonnilta ( kun preemio, kulut ja basis otetaan huomioon) ja silti voitat verrattuna satasen myyntihintaan romahduksen tapahduttua. Eli preemion maksat aina. Basis on paikallisen viljakaupan näkemys  viljan käteishinnan erosta verrattuna suurten viljasatamien pörssihintoihin.

-SS-