Hankkija luovutti ja löi hanskat tiskiin omien viljamarkkinaspekulaatioidensa suhteen. Teki niillä kaupoilla isot tappiot. Nyt on ollut pari vuotta käytössä tämä linjaus, että hinnasto seuraa matiffia ja sen takia nähdään päivittäistä huojuntaa ja suoranaisia piikkejä. Ihan ok systeemi minusta.

Juu kyllä. Mut edelleen onko tuo heilahdus ennen ollut noin raju? Tai sukelsiko pörssi muka juuri meidän puintien aikaan?

Vai olisiko vain niin et puintiaikana tuli ennätys paljon tavaraa kaupaksi, viljelijät paikkasi kassojaan ja siitä syystä hinta otti terävän notkon?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.01.25 - klo:22:11

Hankkija luovutti ja löi hanskat tiskiin omien viljamarkkinaspekulaatioidensa suhteen. Teki niillä kaupoilla isot tappiot. Nyt on ollut pari vuotta käytössä tämä linjaus, että hinnasto seuraa matiffia ja sen takia nähdään päivittäistä huojuntaa ja suoranaisia piikkejä. Ihan ok systeemi minusta.

Juu kyllä. Mut edelleen onko tuo heilahdus ennen ollut noin raju? Tai sukelsiko pörssi muka juuri meidän puintien aikaan?

Vai olisiko vain niin et puintiaikana tuli ennätys paljon tavaraa kaupaksi, viljelijät paikkasi kassojaan ja siitä syystä hinta otti terävän notkon?

Varmasti ohjat otetaan välillä omiin käsiin, kun tilanne on ilmeinen ja puintiaikaanhan se sitä tuppaa olemaan. Sitten kun tilanne rauhoittuu, heitetään "automaattiajo" päälle.

Lainaus käyttäjältä: totuuden torvi - 25.03.16 - klo:08:39

On hyvin todennäköitä että viljojen hinnat tulee laskemaan tulevana satokautena. Viljatiloilla joudutaan miettimään  koneinvestointien siirtämistä eteenpäin tai jopa perumista kokonaan.  Koska on se tilanne .Olen seurannut viljelijöiden kilpavarustelua vuosikaudet, jokavuosi on tarvis saada työt tehtyä nopeammin kuin naapuri.  Maatalous on konekauppiaiden taivas, nytkin kun seuraa keskusteluja niin uusia koneita hankitaan , hinta  ei ole minkäänläinen este. Missä on viljanhinnan raja, että alkaa vaikuttamaan konehankintoihin???

Pitkän ketjun aloitusviestin sanoma pätee edelleen, vaikka aloituksesta on kulunut lähes 9 vuotta.

Ei välttämättä. Ensi syksyn hintaan vaikuttaa tulevan kesä sato aivan ratkaisevasti. Niinkuin on nyt nähty, jyviä osaa tulla tarvittaessa todella heikostikkin. Sitten taas päinvastoin, mutta sellaista tilannetta ei ole oikein viime vuosina nähty.

Koneiden osto keskittyy suurilla ja kaikkein parhaiten menestyville maatiloille, kehitys on kiihtynyt. Näitä ei kappalemääräisesti ole niin paljon ja se vaikuttaa vaihtokonelistojen hiljaisuuteen. Toisaalta mitä olen konekauppiaiden kanssa jutellut, niin hyvin suurella enemmistöllä on tänä päivänä ne koneet, joita tarvitaan toiminnan pyörittämiseen. Koneiden tekninen laatu on parantunut paljon vuosikymmenien saatossa ja kun on kerran ostettu omalle tilalle tehokas kone, sitä ei ole tarvetta vaihtaa melkeinpä vuosikymmeniin. Ei edes peräkärryjä mene enää kaupaksi. Kaikilla on ne mitä tarvitaan ja satunnainen lisäys voidaan tehdä vaikkapa nettikoneen kautta. Markkina on ns. kyllästynyt.

Onhan siinä tuo 8500 jäävän tilan jutska vaikuttamassa. 34000 hävitettävää tilaa jolla on 60-120 hv traktori ja sopivat 80- 120 hl kärryt vaihtuu 8500 tilaan, joilla on 250+ hv traktori ja niihin sopivat 300 - 400 hl kärryt.

Näin esimerkiksi. Onneksi on Puola ja muu ent. itäblokki, joille nämä suomalaiset 1980- luvun koneet soveltuvat. Maatiloja tyhjennellään jo aika tahdilla, lavetteja kulkee etelään ihan hyvällä tahdilla.

-SS-

Puintaikana viljaa tulee markkinoille vaikka ostajat eivät paljoa makasaisikaan. Taas ne, joilla ei ole pelimerkkejä nyhdetään.
Rakennemuutoksen takia varastotilasta on pula kun lopettajien rotankolot eivät laajentajille kelpaa, eikä ole ehditty rakentaa varastotilaa viljelyalan kasvaessa.

Kiinnitettyjen viljaerien toimitushan on yleensä heti syksyllä, joten kyllä tämäkin varmasti osaltaan painaa syksyn hintatasoa enemmän kuin ennen, kun kiinnityksiäkin on aikaisempaa enemmän.

Kiinnitettyjen viljaerien toimitushan on yleensä heti syksyllä, joten kyllä tämäkin varmasti osaltaan painaa syksyn hintatasoa enemmän kuin ennen, kun kiinnityksiäkin on aikaisempaa enemmän.

Tämä osuu aika lähelle. Useimmat viljelijät eivät olleet ajatelleet päätoimialansa olevankin viljan pitkäaikaisvarastointi ja ikivanhojen varastojen päiväspekulointi. Jos viljelijä rakentaisi tuollaisen liiketoimintasuunnitelman, hän havaitsisi, että koko viljely on siinä tapauksessa täysin epäolennainen osa bisnestä. Tarpeellista olisi vain rakentaa varasto, ostaa, varastoida ja myydä markkinoille tulevaa viljaa. Mahdollisesti voisi rakentaa tai vuokrata tuonti/vientivaraston.

Sitten voisi pysähtyä ja miettiä. Harhaista hulluutta tuo olisi ? Miksi meillä on Suomen Viljava ? Miksi meillä on kaksi valtaisaa pohjoismaista maatalousalan yritysketjua, ja takarivissä kotimainen sillin maahantuonnista alkanut perheyritys, jotka kaikki ostavat, myyvät, varastoivat, vievät ja tuovat viljaa ?

Nyt sitten kun nämä viljamarkkinoita hallussaan pitävät jättimöhöt pitävät sopimusviljelyä lähes ehdottomana edellytyksenä sille, että ottavat viljelijän viljaa haitoikseen, silloin viljelijä myös kuittaa viljelysopimuksen velvoitteet työntämällä viljan omalta vastuultaan pois niin pian kuin mahdollista ja niin pian kuin esinäyte vielä pitää paikkansa siilossa olevan viljan osalta.

Eli syksyllä.

-SS-

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. (Ahti Karjalainen)

Ahmin tuossa muutaman viime vuoden aikana kaikkea viljaliikkeiden ja Proagrian luentoja viljakaupasta. Siellä oltiin yksimielisiä, että viljanviljelyn hinnoittelussa on kaksi pääkohtaa, jonka on toteuduttava:

1. Viljelijän kustannukset, kuinka paljon tuista on varaa pääomittaa oman tavoitehinnan alentamiseen. Hinnoittelussa oma kustannustaso siis määrää maksimihinnan, jota edes kehtaa pyytää.

2. 100% sopimusviljely, talven ensimmäiset sopimukset antavat parhaan hinnan.

Nämä olivat täyttä bullshittia sitten. Nyt puhutaan Anoran yli 200 euron hinnoista. Viime talvena rehuohrasopimuksen tonnihinta oli reilusti alle 200 euroa. Laatuvähennyksineen hyvä jos 170 euroa edes toteutui.

Toki viisaiden viljakaupan pukukonsulttien opetus aikaisen sopimuksen paremmasta hinnasta verrattuna villiin viljaan oli muistissa, samalla kun ponnisteli viimeisiä jyviä lakkiinsa Sampon viljaelevaattorin alakourusta, kuivurin elevaattoripohjasta ja kärryn nurkista.

Että saisi edes 68% sopimuksesta täyteen, 2800 kg hehtaarisadon mitoituksen jälkeenkin. Villin viljan tarjoajan näistä tuon taivaallista tarvitse välittää.

-SS-

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. (Ahti Karjalainen)

Ahmin tuossa muutaman viime vuoden aikana kaikkea viljaliikkeiden ja Proagrian luentoja viljakaupasta. Siellä oltiin yksimielisiä, että viljanviljelyn hinnoittelussa on kaksi pääkohtaa, jonka on toteuduttava:

1. Viljelijän kustannukset, kuinka paljon tuista on varaa pääomittaa oman tavoitehinnan alentamiseen. Hinnoittelussa oma kustannustaso siis määrää maksimihinnan, jota edes kehtaa pyytää.

2. 100% sopimusviljely, talven ensimmäiset sopimukset antavat parhaan hinnan.

Nämä olivat täyttä bullshittia sitten. Nyt puhutaan Anoran yli 200 euron hinnoista. Viime talvena rehuohrasopimuksen tonnihinta oli reilusti alle 200 euroa. Laatuvähennyksineen hyvä jos 170 euroa edes toteutui.

Toki viisaiden viljakaupan pukukonsulttien opetus aikaisen sopimuksen paremmasta hinnasta verrattuna villiin viljaan oli muistissa, samalla kun ponnisteli viimeisiä jyviä lakkiinsa Sampon viljaelevaattorin alakourusta, kuivurin elevaattoripohjasta ja kärryn nurkista.

Että saisi edes 68% sopimuksesta täyteen, 2800 kg hehtaarisadon mitoituksen jälkeenkin. Villin viljan tarjoajan näistä tuon taivaallista tarvitse välittää.

-SS-

      Näin on  olen samaa mieltä. Piti oikein kahteen kertaan lukea 

A-rehulta loppui vihdoin viljanmyyjät ja joutui nostamaan ohran 210:een. Takuuhintakäytäntö on heillä erinomainen, sääli, että hintataso ei vielä tyydytä.

Myös todellisuus pitää ottaa huomioon. Maksat vuokraa sen 300-500 euroa hehtaari tai lyhennät lainaa hehtaarista vähintään 500 euroa plus korot. Näitä ei juurikaan oteta huomioon kannattavuuslaskelmissa. Viiden tonnin sadollakin saa hinta olla kohdallaan, jos satasen / tn saat heti laittaa pellon hankintakuluihin. Kymppitonnin sadolla on helpompi kattaa hankintakuluja. Tämä on nimittäin arkipäivää, kun tilojen pinta-alat kasvavat.

Harva vaan taitaa saada niitä kymppitonnin satoja, koskaan ja miltään neliöltä. Kun keskisadot on kai neljätonnia.

Viljakaupan opetusmateriaalista pääkohdat, ja vähän kommentointia niihin:

1. Selvitä tuotantokustannukset
     Tämä on helppoa, kun tulevan kasvukauden säät ovat tarkasti ennustettavissa.
     Kun sää pudottaa keskisatosi neljästä kahteen tonniin ovat  tuotantokustannuksesi
     yhtäkkiä tuplat ajattelemaasi verrattuna.

2. Aseta sadolle vähimmäishinta
     Tuon vähimmäishinnan "asettaminen" on jotenkin itserakasta, koska milloin
     yksittäinen viljantuottaja asettaa viljamarkkinoiden hintoja ? Ainoa liikkuma-
     vara on alas päin kaupan ja teollisuuden tarjoamasta enimmäishinnasta tai
     tuontisatamien hinnasta. Eli tässä todellisuudessa neuvotaan selvittämään
     esimerkiksi VYR laskurilla tonnikohtaiset [tuotantokustannukset - tuet].
     Se nähtävästi on vähimmäishinta, no siinä tilanteessa viljelijä ei vielä
     maksa viljakauppiaalle. Big Brain Businezz, kyllä kyllä.
     
3. Laadi sadolle markkinointisuunnitelma
     Tarkoittanee sitä, että itse alat toimimaan samoilla markkinoilla pienen
     viljelijän eväillä,  kuin Hankkijat, Lantmännenit, Lasol-kauppa, Viljatavastia
     ja  muut miljoonan tonnin kauppiaat. Homma siis alkaa muutaman miltsin
     binsaitin rakentamisella.

4. Seuraa säännöllisesti markkinatapahtumia
5. Tutustu ja ole selvillä tarjolla olevista sopimuksista
     4. ja 5. ovat yksi yhteinen kohta, jos tehdään kaupan tuputtamia etukäteisiä
     kauppasopimuksia, jopa kaksi vuotta ennen sadon siirtymistä markkinoille.

     Jo tehtyjen kiinnityssopimusten markkinaseuraaminen on
     kuin lottoamista ruutupaperilla telkkariarvonnan hetkellä.  Kiinnostavaa
     kyllä, mutta joskus saattaa ruveta harmittamaankin.

-SS-

Kohta  6  Ohjaa sadepilviä peltojesi ylle silloin kun ne tarvivat  sadetta, Estä sade kukinnan aikaa sekä silloin  kun vilja on valmis korjattavaksi.

Mitä te oikein selitätte? Homma on helvetin helppoa, kun sen osaa.

Pääkohdat:
1) Keväällä säätökaivo kiinni.
2) Tuota niin-niin.
3) Tuota niin-niin.
4) Syksyllä rahahana auki.

Pääkohtien välissä on vain varmistuttava siitä, että usko riittää.