En kyllä viljakauppaa ole nähnyt noin vaikeana. Ehkä se sitten on jos myytävät määrät ovat miljonan kilon luokassa. Mulla maksimissaan vain 100-200t. Pääosa kun kasvaa muuta kuin jyvää.  Onko sitten merkittäviä aluekohtaisisa eroja kaupppiaissa ja viljanostajissa? Vaikuttaa että tuurimyyjänä en suuremmin ole edes hävinnyt verrattuna ammattitaitoisempaan suunnitelmallisuuteen. Toisinaan olen jopa voittanut.

Sitä olen enimmäkseen kylvökoneen vierellä uskonut jos kaupan viljanostaja on kevättalvella kertonut mitä syksyllä _ei_ välttämättä kannata yrittää työntää markkinoille.

Lannoitekaupasta olen hyvin samaa mieltä; siksi mulla herne korvaa vilja-alaa vieläkin enemmän. Viljakauppaa sekin, palkovilja...

En kyllä viljakauppaa ole nähnyt noin vaikeana. Ehkä se sitten on jos myytävät määrät ovat miljonan kilon luokassa. Mulla maksimissaan vain 100-200t. Pääosa kun kasvaa muuta kuin jyvää.  Onko sitten merkittäviä aluekohtaisisa eroja kaupppiaissa ja viljanostajissa? Vaikuttaa että tuurimyyjänä en suuremmin ole edes hävinnyt verrattuna ammattitaitoisempaan suunnitelmallisuuteen. Toisinaan olen jopa voittanut.

Sitä olen enimmäkseen kylvökoneen vierellä uskonut jos kaupan viljanostaja on kevättalvella kertonut mitä syksyllä _ei_ välttämättä kannata yrittää työntää markkinoille.

Lannoitekaupasta olen hyvin samaa mieltä; siksi mulla herne korvaa vilja-alaa vieläkin enemmän. Viljakauppaa sekin, palkovilja...

Kuka siellä ostaa hernettä. Tuntuu, että täällä ärähdetään ja viskotaan kättä, jos pyytää siemeniä ja hernesopimusta. Tuo viljakauppahomma nimenomaan on henkilökysmys, voi olla, että itse kauppiaskaan tai myymäläpäällikkö ei tunne tilannetta. Tämä oma pitkällinen pettymys kulminoitui yhteen itselleni vuosia sitten  luottohenkilönä pitämääni ammattilaiseen, joka ei enää ole kyseisessä tehtävässä. Työsuhteen loppumisIlmoitus tuli äkkiä, joten oletan, että kauppias oli saanut useita yhteydenottoja asiasta ja toimi omalta osaltaan tilanteen purkautumista edistävästi.

Berner: En oikein tiedä, mikä Bernerin konttorissa on vikana, vai onko mitään vikaa; kovin haukottelevat siellä, kun hiiviskelen sisälle, ja ne,  joiden kanssa aikaisemminkin toisessa ketjussa tuli asioitua, ovat kyllä mukavia ja tarjoavat kasvinsuojeluaineita ja kaikkea ostettavaksi. mutta viljakauppias lienee vaan niin kiireinen, kun huone on vaan tyhjä. Olen ehkä osunut aina väärään aikaan sinne.

Hankkijalla homma sitten lopulta toimi, kun omissa varastoissa tuli pää vetävän käteen. Ostivat sekä Niklas-kaurat että Iisakki-kevätvehnät, joita ei Lantmännen silloin huolinut ollenkaan. Sitten kun Lantmännenillä 8,1 % ennakkonäytteen rypsi käskettiin kuivata ennen kuin suostuivat ottamaan, lopetin haaveilemasta viljakaupasta sinne päin. 15 astetta pakkasta ja kuivurilla kesälaatu. Nyt on talvilaadut tankissa ja voin erkele kuivata  5%:iin, niin että poistokanavasta tulee ämpärillinen uutettua öljyä. Tuolla Hankkijalla viljakauppaa hoitaa tarvittaessa myös myymäläpäällikkö, joten asiat hoituvat viljakauppiaan viljelylomien aikana. Hankkijalla vaan viljakauppiaan ammattilaisuus tai koulutus näkyy, kirjalliset viljelysopimukset ovat nopeasti valmiina, tietokoneen käyttö luonaa ja sopimuksien tilanne on hallinnassa, ettei tarvitse selittää ja näyttää kopioita sopimuspapereista. Hankkijan Turun rehutehdas on myös matalan valkuaisen vehnälle hyvä varalaskupaikka.

Olen nyttemmin kuullut, että jo Pirkanmaalla Lantmännen osti ihan hyvin sitä Iisakkia, eli todellakin vaihtelua on ollut konttorien välillä. Lähestyinpä tuossa Länsi-Uudenmaan alueen Karjaan Rautaakin (Lantmännen) , siellä on ruotsinkielinen porukka turisemassa keskenään aina, mutta hyvin suomen kielikin sujuu nätisti murtaen. Tavaraa tulee ostettua sieltä, koska helpompi noutaa esimerkiksi kasvinsuojeluaineita sieltä kuin Salosta, työpäivän perästä rajoitettuna aukioloaikana.

Toki Salon talousalue on rahtien ja palvelujen osalta lähempänä, joten en oikein ole kallistumassa maakuntarajan yli viljakaupan hoitamiseen. Salon Hankkijalla on ehdottomasti suurin oma viljavarasto ja kuivuri (se Tukon vanha Meriniityssä), se on melko voittamaton kilpailutekijä, jos miettii puinneilta viemistä. Perniön viljavarastossa taas on kertaluokkaa suuremmat minimierät. Viime syksynä kuivattiin Salossa, kun rahtipuitiin syysvehnät. Oma eikä naapurinkaan kuivuri todellakaan olisi läpäissyt sitä määrää, mitä tuommoinen 14 jalan Claas pystyy puskemaan tavaraa kärryyn työpäivän aikana. Vaikka siis paistettiin kahdella kuivurilla jo ennestään.

-SS-

Hankkijlla kyllä hommat toimii, paitsi jos myy suoraan puintiaikana, tuppaa kuormien noudot venymään turhan pitkiksi.

ja101 on lupautunut ostamaan Kaikki viljat 150 eurolla ,jos kukaan muu ei huoli mistään hinnasta 

ja101 on lupautunut ostamaan Kaikki viljat 150 eurolla ,jos kukaan muu ei huoli mistään hinnasta 

Todellisuudessa sikamiehet tarvitsevat korkealaatuista viljaa, ei saa olla doneja ja muutenkin heikkolaatuinen vilja pilaa ainakin rehustuslaskelmat. Rupeaa kohta raatokontti täyttymään, jos viljassa on vikaa. Laatuun todellakin voi vaikuttaa lajikkeella ja sillä, ettei lannoita aivan tärviölle. Jotkut käytetyt kasvinsuojeluaineet voivat aiheuttaa esimerkiksi emakkosikalassa porsastuoton ongelmia.

-SS-

eiks just laatuviljalla ole hyät markkinat.   monella pelkkä don- viljaa jota ei kait kohta etes polttoon..   mut se hyä vilja löytää kyllä markkinat ja hinnat..

eiks just laatuviljalla ole hyät markkinat.   monella pelkkä don- viljaa jota ei kait kohta etes polttoon..   mut se hyä vilja löytää kyllä markkinat ja hinnat..

Feispookin maatalous-ryhmässä epäileevät että "Hevoosmiästen tietotoimiston mukaan Don-kauroja laivataan ulos Suomesta."

Piti tulla tänne kirjoittamaan siitä, kuinka Bernerin eli Avenan viljakauppa on nuukahtanut melkoisesti siinä vaiheessa, kun Berner tuli omistajaksi, mutta tarkistin ensin tämän hetkisen hintatason ja yllätyksekseni tilanne on tähän hetkeen petraantunut kovasti. Ilmeisesti vientikauppoja tai isompia toimitussopimuksia on tehty ja kauppareitit ovat taas auki moneen suuntaan. Esim. Anoran tärkkiohraa ostetaan taas siinä missä aiemminkin ja hinnan päälle saattaa saada jotain täkyä, kun soittaa ostoasiamiehelle.

Monenlaisia kokemuksia näyttää olevan Uudenmaan ja muidenkin alueiden viljakaupasta. Oma näkemys on ollut nyt muutaman vuoden, että Hankkija on ehdoton ykkösostaja. Johtuu aika pitkälle siitä, että heidän hinnastonsa on niin suoraan johdettu maailmanmarkkinoista, että siellä kun jotain tapahtuu, niin se viedään hintoihin ja muiden on pakko seurata perässä, pitivät tai ei. Nyt on aikamoinen karhumarkkina ja hinnat nousseet selvästi muutamassa päivässä. Näyttää oikein hyvältä. Raision on tultava perässä, A-rehua ei huvittaisi ja siilot varmaan täynnä. Sulattelevat vielä. Raisio on myös ihan hyvä ostaja, mutta elintarvikekelpoisuus eli riittävät laadut tarvitaan. Tämä on ihan luontaista.

Viljelysopimukset Hankkijalla vielä menettelee, niitä voidaan sorvata matkan varrella, vaikka muuttaa viljalajien nimeä ym. pääasia, kun on jalka oven raossa. Kiinteähintaiset sopimukset ovat pahoja, mutta houkuttelevia. En yleensä stressaa mistään, mutta kyllä nuo pari kiinteähintaista kaurasopimusta teki mielen vaivaantuneeksi. Silti loppu hyvin, kaikki hyvin. Monta tonnia tuli ylimääräistä rahaa, kun viitsi vuosi sitten pistää nimensä paperiin. Kyllä nytkin joutuu tarkasti seuraamaan tilanteen kehittymistä. Syksy hinnoissa on myös ollut pientä eloa. Kaura tarvisi kuitenkin saada johonkin 230e hujakoille, että kiinnostaisi.

Maatalous on pääomavaltaista toimintaa ja tässä joutuu ostamaan tavaraa varastoon reilusti etukäteen ja myyntejä vastaavasti lykkäämään eteenpäin, jos tarve vaatii. Kassa täytyy olla kunnossa. Persaukisten touhua tämä ei valitettavasti ole, vaikka persaukiset tätä touhua pääsääntöisesti tekee. Jotta voisi tienata, täytyy pystyä sitomaan pääomia, näin se vaan on.

Piti tulla tänne kirjoittamaan siitä, kuinka Bernerin eli Avenan viljakauppa on nuukahtanut melkoisesti siinä vaiheessa, kun Berner tuli omistajaksi, mutta tarkistin ensin tämän hetkisen hintatason ja yllätyksekseni tilanne on tähän hetkeen petraantunut kovasti.

Niin juu.  Tuntuma konttoriin kurkkiessa oli semmoinen, että mahdollinen viljakauppaprosessi tapahtuisi kokonaan isännän itsepalveluna, josta sitten se tietokoneen ruudun takana patsasteleva sfinksi noukkii provision ? Mitään prosessikuvausta ei löydy netistä, ei edes henkilön roolia, silloin kun siellä kävin tiedusteluretkellä, ainakin kaksi ennestään tuntemaani eivät kysyttäessä hoitaneet viljakauppaa. Että joka koppi pitäisi käydä kyselemässä, ennen kuin pääsee edes ensimmäiselle askelmalle viljakaupassa: puhumaan viljakauppiaan kanssa.

Voi olla, että nyt siellä on ovenpielen kylteissä jotakin lisätietoa; uppouduin siinä käytävällä karttaan, jossa näkyi Bernerin vastaanottopisteitä, olisi pitänyt ottaa kuva, mutta en kehdannut siinä ruveta räpsimään. Se oli semmoinen kiinnostava kooste, jonka soisi löytyvän nettisivuillakin.

Jotenkin aistii, että bestbestfrendit kyllä huomioidaan siellä mallikkaasti.

-SS-

Jokainen tietysti luo sen kontaktin ostajaan ihan omalla tavallaan. Itse olen ihan suoraan mennyt kysymään et ostatteko sitä ja sitä. Jos vastaus on ollut suora ei tai kiertelevä josta kuitenkin tulkittuna selvästi saanut selville ettei nyt tarvetta niin ei muuta kuin seuraavaan liikkeeseen. Tai yhteydenottoa puhelimella tai sähköpostilla. Kyllä se ostaja aina lopulta on löytynyt.

Tämä luomuviljakauppa on sitten astetta haastavampaa kun täällä niitä markkinoita ei oikeasti ole kuin nyt ehkä kauralle ja muille sitten hyvin satunnaisesti. Aika paljon saa tehdä töitä ja välillä joutuu varastossa seisottamaan.

Täytyy edelleen kovin ihmetellä viljan myynnin vaikeutta joillekkin. Se on tietysti selvä et nykypäivänä tahtoo rekka olla se yksikkö jolla toimitaan. Pienempiä eri joutuu sitten itse viemään.

Täytyy edelleen kovin ihmetellä viljan myynnin vaikeutta joillekkin. Se on tietysti selvä et nykypäivänä tahtoo rekka olla se yksikkö jolla toimitaan.

Samaa olen ihmetellyt kun tätä ketjua olen lueskellut. Kaikki ostajat on jollain tavalla p*rseestä, sadon myyminen ja hinnan kiinnittäminen etukäteen tuntuu myös olevan kovin hankala asia.

Omasta viljakauppatavastani voin todeta, että ns. bulkkiviljasta on yleensä 70 % hinnoiteltu etukäteen. Joskus on tullut vähän näpeille, mutta pääsääntöisesti olen päässyt joko samaan tai parempaan tulokseen kuin tyytymällä puintikauden polkumyyntiin. Viljaa on kuitenkin pakko lempata ulos, koska siilotilaa on rajallisesti. Siementavara ja muut erikoiskasvit ei puintikaudella liikahda paljon mihinkään.

Huonoina vuosina olen ostanut naapureilta viljaa ja myynyt sitä eteenpäin omien sopimusten täytteeksi, välillä voitolla, joskus nahkoineen. Yleensä sopimukset on saatu täyteen, eikä kukaan ole valittanut.
   

Naapurit siis toimivat vapaaehtoisesti kylän alfaviljanviljelijän tunkkeina, ja säästävät viljaansa, että on mistä luovuttaa ?

Hoitavatko ne näytetulokset valmiiksi, jo ennen kuormien yhdistelyä. Pitäähän tuossa synkronoida viljalajit jo kylväessä.  Säilyttävätkö viljaa useammankin vuoden, jos sopimukset ylittyvätkin, kuten 2017 ja 2022 ?

Tällaisesta naapuriviljan hankinnasta tiedän yhden esimerkin, että isommalla tilalla on niin iso kuivuri ja puimuri, että pientilojen rahtipuintiviljat tuodaan sinne isännän kuivurille valmiiksi vaakan kautta, silloin kuormasta syöminen on luontevaa, ja kaikki voittavat.

-SS-

Siinä täytyy olla tosi hyvät välit naapureiden kanssa et saa ostaa omat sopimukset huonoina vuosina täyteen. Yleensä oikeasti huonoina vuosina se hinta lähtee myös raketoimaan niin siinä saattaa kyllä palaa useammankin vuoden voitot. Vai onko kenties kyseessä jokin sellainen tapaus et kellään muulla ei kylällä ole kuivuria ja naapuritkin voittavat kun ei tarvitse mihinkään tuoreviljavastaanottoon viedä ryöstähinnoilla tavaraa? Muuten en tuota kyllä ymmärrä.

Onhan tällä palstalla eräs toinenkin kertoillut saman suuntaisia juttuja ja en sen systeemin toimivuutta tajunnut silloinkaan. Huonot kasvukaudet saattavat sattua hyvinkin alueellisesti johonkin jolloin kyllä luulisi sitten kaikilla olevan se huono sato.

Kuka siellä ostaa hernettä. Tuntuu, että täällä ärähdetään ja viskotaan kättä, jos pyytää siemeniä ja hernesopimusta. Tuo viljakauppahomma nimenomaan on henkilökysmys, voi olla, että itse kauppiaskaan tai myymäläpäällikkö ei tunne tilannetta. Tämä oma pitkällinen pettymys kulminoitui yhteen itselleni vuosia sitten  luottohenkilönä pitämääni ammattilaiseen, joka ei enää ole kyseisessä tehtävässä. Työsuhteen loppumisIlmoitus tuli äkkiä, joten oletan, että kauppias oli saanut useita yhteydenottoja asiasta ja toimi omalta osaltaan tilanteen purkautumista edistävästi.

Mulla on ollut A-rehulle suoraan tai sitten paikallinen Lantmännen. Joskus on toivottu toimitusaika vähän venähtänyt mutta on siilot tyhjiksi saatu ennen uutta satoa.
Kerran jäi osa ylivuotikseksi mutta se oli ainakin puoliksi omaa syytä ja myöhäisherännäisyyttä. Olipahan sitten siementä vähäksi aikaa.

Viljamiesten tuolit vaikuttavat olevan kyllä aika tuulisia. Mistä sitten kertoneekin...

Siinä täytyy olla tosi hyvät välit naapureiden kanssa et saa ostaa omat sopimukset huonoina vuosina täyteen.

Kyllä täällä naapuriapu toimii aivan huipusti, jos hätäpulaan kuka tahansa joutuu, mutta jokin liialla etukenolla tehty rahakas sopimus, jota ei pysty täyttämään, eihän ole enää hätätila, vaan se voidaan tulkita rasavillin ylpeäksi ahneudeksi, ei liene tuommoinen paras ennuste talkoolaisten ilmestymiselle.

Samaa mieltä olen tuosta varastotilasta, jos sitä ei ole, joutuu hylkiöksi ja  heittopussiksi, kuivuri ei voi olla liian iso, ja siiloja pitääkin hankkia, aina heti kun löytyy semmoinen, johon omissa finansseissa on varaa. Yksi Antin koneisto onkin takapihalla odottamassa, ja 4 kuution lisälaidat Arskaan. Kuivaamon takana on nyt 10 m väylä, jossa vähintään 32 m yhdistelmä mahtuu kaartamaan putken alta tarvitsematta vekslata. Ensimmäinen oman kaivinkoneen harjoitelma samalla, karikkeet ja hieno hiekka pois. Murskeet vielä tilattava ja tampattava kesän kuluessa.

Lastaustehoa pitää saada suuremmaksi, siksi haussa on kuivurin kaapilta, kaatosuppilolta  ja pikkusiiloilta vaakakuljetin avustamaan auton täyttöä. (Siiloilla on erillinen purkuelevaattori) 50 t tunnissa yhteistehona voisi riittää. Yksi 400 hl pyöreä siilo voisi tulla kokonaisena tänne tontille, omistaja suoraan ehdotti, että myisi. On sekin kunnon nuppikuorma jo.

Saisi rahtimiehet tulemaan mielellään kuorman tekoon, ettei ripsuttelisi kuormaa koko päivää.

-SS-