Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.08.24 - klo:15:58

Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.

Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.

-SS-

Mut hei, jos se sato on jo kiinnitetty hinnan puolesta?

Minäkin siirryin ekan kerran elämässä jaettuun lannoitukseen, siltä vehnän tipalta mitä oli rahakasvien lisäksi. Oli kesäkuun loppua, tulossa piti olla rapsakka 20-30mm sade. Ylöön sitten beferttiä ja lenkkiä heittämään kituvan kellertävän eepoksen sekaan. No, sitä sadetta ei sitten tullut koskaan. Toukokuu-kesäkuu ja heinäkuun kolme ekaa viikkoa mentiin alle 20mm yhteismärkyydellä. Kun koitti elokuu niin vettä sitten saatiin. Oli siinä se hyvä puoli että rahakasvit räjähtivät kasvuun mutta vehnälle siitä ei enää ollut mitään hyötyä.

Jälkikäteen ajatellen on ilo, onni ja kunnia kuulua suomalaisen tukipolitiikan mahdollistamiin raha-automaatteihin. Reilu 7hehtaarin vehnän keskisato oli rapiat 2000kg per hehtaari. Sinne se meni pystykauppana, sai itte keskittyä oluen juontiin pihakeinussa ja nauttia lämpimästä syyssäästä.

Eli ei valittamista viljanhinnoista. Kylväkää vaan ensi vuonnakin niin paljon kuin ehtii, sillä tavalla ei saksikäsi käy tukirahoihin kiinni...

Skännällä on oikea asenne. Mut mitä tekee suomalainen Jussi? Lisää vielä yhden lannoitus kierroksen ja kohta ajetaan tautiainetta jo paljaallekkin maalle kun joku ainetta myyvä taho vain muistaa siitä alkaa mainostamaan... 

Kuten SS on monesti mainostanut niin kiinnityshinnat eivät yleisneuvona toimi kuin pienelle porukalle. valtaosa viljelijöistä tarvitaan tukemaan eturiviläisten kiinnityshintoja. Itse voi jokainen tietysti pyrkiä olemaan siinä eturivissä..

Raisio teki kesästä alkaen sopimuksia syksyn 2025 syysvehnäsadolle. 200 euroa näkyi olevan, en tiedä, onko enää. Hankkijalla näkyy olevan 170 €.  Laadun pitää olla leipävehnää. Jos meinaa kylvää, pitänee tuo sopimus tehdä, ja hyväksyä alavireinen hinta, jos mukaan enää mahtuu. Yhä useampi viljanostaja ei ota villiä viljaa enää vastaan ensi vuonna.

Viljatavastia ehkä vielä ensi kesänä välittää sopimusylijäämiä. Taitaa olla 100% sopimusviljelyyn kallellaan Tavastiakin kohta.

-SS-

Perkasin sähköpostia ja siellä oli ostotarjous parin päivän takaa. Kas taas joku viljanostaja on ottanut EU määräykset käyttöön ennen kuin direktiivi määrää. Itse en ole torajyvätöntä hybridiä koskaan puinut vaikka pari kertaa sato oli kova.

Ostamme ruista alla olevilla laaduilla:
Torajyviä max 0,02%
DON < 1,000 mg/kg
T2/HT2 < 50 µg/kg

Njotta tämän vuoden sadon sain myytyä 2xx hinnoilla koska kiinnitin ekat 2 tonnia ja ne loput 3 tonnia jäi tulematta kuivuuden takia. 

Olisiko ollut Kinnusen Mylly, vähemmän kuin 0.02 torajyvät, ja toksiinit myös minimissä. Voi tehdä tiukkaa päästä värilajittelullakin.

Ei sitä voi koko aukean ojanpyörtänöitä käydä niittämässä eikä käydä polttamassa naapurin torajyväisiä laihoja. Hybridirukiin viljelystä tulee tuolla hivenen yli 200 euron hinnalla vaativampaa kuin syysrapsin tms. viljelystä.

Proruis ostaa vaan oman värilajittelijan sit. Ja pesukoneen. Uskoisin, että painepesu jonkun seulakuljettimen päällä ja välitön paistaminen kuivaksi, eiköhän toksiinit lähde pois. Tai sitten jokin jyvänhiontamenetelmä, vaikka kuivajääpuhalluksella.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.08.24 - klo:15:58

Satoennätykset rikkoutuvat, Suomen ja muun Euroopan sadot turpoavat suuriksi, ja hinnat ovat laskusuunnassa.

Jo kohtuullinen viljasato saa hinnat putoamaan (KM uutiskirje)
Eli joukkopsykoosilla, kalkituksen, ylilannoituksen ja tautitorjunnan laajalla käytöllä saadaan aikaan halvempaa viljaa enemmän. Viljakauppa ja teollisuus tienaavat paremmin.

-SS-

Mut hei, jos se sato on jo kiinnitetty hinnan puolesta?

Minäkin siirryin ekan kerran elämässä jaettuun lannoitukseen, siltä vehnän tipalta mitä oli rahakasvien lisäksi. Oli kesäkuun loppua, tulossa piti olla rapsakka 20-30mm sade. Ylöön sitten beferttiä ja lenkkiä heittämään kituvan kellertävän eepoksen sekaan. No, sitä sadetta ei sitten tullut koskaan. Toukokuu-kesäkuu ja heinäkuun kolme ekaa viikkoa mentiin alle 20mm yhteismärkyydellä. Kun koitti elokuu niin vettä sitten saatiin. Oli siinä se hyvä puoli että rahakasvit räjähtivät kasvuun mutta vehnälle siitä ei enää ollut mitään hyötyä.

Jälkikäteen ajatellen on ilo, onni ja kunnia kuulua suomalaisen tukipolitiikan mahdollistamiin raha-automaatteihin. Reilu 7hehtaarin vehnän keskisato oli rapiat 2000kg per hehtaari. Sinne se meni pystykauppana, sai itte keskittyä oluen juontiin pihakeinussa ja nauttia lämpimästä syyssäästä.

Eli ei valittamista viljanhinnoista. Kylväkää vaan ensi vuonnakin niin paljon kuin ehtii, sillä tavalla ei saksikäsi käy tukirahoihin kiinni...

Mitä tuossa satamaan kauroja kelkkoessa ja muita viljelijöitä jonossa haastatellessa, tulee rahakasvien viljelyyn huima lisä Siinä kun kaurakuorman kanssa tulee näytteenottoon, ja tunnin, puolentoista jonottamisen jälkeen saakin lähteä saman kuorman kanssa takaisin kotiin ihmettelemään mitä näille tekis ku homeet kiusaa, niin alkaa kiinnostamaan varmemmat keinot tässä ylikuumentuneessa ylituotantotilanteessa. Siinä ei paljoa lohduta 240 kiinnityshinta, jos 60 euroa saa ko. kauroista jonnekin mullitilalle kippaamalla. Ehkä.

Toinen vuosi putkeen, että kauroissa ongelmia Donien suhteen. Tähän lisäksi että varastot pullollaan myös 2023 satoa, sekä rehua että vientilaatua. Niin mitäpä olisi ensivuodelle tarjolla kauran viljelyyn, ei ainakaan parempia ehtoja kuin tänäkään vuonna. Se on joko ok. hinta vientilaadusta tai vielä nykyistä noin 150 rehulaatua alhaisempi hinta, eikä rehulle luvata soppareissa mitään hintaa. Kuilu niin iso, ja sattumalla suuri merkitys mitä sattuu pellosta saamaan. Hömppä alkaa kiinnostamaan paatuneempaakin "yrittäjää" 

Rehuohra näillä nurkin ykköskasvi, menekki varmaa ja myös sadot aikalailla varmoja, laatu vaatiikin sitten enemmän. Täällä mainittuja, savikoiden 2-3 tn. satoja ei "normaalilla" viljelyllä helpolla saa aikaiseksi jos perusasiat pellolla kunnossa, kevään kosteus riittää tasaiseen itämiseen eli lähes kaikki saa nätit oraat, joka onkin jo iso tekijä kohtuulliseen satoon pääsemisessä.  Iso ohrasato vaatii isoja panoksia/riskejä, hinnan ollessa heikko, onko järkeä siinä isossa riskissä jos parhaimmillaan saa omat pois ja vähän voita leivän päälle.

Olen tässä kuivausten ohessa analysoinut markkinatilanteen ja tullut siihen tulokseen, että viljan pohjanoteeraus osui tähän kiivaimpaan hetkeen. Kiinteähintasia sopimuksia oli poikkeuksellisen paljon, samoin vapaan viljan tarjontaa. Ostajilla on täysi yltäkylläisyys joka kestänee loppuvuoteen asti. Käytännössä kuitenkin viljaa on tullut jälleen vaihtelevia määriä. Esimerkiksi ohrasadot eivät valtakunnallisesti niin kaksisia olleet. Keskimääräistä heikompia alueitakin on paljon mukana. Kauroissa on yllättävän paljon homeita ja niitä ohjautuu helposti rehukäyttöön. Hyvälaatuinen vientikaura, sitä kuitenkaan ei ole niin paljon mitä kuvitellaan. Sanoisin, että elintarvikekaura ja ohran hinta tulee nousemaan kevääseen mennessä. Kun puinnit on ohi, kannattaa ottaa kaurat uudelleen työn alle ja tutkia mitä niille olisi tehtävissä. Laatuviljalle löytyy kyllä hinta vielä tälle talvelle.

Kyllä kait se siinä on. Kaveri kippaili hankkian monttuun, ja donis taulukko josta hän ei ollu etes tietonen verottaa miinusta 20-50. ja 140 hinnoilla jep 90 . Täytyy itse sanoa, en ikinä ikinä rupea tällaiseen bisnekseen. Samaan siiloon menevät ja eri hinta. Nyt tuli se, meidän tila niin kauan kuin olen isäntä, ei tule viljemään mitään seuraavia lajikkeita Ohra, Kaura, Vehnä. Ymmärrän markkina talouden. Voipi olla, että moni muukin kenties?

Nyt se on Loppu.

Nuo donit voi mennä samaan siiloon, koska matalan pitoisuuden don sekoittuu korkeaan doniin, niin kokonaisuus jää alle rajojen.

Se, että doneja käytetään hinnoittelun edullistamiseen, tuntuu tietysti pahalta, mutta kyseinen metodi on tuttu jo 1970- luvun viljavuorien ajalta. Uskon, että donien markkinointia hiukan helpottaisi, kun viljelijän piha on turvoksissa ketjun konelogoja ja tuoreen maalin hajuista rautaa.

-SS-

Kaveri oli 80-luvulla harjoittelijana salolaisessa maatalouskaupassa. Kiskontienvarren vuokraviljelijät toivat tuoretta mallasohraa kauppaan. Vähän niissä oli korkeat valkuaiset, eikä saaneet mallaslisiä. Samoihin siiloihin ne laitettiin ja talvella kauppa myi ne maltaaksi.

Kaveri oli 80-luvulla harjoittelijana salolaisessa maatalouskaupassa. Kiskontienvarren vuokraviljelijät toivat tuoretta mallasohraa kauppaan. Vähän niissä oli korkeat valkuaiset, eikä saaneet mallaslisiä. Samoihin siiloihin ne laitettiin ja talvella kauppa myi ne maltaaksi.

Pahinta taisi olla 1973-1976 myydä syysvehnää. Sitä kun oli kaikilla paljon. Kauppaan asti ei välttämättä päässyt ollenkaan, piti käydä ensin konemyyjän puheilla. Koska oli tavoitehinnat, hintoja säädettiin alas päin ottamalla kiinni normaalia tiukemmin laatukysymyksistä, kuten vihreistä, rikkinäisistä,  eri värisistä ym. jyvistä. hehtopainot ja sakoluvut myös tulivat erittäin korkealle arvostetuiksi.

Että ei mitään uutta auringon alla. Wish-ohra näkyi ylittäneen sopimusviljan minimivaatimukset, vaikka hehtolitrapaino oli alhainen ja donejakin jonkin verran. Kuivaamo on täpö täynnä, pitää saada jotakin lähtemään nopeasti.

-SS-

Kuoritussa kaurassa DON-arvot ovat vähäisemmät. Voi johtua siitä, että toksiineja on enemmän jyvän pinnalla, kuoren päällä. Näitähän viime talvena kuulopuheiden mukaan kelpasi eriä vientiin, johonkin sellaiseen käyttöön, jossa donit poistetaan kuorimalla.

-SS-

Naapurin kauroja yhdestä si ilosta.. Don 0.38 0.27 ja 1.75....aika iso eroo kun samasta si ilosta kaikki kuormat

Mittausepävarmuutta ei taideta kovin tarmokkaasti julkaista.

Tietenkin jokin lakopaikasta puitu kuorma voi paikallisesti isoon siiloon tuottaa enemmän doneja, riippuen, miten vilja valuu purkuun.

-SS-

Mun kokemus doneista on että se pitoisuus tosiaan vaihtelee melkeinpä ihan jyvästä toiseen tosi paljon. Joskus jo kauan sitten pahana donivuonna (2011 tai 12?) tuli paneuduttua  enemmänkin niihin analyyseihin kun tuntui että ei puhdasta tavaraa tullut ollenkaan. Silloin teetettiin paljon ennakkoon niitä pikatestejä ja saattoi käydä niin että samasta kuormasta otetusta 30 gramman näytepussukasta tuli ihan samanlaisia arvoja kuin tuossa ylhäällä. Juurikin tyyliin 0,5, 0,9, 1,4 ja 2,9 samasta pienestä näytteestä. Yritä siinä sitten myydä elintarvikelaatua.