Juu onko kympin lisähintaa Quarnasta tarjoava ihan terve vai roistomaisen petollinen, joka harhauttaa viljelijää tahallaan ? Tässä on muutaman sekunnin ajo Luken lajikekokeiden tietokannasta, laitoin vertailuun lajikkeita, joita edes tunnistin nimeltä. Aikainen mutta viljeyvarma Iisakki, joka ei kelpaa kellekään leiväksi, sekin on satoja kiloja satoisampi kuin Quarna.


Kuva: Luke lajkekokeet 2015-2022 (viimevuotisessa ei ollut Quarna enää edes mukana)

-SS-

Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.

Mulla on quarnaa mutta ajattelin kokeilla tota calisperoa välillä. quarna ei tosiaan ole satoisa ja tuntuu olevan tosi poudan arka. mutta näköjään haluttu.

Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.

Lajikekehitys on niin nopeaa, että uusiakin lajikkeita tippuu nopeasti pois kelkasta. Noista Jaarli olisi ollut sellainen, että sitä olisi tehnyt mieli kokeilla. Raision uusimmat taulukot katselin läpi, eikä se ollut huonoimmasta päästä. Ilmeisesti kaikki odotukset suunnataan nyt Winxiin. Raisiolta tuli näyttelyssä sellaista viestiä, että uusia vehnälajikkeita pian ja äkkiä. Helpommin sanottu kuin tehty. Kesän olosuhteet on usein sellaiset, että monen lajikkeen kohdalla kenttäkelpoisuus tulee testattua viimeisen päälle. Ei siellä vaan tahdo pärjätä, vaikka on kuinka kova paperilla.

Näistä syrjäytyneistä lajikkeista minulla on 160hl Iron ohraa siilossa. Itävyys 99%, tjp 54g, hlp 74kg. En tiedä onko se hyvä vai huono lajike. SKN sitä joskus viljeli ja minäkin innostuin. Tärkkelykseen tai rehuksi. Mutta mitäpä tälläkään tekee, kun ohraa ei enää tarvita. Silti otin pari säkkiä Vanillea lisäykseen, että joskus tulevaisuudessa pystyisi ehkä jonkun mallasohran hintapiikin hyödyntämään. Saa nähdä.

Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.

Eikö tuota icemania aikoinaan pidetty ihan päällikkönä. Muistan ainakin joskus 5v sitten sitä katselleeni. Sen jälkeen kun kws mistral todettiin täydeksi sudeksi. 

Kertoo aika hyvin tuota jo mainitsemaani asiaa et sellaisella vauhdilla lykätään uusia lajikkeita markkinoille ja viljelijät pistetään maksamaan koko homma. Ja testaamaan kelpoisuus. 
Ja kertoohan sekin jotain et niinkin surkean lajikkeen kuin quarna siemenviljely aloitettiin uudestaan. Ilmeisesti leivontaominaisuudet on niin erinomaiset et viljelyn toivotaan jatkuvan. Luulisi että jalostuksella olisi saatu 15v? jokin parempi lajike.. 

Jo hankitut Calispero, WPB Troy ja toivon mukaan myös Linnea - jos siementä on vielä tuossa Halikossa - tulee rinnakkaiskokeeseen, että mikä sopii tänne kuivalle liejusavelle. Todennäköisesti hapahkoille paikoille tulee WPB Troyta, ja Linnea ja Calispero saavat kilpailla parivertailuna. Tuota Winxiä kyllä katsoin, samoin Emblaa, saattavat olla menneet valituille jo, mutta onhan siinä sekin, että koeruutuviljelyssä pitäisi valkuaistason olla yli 13, niin itse ehkä pääsisi 11,5% :iin, jollei sitten ala kierrellä kerran viikossa siellä laihossa levittimen ja typpiruiskun kanssa.

Winx näyttää olevan Calisperon kanssa aika samassa, siinä ei näytä olevan mitään sellaista, mitä Calisperossa ei jo olisi. Hankalinta on, että viralliset lajikekokeet ovat kuin haulikolla ammuttuja, kun alkaa etsiä vuosien tai maalajien tai vyöhykkeiden eroja. Ei pääse rinnakkain vertaamaan kuin itse tekemällä.

-SS-

Jostain luin että calispero kestäisi hyvin kuivuutta. Senkin takia vaihdan sen quarnan tilalle.

Jostain luin että calispero kestäisi hyvin kuivuutta. Senkin takia vaihdan sen quarnan tilalle.

Juu mikä tahansa lienee parempi kuin tuo susi leijonan lajikenimellä. Ei ole tästä viittä kilometriä, niin Calispero kuulemma oli toiminut ihan mallikkaasti. Samalla viljelijällä kuitenkin oli ohra surkastunut pystyyn, niin kuin itselläni.

-SS-

Jo hankitut Calispero, WPB Troy ja toivon mukaan myös Linnea - jos siementä on vielä tuossa Halikossa - tulee rinnakkaiskokeeseen, että mikä sopii tänne kuivalle liejusavelle. Todennäköisesti hapahkoille paikoille tulee WPB Troyta, ja Linnea ja Calispero saavat kilpailla parivertailuna.
-SS-

Calispero kyllä kiinnostelis, Linneaa ja Zebraa oli kasvussa viime kesänä. Linnea ei vakuuttanut, tyypillinen nykylajike, iti tähkään ja sakoluku onneton, poudanarka. Olosuhteet nyt tietenkin oli vaikeet. Zebrasta otin vielä siemenen, sen tähkäidännän ja sakoluvun keston kun saisivat johonkin satosampaan lajikkeeseen ympättyä niin siemenkauppa kävis.

Syksyn näyttelyssä juttelin pakkaamon ihmisten ja Raision tädin kanssa Calisperosta ja sellaisen näkemyksen sain, että aika suosittu lajike Etelä-Suomessa ja pitäisi olla ihan asiallinen myös kenttäolosuhteissa.

Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin. Kollegalla sitä oli nyt parina vuonna. Ihan samalla lailla otti nokkiinsa kuivuudesta kuin Helmikin, mutta jyväkoko oli kuitenkin isompi.

Syksyn näyttelyssä juttelin pakkaamon ihmisten ja Raision tädin kanssa Calisperosta ja sellaisen näkemyksen sain, että aika suosittu lajike Etelä-Suomessa ja pitäisi olla ihan asiallinen myös kenttäolosuhteissa.

Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin. Kollegalla sitä oli nyt parina vuonna. Ihan samalla lailla otti nokkiinsa kuivuudesta kuin Helmikin, mutta jyväkoko oli kuitenkin isompi.

Calispero vaikuttaa lupaavalta, kahden kuivan kesän kokemuksen perusteella. Laatu ei mitenkään poikkea Sibeliuksesta, jyväkoko on ehkä vähän pienempi. Viime kesänä hyvin maltillisella lannoituksella (85 kg N/ha) tuli valkuaista 16 %, sako 220. Hehtaarisadolla ei voi kehua, ehkä pari tonnia tai vähän yli, niin kuin tämän alueen kevätvehnillä yleensä. Sakoluvun kesto on huomattavasti parempi kuin esim. Amarettolla. Mistralillahan sitä sakoa ei juuri muodostu, oli keli mikä tahansa.

Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin.

Leijona täytyy kokea pellolla kenttäolosuhteissa, jos meinaa käsittää, miksi se ei mene enää jatkoon.

Todennäköisesti lämpötilanvaihtelut nollakelistä helteeseen ja kuivuuteen saivat oraitten kasvun pysähtymään kokonaan, jolloin tähkää ei muodostunut useimpiin versoihin ollenkaan. Naapuripellolla toinen lajike pysyi hengissä, vaikka kärsi samoista olosuhteista.

Tuollaista pystyynkuolemista en ole kokenut koskaan, varsinkaan sellaista ei saisi tapahtua HtS pellolla, jossa pH 6.8. P 63 K 200 Mg 174 Ca 3000 jne. hivenet vihreällä.

Kylvön alla oli edellistalvella levitetty 6t biotiittiseosta. magnesiumin korjaamiseksi ja rapsin pelastamiseksi. Sitä ei ollut kynnetty maahan, vain äestetty.

-SS-

Kummallista, kyselin vehnänsiementä, kummatkin täällä mainitut sibbe ja leijona, tarjottiin ensimmäiseksi, kehuttiin vielä kunnolla. Nyt saan kuulla että poistuvia lajeja, vähän pettynyt.

Kymppi enempi quarnalle. Laaduista ei nyt lasketa koko pottia mut 20€ lisää.

Otetaan toiselle puolen joku myöhäinen ja vastaava syksy kuin oli --> rehua.

Hinnanero on kaventunut mut äkkiä se lisineen yli 50€ on ja siihen tarvitaan nettona pitkälti toista tonnia jopa kaks myöhäisempää enemmän.

Kummallista, kyselin vehnänsiementä, kummatkin täällä mainitut sibbe ja leijona, tarjottiin ensimmäiseksi, kehuttiin vielä kunnolla. Nyt saan kuulla että poistuvia lajeja, vähän pettynyt.

Eihän se nyt haittaa vaikka poistuvat, jos vain ovat hyviä. Tuon leijonan vierailu jäi lyhyeksi ja lajike häviää siementen taivaaseen varmaan kohta. Mut sibeliushan on kyl jo ollut muistini mukaan. Muistelen joskus aikoinaan olisiko ollut 2017 itsekin katselleeni sitä mut silloin oli se märkä syksy ja totesin et liian pitkä kasvuaika mulle. Jäin muistaakseni sit odottelemaan mistralia jota otinkin. Mut ei vain toiminut enää luomussa ja lopetin viljelyn parin vuoden jälkeen.

Tuon jo mainitun quarnan otin siinä samoja aikoja ja demonstrant ollut edellisestä oikeasti märästä syksystä lähtien eli 2012. Tuli uutena siemenenä meille silloin 2013 keväälle. Sitä ennen oli zebra. Se oli kyllä päällikkö. 2012 syksyn sateet oli sillekin liikaa ja iti pääosin peltoon. 

Täällä kun juttua tuosta valkuaisesta niin quarnan lista valkuainen on yli 16. Katsoin omat 2022 vuoden paskalla kyllästettyjen peltojen quarna sadon valkuaisen niin  rimaa hipoen päälle 12. Eli nippa nappa leiväksi. Turha siis näillä suhteilla miettiäkkään mitään lajiketta jonka valkuainen on vaikka 13. Mulla jää tuollainen 10 luokkaan.   

Ei se demonstrantinkaan valkuainen ole tainnut itsellä koskaan edes taviksessa riittää leiväksi, luomussa ei ainakaan. Mut en nyt ole mitään tähkäruiskutuksia tehnyt. Yks tavis kollega vaihtoi jokin aika sitten demon quarnaan takaisin kun valkuaisen kans aina hilkulla.