Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

https://www.farmit.net/kevatvehna-ohra-kaura-ruis/2024/02/06/hyvalaatuiselle-viljalle-kysyntaa

Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.
Ja kuten jutusta käy ilmi, Fazerille riittää 13% valkuaisen vehnä.   Tosin kun katselin niiden laatuhinnoittelutaulukkoa, niin aika hyviä lisiä ne maksaa mitä enemmän on valkuaista, se on eri juttu, kannnattaako sit jotain 15-16 % valkuaistasoja jahdata.  Tuo tasohan tosin tulee melkein automaattisesti kuivina kesinä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.02.24 - klo:13:25

Niin ja sitten kun viljat itävät tai muutenkin  tulee sitä 9% valkuaista, sitten seuraavana talvena tulee ostotarjouksia leipävehnästä viisikymppiä kalliimmalla. Mistäpä sitä silloin löytyisi ?

Ostajat kun vaativat sopimusta vuotta aikaisemmin, voisivat lisätä kiinnostusta korkeamman valkuaisen leipälajikkeisiin, silloin jo tarjoamalla sitä viittäkymppiä ?

Nyt leipävehnän viljelyssä ei todellakaan ole mitään järkeä, jollei sitten riskeeraa, ja oleta, että ensi talvena villi leipävehnä saa hinnankorotuksen. Villin viljan hyljeksintä on suurempi riski kuin mahdollinen hinnanparannusmahdollisuus.

Leipäleijonan ja rehukalispeeron välinen satoero ojan kahden puolen oli noin 3500 kg. Harmi kun uusia  lajikkeita tulee niin taajaan, että Luken lajiketesteistä ei juurikaan löydy kovin monta rinnakkaista kuivaa vuotta. 2018,2021 ja 2023 pitäisi saada mukaan vuosivertailuihin, kyllä sieltä nytkin osviittaa saa, mutta Pohjanmaan altakasteluruukuista tulee aina kasitonnareita, niistä ei saa selvää normaalin lounaisrannikon kuivuuden aiheuttamia lajikekohtaisia eroja.

-SS-

-SS-

-SS-

https://www.farmit.net/kevatvehna-ohra-kaura-ruis/2024/02/06/hyvalaatuiselle-viljalle-kysyntaa

Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.
Ja kuten jutusta käy ilmi, Fazerille riittää 13% valkuaisen vehnä.   Tosin kun katselin niiden laatuhinnoittelutaulukkoa, niin aika hyviä lisiä ne maksaa mitä enemmän on valkuaista, se on eri juttu, kannnattaako sit jotain 15-16 % valkuaistasoja jahdata.  Tuo tasohan tosin tulee melkein automaattisesti kuivina kesinä.

Eihän se hintaero nyt mitenkään merkittävä quarnan ja muun leipävehnän välillä ole, 8e/t. Kannattaako nyt tuon vuoksi viljellä alhaisemman satotason quarnaa? Luomussa ero leipä rehu on luokkaa 50e niin tuolla on jo merkitystä..

On totta et quarna tekee korkean valkuaisen kaiketi aina ja ihan kylvön yhteydessä annetulla typellä. Jos ja kun ei halua tähkäruiskutuksia tehdä niin tiedän muutamia tavis tiloja jotka viljelevät quarnaa vain ja ainoastaan sen vuoksi et 99% varmuudella aina leipää pienellä vaivalla. Satotasossa sitten häviävät mut näin ovat valinneet.

2010 ei kuivuuden ja helteiden aikana  herkkään valkuaisvehnään syntynyt edes valkuaista. Bjarne.

Viime kesän kuivuudessa 170 kg:n typpiannoksella Leijonan valkuainen silti oli alle 15, 800 kg:n sadosta. Että ne lajikesurkastuneet juuret eivät vaan päässeet ravinteisiin kiinni.

-SS-

Fazer ostaa mielellään Quarnaa, tykkäävät sen leivontaominaisuuksista, ja maksavat sille lisähintaa, kompensaationa alhaisemmasta satotasosta.ä.

Siis mikä on Quarnan lisähinnan suuruus ?

Jos sakoluvun kestoa haluaa ja osin kuivuuden kestoakin, kyllä sitten pitää palata Zebraan, jos sitä enää saa. Kyllä Zebraan saa valkuaisen yli 12% , kunhan kaksi kertaa käy 30-40 litran kierroksella.

Edit: juu kympin tarjoavat Quarnasta enemmän. 200 kg rehuvehnää. Ei jatkoon.

-SS-

Juu onko kympin lisähintaa Quarnasta tarjoava ihan terve vai roistomaisen petollinen, joka harhauttaa viljelijää tahallaan ? Tässä on muutaman sekunnin ajo Luken lajikekokeiden tietokannasta, laitoin vertailuun lajikkeita, joita edes tunnistin nimeltä. Aikainen mutta viljeyvarma Iisakki, joka ei kelpaa kellekään leiväksi, sekin on satoja kiloja satoisampi kuin Quarna.


Kuva: Luke lajkekokeet 2015-2022 (viimevuotisessa ei ollut Quarna enää edes mukana)

-SS-

Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.

Mulla on quarnaa mutta ajattelin kokeilla tota calisperoa välillä. quarna ei tosiaan ole satoisa ja tuntuu olevan tosi poudan arka. mutta näköjään haluttu.

Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.

Lajikekehitys on niin nopeaa, että uusiakin lajikkeita tippuu nopeasti pois kelkasta. Noista Jaarli olisi ollut sellainen, että sitä olisi tehnyt mieli kokeilla. Raision uusimmat taulukot katselin läpi, eikä se ollut huonoimmasta päästä. Ilmeisesti kaikki odotukset suunnataan nyt Winxiin. Raisiolta tuli näyttelyssä sellaista viestiä, että uusia vehnälajikkeita pian ja äkkiä. Helpommin sanottu kuin tehty. Kesän olosuhteet on usein sellaiset, että monen lajikkeen kohdalla kenttäkelpoisuus tulee testattua viimeisen päälle. Ei siellä vaan tahdo pärjätä, vaikka on kuinka kova paperilla.

Näistä syrjäytyneistä lajikkeista minulla on 160hl Iron ohraa siilossa. Itävyys 99%, tjp 54g, hlp 74kg. En tiedä onko se hyvä vai huono lajike. SKN sitä joskus viljeli ja minäkin innostuin. Tärkkelykseen tai rehuksi. Mutta mitäpä tälläkään tekee, kun ohraa ei enää tarvita. Silti otin pari säkkiä Vanillea lisäykseen, että joskus tulevaisuudessa pystyisi ehkä jonkun mallasohran hintapiikin hyödyntämään. Saa nähdä.

Sibeliuksen, Icemanin ja Jaarlin siemenviljelys loppuu. Kahta viimeistä en ihmettele mut Sibben sakoluvun kesto omaa luokkaansa.

Eikö tuota icemania aikoinaan pidetty ihan päällikkönä. Muistan ainakin joskus 5v sitten sitä katselleeni. Sen jälkeen kun kws mistral todettiin täydeksi sudeksi. 

Kertoo aika hyvin tuota jo mainitsemaani asiaa et sellaisella vauhdilla lykätään uusia lajikkeita markkinoille ja viljelijät pistetään maksamaan koko homma. Ja testaamaan kelpoisuus. 
Ja kertoohan sekin jotain et niinkin surkean lajikkeen kuin quarna siemenviljely aloitettiin uudestaan. Ilmeisesti leivontaominaisuudet on niin erinomaiset et viljelyn toivotaan jatkuvan. Luulisi että jalostuksella olisi saatu 15v? jokin parempi lajike.. 

Jo hankitut Calispero, WPB Troy ja toivon mukaan myös Linnea - jos siementä on vielä tuossa Halikossa - tulee rinnakkaiskokeeseen, että mikä sopii tänne kuivalle liejusavelle. Todennäköisesti hapahkoille paikoille tulee WPB Troyta, ja Linnea ja Calispero saavat kilpailla parivertailuna. Tuota Winxiä kyllä katsoin, samoin Emblaa, saattavat olla menneet valituille jo, mutta onhan siinä sekin, että koeruutuviljelyssä pitäisi valkuaistason olla yli 13, niin itse ehkä pääsisi 11,5% :iin, jollei sitten ala kierrellä kerran viikossa siellä laihossa levittimen ja typpiruiskun kanssa.

Winx näyttää olevan Calisperon kanssa aika samassa, siinä ei näytä olevan mitään sellaista, mitä Calisperossa ei jo olisi. Hankalinta on, että viralliset lajikekokeet ovat kuin haulikolla ammuttuja, kun alkaa etsiä vuosien tai maalajien tai vyöhykkeiden eroja. Ei pääse rinnakkain vertaamaan kuin itse tekemällä.

-SS-

Jostain luin että calispero kestäisi hyvin kuivuutta. Senkin takia vaihdan sen quarnan tilalle.

Jostain luin että calispero kestäisi hyvin kuivuutta. Senkin takia vaihdan sen quarnan tilalle.

Juu mikä tahansa lienee parempi kuin tuo susi leijonan lajikenimellä. Ei ole tästä viittä kilometriä, niin Calispero kuulemma oli toiminut ihan mallikkaasti. Samalla viljelijällä kuitenkin oli ohra surkastunut pystyyn, niin kuin itselläni.

-SS-

Jo hankitut Calispero, WPB Troy ja toivon mukaan myös Linnea - jos siementä on vielä tuossa Halikossa - tulee rinnakkaiskokeeseen, että mikä sopii tänne kuivalle liejusavelle. Todennäköisesti hapahkoille paikoille tulee WPB Troyta, ja Linnea ja Calispero saavat kilpailla parivertailuna.
-SS-

Calispero kyllä kiinnostelis, Linneaa ja Zebraa oli kasvussa viime kesänä. Linnea ei vakuuttanut, tyypillinen nykylajike, iti tähkään ja sakoluku onneton, poudanarka. Olosuhteet nyt tietenkin oli vaikeet. Zebrasta otin vielä siemenen, sen tähkäidännän ja sakoluvun keston kun saisivat johonkin satosampaan lajikkeeseen ympättyä niin siemenkauppa kävis.

Syksyn näyttelyssä juttelin pakkaamon ihmisten ja Raision tädin kanssa Calisperosta ja sellaisen näkemyksen sain, että aika suosittu lajike Etelä-Suomessa ja pitäisi olla ihan asiallinen myös kenttäolosuhteissa.

Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin. Kollegalla sitä oli nyt parina vuonna. Ihan samalla lailla otti nokkiinsa kuivuudesta kuin Helmikin, mutta jyväkoko oli kuitenkin isompi.

Syksyn näyttelyssä juttelin pakkaamon ihmisten ja Raision tädin kanssa Calisperosta ja sellaisen näkemyksen sain, että aika suosittu lajike Etelä-Suomessa ja pitäisi olla ihan asiallinen myös kenttäolosuhteissa.

Minulle sanottiin, että Leijona jää jo pois lisäysviljelyksestä Peltosiemenellä. Vähän ihmettelin, kun juurihan se vasta tulikin. Kollegalla sitä oli nyt parina vuonna. Ihan samalla lailla otti nokkiinsa kuivuudesta kuin Helmikin, mutta jyväkoko oli kuitenkin isompi.

Calispero vaikuttaa lupaavalta, kahden kuivan kesän kokemuksen perusteella. Laatu ei mitenkään poikkea Sibeliuksesta, jyväkoko on ehkä vähän pienempi. Viime kesänä hyvin maltillisella lannoituksella (85 kg N/ha) tuli valkuaista 16 %, sako 220. Hehtaarisadolla ei voi kehua, ehkä pari tonnia tai vähän yli, niin kuin tämän alueen kevätvehnillä yleensä. Sakoluvun kesto on huomattavasti parempi kuin esim. Amarettolla. Mistralillahan sitä sakoa ei juuri muodostu, oli keli mikä tahansa.