^
Saattaahan tuo olla tuossa. Täälläpäin on ollut sellaista huhua liikkeellä että muutama isompi sikatilallinen olisi tuonut yhteisen laivalastin ohraa...tiedä sitten.

Eilen tehtiin poroagrian henkilön kanssa syysilmoitus ja siinä sivussa oli puhetta visun teosta keväämmällä. Viljan kysyntään on tehnyt jonkinmoisen loven nuo muutama satatuhatta turkiseläintä jotka on lopetettu tuon lintuinfluenssan takia.

Raisio nosti tulevan kauden kevätvehnän 245€. Sekin on 20€ yli syksyn futuurin eli semmosen 30-50€ yli Suomen totutun basistason. Kysyntä näkyy vahvana laadukkailla elintarvikeviljoilla ja rehupuolella sakkaa helpommin.

Kiinnittäminen on vedonlyöntiä tulevan kesän säistä. Jos tulee 4 mrd kg niin kannattaa, jos 2,5 mrd niin ei. Toki maailma näyttää niin sotaiselta, että myös maailmanmarkkina voi nousta reilusti mieluummin kuin paljoa laskea.

Itellä rukiit kiinni 230€, paljon kaurasta 250€. Juurikkaalle on myös hinta niin puolet pinta-alasta kiinni. Jos pörssi vielä laskee voisi rekan vehnääkin harkita. Loput ratkaisut sitten kun näkee syyskylvöjen kohtalon. Turhan vähiin on lumet pudotellut, johan sitä asiallista talvea siinä olikin.

Voi olla, että niinkin yksinkertainen asia kuin Varsinais-Suomessa jään alta paistava tumma jäätikkö vaikuttaa ohran kylvöaikeisiin, eivät kaikki syysvehnämaat mene kevätvehnälle. Ei noita syysvehniä kyllä uskalla kiinnittää yhtikäs mihinkään, kun rinteissäkin on tumma jää lumiloskan alla, Salon laaksossa vesijärvet jo kauniisti kiiltelevät. 2022 on hyvin lähellä tätä lauhaa jaksoa. Ja talvituho oli melko perusteellinen.

Nyt tarvitaan jääkenttien päälle vielä helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin -20- -25  asteen pakkaskausi , kolme-neljä viikkoa, eiköhän se tee kasitonnarin sitten.

-SS-

Täällä Hämeessä odotellaan että lumet sulaa ja alkaa pikku pakkaset ja tuuli niin kyllä tulee ohraa kylvöön

^
Saattaahan tuo olla tuossa. Täälläpäin on ollut sellaista huhua liikkeellä että muutama isompi sikatilallinen olisi tuonut yhteisen laivalastin ohraa...tiedä sitten.

Eilen tehtiin poroagrian henkilön kanssa syysilmoitus ja siinä sivussa oli puhetta visun teosta keväämmällä. Viljan kysyntään on tehnyt jonkinmoisen loven nuo muutama satatuhatta turkiseläintä jotka on lopetettu tuon lintuinfluenssan takia.

Onhan tuo sikatilojen yhteisosto mahdollinen mut mikä se pienin laiva on joka tulee? Suomen yksittäinen suurin sikatila (samalla tontilla lihasikapaikkoja) taitaa sijaita ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Joskus viisi vuotta sitten siellä taisi olla 15000 paikkaa. Arviolta tuollainen laitos imaisee 12 000 tonnia vuodessa viljaa. Et onhan se paljon. Ja näin ollen kyllä suurien tilojen yhteisosto mahdollinen kaiketi on.

Mut silti epäilen. Salmonella riski tuollaisessa tuonnissa on järkyttävän iso. Ja jos se vilja ei mene rehuteollisuuden kautta eli sitä ei kuumenneta niin iso on riski. Ja sitten se hinta. Onhan se kaiketi Baltiassa ja euroopassa halvempaa mut kustannusten jälkeen niin onko edelleen? Ymmärrän et varmuudesta et tavaran saa niin voi jotakin maksaa. Isoilla ehkä liikkumavaraa enemmän kuin meikäläisellä koska tilityshintakin on toinen kaiketi.

Mutta luulisi et olisi se vilja suomestakin löytynyt. Maanlaajuinen viljanostaja asialle niin luulisi tuo määrä irtoavan. 

Voi olla, että niinkin yksinkertainen asia kuin Varsinais-Suomessa jään alta paistava tumma jäätikkö vaikuttaa ohran kylvöaikeisiin, eivät kaikki syysvehnämaat mene kevätvehnälle. Ei noita syysvehniä kyllä uskalla kiinnittää yhtikäs mihinkään, kun rinteissäkin on tumma jää lumiloskan alla, Salon laaksossa vesijärvet jo kauniisti kiiltelevät. 2022 on hyvin lähellä tätä lauhaa jaksoa. Ja talvituho oli melko perusteellinen.

Nyt tarvitaan jääkenttien päälle vielä helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin -20- -25  asteen pakkaskausi , kolme-neljä viikkoa, eiköhän se tee kasitonnarin sitten.

-SS-

Eikös syyskasvien kiinnittäminen ole melko turvallista, kun eikös niissä ole se talvehtimis pykälä? Jos näyttää että hinta menikin ylös. Niin toteaa keväällä ettei talvehtinut ja myy sadon syksyllä muualle? Ja kai tuo joustaa määränkin suhteen? Joskus kuullut juttua et kuvatodisteita vaadittu niin kai jokin huonosti talvehtinut kulma jokaiselta löytyy kuvattavaksi. Ompa niitä sellaisiakin juttuja kuulunut et pelkkä ilmoitus on riittänyt. 

Itse tuota tullut koskaan harrastettua kun tavis aikana ei muuta syyskasvia ollut kuin vehnää joskus ja elukat ne söi. Ei tarvinnut kiinnitellä. 

Joo olette paalimiehen kanssa siinä varmaan oikeassa et ei kaikki syysvehnämaat mene kevätvehnälle ja paljon varmaan laitetaan ohraa jotta se uusi syysvehnämaa on taas syksyllä olemassa. Tuon nyt ei luulisi olevan ohran hintaa vahvistava tekijä kun kulutus laskee?

Ehkä ajattelette et hyvähän se on sen rehuohran loppukäyttäjälle et hinta laskee. Asia nyt ei ole ihan niin. Samalla sitten laskee monesti se lihanhinta. Ei siinä elukanpitäjä voita.

Voitto tulee ainoastaan sitä kautta et ne kanssa viljelijät kyllästyy koko viljelyyn ja peltoa vapautuu ostettavaksi/vuokrattavaksi mut tämä olettamus nyt ei ole tähän päivään mennessä vielä toiminut.. 

Voi olla, että niinkin yksinkertainen asia kuin Varsinais-Suomessa jään alta paistava tumma jäätikkö vaikuttaa ohran kylvöaikeisiin, eivät kaikki syysvehnämaat mene kevätvehnälle. Ei noita syysvehniä kyllä uskalla kiinnittää yhtikäs mihinkään, kun rinteissäkin on tumma jää lumiloskan alla, Salon laaksossa vesijärvet jo kauniisti kiiltelevät. 2022 on hyvin lähellä tätä lauhaa jaksoa. Ja talvituho oli melko perusteellinen.

Nyt tarvitaan jääkenttien päälle vielä helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin -20- -25  asteen pakkaskausi , kolme-neljä viikkoa, eiköhän se tee kasitonnarin sitten.

-SS-

Ei taida vielä olla ihan niin lohduton tilanne kuin toissatalvena, mutta selvää on, ettei vesi ihan puhtaasti ole läpi mennyt, vaikka salaojistakin liruu. Kuinka paljon Salon laaksossa on vielä lunta, varmaan jo aika vähiin mennyt?

Syysvehnien kiinnittely lienee vähän kauppaliikekohtaista, mutta ainakin joillain liikkeillä on syysviljojen sopimuksissa sellainen takaportti, josta voi talvituhon tullen poistua koko sopparista. Tällaisen sopimuksen kaiketi uskaltaa tehdä, varsinkin jos sattuu olemaan vielä vähän vanhaa satoa myymättä?

Tällaisen sopimuksen kaiketi uskaltaa tehdä, varsinkin jos sattuu olemaan vielä vähän vanhaa satoa myymättä?

Voinee varmaan. Mutta nyt on toteutunut jo muutaman vuoden ajan tavoiteltu tilanne, että vanhaa satoa ei ole ollenkaan, ja siementavara on jo peltilaatikoissa ja tynnyreissä poissa jyrsijöiden hampaista. Viime kesän kiinnitykset kun söivät nurkista harjatut jyvät viimeistä myöten, eikä siltikään tullut täyteen. Kuulin, että joku kollega oli korjannut 70 ha:n alalta kaksi täysperävaunukuormaa ohraa, vaikka semmoiselta alalta nyt tulee hyvinkin kuusi yhdistelmää, jos kesällä sataa kerran.  Ja sekin oli paremmin kuin omasta Hermannista, jolla keskisato oli 1000 kg/ha.

Turun rehutehtaalle voisi yrittää saada ohrasta jonkin 170 euron kiinnityksen, pitää kaivaa syysviljamaita nyt lapiolla ja katsella, kuinka paksua se jääkohva on. Semmoiset 25 cm on vielä loskalunta, josta alin 5 cm on jäätä. Lohjalla tilanne on vielä haastavampi, lähes 50 cm raskasta vetistä loskaa, tiet ovat jäisiä rännejä, pihat lumivuorten reunustamat,  ja joka oja on täynnä vettä. Routaa saattaa olla vähemmän kuin Salon seudulla.

-SS-

En uskaltaisi kiinnittää hintoja "mistään hinnasta" koska kymenlaaksossa sellainen 2-4 viikon  poutajakso sadonmuodostuksen kannalta kriittiseen aikaan ennen juhannusta on niin usein toistuva, että riski  pienelle sadolle on sen verran suuri ettei uskalla kiinnityksiä tehdä millekkään määrälle.

En uskaltaisi kiinnittää hintoja "mistään hinnasta" koska kymenlaaksossa sellainen 2-4 viikon  poutajakso sadonmuodostuksen kannalta kriittiseen aikaan ennen juhannusta on niin usein toistuva, että riski  pienelle sadolle on sen verran suuri ettei uskalla kiinnityksiä tehdä millekkään määrälle.

Niin, tuo "kiinnitys" useimmille merkitsee hintaa, mutta se voi myös merkitä viljanostajan sitoumusta ottaa vilja vastaan. Tiettävästi kauppasopimuksia voi tulevasta sadosta tehdä myös avoimella hinnalla.

Melkeinpä tärkeämpää on, että vilja liikkuu tilalta pois seuraavan sadon alta, varastointikulu tilalla on yllättävän kallista.

-SS-

En uskaltaisi kiinnittää hintoja "mistään hinnasta" koska kymenlaaksossa sellainen 2-4 viikon  poutajakso sadonmuodostuksen kannalta kriittiseen aikaan ennen juhannusta on niin usein toistuva, että riski  pienelle sadolle on sen verran suuri ettei uskalla kiinnityksiä tehdä millekkään määrälle.

Samaa mieltä. Ehkä jossakin muualla ja jollakin muilla pelloilla ja ehkä jollekkin toisille viljelijöillekkin tämä on mahdollista mut ei mulle.
Tai no ohraa vois ehkä 500kg/ha. Kauraa tonnin ja vehnää kaks... 

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 31.01.24 - klo:12:44

En uskaltaisi kiinnittää hintoja "mistään hinnasta" koska kymenlaaksossa sellainen 2-4 viikon  poutajakso sadonmuodostuksen kannalta kriittiseen aikaan ennen juhannusta on niin usein toistuva, että riski  pienelle sadolle on sen verran suuri ettei uskalla kiinnityksiä tehdä millekkään määrälle.

Niin, tuo "kiinnitys" useimmille merkitsee hintaa, mutta se voi myös merkitä viljanostajan sitoumusta ottaa vilja vastaan. Tiettävästi kauppasopimuksia voi tulevasta sadosta tehdä myös avoimella hinnalla.

Melkeinpä tärkeämpää on, että vilja liikkuu tilalta pois seuraavan sadon alta, varastointikulu tilalla on yllättävän kallista.

-SS-

Joitain vuosia sitten siitä varastoinnista jopa maksettiinkin pari euroa tonnilta. 

Raision VarastoPlus 9€/tonni. Esim 150 tonnia kesään, 1350 €.

10000 euron viljasiiloprojekti perustuksineen ja viljakairoineen, kyllä tuon maksaa varastointikorvauksilla.

Riskinä tuossa toisaalta on se, että hinnat voivat joskus myös laskea, ja hinnan kiinnitys kesätoimitukselle on mahdollista vasta marraskuussa, kun VarastoPlus tehdään viimeistään elokuussa.

-SS-

Jos muistatte vielä tästähän mä olen puhunut, ja jos hinta ei ole kiinnostava Älä hyvä mieas myy. Vaihto ehtoja löytyy. Tuontanto alas.

Jos muistatte vielä tästähän mä olen puhunut, ja jos hinta ei ole kiinnostava Älä hyvä mieas myy. Vaihto ehtoja löytyy. Tuontanto alas.

Kyllä tuo monimuoto ja maanparannus on erinomainen vaihtoehto, niin kauan kuin varoja hallinnolla riittää. Jossakin vaiheessa sitten muutetaan sallittua kasvilajivalikoimaa, jotta asia menee kalliimmaksi ja hankalammaksi. Tai korvauksesta nipistetään tai tulee maksimialat. Tämän nykyisen kauden alkuun lähdin "rohmuamaan" non-food -tukimuotoja, ja se ehkä oli oikea päätös, kun ei sattunut olemaan apulantaakaan tuhlattavaksi asti. Mutta hömppäparran  alla edelleen asuu pieni maamies, joka toivoo vielä joskus pääsevänsä jotakin korjaamaankin.

Sitten kun korjaa, saa vuosien kiusan varastoitavaksi, kun kellekään ei kelpaa kuin sopimusvilja minimissään 2000 tonnin kauppaerissä.

-SS-