Miten kannattaa 2tn/ha rehuvehnää 185€/tn jos apulantoja tykkäs hamstrata 1000€+/tn tasolta. Minusta hiukan huonommin, varsinkin jos vuokrataso on paljon yli 600€/ha.

Niin muistaakseni tätä yritin peräänkuuluttaa viime talvena. Itsellä kun ei satotaso ole koskaan varma niin joutui miettimään sitäkin vaihtoehto jos satotaso on vaikka 2t/ha. Siinä ei olisi enää naurattanut vaikka olisi ostanut nuo halvemmatkin 600e lannoitteet. Mut eipä sitä ymmärrystä tuntunut tulevan..

On muistettava, että 2 tn/ha satotasosta ei ole missään edes kasvuohjelmaa, jota voisi seurata. Eli tilanteen sattuessa  2 tn/ha pakkaa vaan tulemaan, siihen ei varsinaisesti tulostavoitteella pyritä.

Jos 15 vuoden jaksolla kevätvehnien leipäviljakelpoisuus jää puoleen, syysvehnissä jopa neljännekseen, lajikkeissakin silloin on ongelma. Sellainen asia kuin sakoluvun kesto oli aikanaan mukana lajikekokeissa, myöhästetyn puinnin tuloksena. Ehkä satotason ja tautiainemarkkinoinnin sivutuotteena sadon käyttöarvon tilastointi on jäänyt pois.

-SS-

Siis kyllä tämä valkuaispitoisuuden lasku on kriittinen asia leipäviljan viljelylle Suomessa. Esimerkkinä VYR tilastot syysvehnäsadon keskimääräisestä valkuaispitoisuudesta, trendi on selvästi aleneva.:



Kevätvehnällä leipälaatuprosentti ei ole ainakaan kovassa nousussa:



Vuodesta 2011 tultiin lujaa alas, ja vain katovuosi 2018 toi taas leipäviljaa. 2019-2021
on näkyvissä taas selvä alamäki, ja suurimmaksi osaksi valkuaispitoisuuden takia.

Sanoisin, että yleinen ravinnepuute nipistää laadusta nyt jonkin verran.
Toki Quarnaa viljelemällä laatu pysyy korkeana. Mutta Quarna ei selviä
rannikon kuivuudesta lähes joka toinen vuosi elävänä edes.

Eli lyhyesti: pitäisi keksiä keino 1) viljellä kuivuudenkestävää kevätvehnää
ja tuottaa siihen 2) 18% valkuaista, ja saada vielä 3) kohtuullinen, ainakin 4 t :n sato.

-SS-

Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi. Kevätvehnän valkuainenhan tuntuu olevan tätä nykyä aina vähintään tuon 16%, joten se oikaisee jo aika äkkiä syysvehnän 10%:n valkuaista.

Syysvehnän viljely ei ole riskitöntä, mutta ei ole kevätvehnänkään viljely tänäpäivänä. Vaikka kolmeen viimeiseen vuoteen mahtuu yksi täystalvituhovuosi ja tänäkin vuonna syysvehnä kasvoi ehkä vähän heikommin, on kolmen vuoden keskisato silti miltei 4t/ha. Kevätvehnä sen sijaan on kasvanut jokaisena kolmena viimeisenä vuotena enemmän tai vähemmän heikosti, ja keskisato jää oikeasti tuonne 2t/ha.

On muistettava, että 2 tn/ha satotasosta ei ole missään edes kasvuohjelmaa, jota voisi seurata. Eli tilanteen sattuessa  2 tn/ha pakkaa vaan tulemaan, siihen ei varsinaisesti tulostavoitteella pyritä.

Jos 15 vuoden jaksolla kevätvehnien leipäviljakelpoisuus jää puoleen, syysvehnissä jopa neljännekseen, lajikkeissakin silloin on ongelma. Sellainen asia kuin sakoluvun kesto oli aikanaan mukana lajikekokeissa, myöhästetyn puinnin tuloksena. Ehkä satotason ja tautiainemarkkinoinnin sivutuotteena sadon käyttöarvon tilastointi on jäänyt pois.

-SS-

Ei tietysti pyritä mut niinkuin kirjoitit niin joskus se huono sato voi osua kohdalle.

Tätä vuotta nyt jälkikäteen ajateltuna niin olisin varmaan saanut lannoittamalla apulannalla paremman satovasteen syysviljoilta. Tällöin edes se 600e typpitonni ei välttämättä olisi ollut katastrofi.
Mutta jos olisin sitten käyttänyt saman puoltonnia tai vähän vähemmän lannoitetta kevätviljoille joita kaiketi olisin kylvänyt niin n. 300e lannoitekulu, 50e kasvinsuojelu ja sit sitä märkää mössöä kun puitaisiin kaiketi vieläkin ja löpöllä paahdettaisiin kuivaksi niin eivät nuo 200e/t tarjoukset paljoa lämmitä kun satotason luulisin olevan maksimissaan sen 4t, todennäköisesti lähempänä kolmea ja laatu olisi kaiketi rehua.

Jossittelua ja arvailua tietenkin mut ei kyl harmita et tuli valittua näin kun valitsin keväällä..

Jossakin vaiheessa vielä tulevat nekin talvet takaisin, jolloin syysvehnän sato ei olekaan  priimaa, talvehtimisen ongelmista lähtöisin, ja kosteat kesät, jolloin kevätviljat turpoavat satoa aivan mittaamattomuuksiin asti. Toisaalta, viljelykiertovaatimukset eivät mahdollista sitä syysvehnää vuodesta toiseen, kun tiedetään, että joka lohkolle ei syysvehnä kerta kaikkiaan sovi. Vielä toistaiseksi ylihintaisen rukiin 20000-22000 ha vuosittainen viljelyala on suurin mahdollinen, joka paikallisille markkinoille sopii, joten ainakaan siitä ei voi oikein Suomen 1 milj ha:n viljanviljelyalalle pysyvää ratkaisua saada.

Syysrapsi ja syysohra keskittyvät samoille edullisimmille  aloille, joissa syysvehnäkin kasvaa. Eli kyllä kevätviljoihinkin pitänee saada jonkinlainen stressinsietokyky aikaiseksi. Varsinkin kun samoja peltoja on kunnostanut yli neljäkymmentä vuotta, kalkitusta, ojitusta, hivenravinteita, niin alkutilanne oli Paavo-ohra 10 hl 10 aarilta, lakoa, kyllä, puimuri tukkeessa, kyllä, patti otsassa, kyllä. Nyt sama tilanne on jokin Kaarle ohra, 10 cm korkeana, lakoa ei todellakaan, 10 aarilta 5 hl.

Ehkä fosfaattien puute on se suurin muutos nykytilanteen ja "vanhanajan" välillä. Voi olla, että teen (pimeän) kokeen Fosforiravinne - lannoitteella. Yaran lannoiteoppaassa on kaavio peltojen fosforitasosta, se tietenkin voi osaksi johtua myös näytteenoton "huijaamisen" lisääntymisestä, koska nykyään korkea fosforitaso pellossa on rasite, ennen isäntä oli ylpeä, kun pellon jokainen viljavuus saatiin vihreäksi vinoneliöksi. Mutta 20 vuoden aikana siirtymä näkyy olleen melkoinen. Ja kokemuksesta voi todeta, 15 vuotta kun on yrittänyt pelkällä NK tai salpietarilla saada fosfaatteja laskemaan (kun EI SAA käyttää fosforia) , niin sekin on 30 vuoden homma, ja nyt jo keväinä näkyy, että kasvit punertavat kitkerässä fosforinpuutteessa ja kituvat melkein kuoliaaksi. Kovimpien viljavuuksien pelto koskaan jota olen edes nähnyt ! Ja vilja kuolee paikalleen !



-SS-

Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.

Sekavehnäkasvustojen sato on rehuvehnää

Vastaanotettavasta vehnäkuormasta lajikkeita ei pysty erottamaan, mutta laatu paljastuu jauhon analyysitiedoissa ja aiheuttaa mittavia ongelmia laadun hallinnassa. (Raisio)

Toki viljanostajien fuckbuddyt saavat sekoitella.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 19.09.23 - klo:08:37

Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.

Sekavehnäkasvustojen sato on rehuvehnää

Vastaanotettavasta vehnäkuormasta lajikkeita ei pysty erottamaan, mutta laatu paljastuu jauhon analyysitiedoissa ja aiheuttaa mittavia ongelmia laadun hallinnassa. (Raisio)

Toki viljanostajien fuckbuddyt saavat sekoitella.

-SS-

En tiedä, mitä peliä tämä taas on, mutta aimo joukko viljanostajistahan on miehiä.. 

Toisekseen kukin uskokokoon, mitä tykkää. Viime vuonna paikkasin syysvehnää kevätvehnällä ja esinäytteen perusteella seos oli korkealaatuista myllyvehnää. Sittemmin kyseinen seos on jauhettu rehusiiloon.

Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.

Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.

Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 19.09.23 - klo:08:37

Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.

Sekavehnäkasvustojen sato on rehuvehnää

Vastaanotettavasta vehnäkuormasta lajikkeita ei pysty erottamaan, mutta laatu paljastuu jauhon analyysitiedoissa ja aiheuttaa mittavia ongelmia laadun hallinnassa. (Raisio)

Toki viljanostajien fuckbuddyt saavat sekoitella.

-SS-

Oliko näin että vientilaivoihin saa olla seosta

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.09.23 - klo:13:42

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 19.09.23 - klo:08:37

Mielestäni pitäisi keksiä hyvä keino viljellä syys- ja kevätvehnää siinä suhteessa, että pystyisi yhdistämään syysvehnän kilot ja kevätvehnän valkuaisen sopivaksi seokseksi.

Sekavehnäkasvustojen sato on rehuvehnää

Vastaanotettavasta vehnäkuormasta lajikkeita ei pysty erottamaan, mutta laatu paljastuu jauhon analyysitiedoissa ja aiheuttaa mittavia ongelmia laadun hallinnassa. (Raisio)

Toki viljanostajien fuckbuddyt saavat sekoitella.

-SS-

Oliko näin että vientilaivoihin saa olla seosta

Oletko kuullut että on syysvehnä ja kevätvehnälaivoja.

Normaalisti syyvehnän ja kevätvehnän erottaa jo silmällä.

Syysvehnä on pulleaa ja isoa kuin rotanpaska, väritykseltään oranssia. Kevätvehnä tummanruskeaa pientä hiirenpapanaa.

Esimerkkinä vaikka aikainen perussatoinen kevätvehnä ja syysvehnien ykköstykki, edelleen, skagen. Sokea täytyy olla jos ei erota toisistaan.

Yleensä mitä ruskeampi sitä enemmän valkuaista.

Toisekseen kukin uskokokoon, mitä tykkää. Viime vuonna paikkasin syysvehnää kevätvehnällä ja esinäytteen perusteella seos oli korkealaatuista myllyvehnää. Sittemmin kyseinen seos on jauhettu rehusiiloon.

Eivät taida esinäytteestä analysoida kuin kosteuden, valkuaisen ja sakoluvun?

Sitten kun leipomossa määritetään syntyvän taikinan olemusta tulee mukaan myös ainakin Zeleny-luku, farinogrammi ja ekstensogrammi.

Farinogrammin parametreja ovat taikinan vedensidontakyky, taikinan muodostumisaika (TMA), sekoituskestävyys (SK) ja pehmenemisaste (PA). Ekstensogrammin parametrejä ovat taikinan maksimivenytysvastus (Rmax), venyvyys (Ext.) ja energia.

Kanadassa syysvehnän ja kevätvehnän hintaero on Suomen tapaan olemassa. Siellä keskustellaan vehnälaatujen luokittelun muuttamisesta niin, että vientiin menisi vain "vehnää", eikä "red wheat" vs "white wheat"  - laatuja.

Myllylaaduilla ei hinnallisesti ole ollut oikeastaan mitään väliä, ehkä vuosikymmeniin, mutta kunhan viljanviljelyn osuus Suomen pelloista kasvaa, rehuvehnästä voi tulla rukiin kaltainen ongelmajäte.

-SS-

Australia myy vehnän erikseen, kolmena laatuna, minimivalkuainen 14% , 13% ja alin luokka min. 11 5%

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 19.09.23 - klo:14:39

Toisekseen kukin uskokokoon, mitä tykkää. Viime vuonna paikkasin syysvehnää kevätvehnällä ja esinäytteen perusteella seos oli korkealaatuista myllyvehnää. Sittemmin kyseinen seos on jauhettu rehusiiloon.

Eivät taida esinäytteestä analysoida kuin kosteuden, valkuaisen ja sakoluvun?

Sitten kun leipomossa määritetään syntyvän taikinan olemusta tulee mukaan myös ainakin Zeleny-luku, farinogrammi ja ekstensogrammi.

Farinogrammin parametreja ovat taikinan vedensidontakyky, taikinan muodostumisaika (TMA), sekoituskestävyys (SK) ja pehmenemisaste (PA). Ekstensogrammin parametrejä ovat taikinan maksimivenytysvastus (Rmax), venyvyys (Ext.) ja energia.

Esinäytteestä analysoivat DON-toksiinit, hlp:n, kosteuden, rikkajyvät, roskat, sakoluvun ja valkuaisen. Syysvehnässä kun oli heikko valkuainen, analysoivat valkuaisen lisäksi vain kosteuden, tärkkelyspitoisuuden ja hlp:n, koska ostivat sen vain rehuksi.

Vanhojen tilityskuittien perusteella myllyvehnästä analysoivat ennen kippausluvan antamista samat kohdat kuin esinäytteestäkin. Mutta analysoivatko he tässä kohtaa myös syntyvän taikinan olemusta vai onko kuitenkin niin, että siinä kohtaa, kun sitä lähtevät analysoimaan, viljelijä on jo niin sanotusti selvillä vesillä?