Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.06.23 - klo:21:00

Jos vesi tekee kiusaa pellossa niin syy on rakenteellinen.

Kuivuus vie kaikki.

Millainen vika siinä rakenteessa on jos veden tulo ei vain taivaalta lopu? 2017 oli tilanne juuri se, syksyllä. Valmis vilja muuttui vain päivä päivältä märemmäksi ja lopulta kaatui ja iti tähkään..

Samalla lailla voisi väittää et jos kuivuus on ongelma niin  rakenteessa on ongelma jos vesi ei pidäty maa-ainekseen. Lisäksi voi viljelytekniikassa olla ongelma.

Olkoon nyt miten vain mut mun valinta on kuiva. Jos ei mitään muuta järkevää syytä keksi niin kuivassa ja aurinkossa on mukavampi työskennellä ja mielikin pysyy vireämpänä. Vesisateessa lähinnä vain v1tuttaa..

Tähän ei voi muuta lisätä kuin lumisade kesällä v.ttuttaa vielä vesisadetta enemmän.

Niin, aluksihan olikin kyse siitä, että joku kyseenalaisti kuivuuden katovoiman savikoilla..

Mutta jos joko tai täytyy valita, niin sitten valitsen molemmat, sopivassa suhteessa.

Suorakylvössä ja juuri oraille tulevalle pellolle reilu sademäärä, sillä on myös melkoinen katovoima.

Mut juu ei tietysti käy kieltäminen etteikö kuivuus savikoita kiusaisi. Homma menee sit hieman sen mukaan millaiset ne savikot on, mikä se kasvi on ja millaiset ne toimet on mitä siellä on tehty. Mutta täysin nollaa ei ole itsellä kyllä koskaan tullut... luomussa nyt pohjanoteeraus 2021 kauralla joku 1,5t/ha. Taviksessa kuitenkin yleensä päästiin 3t paikkeille..

Autoilija soitti ja tarjoi  lopuista ohrista jo 220e/t.

Hinnat nousussa.

Autoilija soitti ja tarjoi  lopuista ohrista jo 220e/t.

Oho.. Joku on alkanut oikeasti pelkäämään et tavaraa ei syksyllä tulekkaan..

Toki olen itsekin niitä sellaisia huhuja kuullut vielä tuossa keväälläkin kun hankkija ja kumppanit oli rehuohrat tiputtaneet jo reilusti alle 200e et tilojen välistä kauppaa käytiin  kuitenkin yli 200e tasoilla. Et jos ennen tilojen välisessä kaupassa hinta oli ennen rahdinverran tai kympin kaksi yli "päivänhinnan" niin nyt talvella ja keväällä ero oli 50 tai enemmänkin..

No jos nyt on kuivaa ja lämmintä vaikka 10 vrk, niin kummalla on parempi tilanne viljalla oraalla vai melk juuri kylvetyllä eli siemen vasta maassa itämässä?

Viimevuotisia vielä myimättä, pitänee pantata vielä hetki

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 13.06.23 - klo:20:17

- laatu voi olla parempaa
- aikaisempi puinti, mahdollistaa perusparannuksia, syysviljaa tms.

Ehkä ei ole noin yksioikoinen. Esimerkkinä yleensä laadukkaana pidetty Bjarne-kevätvehnä. 2010 hellekesänä se jäi  vaaksan mittaiseksi, oli täystiheää, tähkiäkin oli,. mutta viljaa ei vain tullut, no 800 kiloa ehkä. Ja Bjarnen valkuainen ja leivontalaatu ei koskaan kehittynyt kunnolla, vaikka maa oli umpisuolattu lannoitteella. Syysvehnässä ja mallasohrassa sentään hätyyteltiin 20% valkuaista.

Kyllä joinakin syksyinä katkoivat kuivuuden takia kultivaattorinpiikkejä tai aurat eivät menneet maahan. Tai syysvehnä jäi itämättä. Suorakylväjät yrittivät rahantienausta, mutta sitten kasvusto oli kirkkaankeltainen loka-joulukuun tulvissa.

-SS-

Ei toki ole mustavalkoinen, kaikissa ongelmissa on - omat ongelmansa.
Sekin merkitsee milloin se kuivuus tai märkyys on; heti keväällä kylvöjen jatkona, hieman myöhemmin jyväluvun määrääjänä vai vasta täyttymisvaiheessa.
Vai ihan koko ajan :-(

Märkyys pilaa yleensä pahiten vasta sadonkorjuun aikaan.

"Kaikki liika on turmiollista sanoi lehmä kun halkesi odelmasta", vanha sananlasku ainakin täällä päin.

Autoilija soitti ja tarjoi  lopuista ohrista jo 220e/t.

Tuo lienee jonkun autoilijalle tutun eläinyksikön kiiretoimitus. Viljakauppa on noteerauksissaan laskenut lievästi rehujen hintaa, Pohjanmaalla jopa runsaamminkin.

Matif noteeraukset vehnän ja rapsin osalta jatkavat edelleen luisua. Leipä- ja rehuvehnän hinta on aika samassa, ei maksa vaivaa lähteä levittämään maitojyvälle apulantoja.

-SS-

Matif ei ole koko viikkoon liikkunut mihinkään. Samasta syystä hinnanlasku Suomessa vehnällä pysähtyi 195-196 euroon. Rehuvehnä on nyt jopa kympin leipälaatua arvokkaampaa.

Miksiköhän näin, loppukesän pintalevitykset taitavat mennä kokonaan hukkaan.

Kuivuus ei ole ihan vielä riittävän ankara, hinnannousuja tukemaan. Pikainen katselmus työreisulla näytti, että kuiva alue rajoittuu lännessä Turkuun, pohjoisessa Somerolle, idässä Keski-Uudellemaalle saakka ja osin aivan kaakkoisimpaan Suomeen.

-SS-

Matif ei ole koko viikkoon liikkunut mihinkään. Samasta syystä hinnanlasku Suomessa vehnällä pysähtyi 195-196 euroon. Rehuvehnä on nyt jopa kympin leipälaatua arvokkaampaa.

Miksiköhän näin, loppukesän pintalevitykset taitavat mennä kokonaan hukkaan.

Kuivuus ei ole ihan vielä riittävän ankara, hinnannousuja tukemaan. Pikainen katselmus työreisulla näytti, että kuiva alue rajoittuu lännessä Turkuun, pohjoisessa Somerolle, idässä Keski-Uudellemaalle saakka ja osin aivan kaakkoisimpaan Suomeen.

-SS-

Itäuusimaa on myös valitellut kuivuutta.. jonkun face keskustelun näin missä näin moni totesi.

Itse mitä kolleekoiden kanssa ollut puheissa niin Salpausselän eteläpuoli lappeenranta, Kouvola, Lahti ja (tampere) niin kaikki valitelleet kuivaa...

Mut tämähän ei sinänsä ole mitään uutta näin se on mennyt jo monia vuosia vain satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Ehkä ääri ilmiöt eli täysin sateettomat ja kovat helteet ovat yleistyneet tai sit pää ei vain muista..

Viikkarilla (niinkuin joku täällä viking malttia kutsuu) herätty tilanteeseen kun mallasohran hintaa nostettu..

Teollisuuden ja kaupan viljavarastothan piti olla niin kauhian täynnä. Ottaisivat sieltä nyt vaan, mitä näitä hintoja turhaan heilutettaan. Sama juttu oli 21 keväällä,  kauraa niin paljon, ettei vaan saa enempää kylvää. Vuoden tarve oli silloinkin siiloissa, mutta puolen vuoden päästä ostivat taas kaiken mitä irti saivat.

Arvelisin, että suurten viljasatamien lähellä varastot ovat vielä pullollaan.  Maantierahtien hinnat ovat kivunneet ylös päin,  joten kovin kauas  Sisä- Suomeen ei tuontiviljaa kannattane viedä.

Viljojen tullitilastojen mukaan tuonti oli vielä marraskuussa 2022 suurempaa kuin vienti. Maaliskuussa tuonti ja vienti olivat asettuneet tasapainoon.

Koko vuonna 2022 viljantuonti oli arvoltaan puolitoistakertainen verrattuna viljan vientiin. Jopa katovuonna 2018 vienti oli suurempaa kuin tuonti. Ei olekaan ihme, että hyvääkään tavaraa ei mahtunut mihinkään.

Vuosina 2019-2021  viljan vienti oli jopa nelinkertainen arvoltaan verrattuna tuontiin. Miksi juuri vuonna 2022 pysäytettiin vienti ja kiihdytettiin tuontia voimakkaasti.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tarttui silmään: eniten viime maaliskuussa tuotiin viljoja Italiasta ja Espanjasta. Mitä eksoottista viljaa se olisi voinut olla, mitä täältä ei saa ?

-SS-

Arvelisin, että suurten viljasatamien lähellä varastot ovat vielä pullollaan.  Maantierahtien hinnat ovat kivunneet ylös päin,  joten kovin kauas  Sisä- Suomeen ei tuontiviljaa kannattane viedä.

Viljojen tullitilastojen mukaan tuonti oli vielä marraskuussa 2022 suurempaa kuin vienti. Maaliskuussa tuonti ja vienti olivat asettuneet tasapainoon.

Koko vuonna 2022 viljantuonti oli arvoltaan puolitoistakertainen verrattuna viljan vientiin. Jopa katovuonna 2018 vienti oli suurempaa kuin tuonti. Ei olekaan ihme, että hyvääkään tavaraa ei mahtunut mihinkään.

Vuosina 2019-2021  viljan vienti oli jopa nelinkertainen arvoltaan verrattuna tuontiin. Miksi juuri vuonna 2022 pysäytettiin vienti ja kiihdytettiin tuontia voimakkaasti.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tarttui silmään: eniten viime maaliskuussa tuotiin viljoja Italiasta ja Espanjasta. Mitä eksoottista viljaa se olisi voinut olla, mitä täältä ei saa ?

-SS-

Tais olla niin et noissa tilastoissa riisi laskettiin viljaksi ja sitähän tuodaan noista maista.. 
Jos nyt oikein muistan jonkun jutun aiheesta.

Sisämaarahdeista tiedä mut vaivattomasti liikkuu Lounais suomen satamasta itärajalle vilja. Joku senkin lystin maksoi..