savikoilla kuivuus vie kaiken

Väärin. Ikinä ei ole nollaa puitu kuivuuden jälkeen mut jos on märkää ja varsinkin syksy on märkä niin sitä lakoontunutta, itänyttä paskaa jossa kasvaa 5 sentin orast ei kukaan pui. Silloin tulee täysin nolla. Viimeksi näin on käynyt 2017. Sitä ennen 2012.

varsinkin myöhänen kylvö savelle on vienyt kaiken jos on kuiva kesä. On niitä peltoja ollu ettei ole kannattanut puida muillakin kun mulla

Lainaus käyttäjältä: fote - 13.06.23 - klo:07:39

savikoilla kuivuus vie kaiken

Väärin. Ikinä ei ole nollaa puitu kuivuuden jälkeen mut jos on märkää ja varsinkin syksy on märkä niin sitä lakoontunutta, itänyttä paskaa jossa kasvaa 5 sentin orast ei kukaan pui. Silloin tulee täysin nolla. Viimeksi näin on käynyt 2017. Sitä ennen 2012.

Karjanlannan kanssa voi käydä noin, mutta keinolannoitetaloudessa lakoviljaa ei nykylajikkeilla ja torjuntamahdollisuuksilla juurikaan tarvitse katsella. Tästä syystä etenkin 2017 oli Lounais-Suomessa hyvä vuosi. Valtakunnallisesti heikoimmat kevätviljavuodet 20 vuoden ajalta Luken tilaston mukaan olivat kuivuusvuodet 2010 ja 2018, ohran ja kauran osalta myös 2021. Itse asiassa, sitä aikaisemmalta tilastojaksolta vain märät ja kylmät vuodet 1981 ja 1987 olivat kosteamman suunnan katovuosia. Olipa siellä 1992 myös, erittäin paha kuivuus kiusasi silloin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: fote - 13.06.23 - klo:07:39

savikoilla kuivuus vie kaiken

Väärin. Ikinä ei ole nollaa puitu kuivuuden jälkeen mut jos on märkää ja varsinkin syksy on märkä niin sitä lakoontunutta, itänyttä paskaa jossa kasvaa 5 sentin orast ei kukaan pui. Silloin tulee täysin nolla. Viimeksi näin on käynyt 2017. Sitä ennen 2012.

Puhu vain omasta puolestasi ja omista savistasi. 2015 oli näillä kulmilla hyvin märkä vuosi ja ohra kasvoi lähinnä salaojien kohdilla. Siltikin sato oli parempi kuin erittäin kuivina vuosina 2020 ja 2021. Kauroista ja vehnistä ei kannata edes keskustella...

Oon hiukan samaa mieltä. Sen verran tullut ryvettyäkin, että päähän on iskostunut kyllä kuivan kanssa aina pärjää.

Toki tämä nyt aika huonolta näyttää. Edelleen kosteus neljässä sentissä ja kasvustot versosivat hyvin kylmässä säässä, joka oli pari viikkoa sitten. Se hiukan auttaa haihduntaan ja jälkiversontaa vastaan. Kasvustot on yhden ison sateen päässä jättipotista mut sitä sadetta vaan ei taida tulla.

Jos pakko on joku raamatullinen vitsaus valita niin kuivuus sitten.
Heinäsirkoista  ei ole kokemusta, joskus oli gammayökkösinvaasio kyllä.

Perustelut:

- korjuukulut pysyvät yleenä kurissa, kuivaus ym.
- laatu voi olla parempaa
- maa ei kärsi, päinvastoin
- aikaisempi puinti, mahdollistaa perusparannuksia, syysviljaa tms.

Viljaa on aika harvoin jäänyt korjaamatta.
Märkänä vuonna jäi hernettä ja papua, joskus ei ole enää maa kantanut / en ole viitsinyt rypeä.
Kuivan vuoden heikkoa mutta kovin vihreän kirjavaa viljakasvustoa on olen joskus myynyt pystyyn tuoresäilöntään.

Kuiva ja aurinkoinen kesä voi olla rypsin osalta hankala: kanadalaisten tutkimusten mukaan kuivuus ja lämmin sää saattaa vähentää kukkimisen kestoa ja myös siementuotantoa.

Kylän isäntien rypsipeltoja, kun katselee niin ei hyvältä näytä. Jos nyt täällä mitkään kevätkylvöt niin hyvältä näytä muutenkaan, mutta jos rypsipellossa on pintaan tulleita yksi siellä ja toinen tuolla, niin saas nähdä mitä niistä tulee.
Jyrättyjä peltojakin näkee, missä kasva mitään muuta kuin muutamia rikkaruohoja, kai niissä rypsi on kylvetty.
10 vrk näyttää sadetta tasan 0 ja lämpöä sellaiset vajaat 30 astetta.

Jos vesi tekee kiusaa pellossa niin syy on rakenteellinen.

Kuivuus vie kaikki.

Kyllä sitä satoa märästäkin tulee, enempikin. Mutta kaikki työ on paljon helpompaa ja mukavampaa kun ei ole märkää, korkeintaan paita vähän märkä.

Jos vesi tekee kiusaa pellossa niin syy on rakenteellinen.

Kuivuus vie kaikki.

Nämä riippuu siitä mikä on ongelman aste.
Täällä tuli joskus rajussa ukkoskuurossa tunnissa 70 mm vettä. Poliitisesta rakenneuudistuksesta huolimatta tuho oli aika suuri :-( Jos ei hukkunut niin kaatui.

Toisekseen niin pahoja kuivuusjaksoja ei mulle onneksi ole vielä tullut että sanoisin 'kaikki' olisi näillä maalajeilla mennyt. Hiesusaveakin kuitenkin on muutama kymmenen ha.
Voihan se kato tietenkin tulla sitten tänä kesänä, ei voi sanoa. Mä olen sikäli onnellisessa asemassa että lohkoja ja maalajeja on sattunut kohdalle erilaisia. Yksi lohko tykkää kuivasta ja toinen sitten kosteammasta. On jopa huonoissa avo-ojissa olevia vuokralohkoja mutta tämmöisinä kuivina vuosina niiltä on suorakylvettynä tullut ihan yllättävän hyviä satoja... ilman hienoa säätösalaojitusta. Kauhean märkää syksyä ne eivät vastaavasti kyllä kaipaa.

Kasvilajeissakin on eroja mitä tykkäävät kuivasta ja kuumasta. Tai eivät tykkää.

Jos vesi tekee kiusaa pellossa niin syy on rakenteellinen.

Kuivuus vie kaikki.

Millainen vika siinä rakenteessa on jos veden tulo ei vain taivaalta lopu? 2017 oli tilanne juuri se, syksyllä. Valmis vilja muuttui vain päivä päivältä märemmäksi ja lopulta kaatui ja iti tähkään..

Samalla lailla voisi väittää et jos kuivuus on ongelma niin  rakenteessa on ongelma jos vesi ei pidäty maa-ainekseen. Lisäksi voi viljelytekniikassa olla ongelma.

Olkoon nyt miten vain mut mun valinta on kuiva. Jos ei mitään muuta järkevää syytä keksi niin kuivassa ja aurinkossa on mukavampi työskennellä ja mielikin pysyy vireämpänä. Vesisateessa lähinnä vain v1tuttaa..

Niin, aluksihan olikin kyse siitä, että joku kyseenalaisti kuivuuden katovoiman savikoilla..

Mutta jos joko tai täytyy valita, niin sitten valitsen molemmat, sopivassa suhteessa.

Rehuviljasta on erinomainen ruuhka odotettavissa, vaikka keskisato jäisikin tonnia alemmaksi kuin viime vuonna. Moni eläinyksikkö näkyy lopettaneen toiminnan, nuori polvi nähtävästi pitää enemmän peltokoneiden kanssa touhuamisesta kuin eläintenhoidosta.

Vientikelpoinen vilja, lähinnä vehnä, on todella herkässä markkinassa tällä hetkellä. Yksi kymmenen millin sadealue riittää pudottamaan jonkin Hankkijan noteerauksia parillakympillä. Nyt kun kuivuus on lisääntynyt eteläisellä rannikkoalueella, ja parin viikon ajalle ennustetaan kuivan jakson vielä jatkuvan, vaikkakin vain paikallisesti, niin nyt vastaavasti näyttää olevan täkäläisillä viljakauppiailla hienoista optimismia, että ottaisivat ehkä ensi syksynä jopa viljaa vastaan. Ehkäpä näkevät peltoja työmatkallansa, että alimman koron vaakasuoria peltoja ei olekaan 95% pelloista, vaan rinteitä ja ylänköjä. Loistavat valkoisina auringossa.

Rukiille tuli yllättävä menekki jo tälle kesälle: monimuotopeltoon sitä voi upottaa kuutiomitalla. Parasta mahdollista rahanarvoista biolannoitusta.

-SS-

- laatu voi olla parempaa
- aikaisempi puinti, mahdollistaa perusparannuksia, syysviljaa tms.

Ehkä ei ole noin yksioikoinen. Esimerkkinä yleensä laadukkaana pidetty Bjarne-kevätvehnä. 2010 hellekesänä se jäi  vaaksan mittaiseksi, oli täystiheää, tähkiäkin oli,. mutta viljaa ei vain tullut, no 800 kiloa ehkä. Ja Bjarnen valkuainen ja leivontalaatu ei koskaan kehittynyt kunnolla, vaikka maa oli umpisuolattu lannoitteella. Syysvehnässä ja mallasohrassa sentään hätyyteltiin 20% valkuaista.

Kyllä joinakin syksyinä katkoivat kuivuuden takia kultivaattorinpiikkejä tai aurat eivät menneet maahan. Tai syysvehnä jäi itämättä. Suorakylväjät yrittivät rahantienausta, mutta sitten kasvusto oli kirkkaankeltainen loka-joulukuun tulvissa.

-SS-

Joo toki vettä tulee harvoin haitaksi asti. Kylvön päälle 30mm on usein aika paha nakki savella vaikka maat onkin kunnossa ja ottavat vettä kyllä vastaan. Käytännössä orastumisen jälkeen saa tulla aikalailla.

Juhannuksena 2021 tähän osui 30-70mm kahteen tuntiin. 10km päässä 110mm oli jokusille alaville paikoille liikaa. Se onkin viimeinen oikein kova sade kasvukaudella.

On tää kovaa rääkkiä nyt. Alunperin näytti viilenevää juhannusviikolle, mutta paahteeksi vaihtoi. Tosiaan rehuviljan kysyntä varsinkin meillä alueellisesti (Loimaa-Huittinen) on pienentynyt paljon. Mallaslaadut tulee olemaan piukoilla, toki ottavat omansa rajoja hölläämällä. Myös kauralla viime vuotta vaikeampi ottaa vienti/elintarvikelaatua, joten rehuviljaa voi ihan tullakin. Jälkiversonta vielä noiden syiden päälle.

Poikkeuksellisesti nyt on syysvehnistä mahdollisuus leipälaatuun kun maissa on sulamatonta voimaa joka menee tähkään joskus myöhemmin. Lisäksi kuivuus on nipistänyt kärkisatoja mikä nostaa valkuaista.