Herne on verrattoman hyvä esikasvi viljanviljelijälle ja muutenkin. Toki jos ostaja on kaukana niin syöhän se tulosta rahdin muodossa. Mutta pääasiassa helppo kasvi kaikin puolin jos pääsee ajoissa kylvämään ja kustannukset ei päätä huimaa.Lajikkeet parantuneet huimasti 1980 luvulta ja kun laittaa korrensääteen niin puintikin sujuu. Jos näyttää syksyllä huonolta niin kyntää maahan.

Herneessä itsellävälivuosi kun näytti kevät myöhäiseltä ja markkina tukkoiselta,vaihdoin rypsiin tuon.Saanee  tapella taas kurkoosten kanssa muutaman vuoden tauon jälkeen...

Herne on verrattoman hyvä esikasvi viljanviljelijälle ja muutenkin. Toki jos ostaja on kaukana niin syöhän se tulosta rahdin muodossa. Mutta pääasiassa helppo kasvi kaikin puolin jos pääsee ajoissa kylvämään ja kustannukset ei päätä huimaa.Lajikkeet parantuneet huimasti 1980 luvulta ja kun laittaa korrensääteen niin puintikin sujuu. Jos näyttää syksyllä huonolta niin kyntää maahan.

Herneessä itsellävälivuosi kun näytti kevät myöhäiseltä ja markkina tukkoiselta,vaihdoin rypsiin tuon.Saanee  tapella taas kurkoosten kanssa muutaman vuoden tauon jälkeen...

Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.

-SS-

Herneen kanssa tuppaa täällä päin olemaan niin, että puitavaa satoa EI saa noin joka neljäs tai viides vuosi, useimmiten syynä huonot puintikelit. Tällä kannattavuuskertoimella itse lasken

Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.
-SS-

Onko joku joskus saanut sakkoa rehuherneen laadusta matoisuudesta?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.06.23 - klo:15:04

Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.
-SS-

Onko joku joskus saanut sakkoa rehuherneen laadusta matoisuudesta?

Lienee enemmänkin sadon määrää vähentävä tekijä, kun herneistä on lähinnä jauhoa jäänteenä palon sisällä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 08.06.23 - klo:14:41

Herne on verrattoman hyvä esikasvi viljanviljelijälle ja muutenkin. Toki jos ostaja on kaukana niin syöhän se tulosta rahdin muodossa. Mutta pääasiassa helppo kasvi kaikin puolin jos pääsee ajoissa kylvämään ja kustannukset ei päätä huimaa.Lajikkeet parantuneet huimasti 1980 luvulta ja kun laittaa korrensääteen niin puintikin sujuu. Jos näyttää syksyllä huonolta niin kyntää maahan.

Herneessä itsellävälivuosi kun näytti kevät myöhäiseltä ja markkina tukkoiselta,vaihdoin rypsiin tuon.Saanee  tapella taas kurkoosten kanssa muutaman vuoden tauon jälkeen...

Ei varmaan teillä päin ole sepelkyyhkyparvet olleet joukolla sotkemassa hernemaita ? Sama homma hernekääriäisellä, kun aukealla on ollut useamman vuoden hernettä, tuntuu joka palko sisältävät matoja, eli ruiskulla lienee käytävä myös herneen osalta.

-SS-

Ei kumpiakaan pahasti. Sepelkyyhkyyn auttaa haulikko...vaikka en itse metsästä niin kyllä rintapaloja on tullut kiitokseksi katetusta pöydästä.Kysymällä etukäteen luvan mennä niin lupa myönnetään.

Ei ole toistaiseksi tarvinnut hernekääriäistä ruiskuttaa vaikka joitain aina löytyy kun palkoja avaa. Yleistyy varmasti jos on lähekkäin lohkoja useasti. Jossain neuvontatilaisuudessa annettiin ohjeeksi lohkojen väliksi kilometri.Loppuu pellot hyvinkin äkkiä .

Käyttäjä ja101 on usein epäillyt ammattikuntaa laskutaidottomaksi. Samaa epäilen itsekin. Jos sato puolittuu, hinnan on kaksinkertaistuttava, että pääsee edes siihen huonoon tulokseen. Ja sitten jos sato onkin vain 1/4, niin eipä taida hinta nelinkertaistua... Mutta toivokaa huonoa satoa. Näin saadaan bulkkituottajienkin vilja liikkeelle, kun eturiviläiset täyttävät viimeiseen kiloon asti soppareitaan...

Juu mä en ainakaan keksi kuin kaksi syytä miksi hinnat nousisi syksyksi. Joko meidän oman sadon on oltava pieni. Osittain tätä varmasti auttaa lannoitteiden pienempi käyttö ja juuri esim. Hernealan lisääntyminen (laskee kyl herneen hintaa) ym. Hömppäpellot. Mut näkisin et lisäksi tarvittaisiin oikein kunnon katovuosi jotta Itämeri vähennyksestä tulisikin Itämeri lisä. Nelosella alkaviin tuskin päästäisiin koska silloin tuonti kannattaa jo mut ehkä kolmosella.
Toinen on sit se et maailmalla pitää tapahtua joku Ukrainan sotaa isompi juttu..

Meidän tavallisten viljelijöiden sadolla ei ole kysyntää jos eturiviläisillä on paljon soppareita tehty. Varastoakin on syksyllä jäljellä. Kannattaa tiukata vyötä ja lompakon nyörejä ja varautua varastoimaan kaikki sato..

Enää ei harmita etten tehnyt sitovaa viljelysopimusta kevätviljoista viime syyskuussa. Siilot tyhjät ja uusi sato on aika iso kysymysmerkki.

Enää ei harmita etten tehnyt sitovaa viljelysopimusta kevätviljoista viime syyskuussa. Siilot tyhjät ja uusi sato on aika iso kysymysmerkki.

Kyllä vuotta aikaisemmin syksyllä tehtävä sopimus edellyttää varmistelua ja sopivien siipimiehien varmistelua  kyliltä tyyliin, jos oma sato epäonnistuu, saat omasi tähän mukaan hyvään hintaan, mutta jos omat määrät jo meni yli, mitään muista mistään sov itun.

-SS-

Väärin. Mulla on mallasta neljä rekkaa Viikkarille. Jos laatu on rehua niin ei toimitusvelvoitetta. Samoin leipävehnät Raisio, rehuna ei tarvitse toimittaa. Ainoastaan Bernerin kaurat ja rapsit ois hyvä löytyä. Te luulette mut ette tiedä.

Väärin. Mulla on mallasta neljä rekkaa Viikkarille. Jos laatu on rehua niin ei toimitusvelvoitetta. Samoin leipävehnät Raisio, rehuna ei tarvitse toimittaa. Ainoastaan Bernerin kaurat ja rapsit ois hyvä löytyä. Te luulette mut ette tiedä.

Ei toimi esim. Hankkijalla.

Toki viljelysopimus on sekin, että saa lippiksen ja mukin ja vitosen sopimuslisää.

-SS-

Onko täälä olevien miellestä noin yleensä ohran kylvö tänä vuonna noin jäänyt suomessa pienenmäksi?

uudet ohralajikkeet on mielestäni matalajuurisia  eivätkä kestä kuivaa ja hellettä. Itse ole lopettanut  ohran vijelyn. mulla oli uljas lajike.

uudet ohralajikkeet on mielestäni matalajuurisia  eivätkä kestä kuivaa ja hellettä. Itse ole lopettanut  ohran vijelyn. mulla oli uljas lajike.

Suomen pellot ovat olleet kalkitusvajauksessa jo pitkään.
Happamuudensieto tekee  lajikkeen kuivuudenkestolle paljon,
mutta vaateliaat kaksitahoiset tarvitsevat pH:n 7:n tienoille muutenkin.
Kyllä kuivassa ja kalkitussa maassa ohra kasvaa, ei kasitonnaria,
mutta kolmitonnarin, mallaslajikkeillakin valkuainen toisaalta nousee
siihen 14-15 %:iin, vaikka ei lannoittaisi juurikaan.

Mallassopimusviljelijä jotain 5 km:n päässä kerran laittoi yli 50ha, mutta alle 100 ha
mallasohralle, olisiko se ollut näitä kuivia 2006-2007 vuosia, rehuohran hinta oli
alhainen, ja kun kuivuuden käristämä valkuaisrikas ohra valmistui, sitä ei puitu ollenkaan, vaan
se tuhottiin paikalleen polttamalla.

Sato olisi todennäköisesti ollut alhainen, vähäinen ruokinta-arvoltaan,
vaikea saada pöydälle, kuljetus-, kuivaus- ja rahtikustannukset
olisivat todennäköisesti ylittäneet sadon arvon.

Kyllä reilussa lannoitepuutteessa kolmeen kertaan
tautiruiskutettu ja biostimulanteilla käsitelty kuivuuden
kuihduttama ohra voi olla aika markkinatykki rehumarkkinoilla.

-SS-