Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.12.22 - klo:08:55

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 18.12.22 - klo:05:51

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.12.22 - klo:02:22

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 17.12.22 - klo:23:42

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.12.22 - klo:22:19

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 17.12.22 - klo:20:55

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.12.22 - klo:19:43

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 17.12.22 - klo:16:15

Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla

Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.

Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔

Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.

Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.

Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.

No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..

Ehdollisuuden (ent. Täydentävät ehdot) kohdalle tullee 33 % vaatimus kasvipeitteisyydelle. Tähän ilmeisesti kelpaisi myös kevytmuokattu. Lisärahaa tuosta ei tule. Eli jo nyt velvoitetaan.

Jatkossa vain aidosta kasvipeitteisyydestä maksettaisi  40-60 €/ha riippuen siitä, mihin rahat riittävät. Ja vain toteutuneelle alalle. Kuitenkin väh tuo 40. Jos rahat eivät riitä alussa, leikattaneen seuraavina vuosien rahoista?

Suojavyöhykkeitä.kohdennetaan jatkossa järkevämmin.

Rahatoimi lienee "Maanparannus- ja saneerauskasvit", 190 €/ha. Varsinkin, jos viljan hinta pysyy näin alhaalla suhteessa tuotantopanoksiin. Määrää ei olla ehdotuksessa rajattu ja tavoite on saada pinta-alaa 100 000 ha. Tässäkin, jos rahaa kuluu liikaa, tointa rajattaneen tulevina vuosina.

Nämä olivat jokin aika sitten menossa eduskuntaan käsittelyyn, joten merkittäviä muutoksia ei pitäisi olla tulossa.

Minä en ole nyt ollenkaan vakuuttunut siitä, että 50e/ha olisi jotenkin muuttuva summa. Tämähän kuuluu kokonaisuuteen Ekojärjestelmät, joka jakaantuu neljään alaosioon eli Luonnonhoitonurmet, Viherlannoitusnurmet, Monimuotoisuuskasvit ja Talviaikainen kasvipeitteisyys. Näille neljälle ilmoitettiin jo selvät tukisummat. Olen täysin vakuuttunut, että ainakin nuo kolme ensin mainittua kyllä saavat ne ilmoitetut tasot. Kuka esim. kylväisi Monimuotoisuuskasveja jos luvattu 300e/ha muuttuisikin paljon alemmaksi. Tältä pohjalta haluaisin kyllä ihan selvää mustaa valkoiselle, että talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki olisi vaihteleva. Olen sitä mieltä, että kyllä sen on pakko olla se 50e/ha. Tämä on joku keskiarvo päättyneen kauden portaittaisesta järjestelmästä ja kasvipeitteisten hehtaarien määrästä vuosittain on haarukoitu joku kokonaispotti mitä siihen voisi mennä rahaa. On sekin mahdollista, että näissä tulee laskuvirheitä ja vuoden parin päästä annetaan joku täsmennys tyyliin kerääjäkasvit ja suojakaistat.

Aivan. Yhdessä kohdassa tuota itsekin lukemaani aineistoa sanotaan, että "talviaikainen kasvipeitteisyys enintään 50 €". Heti seuraavassa diassa mainittiin sitten vaihteluväli 40-60 €. Luonnoitsijakin hieman ihmetteli asiaa, mutta hänen saamassaan aineistossa näin oli.

Tosiaankin muissa toimissa summa olivatkin varsin selkeät, mutta kasvipeitteissydessä oli tuo haarukka. Lieneekö syynä se, että muissa toimissa pinta-ala on rajoitettu ymmärtääkseni AB- alueella 25 % ja C:llä 10 %:iin. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä ei tuossa esityksessä rajoitettu pinta-alallisesti.
 
Maaseudun Tulevaisuudessa ekojärjestelmästä mainitaan näin:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3904c669-3ab5-5bdd-aecb-8f58ecf4e655
"Sen sijaan ekojärjestelmässä tukitasot ovat suhteessa siihen, miten paljon kunakin vuonna kyseistä toimenpidettä valitaan. "Ei siis luvata tiettyä tukitasoa vaan haarukka, johon tuki asettuu.""


No keväämmällä asioista saadaan varmasti vielä varmempaakin tietoa.

Ok. Hyväksyn tämän. Meidän alueen esityksessä ei tullut esille tuo vaihteluväli vaan tukitaso myytiin yleisölle yksiselitteisenä. Esitelmän alussa kylläkin todettiin, ettei mennä niin yksityiskohtaisiin detaljeihin. Ei tuo vaihtelu maata kaada, mutta hyvä ymmärtää.

Hyvää on se että lisätoimenpiteet valittaan vain vuodeksi kerrallaan, joten ei tarvi hirttää itseään useaksi vuodeksi johonkin, joka ei sitten toimikaan.
Huonoa taasen tuo, että rahaa on varattu ei toimenpiteille kiinteä summa, joka jaetaan toimenpiteessä oleville hehtaarimäärille, tämä tekee  tukien hakemisesta jossain määrin lottoamista, kun ei voi tietää etukäteen, paljonko rahaa on lopulta tulossa.

Ja kun tukitasot näyttää osassa hömppäheiniä laskeneen, tulee entistä tarkemmin laskea,milloin kannattaa panostaa viljelyyn ja milloin taas enemmän hömpääilyyn.

Vuosivalintaa minäkin pidän hyvänä. Tuo joustavuutta systeemiin ja tilanteiden muuttuessa voi tehdä uudet peliliikkeet.

Aikaisemmissa materiaaleissa oli tuota vaihteluväliä oliko se nyt just noissa ekojärjestelmän tuissa eli vln, kasvipeitteisyys jne.

Eihän nuo erot nyt maailmaa kaada tai siis ne on otettava huomioon ja laskettava minimin mukaan. Loppu on sit extraa. Vaikea usko et kenenkään kannattavuus riippuisi nousta et viljellä vai kerätä vain tuet. Summat kuitenkin pieniä. Kyl se tukiimurit ovat noita monimuotoisuus, saneeraus ja ties mitä peltoja. Mutta näissähän ei sitä vaihtelua ollut vaan näihin etsitään rahat sitten muualta eikö niin.. 

Mihis tasoon ootte kiinnityksiä saaneet -23 sadolle, vehnä, ohra, kaura?

Kaikki rukiit kiinni 350€/tn. Syysvehnää (leipänä) kiinni 5tn/ha 300€. Rapsit kiinni 670€. Kauraa rekka 300€ ja mallasta 100tn 305€/tn. Jurtit kiinni 42€/tn. 2/3 kiinnitetty 2023. Syysviljojen talvehtiminen nyt isossa osassa. Ei näistä vielä tiedä, aikaa mossahtaa. Mut noilla tasoilla teen kyllä tulosta jos hiukankin antaa määrää.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 17.12.22 - klo:21:05

Mihis tasoon ootte kiinnityksiä saaneet -23 sadolle, vehnä, ohra, kaura?

Kaikki rukiit kiinni 350€/tn. Syysvehnää (leipänä) kiinni 5tn/ha 300€. Rapsit kiinni 670€. Kauraa rekka 300€ ja mallasta 100tn 305€/tn. Jurtit kiinni 42€/tn. 2/3 kiinnitetty 2023. Syysviljojen talvehtiminen nyt isossa osassa. Ei näistä vielä tiedä, aikaa mossahtaa. Mut noilla tasoilla teen kyllä tulosta jos hiukankin antaa määrää.

Fiksu veto tai ainakin varmistus kohtuulliselle tulokselle. Eipä oo tullut mitään kiinniteltyä ja nyt hinnat alkaa kakkosel. Mallasohrasta vois täl hetkel kohtuu sopparin vielä saada.

Ehkä katsoo kevääl uudestaan, jos sais kaurat taas kii 350€/t niinku viime keväänä...

Päivän hinnoilla myyntikate on samaa luokkaa kuin pari vuotta sitten, mutta muuttuvat kulut on nousseet noin 100%. Eli laskevat tuet ei riitä alkuunkaan paikkaamaan vajetta, että saisi kiinteät kulut maksuun, jos totaalikato iskee. Taitaa olla parasta jatkaa ilman laskinta. "Kuinka ny mulleen vois mitään sattua" 

Alkaa vaatia markkina melkoista toipumista kevättalvelle, että saa 300e rikki.

Alkaa vaatia markkina melkoista toipumista kevättalvelle, että saa 300e rikki.

Tuskin näin tapahtuukaan. Joillain lajeilla voi mennä yli mut valtaosa jää varmaan alle.

Mielestäni mielenkiintoisempi kysymys on et kuinka niitä lannoitteita on oikeasti hankittu ja mitä ens kesänä viljellään. Meinaan et syksyllä voi tilanne olla aika heikko satojen muodossa jos kylvösuunnitelmiin lyödään rajustikin jarrua nyt laskeneiden hintojen ja nousseiden kustannusten vuoksi. Siinä ei joozepin ja muutaman muun huippusadot riitä jos vielä sattuu huono kasvukausi niin oikeasti tavara voi olla syksyllä 23 vähissä..

Oon ehkä jo kirjoittanut tästä mut itse olen jo henkisesti valmistunut siihen etten myy mitään, jos kurssi ei käänny. Luomussa tietysti eri juttu, kun siellä on niitä nelosella alkavia hintoja nähty useammin.

Nyt kun sitten ilmeisesti lannoitehintoihin tulossa roima pudotus niin koska ilmoitetaan alemmista viljanhinnoista? Nopea selailu ei ainakaan vielä kertonut päivityksistä.

Nyt kun sitten ilmeisesti lannoitehintoihin tulossa roima pudotus niin koska ilmoitetaan alemmista viljanhinnoista? Nopea selailu ei ainakaan vielä kertonut päivityksistä.

Kyllä Raisio pudotti kauraa eilen -3e ja huomionarvoista, että ostot vain sopimusviljelijöiltä, mikä on erittäin harvinainen tilanne. Kertoo siitä, että tavaraa on todella paljon varastossa ja sopimusviljelijöiltä paljon tavaraa tulematta. Raaka-aineen saanti siis täysin turvattu. Eli ei mitään aihetta hinnankorotuksiin.

>sopimusviljelijöiltä paljon tavaraa tulematta. Raaka-aineen saanti siis täysin turvattu. Eli ei mitään aihetta hinnankorotuksiin.

Peliähän nuo pelaavat

>sopimusviljelijöiltä paljon tavaraa tulematta. Raaka-aineen saanti siis täysin turvattu. Eli ei mitään aihetta hinnankorotuksiin.

Peliähän nuo pelaavat

Eiköhän tuo sopimusviljelijä homma aukea aika nopeasti kun kysyis et ostavatko vaikka ei oo sopimusta. Voihan se olla et se sopimus tehdään siinä ja nyt ja sit kauppa 

Paikat on täysi. A-Rehu ei osta tammikuulle, Anora ostaa kulutusta vastaavan määrän sisään, meni omatkin kippiajat reilusti eteenpäin. Lantmannen ei ole joulukuun alusta ostanut omiin varastoihin mitään, varaston arvo liian korkea, täytyy sulatella. Siinä tämänhetkinen tilanne.

Paikat on täysi. A-Rehu ei osta tammikuulle, Anora ostaa kulutusta vastaavan määrän sisään, meni omatkin kippiajat reilusti eteenpäin. Lantmannen ei ole joulukuun alusta ostanut omiin varastoihin mitään, varaston arvo liian korkea, täytyy sulatella. Siinä tämänhetkinen tilanne.

Onkohan loppuvuoden myynti ollut nyt poikkeuksellisen vilkas mm. tilitysajankohdan vuoksi? Näinhän jotkut epävirallisesti ennustivat.

Paikat on täysi. A-Rehu ei osta tammikuulle, Anora ostaa kulutusta vastaavan määrän sisään, meni omatkin kippiajat reilusti eteenpäin. Lantmannen ei ole joulukuun alusta ostanut omiin varastoihin mitään, varaston arvo liian korkea, täytyy sulatella. Siinä tämänhetkinen tilanne.

Joo samansuuntaista juttua kuullut, et maaliskuulle asti tavaraa varastossa. Ja että ne kalliilla syksyllä ostetut jyvät haittaavat nyt siellä varastossa.

Mut saa sit nähdä miten tuossa pidemmän päälle käy. Jos olisin tavis jussi niin en kyl näilläkään kulurakenteilla kylväis viljaa keväällä. Syysvehnälle voisi paukkuja antaa jos keväällä hengissä muuten ei kyl juuri.