Taloudellisesti tämä oli omalla kohdalla kaikkien aikojen paras vuosi. En edes jaksa laskea lannoituskustannusta, ilmaista se oli siihen verrattuna, mitä kesäkuussa ostin. Agraarisesti mietteet sitten hajaantuu. Mistään kasvista ei tullut uutta satoennätystä. Ohra, kaura, kevätvehnä, parhaat lohkot kaikilla 4800-4900kg, mutta vastaavasti heikot lohkot ja poutivat töyryt reilusti alle neljän. Keskiarvoksi viljoilla asettuu siihen 4500kg tietämiin, mikä on tässä kohtaa perinteinen ihan ok vuosi, mihin pitäisi joka vuosi päästä, mutta johon ei ole 2017 jälkeen ollut mitään asiaa. Tästä tosiaan päästään siihen tosiasiaan, että 2017 jälkeen, joka vuosi kuivuus on tuhonnut satoa, enemmän tai vähemmän. Olihan niitä kuivia vuosia ennen 2017:kin, mutta ei joka vuosi. Jonkinlainen tasapainoisuus on kadonnut, ehkä lopullisesti, en tiedä. Kiloihin palatakseni. Kokonaissato oli 350t kuivana, mikä on oma ennätys. Selasin arkistoa ja 2014 on ollut edellinen huippuvuosi, 297t. Silloin kaurat oli järjestäen yli viiden tonnin ja puintiaikana muistaakseni myytiinkin pari rekkakuormaa. Nyt tämä korkea kokonaissato tuli pelkästään lisääntyneen viljelypinta-alan myötä. Ohrassa hehtopainot olivat 74-75kg. 75 on tilan korkeimpia koskaan. Isällä oli joskus ollut tätä luokkaa, mutta sekin oli yksinäinen vuosi. Taloudellisia menestyksiä oli mm. etätilalle kesäkuun kuudes päivä kylvetty Belinda kaura, jonka kylvin äärimmäiseen märkyyteen Rapidilla suoraan. Satoikin vielä lisää päälle ja orastuminen on täydellistä. Sen jälkeen kävin rikat ruiskuttamassa ja puin kaurat viikko sitten. Satotaso oli 3100kg/ha. Töyryt kuivuivat 30cm mittaiseksi, mutta heti kun maalaji vaihtui notkossa, niin pelto oli aivan täyttä. Laatu vähän kovilla, 54kg näyttää olevan, mutta eiköhän tämän kanssa pärjää. Niin ja apulanta oli pelkää typpeä 80kg, kun fosforipitoiset lannoitteet loppuivat jo aiemmin. Piti rikkoa kaikki 27ha syysviljaa, mikä aiheutti muutoksen apulannan käyttöön, mutta siitäkin selvittiin. Kasvuohjelmasta sen verran, että moddus evoa ajoin rikkojen yhteydessä päätilalla kaikki kaurat ja ohrat läpi. Tautiainetta meni ohrilla rikkojen kanssa ja lippulehdelle. Vehnälle tähkään. Ohrille modduksen ajo tuntui kyllä virheeltä, koska keli selkeni melko pian tuon jälkeen ja tuntui siltä, että kasvusto otti itseensä. Melko lyhkäiseksi se jäi ja noissa karummissa paikoissa varmasti vei satoakin mukanaan. Tähän nähden satotasoa voi pitää jopa ihan hyvänä. Kokonaisuutena kuitenkin hyvä vuosi, ei voi olla kuin tyytyväinen. Kuivauskustannuksista olisi vielä voinut mainita, että ensimmäiset sata tonnia meni 13,5-14,5 puintikosteuksilla läpi. Ei paljon tankissa pinta vajonnut.
Noihin maanparannusasioihin sen verran, että kynnön lopetin ja aurat myyn, kun saan aikaiseksi. Vaikka kultivointia on tullut harjoitettua vuodesta 2002 alkaen, niin jotenkin tuo kääntöaurojen hankinta innosti niiden käyttöön etenkin syysviljamaiden perustamisen kanssa. Nyt näyttää kyllä siltä, että tietyillä tiheästi syysviljalla olleilla lohkoilla alkaa olla taas sellaisia kyntöajan ongelmia. Märkiä päisteitä ym. ihmeellistä. Olen sitä mieltä, että maanrakenne meni huonompaan suuntaan tuon kanssa leikkiessä. Joozepin kanssa samaa mieltä, että humus on kaiken aa ja oo. Ohranviljelyn saisi myös lopettaa kokonaan. Kauraa ja Vehnää, niistä tulee pahnaa, josta maa tykkää. Nyt olen aloittanut myös noiden kuivien töyryjen kohdalla lopullisen ratkaisun valmistelemisen. Tuli tälle kesää kahdeksan rekkakuormaa 0-kuitua sellutehtaalta ja sitä levitettiin aika tymäkkä annos pahoihin paikkoihin. Siihen kylvin puna-apila, valko-apila, sinimailanen, ruokonata- seoksen päälle. Olkoon sillä kolme vuotta ja jollain hyvin kevyellä konstilla otetaan sitten viljelyyn. Jos tuntuu, ettei kasva vieläkään fiksusti, niin sama mälli kuitua uudelleen ja takaisin viherkesannolle. Mielestäni näitä heikkoja paikkoja on nyt aivan turha koittaa viljellä, koska eivät kestä kuivuutta ja kallis lannoite kuluu näissä hukkaan. Heikentävät myös keskisatoja, mikä on paha juttu täällä Agronet jutuissa. Katsotaan kuinka noiden kanssa käy.
