Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 932413 kertaa)

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: viljan hinta
Itse lasken ainakin lantakustannuksen siten, että tänä vuonna ostettu lanta.
On vaan ostettu varastoon, ja seuraavasta sadosta on saatava katettua lannoite kustannus.
Eikä sillä ole mitään väliä onko lannat nyt ostettu vai keväällä.

Ruisrypsimohralvehnä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 341
Vs: viljan hinta
Kirjoitusten perusteella jäädään odottamaan koska talvipeitteisyyshakemukseen tulee nörtin tekemä rasti jossa kieltäytyy ottamasta vastaan kriisitukea, koska on ollut paras vuosi 20 vuoteen. Tälläinenkin mahdollisuus täytyisi antaa, koska suurin osa viljelijöistä sen rastittaisi  niin olisihan se jonkinmoinen signaali päätäjille, että sellaiset kriisituet on muka höpö.. Höpö. Mutta onhan ne ainakin parhaansa yrittäneet kun ovat joltain momentilta 300 miljoonaa saaneet siirrettyä ruuan alkutuotantoon.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Viljanviljelyn kannattavuuslaskennassa pitää ilman muuta käyttää niitä panoshintoja, jotka on maksettu kulloisenkin sadon tuottamista varten, ja ne hinnathan löytyy kirjanpidosta.
Väännetään tää vielä rautalangasta, eli jos maksoit tänä keväänä kylvetyistä lannoitteista 500 €/ tonni, niin se laitetaan tänä syksynä korjatun sadon tuotantokustannukseksi. Tämän pitäisi olla itsestään selvää,  mutta nyt jotkut täällä haluaakin laittaa jo tämän vuoden sadon  tuotantokustannukseksi ensi kevääksi ostetut lannoitteet, tämähän on täysin järjetöntä ja kannattavuuslaskentasääntöjen vastaista.
Toki tällä tempulla saadaan viljanviljelyn kannattavuus näyttämään todellista huonommalta.

Viimeksi muokattu: 18.09.22 - klo:13:09 kirjoittanut Rakkine

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19860
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Eli keinolannoitetta noin 260 kg salpietaria hehtaarille, ja sillä saadaan 6 t keskisato. Tuo on erinomainen tulos, viljan hinnan on syytäkin painua alas, CAP-maatalouspolitiikassa ei ajateltu, että euromaataloudella rikastuisi, vaan että se edes olisi mahdollista perheviljelmäkoolla.

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: viljan hinta
Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: viljan hinta
Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.

Kyllä teillä on helppoa.
Täällä savilla ei 6t satoa oteta alle 120kg N/ha. Yleensä menee 140kg N/ha

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.

Kyllä teillä on helppoa.
Täällä savilla ei 6t satoa oteta alle 120kg N/ha. Yleensä menee 140kg N/ha
Jos en ole väärin ymmärtänyt ja muista niin joozeppi tais viljellä varsinais Suomessa et kyl sielläkin savia on. Mutta tais olla niin et siellä on takana broilerin/kanan lantaa enemmän kuin laki sallii ja sitä on ajettu voimallisesti jo useamman vuoden. Allekirjoittanut korjatkoon jos olin ymmärtänyt väärin..

Silti tietysti nämä jutut aina välillä saa ihmettelemään ja kyllä ainakin itse tulee aikaajoin kyseenalaistettua.. mut voihan jutut pitää paikkansakin mistä sitä tietää..

Sama se itsellä ei täällä tarvi haaveilla tollasista keskisadoista noin pienillä panostuksilla tai edes muutenkaan..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.

Kyllä teillä on helppoa.
Täällä savilla ei 6t satoa oteta alle 120kg N/ha. Yleensä menee 140kg N/ha
Jos en ole väärin ymmärtänyt ja muista niin joozeppi tais viljellä varsinais Suomessa et kyl sielläkin savia on. Mutta tais olla niin et siellä on takana broilerin/kanan lantaa enemmän kuin laki sallii ja sitä on ajettu voimallisesti jo useamman vuoden. Allekirjoittanut korjatkoon jos olin ymmärtänyt väärin..

Silti tietysti nämä jutut aina välillä saa ihmettelemään ja kyllä ainakin itse tulee aikaajoin kyseenalaistettua.. mut voihan jutut pitää paikkansakin mistä sitä tietää..

Sama se itsellä ei täällä tarvi haaveilla tollasista keskisadoista noin pienillä panostuksilla tai edes muutenkaan..
Niin,olisihan se reilua ilmoittaa myös, paljonko on lannan mukana typpeä mennyt peltoon.

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Vs: viljan hinta
Mielenkiintoisia laskelmia.

Ei ollenkaan huono vuosi.Viljasta ei  huippusatoa,kohtalainen kuitenkin mutta herne oli kohtuullisen hyvä,4750 kg/ha keskisato.Lannoitekulut 0 eur.

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1242
Vs: viljan hinta
Kyllä täällä täytyy olla tyytyväinen jos viljojen keskisadot alkaa nelosella. Kasitonnareita ei kuule kuin saduissa.
Herne on kyllä alkanut kiinnostamaan. Vähän mietityttää kuivaus kun itsellä käytössä kaksi mepua läppäelevaattoreilla. Olen kuullut että ei olis ihan paras vehje herneen kuivaukseen. Täällä olen kuullut herneestä saadun 2-3tonnia/ha.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Kyllä täällä täytyy olla tyytyväinen jos viljojen keskisadot alkaa nelosella. Kasitonnareita ei kuule kuin saduissa.
Herne on kyllä alkanut kiinnostamaan. Vähän mietityttää kuivaus kun itsellä käytössä kaksi mepua läppäelevaattoreilla. Olen kuullut että ei olis ihan paras vehje herneen kuivaukseen. Täällä olen kuullut herneestä saadun 2-3tonnia/ha.
Menee sillä mepulla ei ongelmaa. Luomu Ingridiä tänä vuonna yli 3t jopa 3,5t.. oli herneelle hyvä vuosi..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 924
Vs: viljan hinta
Joo tuo on tänä vuonna hyvin lähellä totuutta. Alimmillaan tuli 55kg N lannoituksella (kemiallista) yli 8tn ohraa. Esikasvina ollut juurikas vapautti typpeä multavasta maasta. Viime vuonna keskikäyttömäärä oli syysvehnästä johtuen selvästi isompi, mutta niin oli hintakin pienempi.

Kyllä teillä on helppoa.
Täällä savilla ei 6t satoa oteta alle 120kg N/ha. Yleensä menee 140kg N/ha
Jos en ole väärin ymmärtänyt ja muista niin joozeppi tais viljellä varsinais Suomessa et kyl sielläkin savia on. Mutta tais olla niin et siellä on takana broilerin/kanan lantaa enemmän kuin laki sallii ja sitä on ajettu voimallisesti jo useamman vuoden. Allekirjoittanut korjatkoon jos olin ymmärtänyt väärin..

Silti tietysti nämä jutut aina välillä saa ihmettelemään ja kyllä ainakin itse tulee aikaajoin kyseenalaistettua.. mut voihan jutut pitää paikkansakin mistä sitä tietää..

Sama se itsellä ei täällä tarvi haaveilla tollasista keskisadoista noin pienillä panostuksilla tai edes muutenkaan..

Tällä savikolla ei kyllä ole kuultukaan mistään 6t keskisadosta kuin eevertin tapaan toiveunessa, vaikka naapurit ovat aika voimaperäisesti lannoittaneet peltojaan ja pohjalla on kanan/broilerin lantaa jo vuosien takaa. Kauralla ja syysvehnällä on silloin tällöin yletty kuuteen tonniin. Nyt kyllä vähän tuntuu, että tämä palsta vilisee taas niitä niin sanottuja maanviljelijöiden lukuja, jotka ovat kyllä surullisen kuuluisia "paremmissa piireissä".

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1547
Vs: viljan hinta
Tänne on vaan pesiytynyt valiojoukkoa, toki meitä tumpeloita on sitten täällä ja muualla paljon, kun keskisadot vuosien 2016-2021 haarukassa:
Vehnä 2780-4560
Ruis     2580-4860
Ohra.   2660- 4230
Kaura.  2510-3930

Tällä palstalla nämä sadot on kun kalajuttuja ja koneidenkin pitää olla isompia kun naapurilla. Mutta monet kyllä kertoo rehellisestikkin epäonnistuvan joskus ja joskus jopa ylittävän keskisadon. Ja tekevänsä työnsä huonoilla ja vanhoilla koneilla.

Harva jusseista saa vuodesta toiseen joka pellolla 6000-8000. Tai sitten näitä nollapeltoja tarttee olla melkoisen paljon….

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1999
Vs: viljan hinta
Voisin aloittaa sillä epäonnistumisen kertomisella jos se parantaa uskottavuutta. 2020 oli osaltani katastrofaalisen huono. Syyt pahalle dipille olivat syksyn 2019 puintikiireessä kylvämättä jääneet syysvehnät (syksy samantapainen kuin nyt). Huono kesä kevätviljoille ja pommiin menneet pakasteherne ja rapsi. Silloin ei satoa antanut kuin ruis. Hehtaarin myyntitulo oli 2020 n. 630 €/ha kun se 2021-2022 on ollut 1400 € ja 2000 €/ha. En saa mitään kiksejä jossain ryhmässä nimettömänä satojen kehumisesta. Ja itseasiassa yli kuuden tonnin sadon ilmoittaminen ei ole edes kehumista. Siihen pitää näin hyvänä vuonna päästäkin. Sadantamme oli työlukuna 60+60+40mm touko-heinäkuussa. Se on kokonaissadantana vähemmän kuin 2021. Meille osui muutama hyvä ukkonen silloin.

Tosiaan kanan kuivalanta on iso osa lannoitustani. Nykyään se tulee itseltä. Meillä on joulukuusta alkaen muninnassa 170000 kanaa ja kasvatuksessa 80000 kanaa. Yksikkö on kotimaan suurimpia ja lantaa tulee reilusti. Kuitenkin jo ennen kanaloita otin vastaan sianlietettä ja vambion/vehmaan litkuja. Käytännössä olen pumpannut niitä maihin nyt 20 vuotta ja tämä näkyy viljavuudessa. Kalkittu on paljon, myös rakennekalkilla. Kun ph on 7 ravinteet liukenevat/ovat kasvien käytettävissä paremmin kuin ph kuudessa. Eli siis samaan satoon tarvitaan vähemmän lannoitusta.

Viljelen tosiaan saviseudulla ja 97% maaleimoistani päättyy kirjaimeen S. Yleisimmät ovat HeS ja HtS. Peltoni eivät ole pehmeimmästä päästä, mutta viljelijäurani aikana tehdyn työn ansiosta aivan eri multavuudessa kuin vuosituhannen alussa. Tämä auttaa ottamaan vastaan kovatkin sateet, mutta toisaalta myös kestämään hiukan paremmin poutaa. Juuret ovat syvemmällä ja maan rakenne on julmasti kohonnut. Tätä työtä ei tehdä vuodessa eikä kahdessa ja herralle kiitos se aika tuli kun tätä työtä tehneet viljelijät palkitaan. Aina nämä peltoon tehdyt investoinnit eivät ole olleet vuositasolla perusteltuja. Mutta se aika kun ne realisoidaan on nyt. Moni on kelkasta hypännyt, luovuttanut. Eikä sinne hypätä lyömällä vaan yhtenä vuonna lisää apulantaa ja siementä. Maan multavuuden ja humuksen parantaminen on kierre, johon päästäkseen pitää hoitaa viljelykiertoa ja osata mullata kasvinjätteet niin, että humusta syntyy. Käytännössä kovilla savilla kynnän vain pakon edessä, kuten vaikkapa 7tn rukiin jälkeen on.

Alueella on paljon poutivaa savea (HsS/HeS), mutta jokusilla myös alavaa/multavaa hietasavea, jota hyvin viljeltynä pidän liki pohjanmaan HHt -maiden veroisena. Niitä on osalla enemmän ja osalla vähemmän. Keskisatoni 6100kg/ha tänä vuonna ei tosiaankaan meidän viljelijäporukassa riitä kuin pistesijaan. 6500-7000kg keskisatoja tiedän 10km säteeltä useita, toki vain reilun sadan ha:n pinta-alalta otettuna. Ns. hyviltä mailta 7-9tn satoja tuli ihan järjestään niiltä ketkä tähän hommaan oikeasti satsaa. Myöhäisistä ohrista, vehnistä, kauroista. Poutivammat saven laadutkin antoivat 5-6tn kunhan viljelyyn oli keskitytty eli työt tehdään ajallaan, käytetään satoisimpia lajikkeita, ph on kohdallaan ym.ym. perusasiat kunnossa. Niihin helteinen poutajakso puraisi selvemmin. Viime vuonna otin syysvehnän johdolla 6700 kg keskisadon ja n. 6km päästä tiedän yhden joka otti enemmän. Hänellä hikevämmät maat ja myös paljon syysviljaa. Eli mitään ihmetekoja nämä ei ole eikä kukaan meidän viljelijäporukassa olkaansa kohauta 6tn keskisadolle tänä vuonna.

Karjanlannan käytössä on myös ongelmansa. Pitkin kasvukautta vapautuva voima aiheuttaa herkemmin jälkiversontaa. Lisälannoituksia en käytä kuin rapsilla ja syysviljoilla. Kananlanta liukenee kun sataa ja jollei sada niin lisävoimaakaan harvemmin tarvitaan.

Ja vielä siihen yhteen kysymykseen niin kananlannan typpitaso vaihtelee hiukan kuinka kauan se motti on lantalassa maatunut. Sillä annetaan typpeä 40-80kg/ha ja säkistä sitten kasvien mukaan 50-100kg/ha. Syysviljoilla voi hiukan vielä venyttää omaatuntoa kolmannelle N-sataselle. Mutta tosiaan, kuivalannan typen käyttö on valtavan sadantariippuvaista. Olisi liian kovaa riskinottoa jättää alun tärkeä vaihe kokonaan sen varaan. Siksi säkistä annetaan alkuvoima aina. Oikein kuivien vuosien jälkeen kannattaa hiukan vanhaa voimaa huomioida talvesta riippuen. Toki käyttömäärät nykyisten täsmälevittimien ansiosta ovat pudonneet selvästi pienemmiksi ja tarkemmin levitetyiksi.

Nythän tää alkaa olla jo maan pitelyä ja ylläpitävää toimintaa. Isoin työ alkaa olla tehty. Juurikin otin näytteitä ennen sateita ja kaivelin kuoppia. Hyvältä näytti, matojakin joka kuopaisussa ja pistolapion sai painaa kuivaan maahan kokonaan melko pikku voimalla. Lannan määrää voi laskea vähitellen ja paljon kalsiumia sisältävänä kananlanta (kalkki rehussa 10%) ylläpitää emäksisyyttäkin ilman kalkitusta. Voisin hyvin kylvää viisi vuotta saltulla ilman sonnanajoa satotason siitä juuri kärsimättä.


Viimeksi muokattu: 18.09.22 - klo:23:47 kirjoittanut Joozeppi

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: viljan hinta
Hyvä, seikkaperäinen kirjoitus Joozepilta.
Kiitos!

Mitä tulee  syysvehnän viljelyyn,
 niin oman kokemukseni  perusteella siitä saa kuka tahansa  vähintään 6 tonnin hehtaarisadon, jos talvehtiminen onnistuu, eikä pihtaile kevätlannoitusten kanssa.
Se on jotenkin niin hyvä kasvi.