Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:20:34

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 13.02.16 - klo:20:30

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:52

En ole tähän aiheeseen jaksanut syvällisemmin perehtyä, mutta vanha työkaverini oli edellisessä työpaikassaan puuhastellut noiden maalämpöjuttujen kanssa ja kysymykseen, että onko maalämpö hyvä systeemi, oli vastaus, että "jossain toimii ja jossain ei".

Eikös siinä ole ikävähennys jos esim.kompura jostakin syystä kestänyt vaikka 15 vuotta niin saako uuden tuosta vaan muuta kuin oma vastuu 200 ekuako?

Vakuutusyhtiöiden ehdoissa on yhtiökohtaisia eroja. Joissain noudatetaan kiinteistön ja sen kätyttöä palvelevien kiinteiden laitteiden osalta ns. 50 %:n sääntöä, jolloin korvaus on jälleenhankinta-arvo niin kauan, kunnes vakuutetun kohteen päivänarvo on pudonnut alle 50 %:iin jälleenhankinta-arvosta.

Useimmiten tekniikalle on kuitenkin määritetty kiinteä ikävähennysprosentti. Tyypillisimmin se taitaa olla 6 % hankintavuoden jälkeisistä täysistä kalenterivuosista. Siten esimerkiksi, jos vuonna 2009 hankittu laite hajoaa vuonna 2016, vähennys on 6 x 6 % eli 36 % jha:sta. 2001 hankitulle laitteelle ei tietysti paljoa enää korvattavaa jää, vain 16 %, mutta onhan laite toki tuolloin palvellutkin jo yli tuplat siihen alunperin esittämääsi seitsemään vuoteen verrattuna.

Yleensä siinä ajassa kaikkiin muihinkin lämmityslaitteisin on ehtinyt tulla jo jotain korjattavaa. Ainakin hakelämpölaitteisiin.

Tiedän hakepannuja joilla on lämmitetty jo 40 vuotta ja stokerin saa uutta vastaavaksi muutamalla satasella per/10 vuotta ,meinaan omakoti käyttöiset.

Ja hyötysuhde oli ? 60%, saavitäyttöinen, ilman mitään jäännöshappi ohjausta, tuhkan poistoa saati nuohousta

Mites meni se maasähkölämmön hyötysuhde kun meni yli 40 C. niin oli todella huono.
Jos kuule pikkulaitoksiin laitetaan jos jotakin anturia niin siitähän ne viat alkaa,pesään katsomalla happi säädetään jos pesä musta liian vähän jos likaa niin tulen väri valkoinen pian sen oppii ja pesän väristä tietää heti missä mennään.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 13.02.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:20:34

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 13.02.16 - klo:20:30

Lainaus käyttäjältä: SAS - 13.02.16 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 13.02.16 - klo:19:52

En ole tähän aiheeseen jaksanut syvällisemmin perehtyä, mutta vanha työkaverini oli edellisessä työpaikassaan puuhastellut noiden maalämpöjuttujen kanssa ja kysymykseen, että onko maalämpö hyvä systeemi, oli vastaus, että "jossain toimii ja jossain ei".

Eikös siinä ole ikävähennys jos esim.kompura jostakin syystä kestänyt vaikka 15 vuotta niin saako uuden tuosta vaan muuta kuin oma vastuu 200 ekuako?

Vakuutusyhtiöiden ehdoissa on yhtiökohtaisia eroja. Joissain noudatetaan kiinteistön ja sen kätyttöä palvelevien kiinteiden laitteiden osalta ns. 50 %:n sääntöä, jolloin korvaus on jälleenhankinta-arvo niin kauan, kunnes vakuutetun kohteen päivänarvo on pudonnut alle 50 %:iin jälleenhankinta-arvosta.

Useimmiten tekniikalle on kuitenkin määritetty kiinteä ikävähennysprosentti. Tyypillisimmin se taitaa olla 6 % hankintavuoden jälkeisistä täysistä kalenterivuosista. Siten esimerkiksi, jos vuonna 2009 hankittu laite hajoaa vuonna 2016, vähennys on 6 x 6 % eli 36 % jha:sta. 2001 hankitulle laitteelle ei tietysti paljoa enää korvattavaa jää, vain 16 %, mutta onhan laite toki tuolloin palvellutkin jo yli tuplat siihen alunperin esittämääsi seitsemään vuoteen verrattuna.

Yleensä siinä ajassa kaikkiin muihinkin lämmityslaitteisin on ehtinyt tulla jo jotain korjattavaa. Ainakin hakelämpölaitteisiin.

Tiedän hakepannuja joilla on lämmitetty jo 40 vuotta ja stokerin saa uutta vastaavaksi muutamalla satasella per/10 vuotta ,meinaan omakoti käyttöiset.

Ja hyötysuhde oli ? 60%, saavitäyttöinen, ilman mitään jäännöshappi ohjausta, tuhkan poistoa saati nuohousta

Mites meni se maasähkölämmön hyötysuhde kun meni yli 40 C. niin oli todella huono.
Jos kuule pikkulaitoksiin laitetaan jos jotakin anturia niin siitähän ne viat alkaa,pesään katsomalla happi säädetään jos pesä musta liian vähän jos likaa niin tulen väri valkoinen pian sen oppii ja pesän väristä tietää heti missä mennään.

Miten se menikään
Tuskimpa noita myytäisiin kauaa jos ne eivät toimis?

Eipä ole klapilämmitystä ikävä. Rakennettiin talo pari vuotta sitten. Noin 285m2 ja täyskaksikerroksinen, joten kuutioita kohtuullisesti. Ivt:n 11kw pumppu ja kaivoin keruupiiriä noin 700 metriä peltoon. Laitettiin mielenkiinnon vuoksi maalämpöpumpulle oma sähkömittari ja vuosikulutus on n.6200kw/vuosi. Ei ole paljon tullut leivinuuniakaan lämmitettyä. Lämpö piisaa ja lattiat on lämpimät. Laitettiin pumpulle 500 litran varastosäiliö lämpimälle käyttövedelle jota pumppu lataa. Eipä ole lämmin vesikään loppunut. Tulistus tapahtuu parin viikon välein. Kohta muutan konehallinkin maalämmölle.

Vanhemmilla ivt pumpannut lämpöä nyt 13 vuotta ilman minkäänlaisia oireita/huoltoa/nuohousta/rangantekoa/klapintekoa,jne... Saapa nähdä milloin se "seitsemän vuoden kompura" hajoaa...

Lainaus käyttäjältä: puntari - 13.02.16 - klo:17:13

http://www.energiapakkaus.fi/saastokohteet/saneerauskohteet/maalampo/maalampo-saneerauskohde-440-m2-pohjois-savo-1780-luku.html#sisalto

Tuolta löytyi jotain.

Säästölukemat perustuvat öljyn hintaan 1,1 €/L, ja sähkön hintaan 12 snt/kWh.

Esim. Saneerauskohde  Lahti 170 neliöö; öljylämmitys 3300 € vs maalämpö 884 €, säästö 2416 €/v.

Nyky hinnoilla öljy 1790.10 € vs sähkö 964 € , säästö 826 €/v.

Melko kaukana ollaan ammattilaisen 450 € vuosikustannuksesta.

Tuohon voisin kommentoida että olipa aika tämmönen niinku perusomakotikohde...
Päällepäin katsoen voisi helposti puhua ja arvella jopa 4-5m3 öljynkulutuksesta. Nyt lisäksi juurikin tällä hetkellä on öljylämmittäjän onnenaikaa kun hintaa katsoo, mut ennemmin voittaa lotosta kuin tuon talon öljylämmityslaskut saa alle 3000€/vuosi normaalihinnalla.
Itse lasken sähköhinnaksi 10-12c/kwh jota se on täällä pohjanmaalla ollut ennen viimeisiä uutisia.
Nykyään saneerauskohteet ovat pääasiassa siinä 120-180m2 pääasiassa ja kuluarvioni perustuvat näihin peruskohteisiin.
Nämä saneerauskohteet kuluttivat ennen noin 2-3,5m3 öljyä ja nyt 5000-10000kwh sähköä.
Kaikki käytännössä patteritaloja ja hyötysuhde +3cop
Uusissa tietenkin sitte matalammat kulutukset.
Jollain oli laskettu lämmitysenergiantarpeeksi 27000kwh, sen voi jakaa lattialämmityskohteessa helposti yli neljän hyötysuhteella.
Autotallin lämmitys joillakin ilppimerkeillä onnistuu 10c ylläpitolämmöllä mutta tarvii sähköpatterin tukea, lisäksi auto ei kuivu yön aikana sillä lämmöllä koska lämpö on ylhäällä ja lattia kylmä.
Omassa tallissani talvet 9c lattialämmöllä ja pahimpia lumikelejä lukuunottamatta kolmen ison sprintterin ja parin ha:n lumet sulaa ja kuivaa ja aamuisin lattia on kuiva. Eli huomattavasti lämpimämpänä saa tallia pitää et auto kuivuu. Ja tätä myötä lämmöntarve kasvaa lattialämmitykseen verrattuna.
Älkää nyt kovin isoa hernettä ala etsiä, nämä ovat vaan mun henkilökohtaiset mielipiteet ja kokemukset noin sadan asennetun mlp:n osalta.

Lainaus käyttäjältä: Lvi Suihkonen Oy - 12.02.16 - klo:22:49

Jos taloon saa maalämmön 12-13k€ ja oletetaan että autotallissa olisi putket valmiina ja etäisyys kohtuullinen. Ehkä parin tonnin sijoituksella saa sen tallinkin lämpimäksi ja sun ei tarvi tehdä kuin 4minuuttia vuodessa lämmityksen eteen ja se on edullista.

Kommenntina "tulisija siihen on pakko laittaa ja öljypoltin tai sähkövastus" No Öljykattila asennettuna säiliöineen jne varmaan 6k€, siihen piippu ja huollot. Maksat lämmityksestä vaikka 1500€ vuodessa+ huollot. Kuulostaako kovin fiksulta?

Ilmanvaihtokoneella saa lämpöä siirrettyä 120m2 talossa sen 60-70litraa sekunnissa joka kiertää lämmöntalteenoton kautta ja loput pihalle, sillä ei voi siirtää lämpöä talon keskeltä huoneisiin.

Aurinkokennotkin maksaa noin tonnin kappale, niitä tarvii 1-3 kpl, varaaja sen tonnin, automatiikka about 500 ja jos ammattilaisilla asennuttaa niin 1000-1500€.

Kyllä nykyään ihan 150m2 talot laitetaan maalämmölle jos ei sitten joku eläkeläispariskunta asu joka ei käytä vettä. Hirsitaloissa pienemmätkin koska ne eivät ole niin energiatehokkaita kuin normitalot.

Takkaan tulevat lämmöntalteenottolaitteetkin vaatii ison varaajan 1000-1500l johon lämpö voidaan siirtää, siihe  kaikki automatiikka jne niin alkaa olla kokonaishinta 6-8k€. Ja päivittäiset työt päälle.

Lisäksi lattialämmitystalon yhteensovittaminen leivinuunin kanssa on mielenkiintoista. Lämmität nyt perjantaina takkaa, se alkaa illalla/yöllä lämmittää taloa, aamulla ja koko lauantain on kuuma koska lattialämmitys ei reagoi niin nopeasti. Sunnuntai aamuksi takka on jäähtynyt ja lattia on kylmä, kestää odotella maanantain puolelle et on taas talossa normaali lämpötila.
Maalämmöllä maksat sen alkuinvestoinnin 11-16k€ ja sen jälkeen 450-600€ vuodessa, saat tasaista lämpöä ja et koske mihinkään!

Suihkonen kompastuu suomalaiseen perisyntiin, eli kun jostain tekniikasta ei ole tarkkaa tietoa, niin se tuomitaan epäilyttävänä. Aurinkokennot ja tyhjiöputkikeräimet kehittyvät jatkuvasti, en väitä että ne vielä olisivat kilpailukykyisiä, mutta jos olisin rakentamassa uutta taloa, rakentaisin ehdottomasti niille varauksen. Kaksikerrroksisessa talossa olisi suht helppo suunnitella tila keräimille katolle ja helppo pääsy niitä putsaamaan ja huoltamaan. Lämpimän veden tarpeet saisi varmasti tuotettua talvikuukausia lukuunottamatta.

En kyllä valitsisi sinua putkimieheksi jos et osaa tuon paremmin säätää lattialämmitystä toimimaan. Kylmät lattiat maanantaihin asti jos leivinuunia lämmittää jne... 

Mistä tekniikasta ei ole tarkkaa tietoa?
Nyt kun on lämmityskausi ja energiaa tarvitaan niin ulos katsoessa kovin reilusti ei aurinkoenergiaa ole tarjolla. Sitä saa kyllä varmasti sen 7-8kuukauttakin aikana jolloin kulutus on pientä, sekä lämmityksessä, että näkyy myös kesällä hieman käyttövedessäkin.
Olen asentanut noin kymmenen keruujärjestelmää erillaisiin kohteisiin. Maksaa jossakin ajassa itsensä taloudessa jossa käyttöveden kulutusta on paljon ja esim navetoissa.
Tänään ylivieskan rsa messuilla puhuttiin uuniasentajan kanssa ja takkaan saa 1350€ vesikiertojutut asennettuina uuniasentajan toimesta.
Päälle tarvitaan vajaa päivä-päivä putkitöitä, latausautomatiikka pumppuineen ja sen energiavaraajan tai käyttövesivaraajan jossa kierukka.
Se lattialämmityshomma perustuu fysiikkaan eikä ammattitaidottomuuteen. Jos huonetermostaatti huomaa silloin perjantai-iltana että on kuuma niin se sulkee venttiilejä. Kun muutkin huoneet lämpenee niin nekin linjat sulkeutuu. Lattia ehtii näin jäähtyä perjantai-illasta sinne lauantai-iltaan about 24h, eikö niin? Sellanen usean kuution betonimassa vaatii äkkiä sen vuorokaudenkin jos ei kauemminkin siihen että se muuttaa noin radikaalisesti lämpötilaa, koska se sitoo paljon energiaa. Kun sitten lauantaiyönä takasta alkaa potku loppumaan (olettaen ettei jatka puulämmitystä) niin luonnosesti kestää tovin että lattia on taas lämmin ja lämmittää taloa. Itselläni ei ole kuin puuhella jossa poltetaan maiťopurkit ja muut sallitut materialit niin voi olla että väitteeni on täysin väärä ja häpeän jo julkisesti typerää olettamustani!

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 13.02.16 - klo:13:02

Lainaus käyttäjältä: Lvi Suihkonen Oy - 12.02.16 - klo:22:49

Jos taloon saa maalämmön 12-13k€ ja oletetaan että autotallissa olisi putket valmiina ja etäisyys kohtuullinen. Ehkä parin tonnin sijoituksella saa sen tallinkin lämpimäksi ja sun ei tarvi tehdä kuin 4minuuttia vuodessa lämmityksen eteen ja se on edullista.

Kommenntina "tulisija siihen on pakko laittaa ja öljypoltin tai sähkövastus" No Öljykattila asennettuna säiliöineen jne varmaan 6k€, siihen piippu ja huollot. Maksat lämmityksestä vaikka 1500€ vuodessa+ huollot. Kuulostaako kovin fiksulta?

Ilmanvaihtokoneella saa lämpöä siirrettyä 120m2 talossa sen 60-70litraa sekunnissa joka kiertää lämmöntalteenoton kautta ja loput pihalle, sillä ei voi siirtää lämpöä talon keskeltä huoneisiin.

Aurinkokennotkin maksaa noin tonnin kappale, niitä tarvii 1-3 kpl, varaaja sen tonnin, automatiikka about 500 ja jos ammattilaisilla asennuttaa niin 1000-1500€.

Kyllä nykyään ihan 150m2 talot laitetaan maalämmölle jos ei sitten joku eläkeläispariskunta asu joka ei käytä vettä. Hirsitaloissa pienemmätkin koska ne eivät ole niin energiatehokkaita kuin normitalot.

Takkaan tulevat lämmöntalteenottolaitteetkin vaatii ison varaajan 1000-1500l johon lämpö voidaan siirtää, siihe  kaikki automatiikka jne niin alkaa olla kokonaishinta 6-8k€. Ja päivittäiset työt päälle.

Lisäksi lattialämmitystalon yhteensovittaminen leivinuunin kanssa on mielenkiintoista. Lämmität nyt perjantaina takkaa, se alkaa illalla/yöllä lämmittää taloa, aamulla ja koko lauantain on kuuma koska lattialämmitys ei reagoi niin nopeasti. Sunnuntai aamuksi takka on jäähtynyt ja lattia on kylmä, kestää odotella maanantain puolelle et on taas talossa normaali lämpötila.
Maalämmöllä maksat sen alkuinvestoinnin 11-16k€ ja sen jälkeen 450-600€ vuodessa, saat tasaista lämpöä ja et koske mihinkään!

Suihkonen kompastuu suomalaiseen perisyntiin, eli kun jostain tekniikasta ei ole tarkkaa tietoa, niin se tuomitaan epäilyttävänä. Aurinkokennot ja tyhjiöputkikeräimet kehittyvät jatkuvasti, en väitä että ne vielä olisivat kilpailukykyisiä, mutta jos olisin rakentamassa uutta taloa, rakentaisin ehdottomasti niille varauksen. Kaksikerrroksisessa talossa olisi suht helppo suunnitella tila keräimille katolle ja helppo pääsy niitä putsaamaan ja huoltamaan. Lämpimän veden tarpeet saisi varmasti tuotettua talvikuukausia lukuunottamatta.

En kyllä valitsisi sinua putkimieheksi jos et osaa tuon paremmin säätää lattialämmitystä toimimaan. Kylmät lattiat maanantaihin asti jos leivinuunia lämmittää jne... 

Mistä tekniikasta ei ole tarkkaa tietoa?
Nyt kun on lämmityskausi ja energiaa tarvitaan niin ulos katsoessa kovin reilusti ei aurinkoenergiaa ole tarjolla. Sitä saa kyllä varmasti sen 7-8kuukauttakin aikana jolloin kulutus on pientä, sekä lämmityksessä, että näkyy myös kesällä hieman käyttövedessäkin.
Olen asentanut noin kymmenen keruujärjestelmää erillaisiin kohteisiin. Maksaa jossakin ajassa itsensä taloudessa jossa käyttöveden kulutusta on paljon ja esim navetoissa.
Tänään ylivieskan rsa messuilla puhuttiin uuniasentajan kanssa ja takkaan saa 1350€ vesikiertojutut asennettuina uuniasentajan toimesta.
Päälle tarvitaan vajaa päivä-päivä putkitöitä, latausautomatiikka pumppuineen ja sen energiavaraajan tai käyttövesivaraajan jossa kierukka.
Se lattialämmityshomma perustuu fysiikkaan eikä ammattitaidottomuuteen. Jos huonetermostaatti huomaa silloin perjantai-iltana että on kuuma niin se sulkee venttiilejä. Kun muutkin huoneet lämpenee niin nekin linjat sulkeutuu. Lattia ehtii näin jäähtyä perjantai-illasta sinne lauantai-iltaan about 24h, eikö niin? Sellanen usean kuution betonimassa vaatii äkkiä sen vuorokaudenkin jos ei kauemminkin siihen että se muuttaa noin radikaalisesti lämpötilaa, koska se sitoo paljon energiaa. Kun sitten lauantaiyönä takasta alkaa potku loppumaan (olettaen ettei jatka puulämmitystä) niin luonnosesti kestää tovin että lattia on taas lämmin ja lämmittää taloa. Itselläni ei ole kuin puuhella jossa poltetaan maiťopurkit ja muut sallitut materialit niin voi olla että väitteeni on täysin väärä ja häpeän jo julkisesti typerää olettamustani!

eikö se uuni lämmitä jo tuossa tapauksessa sitä lattialaattaakin jos noin massiivinen on, olettaen tietty jotta uuni ei ole päätalon herkon lanseeraamaa ns mobiilimalli joka lähtöö tekijänsä perään

noissa isommissa uuneissahan se juttu on että siellä esim joka toinen päivä poltelaan, kyllä tuommonen normi tulikivitakka menee vielä lattialämpöä sekoittamatta

Useampaa järjestelmää yhdistelemällä saadaan ainakin omistajaa tyyydyttävä kokonaisuus

Ehkä keskeisin tekninen idea on tarpeenmukainen ilmanvaihto. Koko talo on jaettu kymmeneen itsenäiseen ilmanvaihtoalueeseen. Esimerkiksi jokainen makuuhuone on oma alueensa. Tarpeenmukainen ilmanvaihto tarkoittaa, että iv-kone säätää ilmavirtaa sen mukaan, mitä mitta-anturit kertovat muun muassa lämpötilasta, kosteusprosentista ja hiilidioksidipitoisuudesta. Sisälämpötila vakioidaan ilmanvaihdolla.

Talon lämmitys on tarkoitus hoitaa puoli vuotta pelkällä aurinkolämmöllä, mitä varten katolle tulee viisi aurinkokeräintä. Päälämmitysjärjestelmänä on maalämpö, mutta sen lisäksi on vesikiertoinen tulisija, joka on valmistajan prototyyppi edistyksellisine paloilmanohjauksineen.

Talon sähköjärjestelmä perustuu KNX-väylään, mutta senkin toteutusta on mietitty tavallista tarkemmin. Paitsi että jokaista huonetta syötetään 5 x 1,5 millin kaapelilla, valaistuksen ohjaus tapahtuu Dali-järjestelmällä, jonka liitäntälaite pystyy ohjaamaan jopa 128 lamppua. Tällä tavalla sähkökeskuksesta on säästetty rutkasti tilaa. Valaistus toteutuu pelkästään led-valoin.

Kommenntina "tulisija siihen on pakko laittaa ja öljypoltin tai sähkövastus" No Öljykattila asennettuna säiliöineen jne varmaan 6k€, siihen piippu ja huollot. Maksat lämmityksestä vaikka 1500€ vuodessa+ huollot. Kuulostaako kovin fiksulta?

Maalämmöllä maksat sen alkuinvestoinnin 11-16k€ ja sen jälkeen 450-600€ vuodessa, saat tasaista lämpöä ja et koske mihinkään!

jos sähkön toimitusvarmuus vähänkin huolettaa, niin tulisija on pakko laittaa, erimieltä?

sisälsikö maalämmön alkuinvestointi sen keruuputken asennettuna eli verrataanko samaa asiaa?

1500€....paljonko öljyä arvioisit kuluvan uudessa talossa?  nykyhinnoilla saisi 2300 litraa

 Kylläpä täällä rakennellaan ihemeellisiä ja todella monimutkaisia lämmityssysteemeitä, uudet  talot pursuaa monimutkaista ja vika-altista tekniikkaa, kun yksinkertaisista asioista tahallaan tehdään monimutkaisia, niin sitten tarvitaan monimutkaista ja kallista tekniikkaa, eikä nykytalot silt ole sen parempia kuin eennenkään, kun rakennusmääräykset on viherpipertäjien vaatimuksesta  menneet niin älyttömiksi, täytyy niistä seuraavi ongelmia  yrittää ratkoa monimutkaisella tekniikalla.

Uusi talo maaseudulla  tai  vaikkapa taajamassakin, ja talon omistajalla jos on omaa metsää, niin ylivoimaisesti halvin lämmitysmuoto on klapilämmitys varaajalla, mussuttakaa mitä mussutatte. Perustamiskustannus alle kymppitonin, ja sen jälkeen kulut käytännössä nolla euroa per vuosi.
Jaa että joutuu metsässä rymyämään, no, tänne kirjoittelevista suurin osa on ylipainoisia aikuistyypin diabeetikkoja, jotka  hengästyy jo nostaessaan viiden  kilon moottorisahan maasta, lullukkaväkeä , joille tulee hiki jo pelkästä puunrangan noston ajattelemisestaki, puljatkaa te työnpelkoiset vaan niiden hienojen pumppujenne ja kompuroidenne kanssa, kun tosimiehet lämmittää klapeilla.

Tää keskustelu menee samaansarjaan kuin suorakylvö; hulluutta vai helppoutta.
Jokainenhan tekee sellaisen lämmityssuunnitelman kuin itse haluaa. Jos joku haluaa lämmittää öljyllä, puulla, maasähköllä, ituhippi pelleilyllä tai kokee että konjakilla lämmittää riittävästi, ainakin mieltä niin antakoon lämmittää niin paljon kun haluaa. Ei se mun persettä kutita eikä se oo multa mitenkään pois. Ellen ole jonkun kilpailevan lämmitysmuodon myyjä, mutta koska en ole niin eipä ole niin väliä.

Vesikiertoinen varaava takka on hölmö keksintö. Jos se ei luovuttaisi lämpöä ympärille, niin saattaisi toimia. Tasaista lämpöä on turha odottaa.

Jos sähkön toimitus varmuus huolettaa niin tulisija ei siihen auta, toisin kuin aggrekaatti. Asianmukaisilla liitännöillä saa tulisijan hinnalla pumput ja kylmälaitteet toimimaan. Tunnelmaakin luo, vaikkakin vähän toisen laista.

Jos katolle on laitettava keräimiä maisemaa kaunistamaan, niin paneeli tekee sähköä valoisana päivänä kylmälläkin. Laittaa sitten vaikka vastuksen vettä lämmittämään.

Eipä ole klapilämmitystä ikävä. Rakennettiin talo pari vuotta sitten. Noin 285m2 ja täyskaksikerroksinen, joten kuutioita kohtuullisesti. Ivt:n 11kw pumppu ja kaivoin keruupiiriä noin 700 metriä peltoon. Laitettiin mielenkiinnon vuoksi maalämpöpumpulle oma sähkömittari ja vuosikulutus on n.6200kw/vuosi. Ei ole paljon tullut leivinuuniakaan lämmitettyä. Lämpö piisaa ja lattiat on lämpimät. Laitettiin pumpulle 500 litran varastosäiliö lämpimälle käyttövedelle jota pumppu lataa. Eipä ole lämmin vesikään loppunut. Tulistus tapahtuu parin viikon välein. Kohta muutan konehallinkin maalämmölle.

Vanhemmilla ivt pumpannut lämpöä nyt 13 vuotta ilman minkäänlaisia oireita/huoltoa/nuohousta/rangantekoa/klapintekoa,jne... Saapa nähdä milloin se "seitsemän vuoden kompura" hajoaa...

Tuo minun laskelma oli juuri ivt:n tekemä. Meillä on neliöiksi merkattu 272 (kerrosala). Meillä puolitoista kerroksinen talo. Myöskin 700m putkea peltoon ja 11kw pumppu. Sähkönkulutukseksi laskettu tuo vajaa 7500 kwh. Jos teillä menee pikkuisen suuremmassa talossa tuo määrä sähkö niin kai laskelma sitten jotenkin pitää kutinsa.

Joku kyseli sitä putken peltoon kaivua niin toki kyllähän sekin jotain maksaa, mutta jos sen omalla kaivurilla kaivaa niin puhutaan korkeintaan satasista.

Olen samaa mieltä, että mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä. Tilalla on ihan riittävästi monimutkaista niin en kyllä töistä tullessa jaksa alkaa klapien kanssa lämmittämään. Polttakoon vaimo takassa sen verran puita mitä haluaa, mutta ei siitä pääsääntöiseksi lämmitykseksi ole.

Uusi talo maaseudulla  tai  vaikkapa taajamassakin, ja talon omistajalla jos on omaa metsää, niin ylivoimaisesti halvin lämmitysmuoto on klapilämmitys varaajalla, mussuttakaa mitä mussutatte. Perustamiskustannus alle kymppitonin, ja sen jälkeen kulut käytännössä nolla euroa per vuosi.
Jaa että joutuu metsässä rymyämään, no, tänne kirjoittelevista suurin osa on ylipainoisia aikuistyypin diabeetikkoja, jotka  hengästyy jo nostaessaan viiden  kilon moottorisahan maasta, lullukkaväkeä , joille tulee hiki jo pelkästä puunrangan noston ajattelemisestaki, puljatkaa te työnpelkoiset vaan niiden hienojen pumppujenne ja kompuroidenne kanssa, kun tosimiehet lämmittää klapeilla.

Onkohan tuossa lainauksessa tämän keskusteluketjun yhteenveto? Puulämmitys voi olla halvin, jos ei omalle työlle laske mitään arvoa. Eikä polttoaineille koneisiin ja moottorisahaan. Eikä mitään arvoa puuvarastoille. Eikä mahdollisten urakoitsijoiden työnarvolle. Tai hankituille puunkäsittely- ja metsätyökoneille. Täyttöä, nuohousta ja mahdollisia huoltokustannuksista puhumattakaan

Ei kaikki voi mennä metsätöihin, vaikka ei kuuluisi tuohon yllämainittuun ryhmään. Metsät voivat olla hoidettuja tai etäällä. Jotkut voivat olla vieraalla töissä. Tai voi olla muita harrastuksia tai luottamustoimia. Nykyaikana ei ole mikään häpeä, vaikka haluaa metsässä oloajan käyttää johonkin muuhun. Vaikka itsensä kehittämiseen.

Maalämpöpumppu on keskustelun mukaan todettu hyväksi lämmitysmuodoksi. Perustamiskustannukset ovat puulämmityslaitteiston luokkaa. Lämmityskustannukset ovat edulliset. Ja itse lämmitys on vähätöinen. Eikä ole hakelämmityksen ikuista tulta riskinä tai riesana.

Nyt pitää lopettaa kirjoittaminen. Rankametsä kutsuu...

Vesikiertoinen varaava takka on hölmö keksintö. Jos se ei luovuttaisi lämpöä ympärille, niin saattaisi toimia. Tasaista lämpöä on turha odottaa.

Jos sähkön toimitus varmuus huolettaa niin tulisija ei siihen auta, toisin kuin aggrekaatti. Asianmukaisilla liitännöillä saa tulisijan hinnalla pumput ja kylmälaitteet toimimaan. Tunnelmaakin luo, vaikkakin vähän toisen laista.

Jos katolle on laitettava keräimiä maisemaa kaunistamaan, niin paneeli tekee sähköä valoisana päivänä kylmälläkin. Laittaa sitten vaikka vastuksen vettä lämmittämään.

sanoin huonosti, sähköä pesästä ei tule, mutta lämpöä kyllä. Jos se paha sähkökatko osuu juuri kovimmille pakkasille, niin siinä ei aggregaatti paljon lämmitä tai sitten koko-/hintaluokka on ihan toinen. Pienellä muutaman sadan värkillä saa juuri kylmälaitteet, pumput, valot, kiertovesipumput ym toimimaan. Aggregaatti on sitten vain ja ainoastaan sähköverkon varajärjestelmä jolle on vaikea keksiä käyttöä silloin kun sähköverkko on pystyssä....tästähän oli juuri viikolla tutkittua tietoa, että kolminkertainen hinta tulee sähkölle, jos sitä itse valmistaa.

Miten kauan Suomen kansantalous kestää tätä hölmöläisten toimintaa eli oma energia hylätään ja tuodaan tuonti sähkö ja kaikki maasähkölämmitykseen tulevat komponentit ovat ulkomaan tavaraa
ei tälläinen peli voi jatkua kauaa kun ollaan umpikujassa.
Hakelämmitys systeemissä lähes kaikki on kotimaista tavaraa jokunen laakeri ja sähkömoottori on ulkolainen mutta abb moottoreitakin saa.
MTK luottamushenkilöitä myöten pelataan kaksinaamaista peliä kuinka kauan tämäkin valehtelu voi jatkua kovaan ääneen huudetaan että "OSTAKAA KOTIMAISIA elintarvikkeita mutta kädet tekevät toisin kun omista ratkaisuista on kyse.