Levitysjäljessä ja kestävyydessä peittoaa mennen tullen Bergmannin ainakin omien kokemusten perusteella, nurmilevitystä tehtiin jo ennen kuin siitä yleisesti puhuttiin. Porukan 15-12 vaihtui juuri 18-14 malliin ja väliraha oli ehkä juuri karvan päälle 50 senttiä per levitetty kuutio, samaan malliin olis ollu ehkä vähän päälle 40 senttiä alvillista rahaa 
Hyvityshinta 8 vuotiaasta vaihtokamppeesta verollisena ylitti ton sun myyntivaltin verottoman.
Paljonkos sä muuten olisit hyvittäny, eli millä välirahalla olis lohjennu toi sun vaunu?
Kova väite, mutta jos kerran suomalainen mies näin sanoo. Saksalainen, yksi maailman arvostetuimmista maatalouskoneiden testaamiseen erikoituneista järjestöistä, ei saanut levitystarkkuudesta samansuuntaisia kokemuksia ja levitysleveys tietysti eri tyyppisillä levityskoneistoilla onkin täysin eri planeetoilta. Pystykelavaunu on varmasti hyvä ja riittävä levitin suuren osaan rankkaa karjanlannan levitystyötä, jossa riittävän tasainen levitys ja ehdoton luotettavuus ovat täärkeitä. Omassa 3140 Bergmannissa ei ole mitään muuta moitittavaa kuin arkuus kiville, joka aiheuttaa heittosiipien pulttien katkeilua. Katkeamaan ne onkin tarkoitettu suojatakseen vaihteistoa, mutta aikaa jokainen pultin vaihto ottaa ja se on työstä pois. Tehontarve suhteessa levittävään kuormaan on myös julma vaakakelahakkureista johtuen. Tietysti sillä levittää sitten myös kaikkea sellaista kevyttä ja hienojauheista, joihin ei DLG saanut Jentille edes tulosta mitattuta kun fransmanni ei yltänyt edes annetun asteikon alalaitaan. Omasta tarpeesta se on kiinni: jos levittää pääasiassa karjanlantaa ja nurmeenlevitys ei ole must, antaa pystykela varmasti vastinetta rahalle siinä miten ravinteet siirtyvät naudan hännän alta kasvien juurien löydettäviksi.
Miksi mä olisin sun Jentillistä mitään hyvittänyt? Omasta Bergmannista on alustavat kaupat puhuttunaa maakuntaan jos pystykelaiseen päätän siirtyä. En diggaile mitään ranskalaista pl. punaviini, vähäkarvaiset ranskattaret, SM Sitikka & Luc Besonin leffat. Sen verran sun heittämästä arvoituksesta yllä kiinnostuin, että päättelemällä, laskemala ja arvaamalla koitan pähkinää ratkaista. Lonkalta heitän, että teidän porukka on levittänyt 15-12 Jentillillä kahdeksassa vuodessa 5000-6000 mottia per vuosi. Tuliko tontille?
Tärkeä edit: Unohdin kokonaan Palmer shampanjan! Sekin tulee Ranskasta.
En levitä kanan lantaa ja 15-12 liikkui sujuvasti +150 heppaisella neloskoneisella Valtralla kaikissa olosuhteissa kaikenlaisella lannalla 18-14 ei ole vielä ajettu kuormaakaan. 8 vuoden aikana 2 kertaa lyhennetty pohjaketjua ja muutama pultti vaihdettu repijäteriin, useita päänkokoisia kiviä menny läpi.. Levitysmäärä pienempi, porukalla vajaa 250 emoa ja vain satunnaista rahtihommaa.
Käytetyn kaupassa väliraha ratkaisee, kuten tulet huomaamaan, pikkurahalla kun pääsee aina uuteen vaunuun, niin siinä ei jonkun polanskin halpa hinta paljon auta, jos kohta alkaa olla takapiha vaunuja pullollaan
Levittääkö oikeasti moni kuivalantaa nurmelle? Eli onko se saatanan hieno silppu ja levitystarkkuus niin tärkeää kuin joistain kuulostaa. Itsellä jeantill ja aina vaan kynnettävään tai mustaan maahan levitys. Tärkeintä itselle se luotettavuus ja siinä jeantill on ollut hyvä.
Sepäs juurikin se! Kuten yllä kirjoitin kyllä se käyttötarkoitus ja vaadittavat ominaisuudet levitinvaunuksi valittavan tekniikan ja tyypin määrittävät. Pystykela ronskiin levitystoimintaan raskailla materiaaleilla ja kapeammalla työleveydellä. Vaakakela+heittolautaset kun materiaalit vaihtelevat jakoisuuden ja painon mukaan laajalti, kun ehdoton levituksen hienous on tärkeää ja suurella työleveydellä on arvoa. Vaakakelainen tarkkuuslevitin on vaativissa olosuhteissa täysin lyömätön, mutta vaatii kauheasti tehoa toimiakseen koko rekisterissään hyvin. Siksipä onkin outoa, että Bergmannin TSW täsmälevitinten 90-luvulla Suomessa alkaneen menestyksen jälkeen Jentilliä koitettiin peesissä myydä tarkkuuslevittimenä ja luettiin DLG:n testejä niin kuin se parhaiten tupailtoihin passasi. Jos pystykela-Jentilliä ja Bergmannia pitäsi verrata, pitää verrata M-sarjan Bergmanniin, joita ei Suomeen ole myyty. Hyvin on kuitenkin vuosia jatkunut tehokas paasaaminen onnistunut faktat ja fiktiot levitinmarkkinoilla sotkemaan kuten tästäkin ketjusta on luettavissa.
[/quote]
Levitysleveys ei saa olla liian suuri kuten Make kertoo, menee levitys vaikeaksi, kun sellaisia nelion kokoisia lappuja täytyy sinne pellolle pruutata. Ittellä myös vieläkin sarkaojapeltoja ja noloa vetää kahta sarkaa kerralla
Kynnettäviin ei muuten saa tarpeeksi mahtumaan tolla pystykelallakaan kuin ajamalla 540 perällä
Tarkempi tekninen vertailu sitten paljastaa mm. polakin omapaino tonnin suurempi J 5140 vs M 6100. Osa painosta menee polakin merkittävästi suuremmille renkaille J 30,5 R32 vs M 580/70 R38, mutta riittää siitä tonista puolalaiseen vielä rautaakin todella paljon tukevammin.
Mistäs lähtien 580/70-38 on ollut suurempi kuin 30.5-32? Ittellä molempia alla ja 580 on ehkä aavistuksen korkeampi mutta leveydes jää jo reilusti, lähemmäs 200 mm kapeampi.
Ja mielestäni vaunun pieni omapaino on suuri etu, varsinkin kun ainakaan Jeantilin kohdalla se ei tarkoita heikompaa rakennetta. Kahdesta maamiesseuran Jeantilista kokemusta joista ensimmäinen oli jo varsin elämää nähnyt loppuaikoina.
Tätä rengasleveyttä mäkin ihmettelin..
Ihan ystävällisenä neuvona, että asiakkaan aliarvioiminen ei koskaan ole hyvää mainosta. Sen on täällä jo muutama kaupparatsu huomannut. 
Ihan juuri näin, vaikka mullakin +5000 viestiä ja sitten se juttu että kilpailevan tuotteen haukkuminen ei yleensä paranna sitä omaa tuotetta
Ps mullakin yx temppuvaunu, tosin nykyään ilman pystykeloja on tuolla hallin perällä ruostumassa ja paljon silläkin lantaa levitettiin ja paljon remppaakin tehtiin, kun ei osattu ammattisaiteilta osaamista etsiä, no 7500 oli vaan hankintahintakin..
