Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 17.02.16 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 17.02.16 - klo:11:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:43

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 16.02.16 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:21

Lainaus käyttäjältä: Suomalainen maaorja - 15.02.16 - klo:20:58

Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?

Niin. Ruotsissa on jo kauan ennen EU-aikaa toimittu markkinaehtoisesti ilman vääristäviä tukia. Sen takia rakennekehityskin on siellä mennyt ihan eri vauhdilla. Mutta että mahtaisiko sama asia kuin tuon tuotannon sijoittumisen maan sisällä selittää myös tuon miksi Ruotsissa ei tuoteta niin paljon maitoa? Ei ole vääristäviä tukia ohjaamassa vaan toimitaan markkinaehtoisesti? Alemmalla tukitasolla tuotanto jää pienemmäksi.

Kansallinen maitotuki on suurinpiirtein sama lahden molemmin puolin.

Väitäsin että ennemmin Ruotsissa tuo johtuu siitä ettei tiloja ole pilkottu samalla tavalla kuin Suomessa asutuspolitiikan seurauksena.

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 17.02.16 - klo:16:12

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 17.02.16 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 17.02.16 - klo:11:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:43

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 16.02.16 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:21

Lainaus käyttäjältä: Suomalainen maaorja - 15.02.16 - klo:20:58

Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?

Niin. Ruotsissa on jo kauan ennen EU-aikaa toimittu markkinaehtoisesti ilman vääristäviä tukia. Sen takia rakennekehityskin on siellä mennyt ihan eri vauhdilla. Mutta että mahtaisiko sama asia kuin tuon tuotannon sijoittumisen maan sisällä selittää myös tuon miksi Ruotsissa ei tuoteta niin paljon maitoa? Ei ole vääristäviä tukia ohjaamassa vaan toimitaan markkinaehtoisesti? Alemmalla tukitasolla tuotanto jää pienemmäksi.

Kansallinen maitotuki on suurinpiirtein sama lahden molemmin puolin.

Väitäsin että ennemmin Ruotsissa tuo johtuu siitä ettei tiloja ole pilkottu samalla tavalla kuin Suomessa asutuspolitiikan seurauksena.

Ja keskustapuolue on pienpuolueen asemassa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 17.02.16 - klo:18:25

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 17.02.16 - klo:16:12

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 17.02.16 - klo:11:37

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 17.02.16 - klo:11:14

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:43

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 16.02.16 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:21

Lainaus käyttäjältä: Suomalainen maaorja - 15.02.16 - klo:20:58

Täällä kun väitellään näistä tilakohtaisista asioista näinkin innolla, niin ajattelin lisätä vettä myllyyn.

mutta aivan sama minne sen navetan tekee niin keskietäisyys meidän peltolohkoille on se 10 km. Parin kilometrin säteellä navetasta olisi korkeintaan muutama kymmenen hehtaaria.

Tätä se sitten on kun tuotanto viedään pois parhaiden peltojen luota jolakin p..seenaloille. Annetaan vähän julmetusti tasoitusta jo ruotsalaisille kun siellä navetatkin on paljolti Skånessa puhumattakaan muista maista...

Götaland on tuollainen alue

https://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6taland

Ja tuosta
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Husdjur/JO23/JO23SM1601_ny/JO23SM1601.pdf

selviää että sillä alueella on Ruotsin lypsylehmistä noin 70 prosenttia. Maidontuotanto on siis siellä keskittynyt etelään... Miksi? Saatte ihan itse selvittää paljonko on Tukholman eteläpuolella...

 Etelä-Ruotsi on maissivyöhykettä.

Niin. Onko? Mutta miksi mahtaa olla niin että Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt (lähes) parhaille pelloille ja pohjoisessa tuotantoa ei juurikaan ole? Meillä taas etelästä tuotanto vähenee ja keskittyy pohjoiseen? Kuitenkin luonnonolot molemmissa maissa heikkenevät pohjoiseen mentäessä?  Mikä mahtaa selittää täysin vastakkaisen kehityksen?

Paljonkos Ruotsissa tuotetaan siellä kulutetusta maidosta?

Niin. Ruotsissa on jo kauan ennen EU-aikaa toimittu markkinaehtoisesti ilman vääristäviä tukia. Sen takia rakennekehityskin on siellä mennyt ihan eri vauhdilla. Mutta että mahtaisiko sama asia kuin tuon tuotannon sijoittumisen maan sisällä selittää myös tuon miksi Ruotsissa ei tuoteta niin paljon maitoa? Ei ole vääristäviä tukia ohjaamassa vaan toimitaan markkinaehtoisesti? Alemmalla tukitasolla tuotanto jää pienemmäksi.

Kansallinen maitotuki on suurinpiirtein sama lahden molemmin puolin.

Väitäsin että ennemmin Ruotsissa tuo johtuu siitä ettei tiloja ole pilkottu samalla tavalla kuin Suomessa asutuspolitiikan seurauksena.

Ja keskustapuolue on pienpuolueen asemassa.

No en usko sillä olevan mitään vaikutusta asiaan! Jos Suomessa ei olisi tehty isojakoja, sarkajakoja, torppia vapautettu ja sotien jälkeen asutettu ihmisä, niin saattas olla Ruotsin tilanne täälläkin. Jyväskylässä pienittiin kartano missä oli maata 2500 hehtaaria, niin että siinä oli pienimisen jälkeen 250 hehtaaria. Eli meillä nyt rakennemuutos menee siihen suuntaan mihin se ruotsissa on mennyt jo 1600 luvulta lähtien.

Terminaattorista on tullut niin maahanmuuttokriittinen että haluaa pistää rajat kiinni yli 70 vuoden takaisilta pakolaisilta jotka lisäksi olivat jo silloin suomalaisia. 

Onko kaikki kuitenkin kotona ihan ok? 



Suomessa kotieläintilojen rakennekehitystä on hidastanut tukipolitiikka (esim. nykyiset tukikatot ja kansallinen politiikka EU-aikaan asti)  ja maksuton lomitus. Ehkä vähän hajanainen peltorakenne. Se joka muita syitä keksii on vaan vähän yksinkertainen. Suomessa kun broiler- kana-, ja sikatiloilla ei ole tukikattoja ja alueellisia tukia kuten C-maidossa, niillä aloilla rakenne on vähintään yhtä "kehittynyt" kuin Ruotsissa. Oliko se vain maitotilat joita jaettiin evakoille? 



Maatiloja ruotsissa on 67000, ja suomessa 50100, eli ruotsissa suhteessa peltoalaan ja väkilukuun melkein yhtä paljon kuin suomessa. Se on vaan pienet maitotilat joita ei ole Ruotsissa kun ei kannata toisin kuin suomessa kovien tukien voimalla.

http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/faktaochrapporter/basfaktaomsvensktjordbruk.4.5125de613acf69a0f680001878.html

Gårdarna blir större och färre
I dag finns det drygt 67 000  lantbruk i Sverige. 1970 fanns det mer än dubbelt så många. Ändå har produktionen inte minskat, eftersom gårdarna har blivit betydligt större. I dag har en svensk gård en åkerareal på ungefär 41 hektar. Det är nästan dubbelt så mycket som för 40 år sedan.

http://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne



Ja Bauerille tiedoksi, Ruotsissa maksetaan kokonaissummana korkeintaan kymmenesosa siitä tukimäärästä maidolle, mitä Suomessa. Ja muita kansallisia tukia on kanssa vain murto-osa suomen määristä.

Terminaattorista on tullut niin maahanmuuttokriittinen että haluaa pistää rajat kiinni yli 70 vuoden takaisilta pakolaisilta jotka lisäksi olivat jo silloin suomalaisia. 

Suomessa kotieläintilojen rakennekehitystä on hidastanut tukipolitiikka (esim. nykyiset tukikatot ja kansallinen politiikka EU-aikaan asti)  ja maksuton lomitus. Ehkä vähän hajanainen peltorakenne. Se joka muita syitä keksii on vaan vähän yksinkertainen. Suomessa kun broiler- kana-, ja sikatiloilla ei ole tukikattoja ja alueellisia tukia kuten C-maidossa, niillä aloilla rakenne on vähintään yhtä "kehittynyt" kuin Ruotsissa. Oliko se vain maitotilat joita jaettiin evakoille

Hyvä että jakoivat. Pääsivät elämään kiinni. Nytkin voitas helpottaa viljelyn aloittamista antamalla kosseille vaikka tyyliin asutustiloja, kun muuten ovat liian kalliita ostaa. 

Terminaattorista on tullut niin maahanmuuttokriittinen että haluaa pistää rajat kiinni yli 70 vuoden takaisilta pakolaisilta jotka lisäksi olivat jo silloin suomalaisia. 

Onko kaikki kuitenkin kotona ihan ok? 



Suomessa kotieläintilojen rakennekehitystä on hidastanut tukipolitiikka (esim. nykyiset tukikatot ja kansallinen politiikka EU-aikaan asti)  ja maksuton lomitus. Ehkä vähän hajanainen peltorakenne. Se joka muita syitä keksii on vaan vähän yksinkertainen. Suomessa kun broiler- kana-, ja sikatiloilla ei ole tukikattoja ja alueellisia tukia kuten C-maidossa, niillä aloilla rakenne on vähintään yhtä "kehittynyt" kuin Ruotsissa. Oliko se vain maitotilat joita jaettiin evakoille? 



Maatiloja ruotsissa on 67000, ja suomessa 50100, eli ruotsissa suhteessa peltoalaan ja väkilukuun melkein yhtä paljon kuin suomessa. Se on vaan pienet maitotilat joita ei ole Ruotsissa kun ei kannata toisin kuin suomessa kovien tukien voimalla.

http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/faktaochrapporter/basfaktaomsvensktjordbruk.4.5125de613acf69a0f680001878.html

Gårdarna blir större och färre
I dag finns det drygt 67 000  lantbruk i Sverige. 1970 fanns det mer än dubbelt så många. Ändå har produktionen inte minskat, eftersom gårdarna har blivit betydligt större. I dag har en svensk gård en åkerareal på ungefär 41 hektar. Det är nästan dubbelt så mycket som för 40 år sedan.

http://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne



Ja Bauerille tiedoksi, Ruotsissa maksetaan kokonaissummana korkeintaan kymmenesosa siitä tukimäärästä maidolle, mitä Suomessa. Ja muita kansallisia tukia on kanssa vain murto-osa suomen määristä.

Missäs minä nuin sanoina? Totesin vain että Suomessa on jaettu, pienitty ja lohkottu tiloja pienemmiksi aina polittisen suuntauksen mukaan. Sen ajan olosuhteissa viisasta politiikkaa. Siinä kun Antti-x miettii ja Muujussi sitä politiikaa mitä tehtiin kansalaisodan jälkeen ja jatkosodan jälkeen kun jaettiin maata asutuspolitisina keinoina. Haluttiin sodan ammatilaiset sitoa johonkin. Siinä kapinahenki ja kommunismi karisee kun on joku 20 hehtaaria maata, 2 lehmää ja hevonen. saattaa sosialismi osua omaankin omaisuuteen.

Mitähän Antti-.x tuumais jos valtio keksis mamuille antaa maata ja lohkos Antin tilasta pikku plantaasia pakolaisille?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:08

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 16.02.16 - klo:08:15

Ei pidä unohtaa, Jotta ab alueella nuori saa vieläkin avustusta 50 prosenttia ja korkotukilainan. Eikä c:llä tuo ole paljoa huonompi. Jos on nuori ja hyvät lähtökohdat, ei liikaa velkaa ja peltoasiat kunnossa, niin ei muuta kun navettaa pystyyn.

Lainaus käyttäjältä: Kyösti - 16.02.16 - klo:09:53

Tuolla Antti vähän aiemmin laskeskeli palkkoja. Asia on just noin, kyllä se rakennus tulee maksettua mutta mitään kunnollista korvausta hukkaan menneelle ajalle ei tällä hetkellä saada. Onneksi rakentamisvaiheessa ei vanhaa velkaa ollut ja kohtuu summa omaa rahaa oli varastoitu hankkeeseen niin nyt voidaan elää pelkän korkotukilainan kanssa. Toki senkin lyhennys ja korko vie nykyhinnalla parin kuun maitotilit.
C-alueesta ylöspäin tulee mikä tahansa koppi maksettua, eri asian onko siinäkään mitään järkeä.

Se on vähän sellainen juttu? Että vaikka saisi 100% avustukset. Niin jos jokainen tuotettu yksikkö tuottaa tappiota niin se kannattavuus on vähän kyseenalaista? Että kannattaako sitä koppia laittaa pystyyn. Mutta kuten todettua niin pohjoisessa kuokkaa maahan ja sitä rataa. Täällä etelässä valitettavasti kun tukia tulee huomattavasti niukemmin niin laskelma näyttää vähän erilaiselta...

Ab-c1/c2 tällä hetkellä tukiero on täysin mitätön, eli sillä ei kyllä tuotannon kannattavuutta ratkaista.

4-5 senttiä on kuitenkin litraa kohden ero. Riippuu toki näkökannasta tuo mitättömyys.

520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.

Lainaus käyttäjältä: Realisti - 16.02.16 - klo:18:26

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.02.16 - klo:18:08

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 16.02.16 - klo:08:15

Ei pidä unohtaa, Jotta ab alueella nuori saa vieläkin avustusta 50 prosenttia ja korkotukilainan. Eikä c:llä tuo ole paljoa huonompi. Jos on nuori ja hyvät lähtökohdat, ei liikaa velkaa ja peltoasiat kunnossa, niin ei muuta kun navettaa pystyyn.

Lainaus käyttäjältä: Kyösti - 16.02.16 - klo:09:53

Tuolla Antti vähän aiemmin laskeskeli palkkoja. Asia on just noin, kyllä se rakennus tulee maksettua mutta mitään kunnollista korvausta hukkaan menneelle ajalle ei tällä hetkellä saada. Onneksi rakentamisvaiheessa ei vanhaa velkaa ollut ja kohtuu summa omaa rahaa oli varastoitu hankkeeseen niin nyt voidaan elää pelkän korkotukilainan kanssa. Toki senkin lyhennys ja korko vie nykyhinnalla parin kuun maitotilit.
C-alueesta ylöspäin tulee mikä tahansa koppi maksettua, eri asian onko siinäkään mitään järkeä.

Se on vähän sellainen juttu? Että vaikka saisi 100% avustukset. Niin jos jokainen tuotettu yksikkö tuottaa tappiota niin se kannattavuus on vähän kyseenalaista? Että kannattaako sitä koppia laittaa pystyyn. Mutta kuten todettua niin pohjoisessa kuokkaa maahan ja sitä rataa. Täällä etelässä valitettavasti kun tukia tulee huomattavasti niukemmin niin laskelma näyttää vähän erilaiselta...

Ab-c1/c2 tällä hetkellä tukiero on täysin mitätön, eli sillä ei kyllä tuotannon kannattavuutta ratkaista.

4-5 senttiä on kuitenkin litraa kohden ero. Riippuu toki näkökannasta tuo mitättömyys.

400-500€/lehmä/vuosi on mitätön ero, mutta auta armias jos hehtaarituki heittää vitosella eri tukialueilla 

520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.

Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 18.02.16 - klo:17:48

520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.

Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä.

Niinpäs näkyy olevankin nykyään.

Tukee pitää silti verrata meijemaitoon, ja se on aika harvalla yli 10 000l.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.02.16 - klo:17:49

400-500€/lehmä/vuosi on mitätön ero, mutta auta armias jos hehtaarituki heittää vitosella eri tukialueilla 

Osuma...

Tais olla vain sivuosuma.Tää oli bäskiltä normaalia proagria laskentaa:Lähtötiedot päin*****a, niin tuloskin on mitä sattuu.Ja vastuu on kuulijalla....

Lainaus käyttäjältä: mah - 18.02.16 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 18.02.16 - klo:17:48

520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.

Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä.

Niinpäs näkyy olevankin nykyään.

Tukee pitää silti verrata meijemaitoon, ja se on aika harvalla yli 10 000l.

Hyvä on. Sovitaanko tuoksi eroksi sitten vaikka 3 senttiä?

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 18.02.16 - klo:17:48

520€/turpa on kuitenkin yli 5,2 senttiä litra (kansallisen keskituotoksen mukaan) joten mistä tuo 4-5 senttiä tulee jos C1 tuki on 7,7 senttiä.

AB:n saaristossa tuki onkin jo parempi kuin Ceellä.

Meidän nautapolot eivät osaa lypsää kansalaisen keskituotannon mukaan, vaikka yritinkin ruokintaa halpuuttaa. Sieltä tuli itsellä 4,5 senttiä / litra vain
Mutta tuo on järkyttävä tieto, jos C1 tuki on vain 7,7 senttiä. Kun itse luulin tietäväni sen olevan 8,5 senttiä.

maksussa näky olleen 7,1 c 1 alue.

Helppo Se on c alueella suunnitella laajenusta kun on tuollaiset tuet, täällä on kokonaiset 0 snt tukea, repikää siitä ja rehuntekokelit on yhtä huonot ja arvaamattomat.