Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.01.16 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.01.16 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun 

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.

Jos kyse olisi optimitilasta niin ei se kauhean kaukana olisi todellisuudesta että sr ala olisi keskivertovuoden tarpeisiin ja sitten heinäkuun lopulla katsottaisi mikä on rehutilanne ja sen jälkeen ajettaisi tuoreviljaa niin paljon että oltaisi tavoitteessa. Tällöin olisi mahdollista myydä loput vaikka pystyyn tai jotain ja koko ala olisi tehokkaassa käytössä. Elokuun aikana näkisi jo vähän kolmannen sadon kasvua ja siitä voisi vetää johtopäätöksiä tohon viljan niittoon. Vaatisi vaan melkein neljät laakasiilot että koko sadon saisi kerralla piiloon.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 03.01.16 - klo:10:29

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.01.16 - klo:09:57

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.01.16 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun 

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.

Jos kyse olisi optimitilasta niin ei se kauhean kaukana olisi todellisuudesta että sr ala olisi keskivertovuoden tarpeisiin ja sitten heinäkuun lopulla katsottaisi mikä on rehutilanne ja sen jälkeen ajettaisi tuoreviljaa niin paljon että oltaisi tavoitteessa. Tällöin olisi mahdollista myydä loput vaikka pystyyn tai jotain ja koko ala olisi tehokkaassa käytössä. Elokuun aikana näkisi jo vähän kolmannen sadon kasvua ja siitä voisi vetää johtopäätöksiä tohon viljan niittoon. Vaatisi vaan melkein neljät laakasiilot että koko sadon saisi kerralla piiloon.

Käytännössä pitäisi olla neljä vähintään 10 metriä leveää siiloa joilla on pituuttavähintään 30-40 metriä ja korkeutta 4 metriä. Voisin kyllä tyytyä kunnon betoni kenttään mihin tekisi rehu aumat. Levittäs 12 metriä leveän muovin pohjalla, päälle ajas rehun ja polkis kunnolla jollain 20 tonnin kaivurilla. Sitten kääntäs muovin reunat päälle ja teipais uuden muovin. Lopuksi kaivurilla maata tai vanhaa rehua päälle metrin verran.

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö.

Sen ylimääräisen voi tunkea vaikka sinne minne aurinko ei paista. Oleellista on tässäkin ymmärtää mistä tulos lopulta tulee; ylimääräiset rehut ei sitä tapa, eikä viljatulot pelasta.

Ylimääräiset paalirehut ovat elinkeinolle aikamoinen imagohaitta. 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.01.16 - klo:09:57

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö.

Sen ylimääräisen voi tunkea vaikka sinne minne aurinko ei paista. Oleellista on tässäkin ymmärtää mistä tulos lopulta tulee; ylimääräiset rehut ei sitä tapa, eikä viljatulot pelasta.

Tietty määrä rehua tarvitaan, niin silloin se ylimääräinen toimii reservinä että katovuonna paaliin ja hyvänä vuonna puimurin kautta siiloon.

Säilörehu on siitä hyvää että se häviää ajan kanssa aivan itsestään mätänemällä.

Säilörehu on siitä hyvää että se häviää ajan kanssa aivan itsestään mätänemällä.

Mut kuoret ei. 

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 03.01.16 - klo:11:05

Säilörehu on siitä hyvää että se häviää ajan kanssa aivan itsestään mätänemällä.

Mut kuoret ei. 

Imagohaitta on vain viljelijä joka ei hoida hommiaan.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.01.16 - klo:09:57

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö.

Sen ylimääräisen voi tunkea vaikka sinne minne aurinko ei paista. Oleellista on tässäkin ymmärtää mistä tulos lopulta tulee; ylimääräiset rehut ei sitä tapa, eikä viljatulot pelasta.

Jos vaikka miettii 1000 paalin navettaa niin 10 % ylimääristä tarkoittaa 100 paalia ja 10 hehtaaria. Ylimääristen paalien arvo lienee jossain 5000 euron tietämillä ja saavuttamattomat tulot viljasta jossain 5000 kieppeillä myös. Perjaatteessa lannoitus ja työt on samaa luokkaa jos viljelee nurmea tai viljaa. Käytänössä tää väärä kasvilaji maksaa noin 10000 euroa joka vuosi. Jos taas ko lohko olisi kylvetty kauralle tai ohralle niin huonona vuonna ajais kaikki paaliin ja hyvänä vuonna puitattaisi ja mahdollisesti möisi niin tulos olisi kyllä ehdottomasti parempi.

Paremminhan tämä kyllä toimisi laakasiiloissa missä rehun äärä on helpompi arvioida ja sitä neljättä pienempää siiloa täyttäisi joko säilö rehulla tai viljalla

Ylimääräiset paalirehut ovat elinkeinolle aikamoinen imagohaitta. 

Olisi oikeasti aika tärkeää jaksaa kuskata vanhat paalit pois peltojen laidoilta joka vuosi. Tollainen paali kun on siisti yhden vuoden mutta seuraavan kesän ollessa se muuttuu likaiseksi ja epäsiistiksi vaikka rehu voi olla ihan hyvää.

Mitenkähän mä en ymmärrä tuota ylivuotisesta paalirehusta johtuvaa "tappiota". Parisen kymmentä vuotta tehnyt rehut paaliin ja joka vuonna on jäänyt ylivuotiseksi, joskus enemmän joskus vähemmän. Joskus jopa helpottanut toisten rehupulaa, osaksi ylivuotisten paalien avulla. Yhtään paalia ei ole pellonreunaan jäänyt eikä yhtään mettään nostettu, johtuen paalin iästä. Vielä tälle talvellekkin parin kuukauden ylivuotiset ja melko kuivat rehut, joten pakkasetkaan ei pelota. Ens. kesälle taitaa jäädä n. 4kk rehut, joten luottavaisin mielin ens kesän rehusadosta 

Olisi oikeasti aika tärkeää jaksaa kuskata vanhat paalit pois peltojen laidoilta joka vuosi. Tollainen paali kun on siisti yhden vuoden mutta seuraavan kesän ollessa se muuttuu likaiseksi ja epäsiistiksi vaikka rehu voi olla ihan hyvää.

Ookko sää nyt ihan tosissaan  Hyi pöly tarttunut muovin pintaan , yäk !

Mitenkähän mä en ymmärrä tuota ylivuotisesta paalirehusta johtuvaa "tappiota". Parisen kymmentä vuotta tehnyt rehut paaliin ja joka vuonna on jäänyt ylivuotiseksi, joskus enemmän joskus vähemmän. Joskus jopa helpottanut toisten rehupulaa, osaksi ylivuotisten paalien avulla. Yhtään paalia ei ole pellonreunaan jäänyt eikä yhtään mettään nostettu, johtuen paalin iästä. Vielä tälle talvellekkin parin kuukauden ylivuotiset ja melko kuivat rehut, joten pakkasetkaan ei pelota. Ens. kesälle taitaa jäädä n. 4kk rehut, joten luottavaisin mielin ens kesän rehusadosta 

Niin ittekin koita että vanhoja saisi syöttää lokakuulle mutta jos siitä viellä vähän varmistelee niin sitten on kyllä äkkiä tilanteessa että niitä on ylimääräisenä pitkin pitäjää.

Ja aika tarkkana saa olla että tulee kaikki edelliset pois ennen kuin uusia rupee syöttämään.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 03.01.16 - klo:12:22

Olisi oikeasti aika tärkeää jaksaa kuskata vanhat paalit pois peltojen laidoilta joka vuosi. Tollainen paali kun on siisti yhden vuoden mutta seuraavan kesän ollessa se muuttuu likaiseksi ja epäsiistiksi vaikka rehu voi olla ihan hyvää.

Ookko sää nyt ihan tosissaan  Hyi pöly tarttunut muovin pintaan , yäk !

Ei ne muo niin haittaa mutta kyllä ne oikeasti on monen mielestä epäsiistit jos pellon nurkissa lojuu vähän epämääräisyyksiä.

Pitää vain muistaa ensin pyrkiä syöttämään vanhemasta päästä pois rehut. Kyllä ne silleen häviää.