Lainaus käyttäjältä: Hervast - 30.12.15 - klo:12:51

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 29.12.15 - klo:18:43

Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Tämä kyllä kuulosta aikamoiselta legendalta. Olisikohan nimim. Hervastilla lisäinfoa?

juu ampukaa vain omaan jalkaanne kokoajan. Kyllä saisi sitten jos kaikki tuet poistettaisiin myös muutkin tuet muilta sektoreilta poistaa niinkuin tasapuolisuuden vuoksi. Ei Suomesta mitään Pohjoiskoreaa sentään rakenneta. Näitä muita tukimuotoja nyt sattuu olemaan vähän jos jonkinlaista . Asumistukea, työttömyyskorvausta, ansiosidonnaista jne.

juu ampukaa vain omaan jalkaanne kokoajan. Kyllä saisi sitten jos kaikki tuet poistettaisiin myös muutkin tuet muilta sektoreilta poistaa niinkuin tasapuolisuuden vuoksi. Ei Suomesta mitään Pohjoiskoreaa sentään rakenneta. Näitä muita tukimuotoja nyt sattuu olemaan vähän jos jonkinlaista . Asumistukea, työttömyyskorvausta, ansiosinaista jne.

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Reiskako - 30.12.15 - klo:21:57

juu ampukaa vain omaan jalkaanne kokoajan. Kyllä saisi sitten jos kaikki tuet poistettaisiin myös muutkin tuet muilta sektoreilta poistaa niinkuin tasapuolisuuden vuoksi. Ei Suomesta mitään Pohjoiskoreaa sentään rakenneta. Näitä muita tukimuotoja nyt sattuu olemaan vähän jos jonkinlaista . Asumistukea, työttömyyskorvausta, ansiosinaista jne.

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-

Tässä vaan käy lopulta silleen, että joudutaan koko yhteiskunta muovamaan uuteen uskoon. Päästään paljon helpommalla, kun tyydytään tähän nykyiseen systeemiin ja ajellaan ihan rauhassa tilanteeseen, että Suomelta on rahat totaalisen finito ja katellaan sitten, josko muutoshalukkuutta löytyisi joka rintamalta. Lähdetään rakentamaan uutta aivan (uudelta) pohjalta.

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-

Yhteiskuntahan tukee nyt mm. oman asunnon ostamista, jos otat siihen lainaa sekä sen asunnon siivousta ja remontointia, mikäli käytät
siihen ulkopuolista palkattua tekijää.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.12.15 - klo:22:06

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-

Yhteiskuntahan tukee nyt mm. oman asunnon ostamista, jos otat siihen lainaa sekä sen asunnon siivousta ja remontointia, mikäli käytät
siihen ulkopuolista palkattua tekijää.

Vuonna 201 tai aikaisemmin oli tosiaan 100% korot ja aikaisemmin oli vielä asuntovähennyksiä ym.

Aika laimeaa enää on. Ja tietenkin mahdolliset maatalouden yksityistaloudessa yhtä hyvin, hiukan suuruusluokkia :

Asuntolainan koroista vähennyskelpoista 55% , ja siitä vähennys  pääomatuloista -> tai alijäämähyvitys ansiotuloveroista( nuorelle ensias. 32%) kokonaisvähennys yleisimmin siis vain 16,5% koroista !

Maksimi alijäämähyvitys/pääomatuloverovähennys noin 1400€

Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus nuorelle
ASP korkotuki nuorelle 10 v  3,8% YLITTÄVÄN koron osalta.

Kotitalousvähennys omavastuu 100€, maksimisumma 2400, mikä vastaa noin 5500€ elinkeinonharjoittajalta ostettua ja
runsaat 6000€ palkatulta työläiseltä ostettua palvelutyötä.


-SS-

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 30.12.15 - klo:12:51

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 29.12.15 - klo:18:43

Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Mielestäni luin joskus että maailmalla jopa lisätään happoa lietteeseen ja sillä saadaan ravinteiden haihtumista hillittyä tehokkaasti. Se tukisi tuota ylläolevaa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 30.12.15 - klo:13:05

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 30.12.15 - klo:12:51

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 29.12.15 - klo:18:43

Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Tämä kyllä kuulosta aikamoiselta legendalta. Olisikohan nimim. Hervastilla lisäinfoa?

Valitettavasti minä en henkilökohtaisesti ollut pitämässä sitä luentoa, enkä edes kuuntelemassa. Itselläni ei koulutus eikä järki riitä noita asioita itse ynnäilemään, mutta kun tarjolla on tietoa joka osataan esittää kansantajuisesti, niin minäkin sen ymmärrän.
Ystäväni on kouluttautunut lääketieteen puolelle, mutta on harrastusmielessä ja kotitaustansa perusteella ollut ikänsä kiinnostunut luontoon liittyvästä biologiasta ja kemiasta. Hänellä myös riittää tietopohjaa miettiä koko prosessia alkaen siitä miten ravinteet ja hivenaineet kulkeutuvat maaperästä kasveihin ja sieltä ravintoketjun huipulle ihmisravinnoksi ja miten ne taas sitäkautta vaikuttavat ihmisen biologisissa prosesseissa. Ikääkin hänellä on senverran että on elänyt aikaa, jolloin keinolannoitteita ei ollut käytössä ja sitäkautta on vertailupohjaa tähän tehotuotannon aikaan.

Happosäilötty rehuhan on maittavampaa lypsykarjalle ja sitäkautta lisää tuotosta, mutta valitettavasti se myös rasittaa eläinten ruuansulatusta ja tekee eläimet herkemmiksi hivenainepuutoksille.

Lainaus käyttäjältä: timotej - 30.12.15 - klo:11:06

Lainaus käyttäjältä: +200 - 30.12.15 - klo:10:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 29.12.15 - klo:23:40

Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.

Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit.
Näkyykö se juurikaan hinnas   Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa

Suomessa keskitytään pelkästään tekniseen laatuun jopa kusetukseen asti. Muualla laatu mitataan makuhermoilla.

Mutta se on enemmänki teollisuuden ongelma,mihin tuottaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Vai meinaakko että esim skänsä voi viljellä paremmanmakuista kauraa.

Määräykset tulevat tietysti teollisuudelta ja viranomaisilta, niihin ei tuottaja pysty vaikuttamaan. Näillä määräyksillä onnistutaan tuottamaan erityisen mautonta sapuskaa, vaikka luonnonolosuhteet Suomessa antasivat erinomaisen kilkpailuedun nimenomaan makuhermojen kutittelemiseen. Tätä etua käyttävät nykyisin hyväkseen ainoastaan yksi kuminanviejä ja eräs hämeenkyröläinen yrtinkasvattaja. Kyllä kaurakin on Suomessa aivan omaa luokkaansa eteläisempiin maihin verrattuna, mutta bulkkina sitä täällä käsitellään.

Miten tuotetaan mautonta sapuskaa?? Ei lisätä kauraan tai kananmuniin tilalla suolaa??

Lainaus käyttäjältä: timotej - 30.12.15 - klo:11:06

Lainaus käyttäjältä: +200 - 30.12.15 - klo:10:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 29.12.15 - klo:23:40

Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.

Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit.
Näkyykö se juurikaan hinnas   Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa

Suomessa keskitytään pelkästään tekniseen laatuun jopa kusetukseen asti. Muualla laatu mitataan makuhermoilla.

Mutta se on enemmänki teollisuuden ongelma,mihin tuottaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Vai meinaakko että esim skänsä voi viljellä paremmanmakuista kauraa.

Katos vaan, sää  ihmettelet samaa kun minäkin.

Kasvinjalostuksessa haetaan määrää ja teknistä laatua. Maku ei ole jalostuksen kriteeri. Ja olisikin todella hankala mitata. Mutta... kyllä skänsä, niinkuin me muutkin voisimme viljellä paremman makuista kauraa, mutta teollisuus ei sitä halua, joten sitä ei kannata tuottaa.

Tosin itse pyrin tuottamaan juurikin teollisuuden haluamaa, eritysvaatimuksien mukaista maailman parasta Suomalaista kauraa vientimarkkinoille.

Kasvinjalostuksessa haetaan määrää ja teknistä laatua. Maku ei ole jalostuksen kriteeri. Ja olisikin todella hankala mitata. Mutta... kyllä skänsä, niinkuin me muutkin voisimme viljellä paremman makuista kauraa, mutta teollisuus ei sitä halua, joten sitä ei kannata tuottaa.

Tosin itse pyrin tuottamaan juurikin teollisuuden haluamaa, eritysvaatimuksien mukaista maailman parasta Suomalaista kauraa vientimarkkinoille.

Sama juttu lihapuolella. Syöntilaadusta ei makseta mitään ekstraa teollisuuden puolelta. Massat ja kasvut (kohta myös tilan sijainti) määrittävät tuottajahinnan. Suoramyynti tai jokin muu kanava on ainoa vaihtoehto saada todellista lisäarvoa muillekin näkökulmille tuotantoketjussa.

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.12.15 - klo:20:59

Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan...

  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.

Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 30.12.15 - klo:21:08

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.12.15 - klo:20:59

Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan...

  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.

Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...

Kovasti yritän päästä samaan tasoon, mutta tiukkaa tekee.