Lainaus käyttäjältä: antti-x - 29.12.15 - klo:18:43

Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 30.12.15 - klo:21:08

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.12.15 - klo:20:59

Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan...

  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.

Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...

En tiedä tukien suhteesta tuotantoon, mutta aika tinkaan on menneenä syksynä monet maitotilalliset odotelleet tukiaan, kun ei ole ollut rahaa tilillä. Että tarpeeseen tuet kai on sielläkin tulleet. Sitä en sitten tiedä, onko ne rahat käytetty tarpeelliseen, mistä tämä tukien odottelu on seurannut.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 01.01.16 - klo:06:26

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 30.12.15 - klo:21:08

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.12.15 - klo:20:59

Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan...

  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.

Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...

En tiedä tukien suhteesta tuotantoon, mutta aika tinkaan on menneenä syksynä monet maitotilalliset odotelleet tukiaan, kun ei ole ollut rahaa tilillä. Että tarpeeseen tuet kai on sielläkin tulleet. Sitä en sitten tiedä, onko ne rahat käytetty tarpeelliseen, mistä tämä tukien odottelu on seurannut.

Monella lainan maksut loppuvuodesta. Nyt kun maitotilit on pienentyneet, niin on jännitetty että riittääkö tuet laskuihin ja lainoihin. Itsellä onneksi lähtee lainat kuukausittain tai 4 kertaa vuodessa.

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 30.12.15 - klo:21:08

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.12.15 - klo:20:59

Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan...

  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.

Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...

Raha tulee suurelta osin hyvinvointituen ja nautapalkkion kautta joka ei ole riippuvainen pellon määrästä.

Lainaus käyttäjältä: sjk - 01.01.16 - klo:06:26

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 30.12.15 - klo:21:08

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 30.12.15 - klo:20:59

Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan...

  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.

Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...

Raha tulee suurelta osin hyvinvointituen ja nautapalkkion kautta joka ei ole riippuvainen pellon määrästä.

Ihan ruhtinaaliset 1000€ yhteensä! Ennen tuli jotain 13000€ EHT:tä. Tais olla vika kieros että haen EHT:n. Sillä ole enää mitään tekemistä eläinten hyvinvoinnin kanssa. Kaikki puolivuotta kesän aikana täyttävätkin vasikat on raahattava ulos vaikka eivät ehtisi olla kuin 2 päivää ulkona. Rakeneltava katoksia ja aitoja jossa semmoinen alle 6kk ikäinen ympäriinsä kimpoileva nauta pysyy ja olla puoli pataljoonaa porukkaa hommaan.

No se entinen EHK oli suora tulotuki ja tää nykyinen sentään vaatii jotain.

No se entinen EHK oli suora tulotuki ja tää nykyinen sentään vaatii jotain.

No joo. Jos helpolla 5k€ investoinilla sai vuodessa  10-15k€ tukea, niin tulotuki se olikin. Kiinteepohjaseen raapia navettaan missä ois ollut 100 eläinyksikköä ois tukea saanut 50k€ pelkästään siitä ettei ole ritilöitä.

https://tietopalvelu.mavi.fi/QvAJAXZfc/opendoc.htm?document=Published/raportointi.qvw&host=QVS%40qlik-ias&anonymous=true

Tuolta kun kattoo nautatiloja niin näkee tukimuodostuksen,
tosin puuttuu esim maidon pohj. tuki

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Juu, itse olen hieman karrikoidusti sitämieltä että luomu ilman kotieläimiä on pelleilyä. Halpojen lannoitteiden aikana ei ole ollut riittävää kannustinta miettiä tarkkaan sitä suhdetta mitä peltoon laitetaan ja mitä sieltä viedään sadon muodossa pois.

Ennenmuinoin viljely oli työvaltaista kun koneita tai keinolannoitteita ei ollut käytössä ja silti viljelijät pärjäsivät. Nyt on koneet jokalähtöön ja työtuntien määrä minimoitu, mutta silti toimeentulo vaan heikkenee entisestään.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Juu, itse olen hieman karrikoidusti sitämieltä että luomu ilman kotieläimiä on pelleilyä. Halpojen lannoitteiden aikana ei ole ollut riittävää kannustinta miettiä tarkkaan sitä suhdetta mitä peltoon laitetaan ja mitä sieltä viedään sadon muodossa pois.

Ennenmuinoin viljely oli työvaltaista kun koneita tai keinolannoitteita ei ollut käytössä ja silti viljelijät pärjäsivät. Nyt on koneet jokalähtöön ja työtuntien määrä minimoitu, mutta silti toimeentulo vaan heikkenee entisestään.

 On juostava kovempaa että pysyisi edes paikallaan.

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun 

mutta se on kiva systeemi saada ylituotantoa poistettua eun alueelta.   helpoimmin höpläytettävät lopettaa nopeimmin...                   on se vaan ihme että ruottin elintarvikevienti on puolet suurempi kuin meillä ja heillä on hyvät prändit millä markkinoida.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun 

No joo. Sekin on tutkittu että jos eka sato tehdään vanhana ja toka sato normaalisti. Sit ylimäärä pelto laitetaan viljalle, niin tulos onkin yllättäen sama. Tosin tuo tutkimus tehtiin silloin kun viljanhinta oli kova.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun 

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.01.16 - klo:13:18

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun 

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.