Agronet

Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: vms1 - 29.12.15 - klo:18:01

Otsikko: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 29.12.15 - klo:18:01
Mulla olisi kaksi ehdotusta eli toinen olisi että poistettaisi tuet globaalisti tai sitten rajaverot käyttöön jotta kaikille olisi samat edellytykset. Toinen olisi että pelloille pitäisi keksiä joku tuottava bulkkituote kuten energian tuotanto siten että elintarvikkeille saataisi alituotantoa. Silloin ruvettaisi oikeasti arvostamaan niitä jotka ruokaa tuottaisi. Ongelma vaan on että silloin poistuisi myös sääntelyn mahdollisuus jonka takia nykyiset tuet on olemassa. Mitä mieltä muut on asioista.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 29.12.15 - klo:18:43
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?

Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.



Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Oksa - 29.12.15 - klo:19:11
mutta tuohan veisi pohjan koko kusetusjutulta.  ja kuka sellaista nyt haluaisi?  ei ainakaan joku valtion rakas instanssi!    kyllä sitä männään tällä näennäissuojelu/viljely linjalla seuraaviin kovapanosammuntoihin rajoilla jonka jälkeen taas tehotuotanto on pop!
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: ht - 29.12.15 - klo:20:43
Millos nää kovapanosammunnat alkaa?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: alpo10 - 29.12.15 - klo:22:05
Mulla olisi kaksi ehdotusta eli toinen olisi että poistettaisi tuet globaalisti tai sitten rajaverot käyttöön jotta kaikille olisi samat edellytykset. Toinen olisi että pelloille pitäisi keksiä joku tuottava bulkkituote kuten energian tuotanto siten että elintarvikkeille saataisi alituotantoa. Silloin ruvettaisi oikeasti arvostamaan niitä jotka ruokaa tuottaisi. Ongelma vaan on että silloin poistuisi myös sääntelyn mahdollisuus jonka takia nykyiset tuet on olemassa. Mitä mieltä muut on asioista.
tukien poisto globaalisti ei ole realistinen vaihtoehto, ei edes pelkiltä viljatiloilta, vaikka moni niin haluaisi :)

toinenkaan ehdotus ei ole realistinen, koska tukijärjestelmän ydin on juuri siinä, että tuotantoa pitää olla....alkuun oli sadonkorjuuvelvoite, nyt luomuun ollaan vaaditaan myös ns kauppakasvien velvoitetta eli itsensä elättäminen luomulla ei riittäisi. Pienessä mittakaavassa energiaa kyllä voi tuottaa, mutta se ei voi uhata elintarviketeollisuutta ja omavaraisuutta koskaan. Näillä siis mennään...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 29.12.15 - klo:22:16
Kyse on kait vähän että mitä viljelijät voi tehdä oman elantonsa puolesta. Äkkiseltään yhteiskunta koittaa pitää tätä porukkaa liekassaan jos vaan pystyy koska ruuan saanti on yhteiskunnalle yksi tärkeimmistä jutuista. Kuitenkin epäilen että että viljelijöiden on itse tehtävä siirrot jos haluavat parannuksia. Siinä joku energiatuotanto pellolla missä on samantasoinen kate kuin viljalla saadan eloa päätöksiin.

Yksi millä asiat saadaan järjestykseen on osuuskunta joka pitää tuotteen hallinnassa kunnes kuluttaja sen ostaa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 29.12.15 - klo:22:22
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..

Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...

Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen  :D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: wolfheartscry - 29.12.15 - klo:22:26
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..

Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...

Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen  :D
Em. asiat kun tekee sekä viljelijä että hallinto.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 29.12.15 - klo:22:31
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..

Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...

Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen  :D
Em. asiat kun tekee sekä viljelijä että hallinto.

Sama hallinto ja samat säännöt on noillakin jotka pärjäävät, joten jospa se syy olisikin vaan siinä omassa toimintatavassa  ???
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: wolfheartscry - 29.12.15 - klo:22:50
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..

Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...

Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen  :D
Em. asiat kun tekee sekä viljelijä että hallinto.

Sama hallinto ja samat säännöt on noillakin jotka pärjäävät, joten jospa se syy olisikin vaan siinä omassa toimintatavassa  ???
Selvähän se, mutta ajattelin tuolla järjellä myös sitä, että tuoko sääntöviidakossa kahlaaminen ja pilkunnussiminen lisäarvoa kansakunnan tasolla, vaikka paras neljännes tekeekin tulosta tai pärjää niin sanotusti hyvin. Kyllä kai tietysti jonkinlaista vaikutusta kansantalouteen on sillä, että hallinnossa ihmiset käy töissä ja saavat siitä palkkaa. Kansantaloustiede ei tosin ole mun vahvinta alaa, kun en pääsykokeisiinkaan aikanaan saanut luettua yhtäkään kirjaa loppuun. Enkä nyt ole ihan varma, mitä "järkeä" tällä aloituksella sitten lopulta haettiin tähän maatalouteen.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 29.12.15 - klo:23:40
Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: +200 - 30.12.15 - klo:10:47
Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.
Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit. 8)
Näkyykö se juurikaan hinnas :-\  Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa :-\
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: timotej - 30.12.15 - klo:11:06
Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.
Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit. 8)
Näkyykö se juurikaan hinnas :-\  Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa :-\
Suomessa keskitytään pelkästään tekniseen laatuun jopa kusetukseen asti. Muualla laatu mitataan makuhermoilla.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Peltola - 30.12.15 - klo:11:12
Mulla olisi kaksi ehdotusta eli toinen olisi että poistettaisi tuet globaalisti tai sitten rajaverot käyttöön jotta kaikille olisi samat edellytykset. Toinen olisi että pelloille pitäisi keksiä joku tuottava bulkkituote kuten energian tuotanto siten että elintarvikkeille saataisi alituotantoa. Silloin ruvettaisi oikeasti arvostamaan niitä jotka ruokaa tuottaisi. Ongelma vaan on että silloin poistuisi myös sääntelyn mahdollisuus jonka takia nykyiset tuet on olemassa. Mitä mieltä muut on asioista.

Utopistisimmasta päästä lähdit liikkeelle. Kyllähän tietysti suomalaiset voisivat kokeilla pelastaa maailmaa tässäkin ensimmäisenä omaksi vahingokseen.
Isällä oli parhaat ajat 70-luvulla, jonka jälkeen joka vuosikymmenellä on ollut edellisellä parempi tulos maataloudessa kuin seuraavalla.
Nälkä tai kriisi (joita en todellakaan toivo) ovat asioita, jotka saavat maatalouden nousuun. Niin kauan kuin Prisman hyllyllä riittää rajattomasti halpaa kärryyn laitettavaa, ei muutosta tule. Odotin pari vuosikymmentä ja aloin ottaa toimeentulon muualta samalla optimoiden hullun tukipolitiikan (joka kaatuu jossain vaiheessa). Kannattamattoman tuotannon lisäämisen oravanpyörästä pääsin hyppäämään pois.

Pellon käytölle tosin alkaa olla pian kilpailijoita. Pari vuotta vielä hömppäheinää, sen jälkeen jatkoa biomassojen kaasutuotannolla. Helpi ja paju floppasivat, mutta uusia ideoita tulee, kunhan öljy kallistuu tai sen käyttöä rajoitetaan pakolla tai verolla hullusta ilmastosopimuksesta johtuen. Ilmastosopimus muuten pitää öljyn hinnan alhaalla ja öljyn käytön rajoitukset vaativat melkoista luovuutta sopimukseen kuuluvilta mailta. Ja silloin sopimuksettomat pääsee tuottamaan asioita erittäin edullisella öljyllä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 30.12.15 - klo:11:37
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..

Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...

Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen  :D
Em. asiat kun tekee sekä viljelijä että hallinto.

Sama hallinto ja samat säännöt on noillakin jotka pärjäävät, joten jospa se syy olisikin vaan siinä omassa toimintatavassa  ???

Vemssi jo vastasikin että ei kyseessä aina ole se, pystyykö jossain annetussa systeemissä luovimaan eteenpäin kannattavasti. Vaan kyse on siitä, onko se systeemi ylipäänsä järkevä ja motivoiva ja tosiaan kansantaloudelle, ympäristölle ja muille tahoille optimaalinen. Sinulla tuntuu olevan se käsitys että byrokraatin keksimät systeemit ovat aina oikeassa eikä niitä pidä kritisoida koska monet niihin pystyvät aina joten kuten sopeutumaan ja tienaamaan, vaikka itse systeemi tuntuisi kuinka tyhmältä.  :-\

(Esimerkiksi taas kävi ilmi että rahaa ei olekaan enää tarjota kaikkeen siihen hömppään jota joku oli keksinyt tämän eurostoliiton kiistatta byrokraattisimman provinssin tuoreimpaan viisivuotissuunnitelmaan. Ja joka tapauksessa nyt sitten on paljon lohkoja jotka saattavat olla täysin tasaisia ja vain lyhimmästä laidastaan rajautua johonkin valtaojaan, ja ovat nyt sen valtaojan sujelemiseksi tosi hyvin tuetulla hömppäheinällä vielä 500 metriä kauempanakin.  Mutta samaan aikaan niillä joilla on paljon nurmea, ei voi enää olla suojavyöhykkeitä vaikka aiemmin oli, siis ainakaan Eteläsuomessa koska ovat vapautettuja viherryttämisestä , eli on hyvä hetki kyntää ylös ja uudistaa kunnon myrkyillä ja lainnoituksella ne jyrkähköt rantalaitumet. Toisaalta joka tapauksessa pitää kynnellä nurmia ettei joku käsittämätön pysyvän nurmen status iskisi päälle. :) )
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 30.12.15 - klo:12:41
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..

Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...

Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen  :D
Em. asiat kun tekee sekä viljelijä että hallinto.

Sama hallinto ja samat säännöt on noillakin jotka pärjäävät, joten jospa se syy olisikin vaan siinä omassa toimintatavassa  ???

Vemssi jo vastasikin että ei kyseessä aina ole se, pystyykö jossain annetussa systeemissä luovimaan eteenpäin kannattavasti. Vaan kyse on siitä, onko se systeemi ylipäänsä järkevä ja motivoiva ja tosiaan kansantaloudelle, ympäristölle ja muille tahoille optimaalinen. Sinulla tuntuu olevan se käsitys että byrokraatin keksimät systeemit ovat aina oikeassa eikä niitä pidä kritisoida koska monet niihin pystyvät aina joten kuten sopeutumaan ja tienaamaan, vaikka itse systeemi tuntuisi kuinka tyhmältä.  :-\

(Esimerkiksi taas kävi ilmi että rahaa ei olekaan enää tarjota kaikkeen siihen hömppään jota joku oli keksinyt tämän eurostoliiton kiistatta byrokraattisimman provinssin tuoreimpaan viisivuotissuunnitelmaan. Ja joka tapauksessa nyt sitten on paljon lohkoja jotka saattavat olla täysin tasaisia ja vain lyhimmästä laidastaan rajautua johonkin valtaojaan, ja ovat nyt sen valtaojan sujelemiseksi tosi hyvin tuetulla hömppäheinällä vielä 500 metriä kauempanakin.  Mutta samaan aikaan niillä joilla on paljon nurmea, ei voi enää olla suojavyöhykkeitä vaikka aiemmin oli, siis ainakaan Eteläsuomessa koska ovat vapautettuja viherryttämisestä , eli on hyvä hetki kyntää ylös ja uudistaa kunnon myrkyillä ja lainnoituksella ne jyrkähköt rantalaitumet. Toisaalta joka tapauksessa pitää kynnellä nurmia ettei joku käsittämätön pysyvän nurmen status iskisi päälle. :) )

Tää uusi lomitusasetus menee samaan kategoriaan. Yrittäjä lähettää kunnalle laskun mikä tietysti on se 26,5€/tunti, eli suurin mahdolinen korvaus itsejärjestetystä lomituksesta. Sitten yritääjä lähettää laskun ALV:stä lomitettavalle ja jos sijaisavusta kyse niin kunta lähettää laskun sijaisapumaksusta. Sitten ettei homma kävisi helpoksi, niin viljeliän ja yrittäjälomittajan on toimitettava työsopimus, tuntikirjanpito ja selvitys tehdyistä töistä kuntaan.

Nykyään se on mennyt niin että viljeliä ja yrittäjä sopii korvauksen. Viljeliä hakee korvauksen ja maksaa yrittäjän laskun yrittäjälle.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Hervast - 30.12.15 - klo:12:51
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 30.12.15 - klo:13:05
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: +200 - 30.12.15 - klo:13:36
Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.
Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit. 8)
Näkyykö se juurikaan hinnas :-\  Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa :-\
Suomessa keskitytään pelkästään tekniseen laatuun jopa kusetukseen asti. Muualla laatu mitataan makuhermoilla.
Mutta se on enemmänki teollisuuden ongelma,mihin tuottaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Vai meinaakko että esim skänsä voi viljellä paremmanmakuista kauraa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 30.12.15 - klo:14:00
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

250 kg lannoite typpeä tarvii 1000kg kalkkia että ph pysyy tasapainossa. Kun lannoitetyppi jätetään pois, niin kalkitustarve pienenee ja liete on lievästi emäksistä. Todenäköisesti sen verran että se neutralisoi turpeen happamuuden reilusti. Mullakin on PH.t nouseet vaivihkaa viimeisen 10 vuoden aikan joista olen ollut apout 8 vuotta luomussa. Enkä ole erityisemmin ajanut kalkkia tai kalkitusaineita muuta kuin kyntö vaiheessa nykyisin ja on pitänyt siirtyä biotiittiin ettei nouse ph liian korkeaksi ja saa kalia peltoon lisää kalsiumin kanssa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: SKN - 30.12.15 - klo:14:10
Termiksellä on käytetty sitä polttojätettä jota kuonaksi kutsutaan. Helvetin hidasta vaikuttamaan mutta on toki edullista.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 30.12.15 - klo:14:18
Termiksellä on käytetty sitä polttojätettä jota kuonaksi kutsutaan. Helvetin hidasta vaikuttamaan mutta on toki edullista.

Sitäkin pitää nykyään pinsetillä laittaa ettei ph vallan karkaa! ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: mah - 30.12.15 - klo:15:17
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Otsakkeen asiaan ei mitenkään ehkä liity, mutta liemiruokasikalat taitaa käyttää happoa melkoisia määriä? Aiemmin parin sikaukkelin kanssa tilasin happoja kimpassa ja omat määrät olivat alle puolet heidän tilaamista määristä. :-X
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: wolfheartscry - 30.12.15 - klo:20:27
Tän päivän maastullissa Susanna Koski suomi aika kärkkäästi taas mavia. Ihan asiaakin oli. Kukahan se kirjoitukset kirjoittaa? Vai kirjoittiko kenties itse tuon jutun? Hyvä sinällään, että joku uskaltaa arvostella lähes valtio valtiossa asemaan noussutta järjestelmää/virastoa. Mikähän tietotekniikkafirma rahastaa sen tekstissä mainitun 14 M€/vuosi, joka on mavin atk-budjetin suuruus. Saiskohan jostain muualta edullisemmin tai edes samaan hintaan toimivampaa tuotetta.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: SKN - 30.12.15 - klo:20:32
Tän päivän maastullissa Susanna Koski suomi aika kärkkäästi taas mavia. Ihan asiaakin oli. Kukahan se kirjoitukset kirjoittaa? Vai kirjoittiko kenties itse tuon jutun? Hyvä sinällään, että joku uskaltaa arvostella lähes valtio valtiossa asemaan noussutta järjestelmää/virastoa. Mikähän tietotekniikkafirma rahastaa sen tekstissä mainitun 14 M€/vuosi, joka on mavin atk-budjetin suuruus. Saiskohan jostain muualta edullisemmin tai edes samaan hintaan toimivampaa tuotetta.

Suski on cool.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Naturalis - 30.12.15 - klo:20:59
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Hervast - 30.12.15 - klo:21:03
Tän päivän maastullissa Susanna Koski suomi aika kärkkäästi taas mavia. Ihan asiaakin oli. Kukahan se kirjoitukset kirjoittaa? Vai kirjoittiko kenties itse tuon jutun? Hyvä sinällään, että joku uskaltaa arvostella lähes valtio valtiossa asemaan noussutta järjestelmää/virastoa. Mikähän tietotekniikkafirma rahastaa sen tekstissä mainitun 14 M€/vuosi, joka on mavin atk-budjetin suuruus. Saiskohan jostain muualta edullisemmin tai edes samaan hintaan toimivampaa tuotetta.

Siellon todennäköisesti käytössä joku jeesuksen vanha ohjelmisto, jota ei osaa "viritellä" kuin yksi firma, joka sitten saa tehtäväkseen koodailla päivitykset noihin käytettäviin ohjelmiin. Taivas on vain rajana työtuntien laskutuksessa...

Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: sorjone - 30.12.15 - klo:21:08
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: kaaleppi - 30.12.15 - klo:21:13
Maatalouteen saadaan järkeä siirtymällä vapaaseen markkinatalouteen tälläkin alalla. Pois kaikki sääntely paitsi tuotantopanosten ja lopputuoteiden turvallisuuden ja terveydellisyyden laadunvalvonta sekä pakolliset alkuperämerkinnät ja täydellinen tuoteseloste saataville vähintään nettiin. Kaikki tuet pois ja kaikki protektionismi seis, kaikissa muodoissaan ja kaikilla verukkeilla ja kiertoteillä toteutettuna.

Tuotanto keskittyy bulkin osalta yksittäisten ihmisten ja ryhmien eduista ja ininöistä piittaamatta sinne missä se kannattaa. Se on yleiseksi hyväksi.

Erikoistuotteita tai muuten bulkista poikkeavaa tavaraa haluavat kuluttajaryhmät voivat perustaa omia akkreditointiyhdistyksiään valvomaan tuottajia, jotka päättävät tuottaa heidän omat standardinsa täyttävää tavaraa. Tällaisia yhdistyksiä ja standardeja olisi lukemattomia, ne kilpailisivat keskenään ja parhaat yleistyisivät. Standardit itsessään ja niiden valvonta olisivat juuri sellaisia kuin kukaan tuottaja käytännössä haluaa tarjotusta hinnasta sitoutua noudattamaan ja kuluttaja maksamaan.

Kaikki byrokratia ja valvonta jolla ei ole virkaa ja joka on olemassa vain näön vuoksi tai erilaisina verukkeina poistuisi ja niiden parissa työskentelevät parasiitit vapautuisivat työmarkkinoille "oikeisiin" töihin.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:21:25
Uuden-Seelannin "uudelleen käyttöön tulleet" maataloustuet lienevät melko uutisankka,
kokonaismäärä on melko pieni per bkt, varsinkin kun se bkt muodostuu siitä
maatalousviennistä.  Siellä näyttäisi olevan ympäristöinvestointeihin tukea, niin
kuin useimmissa maissa, joissa on tämä ympäristön puhtausbuumi päällänsä.

Varsinaista maataloustuotantoa ei tuotantotuilla eikä pinta-alatuilla paljon edelleenkään tueta.

Pikku-uutisilla on tapana muuttua, niin kuin sillä Ruotsin uutisella
15 tuulivoimalan kaatumisesta, joka uutinen osoittautuikin yksittäistapaukseksi,
noin 30 myllyn joukossa numeron 15  , eli yhden roottorin kaatumiseksi. Onhan se paha
asia sekin, mutta 15 kpl eli 50% on melko paljon verrattuna todelliseen ,
1/30 , eli noin 3% vahinkoon.

-SS-
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: junttieinari - 30.12.15 - klo:21:47
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Tämä kyllä kuulosta aikamoiselta legendalta. Olisikohan nimim. Hervastilla lisäinfoa? :o
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Reiskako - 30.12.15 - klo:21:57
juu ampukaa vain omaan jalkaanne kokoajan. Kyllä saisi sitten jos kaikki tuet poistettaisiin myös muutkin tuet muilta sektoreilta poistaa niinkuin tasapuolisuuden vuoksi. Ei Suomesta mitään Pohjoiskoreaa sentään rakenneta. Näitä muita tukimuotoja nyt sattuu olemaan vähän jos jonkinlaista . Asumistukea, työttömyyskorvausta, ansiosidonnaista jne.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:22:06
juu ampukaa vain omaan jalkaanne kokoajan. Kyllä saisi sitten jos kaikki tuet poistettaisiin myös muutkin tuet muilta sektoreilta poistaa niinkuin tasapuolisuuden vuoksi. Ei Suomesta mitään Pohjoiskoreaa sentään rakenneta. Näitä muita tukimuotoja nyt sattuu olemaan vähän jos jonkinlaista . Asumistukea, työttömyyskorvausta, ansiosinaista jne.

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: wolfheartscry - 30.12.15 - klo:22:40
juu ampukaa vain omaan jalkaanne kokoajan. Kyllä saisi sitten jos kaikki tuet poistettaisiin myös muutkin tuet muilta sektoreilta poistaa niinkuin tasapuolisuuden vuoksi. Ei Suomesta mitään Pohjoiskoreaa sentään rakenneta. Näitä muita tukimuotoja nyt sattuu olemaan vähän jos jonkinlaista . Asumistukea, työttömyyskorvausta, ansiosinaista jne.

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-
Tässä vaan käy lopulta silleen, että joudutaan koko yhteiskunta muovamaan uuteen uskoon. Päästään paljon helpommalla, kun tyydytään tähän nykyiseen systeemiin ja ajellaan ihan rauhassa tilanteeseen, että Suomelta on rahat totaalisen finito ja katellaan sitten, josko muutoshalukkuutta löytyisi joka rintamalta. Lähdetään rakentamaan uutta aivan (uudelta) pohjalta.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 30.12.15 - klo:22:57

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-

Yhteiskuntahan tukee nyt mm. oman asunnon ostamista, jos otat siihen lainaa sekä sen asunnon siivousta ja remontointia, mikäli käytät
siihen ulkopuolista palkattua tekijää.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: -SS- - 30.12.15 - klo:23:48

No asumistuesta, opintotuesta, päivähoidon tuesta, ansiosidonnaisista etuuksista, ja harkinnanvaraisista avustuksista, ym. ym.  on tosiaan tullut muuallakin yhteiskunnassa kuristava päsmäri eikä vaikeiden aikojen yli auttava kumppani. Tukahduttaa koko Suomen kohta, nimenomaan tuo tukipainotteisuus läpi koko yhteiskunnan.

Koska jokaiselta, jolta meinataan ottaa hiukankin jotain tukia vähemmäksi, ajattelee joutuvansa kaiken maksumieheksi, mikä on se pölhö ajatusvinksahdus tässä pelissä. Siksi mistään ei voi tinkiä eikä eikä edes kokeeksi ajatella asioita uudelleen.

-SS-

Yhteiskuntahan tukee nyt mm. oman asunnon ostamista, jos otat siihen lainaa sekä sen asunnon siivousta ja remontointia, mikäli käytät
siihen ulkopuolista palkattua tekijää.

Vuonna 201 tai aikaisemmin oli tosiaan 100% korot ja aikaisemmin oli vielä asuntovähennyksiä ym.

Aika laimeaa enää on. Ja tietenkin mahdolliset maatalouden yksityistaloudessa yhtä hyvin, hiukan suuruusluokkia :

Asuntolainan koroista vähennyskelpoista 55% , ja siitä vähennys  pääomatuloista -> tai alijäämähyvitys ansiotuloveroista( nuorelle ensias. 32%) kokonaisvähennys yleisimmin siis vain 16,5% koroista !

Maksimi alijäämähyvitys/pääomatuloverovähennys noin 1400€

Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus nuorelle
ASP korkotuki nuorelle 10 v  3,8% YLITTÄVÄN koron osalta.

Kotitalousvähennys omavastuu 100€, maksimisumma 2400, mikä vastaa noin 5500€ elinkeinonharjoittajalta ostettua ja
runsaat 6000€ palkatulta työläiseltä ostettua palvelutyötä.


-SS-
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Becka - 30.12.15 - klo:23:52
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Mielestäni luin joskus että maailmalla jopa lisätään happoa lietteeseen ja sillä saadaan ravinteiden haihtumista hillittyä tehokkaasti. Se tukisi tuota ylläolevaa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Hervast - 31.12.15 - klo:00:21
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.

Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin :)

Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?


(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)

Tämä kyllä kuulosta aikamoiselta legendalta. Olisikohan nimim. Hervastilla lisäinfoa? :o

Valitettavasti minä en henkilökohtaisesti ollut pitämässä sitä luentoa, enkä edes kuuntelemassa. Itselläni ei koulutus eikä järki riitä noita asioita itse ynnäilemään, mutta kun tarjolla on tietoa joka osataan esittää kansantajuisesti, niin minäkin sen ymmärrän.
Ystäväni on kouluttautunut lääketieteen puolelle, mutta on harrastusmielessä ja kotitaustansa perusteella ollut ikänsä kiinnostunut luontoon liittyvästä biologiasta ja kemiasta. Hänellä myös riittää tietopohjaa miettiä koko prosessia alkaen siitä miten ravinteet ja hivenaineet kulkeutuvat maaperästä kasveihin ja sieltä ravintoketjun huipulle ihmisravinnoksi ja miten ne taas sitäkautta vaikuttavat ihmisen biologisissa prosesseissa. Ikääkin hänellä on senverran että on elänyt aikaa, jolloin keinolannoitteita ei ollut käytössä ja sitäkautta on vertailupohjaa tähän tehotuotannon aikaan.

Happosäilötty rehuhan on maittavampaa lypsykarjalle ja sitäkautta lisää tuotosta, mutta valitettavasti se myös rasittaa eläinten ruuansulatusta ja tekee eläimet herkemmiksi hivenainepuutoksille.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: timotej - 31.12.15 - klo:07:17
Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.
Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit. 8)
Näkyykö se juurikaan hinnas :-\  Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa :-\
Suomessa keskitytään pelkästään tekniseen laatuun jopa kusetukseen asti. Muualla laatu mitataan makuhermoilla.
Mutta se on enemmänki teollisuuden ongelma,mihin tuottaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Vai meinaakko että esim skänsä voi viljellä paremmanmakuista kauraa.
Määräykset tulevat tietysti teollisuudelta ja viranomaisilta, niihin ei tuottaja pysty vaikuttamaan. Näillä määräyksillä onnistutaan tuottamaan erityisen mautonta sapuskaa, vaikka luonnonolosuhteet Suomessa antasivat erinomaisen kilkpailuedun nimenomaan makuhermojen kutittelemiseen. Tätä etua käyttävät nykyisin hyväkseen ainoastaan yksi kuminanviejä ja eräs hämeenkyröläinen yrtinkasvattaja. Kyllä kaurakin on Suomessa aivan omaa luokkaansa eteläisempiin maihin verrattuna, mutta bulkkina sitä täällä käsitellään.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: SKN - 31.12.15 - klo:07:26
Miten tuotetaan mautonta sapuskaa?? Ei lisätä kauraan tai kananmuniin tilalla suolaa?????



Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: SKN - 31.12.15 - klo:07:27
Ei ole välttämättä kyse siitä että ei pärjää. Kyse on enemmänkin siitä että alalla ei ole hirveästi arvostusta ja sitä voidaan kyykyttää ihan miten sattuu. Lisäksi sen siivellä elää paljon loisia. Tärkeä olisi saada takaisin se tekemisen meininki ja päästä siitä kaikesta tyhmästä mitä ala riivaa.

Toivottavasti silloin sekä viljelijöitä palvelevat yritykset nostaisivat palvelutasoa sekä viljelijät nostaisi omien tuotteiden laatua jotta kuluttaja voisi oikeasti kokea maksavansa laadusta.

Toki tietyt lainsäädännöt esimerkiksi eläintenpidosta pitäisi olla ja ehkä tietyt myös peltopuolelle mutta väärinkäytökset hoidettaisi ellin ja poliisin toimesta eikä sekotettaisi tukia ja byrokratiaa asiaan.

ehkä ollaan kohta sen tosiasian edessä että viittiikö nuoret lähteä tälle varsin mielekkäälle alalle kun pääasia ei ole kylvää ja korjata vaan merkata kylvö ja korjuupäivä paperille. Lisäksi pitää huoli että ruiskutustutkinto ja kaikki tukilaput on haettu oikein. Lopuksi viellä jännittää koko kesä että sattuuko kukaan huomaamaan sitä märkää länttiä pellolla joka tuli kylvökoneella kierrettyä.
Skänsä tuottaa erittäin laadukasta viljaa,Anttix tuottaa euroopan parasta maitoa kun mitataan solut ja bakteerit. 8)
Näkyykö se juurikaan hinnas :-\  Tarvittisko viljelijöiden enää laatua parantaa :-\
Suomessa keskitytään pelkästään tekniseen laatuun jopa kusetukseen asti. Muualla laatu mitataan makuhermoilla.
Mutta se on enemmänki teollisuuden ongelma,mihin tuottaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Vai meinaakko että esim skänsä voi viljellä paremmanmakuista kauraa.

Katos vaan, sää  ihmettelet samaa kun minäkin.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Don Essex - 31.12.15 - klo:07:39
Kasvinjalostuksessa haetaan määrää ja teknistä laatua. Maku ei ole jalostuksen kriteeri. Ja olisikin todella hankala mitata. Mutta... kyllä skänsä, niinkuin me muutkin voisimme viljellä paremman makuista kauraa, mutta teollisuus ei sitä halua, joten sitä ei kannata tuottaa.

Tosin itse pyrin tuottamaan juurikin teollisuuden haluamaa, eritysvaatimuksien mukaista maailman parasta Suomalaista kauraa vientimarkkinoille.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: wolfheartscry - 31.12.15 - klo:08:29
Kasvinjalostuksessa haetaan määrää ja teknistä laatua. Maku ei ole jalostuksen kriteeri. Ja olisikin todella hankala mitata. Mutta... kyllä skänsä, niinkuin me muutkin voisimme viljellä paremman makuista kauraa, mutta teollisuus ei sitä halua, joten sitä ei kannata tuottaa.

Tosin itse pyrin tuottamaan juurikin teollisuuden haluamaa, eritysvaatimuksien mukaista maailman parasta Suomalaista kauraa vientimarkkinoille.
Sama juttu lihapuolella. Syöntilaadusta ei makseta mitään ekstraa teollisuuden puolelta. Massat ja kasvut (kohta myös tilan sijainti) määrittävät tuottajahinnan. Suoramyynti tai jokin muu kanava on ainoa vaihtoehto saada todellista lisäarvoa muillekin näkökulmille tuotantoketjussa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: sjk - 01.01.16 - klo:06:26
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 01.01.16 - klo:07:26
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...

Kovasti yritän päästä samaan tasoon, mutta tiukkaa tekee.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: optimisti - 01.01.16 - klo:07:45
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.

Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.

Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.

Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: wolfheartscry - 01.01.16 - klo:09:00
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...
En tiedä tukien suhteesta tuotantoon, mutta aika tinkaan on menneenä syksynä monet maitotilalliset odotelleet tukiaan, kun ei ole ollut rahaa tilillä. Että tarpeeseen tuet kai on sielläkin tulleet. Sitä en sitten tiedä, onko ne rahat käytetty tarpeelliseen, mistä tämä tukien odottelu on seurannut.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 01.01.16 - klo:09:35
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...
En tiedä tukien suhteesta tuotantoon, mutta aika tinkaan on menneenä syksynä monet maitotilalliset odotelleet tukiaan, kun ei ole ollut rahaa tilillä. Että tarpeeseen tuet kai on sielläkin tulleet. Sitä en sitten tiedä, onko ne rahat käytetty tarpeelliseen, mistä tämä tukien odottelu on seurannut.

Monella lainan maksut loppuvuodesta. Nyt kun maitotilit on pienentyneet, niin on jännitetty että riittääkö tuet laskuihin ja lainoihin. Itsellä onneksi lähtee lainat kuukausittain tai 4 kertaa vuodessa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: mx - 01.01.16 - klo:11:20
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...
Raha tulee suurelta osin hyvinvointituen ja nautapalkkion kautta joka ei ole riippuvainen pellon määrästä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 01.01.16 - klo:11:49
Pelloille sama tuki oli sitten kasvitila tai eläintila ja eläimet on vaan peltotuotteiden(rehu) jatkojalostusta eli ei lisätukia ollenkaan... 8)
  Kyllä tää homma on saatava yksinkertaisemmaksi, yhdet tuet peltoviljelyyn ja eläinpuoli tuotannon mukaan.  On se kumma miten tää kaaos on saatu aikaan ja maito vaan haluu vielä ruokakupongitkin.
Taitaa vaan monella maitotilalla olla ne peltotuet pienemmät kuin jauholakkien tuet...Katokorvauksen vois myös lopettaa heti...
Raha tulee suurelta osin hyvinvointituen ja nautapalkkion kautta joka ei ole riippuvainen pellon määrästä.

Ihan ruhtinaaliset 1000€ yhteensä! Ennen tuli jotain 13000€ EHT:tä. Tais olla vika kieros että haen EHT:n. Sillä ole enää mitään tekemistä eläinten hyvinvoinnin kanssa. Kaikki puolivuotta kesän aikana täyttävätkin vasikat on raahattava ulos vaikka eivät ehtisi olla kuin 2 päivää ulkona. Rakeneltava katoksia ja aitoja jossa semmoinen alle 6kk ikäinen ympäriinsä kimpoileva nauta pysyy ja olla puoli pataljoonaa porukkaa hommaan.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 01.01.16 - klo:12:25
No se entinen EHK oli suora tulotuki ja tää nykyinen sentään vaatii jotain.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 01.01.16 - klo:12:53
No se entinen EHK oli suora tulotuki ja tää nykyinen sentään vaatii jotain.

No joo. Jos helpolla 5k€ investoinilla sai vuodessa  10-15k€ tukea, niin tulotuki se olikin. Kiinteepohjaseen raapia navettaan missä ois ollut 100 eläinyksikköä ois tukea saanut 50k€ pelkästään siitä ettei ole ritilöitä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: mx - 01.01.16 - klo:15:36
https://tietopalvelu.mavi.fi/QvAJAXZfc/opendoc.htm?document=Published/raportointi.qvw&host=QVS%40qlik-ias&anonymous=true

Tuolta kun kattoo nautatiloja niin näkee tukimuodostuksen,
tosin puuttuu esim maidon pohj. tuki
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Hervast - 02.01.16 - klo:12:23

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Juu, itse olen hieman karrikoidusti sitämieltä että luomu ilman kotieläimiä on pelleilyä. Halpojen lannoitteiden aikana ei ole ollut riittävää kannustinta miettiä tarkkaan sitä suhdetta mitä peltoon laitetaan ja mitä sieltä viedään sadon muodossa pois.

Ennenmuinoin viljely oli työvaltaista kun koneita tai keinolannoitteita ei ollut käytössä ja silti viljelijät pärjäsivät. Nyt on koneet jokalähtöön ja työtuntien määrä minimoitu, mutta silti toimeentulo vaan heikkenee entisestään.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: bdr-529 - 02.01.16 - klo:12:29

Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Juu, itse olen hieman karrikoidusti sitämieltä että luomu ilman kotieläimiä on pelleilyä. Halpojen lannoitteiden aikana ei ole ollut riittävää kannustinta miettiä tarkkaan sitä suhdetta mitä peltoon laitetaan ja mitä sieltä viedään sadon muodossa pois.

Ennenmuinoin viljely oli työvaltaista kun koneita tai keinolannoitteita ei ollut käytössä ja silti viljelijät pärjäsivät. Nyt on koneet jokalähtöön ja työtuntien määrä minimoitu, mutta silti toimeentulo vaan heikkenee entisestään.


 On juostava kovempaa että pysyisi edes paikallaan.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 02.01.16 - klo:13:18
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun  :(
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Oksa - 03.01.16 - klo:08:10
mutta se on kiva systeemi saada ylituotantoa poistettua eun alueelta.   helpoimmin höpläytettävät lopettaa nopeimmin...                   on se vaan ihme että ruottin elintarvikevienti on puolet suurempi kuin meillä ja heillä on hyvät prändit millä markkinoida.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:09:10
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun  :(

No joo. Sekin on tutkittu että jos eka sato tehdään vanhana ja toka sato normaalisti. Sit ylimäärä pelto laitetaan viljalle, niin tulos onkin yllättäen sama. Tosin tuo tutkimus tehtiin silloin kun viljanhinta oli kova.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 03.01.16 - klo:09:57
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun  :(

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:10:29
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun  :(

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 03.01.16 - klo:10:38
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun  :(

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.

Jos kyse olisi optimitilasta niin ei se kauhean kaukana olisi todellisuudesta että sr ala olisi keskivertovuoden tarpeisiin ja sitten heinäkuun lopulla katsottaisi mikä on rehutilanne ja sen jälkeen ajettaisi tuoreviljaa niin paljon että oltaisi tavoitteessa. Tällöin olisi mahdollista myydä loput vaikka pystyyn tai jotain ja koko ala olisi tehokkaassa käytössä. Elokuun aikana näkisi jo vähän kolmannen sadon kasvua ja siitä voisi vetää johtopäätöksiä tohon viljan niittoon. Vaatisi vaan melkein neljät laakasiilot että koko sadon saisi kerralla piiloon.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:10:58
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun  :(

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.

Jos kyse olisi optimitilasta niin ei se kauhean kaukana olisi todellisuudesta että sr ala olisi keskivertovuoden tarpeisiin ja sitten heinäkuun lopulla katsottaisi mikä on rehutilanne ja sen jälkeen ajettaisi tuoreviljaa niin paljon että oltaisi tavoitteessa. Tällöin olisi mahdollista myydä loput vaikka pystyyn tai jotain ja koko ala olisi tehokkaassa käytössä. Elokuun aikana näkisi jo vähän kolmannen sadon kasvua ja siitä voisi vetää johtopäätöksiä tohon viljan niittoon. Vaatisi vaan melkein neljät laakasiilot että koko sadon saisi kerralla piiloon.

Käytännössä pitäisi olla neljä vähintään 10 metriä leveää siiloa joilla on pituuttavähintään 30-40 metriä ja korkeutta 4 metriä. Voisin kyllä tyytyä kunnon betoni kenttään mihin tekisi rehu aumat. Levittäs 12 metriä leveän muovin pohjalla, päälle ajas rehun ja polkis kunnolla jollain 20 tonnin kaivurilla. Sitten kääntäs muovin reunat päälle ja teipais uuden muovin. Lopuksi kaivurilla maata tai vanhaa rehua päälle metrin verran.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 03.01.16 - klo:10:59
Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö.
Sen ylimääräisen voi tunkea vaikka sinne minne aurinko ei paista. Oleellista on tässäkin ymmärtää mistä tulos lopulta tulee; ylimääräiset rehut ei sitä tapa, eikä viljatulot pelasta.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 03.01.16 - klo:11:01
Ylimääräiset paalirehut ovat elinkeinolle aikamoinen imagohaitta.  ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:11:04
Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö.
Sen ylimääräisen voi tunkea vaikka sinne minne aurinko ei paista. Oleellista on tässäkin ymmärtää mistä tulos lopulta tulee; ylimääräiset rehut ei sitä tapa, eikä viljatulot pelasta.

Tietty määrä rehua tarvitaan, niin silloin se ylimääräinen toimii reservinä että katovuonna paaliin ja hyvänä vuonna puimurin kautta siiloon.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Red Bull - 03.01.16 - klo:11:05
Säilörehu on siitä hyvää että se häviää ajan kanssa aivan itsestään mätänemällä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 03.01.16 - klo:11:29
Säilörehu on siitä hyvää että se häviää ajan kanssa aivan itsestään mätänemällä.
Mut kuoret ei.  >:(
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 03.01.16 - klo:11:33
Säilörehu on siitä hyvää että se häviää ajan kanssa aivan itsestään mätänemällä.
Mut kuoret ei.  >:(
Imagohaitta on vain viljelijä joka ei hoida hommiaan.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 03.01.16 - klo:12:19
Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö.
Sen ylimääräisen voi tunkea vaikka sinne minne aurinko ei paista. Oleellista on tässäkin ymmärtää mistä tulos lopulta tulee; ylimääräiset rehut ei sitä tapa, eikä viljatulot pelasta.

Jos vaikka miettii 1000 paalin navettaa niin 10 % ylimääristä tarkoittaa 100 paalia ja 10 hehtaaria. Ylimääristen paalien arvo lienee jossain 5000 euron tietämillä ja saavuttamattomat tulot viljasta jossain 5000 kieppeillä myös. Perjaatteessa lannoitus ja työt on samaa luokkaa jos viljelee nurmea tai viljaa. Käytänössä tää väärä kasvilaji maksaa noin 10000 euroa joka vuosi. Jos taas ko lohko olisi kylvetty kauralle tai ohralle niin huonona vuonna ajais kaikki paaliin ja hyvänä vuonna puitattaisi ja mahdollisesti möisi niin tulos olisi kyllä ehdottomasti parempi.

Paremminhan tämä kyllä toimisi laakasiiloissa missä rehun äärä on helpompi arvioida ja sitä neljättä pienempää siiloa täyttäisi joko säilö rehulla tai viljalla
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 03.01.16 - klo:12:22
Ylimääräiset paalirehut ovat elinkeinolle aikamoinen imagohaitta.  ::)

Olisi oikeasti aika tärkeää jaksaa kuskata vanhat paalit pois peltojen laidoilta joka vuosi. Tollainen paali kun on siisti yhden vuoden mutta seuraavan kesän ollessa se muuttuu likaiseksi ja epäsiistiksi vaikka rehu voi olla ihan hyvää.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: lypsyukko - 03.01.16 - klo:12:28
Mitenkähän mä en ymmärrä tuota ylivuotisesta paalirehusta johtuvaa "tappiota". Parisen kymmentä vuotta tehnyt rehut paaliin ja joka vuonna on jäänyt ylivuotiseksi, joskus enemmän joskus vähemmän. Joskus jopa helpottanut toisten rehupulaa, osaksi ylivuotisten paalien avulla. Yhtään paalia ei ole pellonreunaan jäänyt eikä yhtään mettään nostettu, johtuen paalin iästä. Vielä tälle talvellekkin parin kuukauden ylivuotiset ja melko kuivat rehut, joten pakkasetkaan ei pelota. Ens. kesälle taitaa jäädä n. 4kk rehut, joten luottavaisin mielin ens kesän rehusadosta  ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: lypsyukko - 03.01.16 - klo:12:31


Olisi oikeasti aika tärkeää jaksaa kuskata vanhat paalit pois peltojen laidoilta joka vuosi. Tollainen paali kun on siisti yhden vuoden mutta seuraavan kesän ollessa se muuttuu likaiseksi ja epäsiistiksi vaikka rehu voi olla ihan hyvää.


Ookko sää nyt ihan tosissaan  :( :( :( Hyi pöly tarttunut muovin pintaan , yäk !
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 03.01.16 - klo:12:34
Mitenkähän mä en ymmärrä tuota ylivuotisesta paalirehusta johtuvaa "tappiota". Parisen kymmentä vuotta tehnyt rehut paaliin ja joka vuonna on jäänyt ylivuotiseksi, joskus enemmän joskus vähemmän. Joskus jopa helpottanut toisten rehupulaa, osaksi ylivuotisten paalien avulla. Yhtään paalia ei ole pellonreunaan jäänyt eikä yhtään mettään nostettu, johtuen paalin iästä. Vielä tälle talvellekkin parin kuukauden ylivuotiset ja melko kuivat rehut, joten pakkasetkaan ei pelota. Ens. kesälle taitaa jäädä n. 4kk rehut, joten luottavaisin mielin ens kesän rehusadosta  ::)

Niin ittekin koita että vanhoja saisi syöttää lokakuulle mutta jos siitä viellä vähän varmistelee niin sitten on kyllä äkkiä tilanteessa että niitä on ylimääräisenä pitkin pitäjää.

Ja aika tarkkana saa olla että tulee kaikki edelliset pois ennen kuin uusia rupee syöttämään.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 03.01.16 - klo:12:35


Olisi oikeasti aika tärkeää jaksaa kuskata vanhat paalit pois peltojen laidoilta joka vuosi. Tollainen paali kun on siisti yhden vuoden mutta seuraavan kesän ollessa se muuttuu likaiseksi ja epäsiistiksi vaikka rehu voi olla ihan hyvää.


Ookko sää nyt ihan tosissaan  :( :( :( Hyi pöly tarttunut muovin pintaan , yäk !

Ei ne muo niin haittaa mutta kyllä ne oikeasti on monen mielestä epäsiistit jos pellon nurkissa lojuu vähän epämääräisyyksiä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:13:04
Pitää vain muistaa ensin pyrkiä syöttämään vanhemasta päästä pois rehut. Kyllä ne silleen häviää.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 03.01.16 - klo:13:12
Tätä ketjua lukiessa ihmetyttänyt muutama asia ? Täällä yksi grilliyrittäjä ja viljanviljelijä meinas, ettei kotieläintilan kannata viljellä viljaa ja joku toinen taas kadehtii sitä kotieläintilan LHK-korotusta. Mä en ymmärrä miten 100ha viljatilan kannattaa ostaa kylvökone, mutta kotieläintilan jolla 100ha viljaa ei sitten kannata? Usein sillä eläintilalla vielä se toinen 100ha nurmea ja samanlaiset traktorit kuin sillä viljatilalla. Kuivuriin vetoaa toinen ja joku taas teettäisi kaiken urakoitsijalla ja keskittyisi navettaan, no itelle tulis noutaja sillä tyylillä, mutta joku naitotila taas moninkertaistaa tulonsa samalla tyylillä. Työnmenekki on kanssa suhteellista, mulla menee joka päivä 1,5-2 tuntia navetalla ja paalinajoon ja paskankolaukseen ja ajoon paljon enempi, sitten taas joku tehoantti tekee tunnin aamuin illoin ja yhtymässä kuusi osakasta, eli vartti päivässä, kyllä silloin ilman muuta kannattaakin laajentaa kun taas omalla kohdalla tuotannon alasajo nostaa ansioita ainakin tuntia kohti  :)
Toi paalien pölyyntyminen pellon laidassa alkaa olla jo surkuhupaisaa maatalouden imagotappiota  ;D ;D ;D ;D
No oma moka, jos on varaa jättää käyttämättä ja taitaa olla näitä sv ym hömppäkasviviljelijöiden paaleja pääasiassa, eka pyydetään kovaa hintaa ja sitten jätetään pellon reunan koristeeksi, ite olen näitä siivoillut kuormakaupalla nollahintaan lähinnä kuivikkeiksi.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: kylmis - 03.01.16 - klo:13:20
Vaikealta näyttää touhu, kaikin puolin. Hyvä ettei ole enää lehmiä. Koittakaa pärjätä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 03.01.16 - klo:13:34
Vaikealta näyttää touhu, kaikin puolin. Hyvä ettei ole enää lehmiä. Koittakaa pärjätä.
Taidat olla tien näyttäjä ainakin tässä karja-asiassa  ;) ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: optimisti - 03.01.16 - klo:13:35
Tätä ketjua lukiessa ihmetyttänyt muutama asia ? Täällä yksi grilliyrittäjä ja viljanviljelijä meinas, ettei kotieläintilan kannata viljellä viljaa ja joku toinen taas kadehtii sitä kotieläintilan LHK-korotusta. Mä en ymmärrä miten 100ha viljatilan kannattaa ostaa kylvökone, mutta kotieläintilan jolla 100ha viljaa ei sitten kannata? Usein sillä eläintilalla vielä se toinen 100ha nurmea ja samanlaiset traktorit kuin sillä viljatilalla. Kuivuriin vetoaa toinen ja joku taas teettäisi kaiken urakoitsijalla ja keskittyisi navettaan, no itelle tulis noutaja sillä tyylillä, mutta joku naitotila taas moninkertaistaa tulonsa samalla tyylillä. Työnmenekki on kanssa suhteellista, mulla menee joka päivä 1,5-2 tuntia navetalla ja paalinajoon ja paskankolaukseen ja ajoon paljon enempi, sitten taas joku tehoantti tekee tunnin aamuin illoin ja yhtymässä kuusi osakasta, eli vartti päivässä, kyllä silloin ilman muuta kannattaakin laajentaa kun taas omalla kohdalla tuotannon alasajo nostaa ansioita ainakin tuntia kohti  :)
Toi paalien pölyyntyminen pellon laidassa alkaa olla jo surkuhupaisaa maatalouden imagotappiota  ;D ;D ;D ;D
No oma moka, jos on varaa jättää käyttämättä ja taitaa olla näitä sv ym hömppäkasviviljelijöiden paaleja pääasiassa, eka pyydetään kovaa hintaa ja sitten jätetään pellon reunan koristeeksi, ite olen näitä siivoillut kuormakaupalla nollahintaan lähinnä kuivikkeiksi.
Aika hyvin tuntuvat palavan nuotiolla, tuli Jouluna kokeiltua.
Suojavyöhykkeen heinät kannattaa antaa vähän kuivahtaa, niistä saa sopivalla kelillä ihan kelpo kuivaa heinää.
Jos ei heinälle ole ostajia niin kuivikkeelle on tai sitten nuotiolle. 8)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: optimisti - 03.01.16 - klo:13:37
Oikeastaan tämä on ihan järkihommaa, jos on peltoa riittävästi niin hyvin pysyy leivänsyrjässä kiinni vähällä vaivalla. 8)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 03.01.16 - klo:13:38
Tätä ketjua lukiessa ihmetyttänyt muutama asia ? Täällä yksi grilliyrittäjä ja viljanviljelijä meinas, ettei kotieläintilan kannata viljellä viljaa ja joku toinen taas kadehtii sitä kotieläintilan LHK-korotusta. Mä en ymmärrä miten 100ha viljatilan kannattaa ostaa kylvökone, mutta kotieläintilan jolla 100ha viljaa ei sitten kannata? Usein sillä eläintilalla vielä se toinen 100ha nurmea ja samanlaiset traktorit kuin sillä viljatilalla. Kuivuriin vetoaa toinen ja joku taas teettäisi kaiken urakoitsijalla ja keskittyisi navettaan, no itelle tulis noutaja sillä tyylillä, mutta joku naitotila taas moninkertaistaa tulonsa samalla tyylillä. Työnmenekki on kanssa suhteellista, mulla menee joka päivä 1,5-2 tuntia navetalla ja paalinajoon ja paskankolaukseen ja ajoon paljon enempi, sitten taas joku tehoantti tekee tunnin aamuin illoin ja yhtymässä kuusi osakasta, eli vartti päivässä, kyllä silloin ilman muuta kannattaakin laajentaa kun taas omalla kohdalla tuotannon alasajo nostaa ansioita ainakin tuntia kohti  :)
Toi paalien pölyyntyminen pellon laidassa alkaa olla jo surkuhupaisaa maatalouden imagotappiota  ;D ;D ;D ;D
No oma moka, jos on varaa jättää käyttämättä ja taitaa olla näitä sv ym hömppäkasviviljelijöiden paaleja pääasiassa, eka pyydetään kovaa hintaa ja sitten jätetään pellon reunan koristeeksi, ite olen näitä siivoillut kuormakaupalla nollahintaan lähinnä kuivikkeiksi.

Melekein laskun lähettäsi jos pitäsa hävittää hömppäheinäviljeliöitten paalia elukoitten kautta!
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 03.01.16 - klo:13:51
Melekein laskun lähettäsi jos pitäsa hävittää hömppäheinäviljeliöitten paalia elukoitten kautta!

Totta.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: lypsyukko - 03.01.16 - klo:13:52
Pitää vain muistaa ensin pyrkiä syöttämään vanhemasta päästä pois rehut. Kyllä ne silleen häviää.

Ihan tarkoituksella olen noita viimeisiä ylivuotisia säästellyt. Tulihan ne pakkaset tällekkin talvea, toisin kuin viimekesänä kuivia paaleja ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 03.01.16 - klo:13:57
Aika hyvin tuntuvat palavan nuotiolla, tuli Jouluna kokeiltua.
Suojavyöhykkeen heinät kannattaa antaa vähän kuivahtaa, niistä saa sopivalla kelillä ihan kelpo kuivaa heinää.
Jos ei heinälle ole ostajia niin kuivikkeelle on tai sitten nuotiolle. 8)
Ammattitaito auttaa tässäkin asiassa uskoa enemmän, monet luulevat karjatiloilla olevan varaa maksaa paskastakin.
Mutta jos kosteita ovat niin aika kitkerän savutuksen saa aikaiseksi.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 03.01.16 - klo:19:02
Hyvä, että tässä ylivuotisten paalien ongelmassa Agronettiläisillä on järkeä. Liikaa on kuitenkin tienvarsilla vuosikertapaaleja.
Itsekin olen vanhat paalit käyttänyt ensin ja vasta sitten uusia. Pääosin kuitenkin tehdään siiloon.
Kokoviljaa tehdään sitten, jos sato muuten näyttää jäävän vajaaksi. Parikertaa vuoskymmenessä on näyttänyt olevan tarve kokoviljaan.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: kylmis - 03.01.16 - klo:19:14
Joo, kyllä on taas jutut pelkkää ittensä kehumista... ;D
Tosiasia on kuitenkin se, että aina niitä ylivuotista vanhempia tuppaa joku jäämään, lajia kuin lajia. Rehupaalit täytyy vaan purkaa muoveista ja verkosta ennenkuin jättää ne mettänreunaan mädäntymään. Aika paljon niitä näkee semmoisenaan, kun pyörälenkkiä heittää syrjäisemmälle peltotielle jne. Kyllähän toi pyöröpaalirehu on just vihon viimeistä ympäristösaastetta, tarkkana täytyisi olla ettei tule ylimääräistä, mutta vaikiaa se tuppaa olemaan.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: navettapiika - 03.01.16 - klo:19:38
Meillä on hävitetty koko kylän vuosikertapaalit monena vuotena ja takuuvarmasti tänäkin keväänä niitä kympin paaleja tulee..niin, ovat ne samat paalit joista pyydettiin neljää kymppiä lokakuussa.. ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JD6630 - 03.01.16 - klo:21:31
Meiltä löytyy ainakin 200 vanhaa paalia peltojen laidoilta mitä ei ole tarkoitus syöttää yhtään kellekkään 8) Yhdellä lohkolla tosin puolet noista.

Aika monet kerrat on tullut paalin polttoa kokeiltua, viimeksi viime talvena. Ei vaan tahdo palaa edes risukasassa jos on vähänkin jäätyvää sorttia.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 03.01.16 - klo:22:00
Meiltä löytyy ainakin 200 vanhaa paalia peltojen laidoilta mitä ei ole tarkoitus syöttää yhtään kellekkään 8) Yhdellä lohkolla tosin puolet noista.

Aika monet kerrat on tullut paalin polttoa kokeiltua, viimeksi viime talvena. Ei vaan tahdo palaa edes risukasassa jos on vähänkin jäätyvää sorttia.
Ota muovit ja verkot pois ja kasalle, syksyllä on jäljellä kasa multaa.
Ite jätän vuosikertapaaleiksi vain kuivia paaleja, jotka ovat hyvää kuiviketta vielä vaikka viiden vuoden päästä. Yleensä kynnettäviltä lohkoilta ja niiltä joiden vuokrasoppari on katkolla, tyhjätään kaikki paalit pois..
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JD6630 - 03.01.16 - klo:22:16
Meiltä löytyy ainakin 200 vanhaa paalia peltojen laidoilta mitä ei ole tarkoitus syöttää yhtään kellekkään 8) Yhdellä lohkolla tosin puolet noista.

Aika monet kerrat on tullut paalin polttoa kokeiltua, viimeksi viime talvena. Ei vaan tahdo palaa edes risukasassa jos on vähänkin jäätyvää sorttia.
Ota muovit ja verkot pois ja kasalle, syksyllä on jäljellä kasa multaa.
Ite jätän vuosikertapaaleiksi vain kuivia paaleja, jotka ovat hyvää kuiviketta vielä vaikka viiden vuoden päästä. Yleensä kynnettäviltä lohkoilta ja niiltä joiden vuokrasoppari on katkolla, tyhjätään kaikki paalit pois..
Tuolleen on tehtykkin. Vaivalloista vaan jokaisesta paalista repiä ne muovit pois  niin on pari kertaa pitänyt tuota polttoa yrittää.

Vanhoiksi tahtoo jäädä noita aivan läpimärkiä paaleja ja sitten lintujen ja myyrien raiskaamat paalit. Edellisellä tukikaudella oli myös sadonkorjuupakko jonka johdosta tuli kerättyä joiltain lohkoilta aika heikkoa tavaraa jota ei ole viitsinyt lehmille syöttää.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Maakalle - 03.01.16 - klo:23:12
Mikä on parempi vaihtoehto? Itse näen oleelliseksi sen että, pellot ja kotieläimet ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Mun mielestäni peltoa pitää olla sen verran, että D-arvoltaan loistavaa rehua saadaan 10% yli tarpeen keskimääräistä vähän huonompana vuotena.

Moni ryssii tässä... Säilörehualaa pienennetään """rahakasvien""" vuoksi ja sitten kerätään se massiivinen arvoltaan huono sato joskus heinäkuun ekalla viikolla. Rehua tulee paljon, mutta sen täydentäminen tulee maksamaan enemmän kuin mikä oli """rahakasvin""" tuotto. + että elukat kuolevat johonkin typerään tautiin.

Turha tietty edes mainita, että just tukipolitiikka ohjaa tähän virheratkaisuun  :(

Tää on tosi helposti sanottu mutta toteuttaminen on hieman haasteellisempaa. Kysymys kuuluukin mihin sen ylimääräisen hukkaa sitten jos elukat ei sitä syö. Jonkinverran voi kikkailla seuraavan kesön\ vuoden rehustuksella mutta ei määräänsä enempää. Itselläni tulee viellä sekin ilmiö että paalien rehusisältö vaihtelee niin että oikea rehumäärä on vaikea arvioida. Ehkä joissain laakasiiloissa rehun määrä on helpompii arvioida kun puristenesteet on poistunu.

Entäs jos sattuu katovuosi? alkaa pers taskussa tuntumaan jos paali maksaa 100€/kpl. Eikä 10% ylijäämä tahdo sailyä sitä 10 vuotta etttä ois säilörehua katovuoden yli.

Sen takia ois hyvä miettiä semoisia hernevilja seoksia viljelyyn että tarvittaessa voi korvata säilörehua sillä tai sitten jos säilörehua on tarpeeksi voi puida viljaherne seoksen. Tämä tosin tahtoo nämä syysvilja koktailit sulkea pois kevätkylvöstä.

Jos kyse olisi optimitilasta niin ei se kauhean kaukana olisi todellisuudesta että sr ala olisi keskivertovuoden tarpeisiin ja sitten heinäkuun lopulla katsottaisi mikä on rehutilanne ja sen jälkeen ajettaisi tuoreviljaa niin paljon että oltaisi tavoitteessa. Tällöin olisi mahdollista myydä loput vaikka pystyyn tai jotain ja koko ala olisi tehokkaassa käytössä. Elokuun aikana näkisi jo vähän kolmannen sadon kasvua ja siitä voisi vetää johtopäätöksiä tohon viljan niittoon. Vaatisi vaan melkein neljät laakasiilot että koko sadon saisi kerralla piiloon.

Tai sitten pistää syyssadosta syötössä olevaan siiloon sen mitä mahtuu ja loput paaleihin.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:08:20
Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: TDK - 04.01.16 - klo:09:07
Ei tähä järkeä saa ku laittamalla elukat korkialaitaseen, pellot kuusentaimille ja menemällä oikeisiin töihin.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Last Man Standing - 04.01.16 - klo:11:59
>oikeisiin töihin

Ajanhukkaa nekin rahallisesti ja maajussi arvostetaan työttömän alapuolelle sosialistityöhönottajan silmissä.



Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 04.01.16 - klo:12:27
Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 04.01.16 - klo:12:34
Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Meillä on jatkuvasti kerättäävää nurmea 130 lehmälle + nuorisolle jotain 90ha, ja jotain satunnaisia sopimuslohkoja tms päälle. Viiime vuoden ykkössato kerättiin reilu 70 hehtaarilta ja taitaa riittää muille kuin yli 6kk hiehoille (hiukan kyllä appeita täydennetään muullakin karkealla) yli 7 kuukaudeksi.

Suojavyöhykkeiden kerääminen ilmaiseksi ei kuulu suunnitelmiin, mutta sellainen tuli kanssa mieleen tähän keskusteluun liittyen, että ne luovat kuitenkin tietynlaista reserviä seuraavat 3-4 vuotta. Jos kurja vuosi osuu kohdalle, voi tarjoutua korjaamaan niitä vaihteeksi ilmaiseksi vähän kauempaakin.

Toinen varotoimenpide suht pienellä nurmialalla voisi olla kastelulaitteiden pitäminen reservissä jos on paljon makean veden rantalohkoja. Tämä siis etelässä, ei napapiirillä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 04.01.16 - klo:12:41
Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?

Meillä on jatkuvasti kerättäävää nurmea 130 lehmälle + nuorisolle jotain 90ha, ja jotain satunnaisia sopimuslohkoja tms päälle. Viiime vuoden ykkössato kerättiin reilu 70 hehtaarilta ja taitaa riittää muille kuin yli 6kk hiehoille (hiukan kyllä appeita täydennetään muullakin karkealla) yli 7 kuukaudeksi.

Suojavyöhykkeiden kerääminen ilmaiseksi ei kuulu suunnitelmiin, mutta sellainen tuli kanssa mieleen tähän keskusteluun liittyen, että ne luovat kuitenkin tietynlaista reserviä seuraavat 3-4 vuotta. Jos kurja vuosi osuu kohdalle, voi tarjoutua korjaamaan niitä vaihteeksi ilmaiseksi vähän kauempaakin.

Toinen varotoimenpide suht pienellä nurmialalla voisi olla kastelulaitteiden pitäminen reservissä jos on paljon makean veden rantalohkoja. Tämä siis etelässä, ei napapiirillä.

Ehkä pitäisin ennemmin kevät vehnä puitavan herneen seosta reservissä. Yleensä kato kesä on kuiva nurmen osalta. Kun märkänä nurmi kasvaa normaalisti jos vaan saa korjattua sadon.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 04.01.16 - klo:16:35
Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?
Sit kun tehdään bisnestä (=eletään todellisilla tuotoilla) niin 100 kantturaa ja 50 ha..
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 04.01.16 - klo:17:56
Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?
Sit kun tehdään bisnestä (=eletään todellisilla tuotoilla) niin 100 kantturaa ja 50 ha..

Joo... Muistuu mieleen kun bisneksen tekiät suunitteli tilaavansa junalla säilörehua paaleissa kun koko alue 200km säteellä kärsi kuivuudesta. Nytkin oon kuullut kauhu tarinoita heinä kauppiaista että 2 kerrosta laitetaan rikkaruohojen päälle muovia ja myydään hevosheinänä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 04.01.16 - klo:18:54
Kun eka sato on paketissa niin päätetään paljonko toista tarvitaan-> vaikuttaa mm. alaan ja lannoitukseen. Ylimääräinen korjuuala lahjoitetaan vaikka naapurille. 3.korjuukerran systeemissä vielä helpompaa. Umpparieväs erikseen.

Lopputulos on, että saa optimaalisen määrän rehua halvimmalla tuotantotavalla. Aina.

Mutku, mutku.... täp täp...

Eli 50 kantturalle 100 hehtaaria nurmea?
Sit kun tehdään bisnestä (=eletään todellisilla tuotoilla) niin 100 kantturaa ja 50 ha..

Joo... Muistuu mieleen kun bisneksen tekiät suunitteli tilaavansa junalla säilörehua paaleissa kun koko alue 200km säteellä kärsi kuivuudesta. Nytkin oon kuullut kauhu tarinoita heinä kauppiaista että 2 kerrosta laitetaan rikkaruohojen päälle muovia ja myydään hevosheinänä.

Täälläpäin kyllä parasta bisnestä tekee tilat jotka keskittyy ydinbisnekseen seinien sisällä. Rehukustannus ostona on kahdeksan vuotta kymmenestä halvempi kuin itse viljellen. Vaatii tietysti bisnesälyä, kykyä nähdä taloudellisest mahdollisuudet sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa ja osata sopia asioista...

Mitesa kävi sen 5 robotin tilan jolla ei ollut peltoa?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 04.01.16 - klo:20:18
Täälläpäin kyllä parasta bisnestä tekee tilat jotka keskittyy ydinbisnekseen seinien sisällä. Rehukustannus ostona on kahdeksan vuotta kymmenestä halvempi kuin itse viljellen. Vaatii tietysti bisnesälyä, kykyä nähdä taloudellisest mahdollisuudet sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa ja osata sopia asioista...

Mitesa kävi sen 5 robotin tilan jolla ei ollut peltoa?

Ei mitään aavistusta kun en tiedä missä ja mitä tarkoitat? Mutta olisiko ollut niin että kuten itsellisiltä ja omavaraisuuteen pyrkiviltä maajusseilta yleensäkin niin puuttui joku noista edellytyksistä?

Eikös se eräs Pälkäneen tila kokeilut. Myi peltonssa pois.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: jylperö - 04.01.16 - klo:21:23
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 04.01.16 - klo:21:32
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.

Nimen omaan. Ei ole mitään järkeä pitää 2 lehmää per hehtaari. Peltotuet näyttelee niin suurta osaa palettissa ettei voi uskoa. Sinnehän voi työntää niitä suojavyöhykkeitä ynm.  mahdolisimman paljon.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 04.01.16 - klo:22:03
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.
Jos alle maksaa ei ole vuokrapeltoa, eikä lisämaakauppoja.  ;)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.01.16 - klo:22:47
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.

Nimen omaan. Ei ole mitään järkeä pitää 2 lehmää per hehtaari. Peltotuet näyttelee niin suurta osaa palettissa ettei voi uskoa. Sinnehän voi työntää niitä suojavyöhykkeitä ynm.  mahdolisimman paljon.
Äläs ny, jos prorahastus BW niin sanoo, niin muuten ei voi pärjätä, ni!
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 04.01.16 - klo:23:10
Toisten mielestä ainoa järkevä maatalous perustuu siihen että saa peltoa vuokrattua alihintaan (alle 300€/ha on alihinta jos lohkot ovat kohtuullisia).

Mutta tämä järkeväkin maatalous perustuu sille että joku muu (vuokranantaja) on idiootti. Eli vaatiiko kaikki maatalous idiootin?   ;)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.01.16 - klo:23:35
Toisten mielestä ainoa järkevä maatalous perustuu siihen että saa peltoa vuokrattua alihintaan (alle 300€/ha on alihinta jos lohkot ovat kohtuullisia).

Mutta tämä järkeväkin maatalous perustuu sille että joku muu (vuokranantaja) on idiootti. Eli vaatiiko kaikki maatalous idiootin?   ;)
Me kaikki tuottajat emme voi olla maidon tuottajia.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 04.01.16 - klo:23:41
Toisten mielestä ainoa järkevä maatalous perustuu siihen että saa peltoa vuokrattua alihintaan (alle 300€/ha on alihinta jos lohkot ovat kohtuullisia).

Mutta tämä järkeväkin maatalous perustuu sille että joku muu (vuokranantaja) on idiootti. Eli vaatiiko kaikki maatalous idiootin?   ;)
Me kaikki tuottajat emme voi olla maidon tuottajia.

 ???

Siis tarkoitin vain että ne jotka vuokraavat tai ostavat peltoa markkinahintaan (500 / 11000 etelässä, hiukan vähemmän idässä) ovat kuulemma idiootteja. Mutta koska ne jotka vuokraavat tai myyvät selvästi tuota markkinahintaa halvemmalla maansa pois, ovat idiootteja kanssa (ainakin rahan suhteen) vaikuttaisi siltä että maatalous ei pyöri ilman että joku idiootti on mukana kuvioissa. Tuotantosuunnasta riippumatta.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 04.01.16 - klo:23:56
Toisten mielestä ainoa järkevä maatalous perustuu siihen että saa peltoa vuokrattua alihintaan (alle 300€/ha on alihinta jos lohkot ovat kohtuullisia).

Mutta tämä järkeväkin maatalous perustuu sille että joku muu (vuokranantaja) on idiootti. Eli vaatiiko kaikki maatalous idiootin?   ;)
Me kaikki tuottajat emme voi olla maidon tuottajia.

 ???

Siis tarkoitin vain että ne jotka vuokraavat tai ostavat peltoa markkinahintaan (500 / 11000 etelässä, hiukan vähemmän idässä) ovat kuulemma idiootteja. Mutta koska ne jotka vuokraavat tai myyvät selvästi tuota markkinahintaa halvemmalla maansa pois, ovat idiootteja kanssa (ainakin rahan suhteen) vaikuttaisi siltä että maatalous ei pyöri ilman että joku idiootti on mukana kuvioissa. Tuotantosuunnasta riippumatta.
Juu ittekkin olin tässä hiljan idiootti kun en maksanut sitä viittäsataa lähentelevää vuokraa salaojapelloista ja samoin tuntuu, että olen ollut idiootti kun olen jostain huonommista maksanut 200, mutta näillä mennään  :-[
Just eilen selailin kotikunnan ja kaikki ympäristökunnat ja käytännössä ei ollut palaakaan peltoa(jos ei niitä 60ke/ha tontti tilkkuja lasketa) eikä myös yhtään metsääkään, metsätilat, etuovi, tori yms foorumeilla, tuli vaaan mieleen, että olikoos maataloudessa jotain kriisiä  :o
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.01.16 - klo:08:11
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.
Ehkä tämä "tukirahoilla tulosta"-talousmalli ei toimi enää pitkään??

Nykyään tietysti toimii parhaiten se, että vuokraa satasella maksimit peltoa ja niittelee niitä kotieläinstatuksen tukipotilla. Sitä ei kukaan kiistä..

Mutta... tossa ei ole mitään tehokkuutta. Se perustuu siihen että raha tulee taivaasta. Emme tiedä mitä tämä touhu on vaikka 5 vuoden kuluttua? Tuskin tehottomuudelle maksetaan kuten nyt?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 05.01.16 - klo:08:50
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.
Ehkä tämä "tukirahoilla tulosta"-talousmalli ei toimi enää pitkään??

Nykyään tietysti toimii parhaiten se, että vuokraa satasella maksimit peltoa ja niittelee niitä kotieläinstatuksen tukipotilla. Sitä ei kukaan kiistä..

Mutta... tossa ei ole mitään tehokkuutta. Se perustuu siihen että raha tulee taivaasta. Emme tiedä mitä tämä touhu on vaikka 5 vuoden kuluttua? Tuskin tehottomuudelle maksetaan kuten nyt?

No käytännössä kaikki tuet, myös eu:n maksamat pitäisi poistaa ja antaa alan tervehtyä konkurssien kautta. Aina kun valtio sotkeentuu talouteen tulee jonkun sortin katastroffi.  Vapaassa taloudessa tuotanto siirtyisi sinne missä sillä on parhaat edellytykset.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 05.01.16 - klo:10:41
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.
Ehkä tämä "tukirahoilla tulosta"-talousmalli ei toimi enää pitkään??

Nykyään tietysti toimii parhaiten se, että vuokraa satasella maksimit peltoa ja niittelee niitä kotieläinstatuksen tukipotilla. Sitä ei kukaan kiistä..

Mutta... tossa ei ole mitään tehokkuutta. Se perustuu siihen että raha tulee taivaasta. Emme tiedä mitä tämä touhu on vaikka 5 vuoden kuluttua? Tuskin tehottomuudelle maksetaan kuten nyt?

No käytännössä kaikki tuet, myös eu:n maksamat pitäisi poistaa ja antaa alan tervehtyä konkurssien kautta. Aina kun valtio sotkeentuu talouteen tulee jonkun sortin katastroffi.  Vapaassa taloudessa tuotanto siirtyisi sinne missä sillä on parhaat edellytykset.

+ että se yrittäjä itse voi vaikuttaa noihin edellytyksiin. Tietyissä rajoissa tietenkin.

Se jolla on parhaat pellot voittaa tämän kilpailun?? Sitä vissiin sinäkin ajat takaa. Ollaan sitten samaa mieltä  ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 05.01.16 - klo:10:48
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.
Ehkä tämä "tukirahoilla tulosta"-talousmalli ei toimi enää pitkään??

Nykyään tietysti toimii parhaiten se, että vuokraa satasella maksimit peltoa ja niittelee niitä kotieläinstatuksen tukipotilla. Sitä ei kukaan kiistä..

Mutta... tossa ei ole mitään tehokkuutta. Se perustuu siihen että raha tulee taivaasta. Emme tiedä mitä tämä touhu on vaikka 5 vuoden kuluttua? Tuskin tehottomuudelle maksetaan kuten nyt?

No käytännössä kaikki tuet, myös eu:n maksamat pitäisi poistaa ja antaa alan tervehtyä konkurssien kautta. Aina kun valtio sotkeentuu talouteen tulee jonkun sortin katastroffi.  Vapaassa taloudessa tuotanto siirtyisi sinne missä sillä on parhaat edellytykset.

+ että se yrittäjä itse voi vaikuttaa noihin edellytyksiin. Tietyissä rajoissa tietenkin.

Se jolla on parhaat pellot voittaa tämän kilpailun?? Sitä vissiin sinäkin ajat takaa. Ollaan sitten samaa mieltä  ;D

No maataloudessa on v...itusti löysiä jos kannattaa traktorilla vetää tutkka putkella 50km suuntaansa vilja kuormallakin vaikka viljatilat on itkeneet kannatavuutta viimeiset 20 vuotta.

Tuon takia minä puhunkin sen puolesta että MMM tuki könttä summaksi X ja se jaetaan peltommäärälle Y jolloin hetaari saa tukea määrän Z euroja. jos määrä Y kasvaa, niin silloin myös määrä Z pienenee. Tällöin nämä suojavyöhykkeen pitäjät(yksi kurssikaverini laittoi 100% pelloista suojavyöhykkeelle.) metsittää jossain vaihessa peltonsa ja näiden peltojen tuet siirtyy automaatisesti aktiivi viljeliöille.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: alpo10 - 05.01.16 - klo:11:08

No käytännössä kaikki tuet, myös eu:n maksamat pitäisi poistaa ja antaa alan tervehtyä konkurssien kautta. Aina kun valtio sotkeentuu talouteen tulee jonkun sortin katastroffi.  Vapaassa taloudessa tuotanto siirtyisi sinne missä sillä on parhaat edellytykset.

+ että se yrittäjä itse voi vaikuttaa noihin edellytyksiin. Tietyissä rajoissa tietenkin.

Se jolla on parhaat pellot voittaa tämän kilpailun?? Sitä vissiin sinäkin ajat takaa. Ollaan sitten samaa mieltä  ;D
parhaimmilla pelloilla taitaa kasvaa jo vuoden ensimmäinen sato.... mitäs sitten täällä pohjoisessa pelloille tehdään?

Maapallon kasvava väestökään ei auta, jos satoa aletaan myydä markkinahinnoilla vapaasti, kehitysmaissa nälkäkuolemat vaan lisääntyy.

Vaihtoehtoina on tuet, tullit tai kiintiöt. Nyt on valittu tämmöinen malli, jossa on kyllä parannettavaa....
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 05.01.16 - klo:11:12

No käytännössä kaikki tuet, myös eu:n maksamat pitäisi poistaa ja antaa alan tervehtyä konkurssien kautta. Aina kun valtio sotkeentuu talouteen tulee jonkun sortin katastroffi.  Vapaassa taloudessa tuotanto siirtyisi sinne missä sillä on parhaat edellytykset.

+ että se yrittäjä itse voi vaikuttaa noihin edellytyksiin. Tietyissä rajoissa tietenkin.

Se jolla on parhaat pellot voittaa tämän kilpailun?? Sitä vissiin sinäkin ajat takaa. Ollaan sitten samaa mieltä  ;D
parhaimmilla pelloilla taitaa kasvaa jo vuoden ensimmäinen sato.... mitäs sitten täällä pohjoisessa pelloille tehdään?

Maapallon kasvava väestökään ei auta, jos satoa aletaan myydä markkinahinnoilla vapaasti, kehitysmaissa nälkäkuolemat vaan lisääntyy.

Vaihtoehtoina on tuet, tullit tai kiintiöt. Nyt on valittu tämmöinen malli, jossa on kyllä parannettavaa....

Nt on valittu malli missä viherpiperoille kehitysmaat kasvatta soijaa että voivat ostaa itselleen ruokaa. Eikö ois parempi jos ne soijan sijasta kasvattas itselleen ruokaa?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Mopomies - 05.01.16 - klo:12:49
Hulluutta hipoo pitää elukoita ilman peltoa jos halutaan tehdä rahaa oikea suhde olisi 4ha per kanttura näin pysytään rimaa hipoen eläintilana  kun nuorkarja lasketaan mukaan. Ja jos pro agriassa ei tätä ole tiedostettu olisi viisainta vaihtaa alaa. Tietenkin pellon tulee olla edullista ei mitään 500e/ha vuokria tahi osto hinta 10ke/ha.
Ehkä tämä "tukirahoilla tulosta"-talousmalli ei toimi enää pitkään??

Nykyään tietysti toimii parhaiten se, että vuokraa satasella maksimit peltoa ja niittelee niitä kotieläinstatuksen tukipotilla. Sitä ei kukaan kiistä..

Mutta... tossa ei ole mitään tehokkuutta. Se perustuu siihen että raha tulee taivaasta. Emme tiedä mitä tämä touhu on vaikka 5 vuoden kuluttua? Tuskin tehottomuudelle maksetaan kuten nyt?

No käytännössä kaikki tuet, myös eu:n maksamat pitäisi poistaa ja antaa alan tervehtyä konkurssien kautta. Aina kun valtio sotkeentuu talouteen tulee jonkun sortin katastroffi.  Vapaassa taloudessa tuotanto siirtyisi sinne missä sillä on parhaat edellytykset.

+ että se yrittäjä itse voi vaikuttaa noihin edellytyksiin. Tietyissä rajoissa tietenkin.

Se jolla on parhaat pellot voittaa tämän kilpailun?? Sitä vissiin sinäkin ajat takaa. Ollaan sitten samaa mieltä  ;D

No maataloudessa on v...itusti löysiä jos kannattaa traktorilla vetää tutkka putkella 50km suuntaansa vilja kuormallakin vaikka viljatilat on itkeneet kannatavuutta viimeiset 20 vuotta.

Tuon takia minä puhunkin sen puolesta että MMM tuki könttä summaksi X ja se jaetaan peltommäärälle Y jolloin hetaari saa tukea määrän Z euroja. jos määrä Y kasvaa, niin silloin myös määrä Z pienenee. Tällöin nämä suojavyöhykkeen pitäjät(yksi kurssikaverini laittoi 100% pelloista suojavyöhykkeelle.) metsittää jossain vaihessa peltonsa ja näiden peltojen tuet siirtyy automaatisesti aktiivi viljeliöille.

Tai sitten harrastajille, joilla on varaa viljellä.  ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 05.01.16 - klo:14:50
Ehkä tämä "tukirahoilla tulosta"-talousmalli ei toimi enää pitkään??
Ehkä ei, mutta sitten voidaan marista, mankua, vinkua, vaatia lisää kriisitukea, tai muuta vastaavaa. Eiköhän lopulta kuitenkin tuotanto pidä saada linjaa, ei tuet.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: meidän Isä - 05.01.16 - klo:17:50
Toisten mielestä ainoa järkevä maatalous perustuu siihen että saa peltoa vuokrattua alihintaan (alle 300€/ha on alihinta jos lohkot ovat kohtuullisia).

Mutta tämä järkeväkin maatalous perustuu sille että joku muu (vuokranantaja) on idiootti. Eli vaatiiko kaikki maatalous idiootin?   ;)
Me kaikki tuottajat emme voi olla maidon tuottajia.

 ???

Siis tarkoitin vain että ne jotka vuokraavat tai ostavat peltoa markkinahintaan (500 / 11000 etelässä, hiukan vähemmän idässä) ovat kuulemma idiootteja. Mutta koska ne jotka vuokraavat tai myyvät selvästi tuota markkinahintaa halvemmalla maansa pois, ovat idiootteja kanssa (ainakin rahan suhteen) vaikuttaisi siltä että maatalous ei pyöri ilman että joku idiootti on mukana kuvioissa. Tuotantosuunnasta riippumatta.

Tuo vuokraaminen lienee sellaista idiootin hommaa. Mutta tottakai ne kenellä on varaa ostaa maata, sitä myös ostavat. En usko, että kukaan ostaa maata 17 000e hehtaari ja luulee sen tulevan maksuun rehuohralla. Mutta kun ne lähtökohdat on niin erilaiset. Nyt on jo tiloja joita viljellään jo kolmannessa polvessa ilman spv maksua tai on jopa saanut tilan mukana rahaa. Tottakai silloin on hyvä ostaa maata seuraavaan polveen. Jos katselee asiaa niin, että lisätyöstä olisi kiva myös saada lisätuloa, niin voi unohtaa koko homman.

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti. Tai ainakin pellon omistaminen. Sinällään tuo 17 000e hehtaari kurittaa kassaa samaa luokkaa kuin 800e hehtaari vuokra. Aika vaikea siitä on plussalle ponnistaa, sillä rehuohralla.

Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 05.01.16 - klo:17:56
Toisten mielestä ainoa järkevä maatalous perustuu siihen että saa peltoa vuokrattua alihintaan (alle 300€/ha on alihinta jos lohkot ovat kohtuullisia).

Mutta tämä järkeväkin maatalous perustuu sille että joku muu (vuokranantaja) on idiootti. Eli vaatiiko kaikki maatalous idiootin?   ;)
Me kaikki tuottajat emme voi olla maidon tuottajia.

 ???

Siis tarkoitin vain että ne jotka vuokraavat tai ostavat peltoa markkinahintaan (500 / 11000 etelässä, hiukan vähemmän idässä) ovat kuulemma idiootteja. Mutta koska ne jotka vuokraavat tai myyvät selvästi tuota markkinahintaa halvemmalla maansa pois, ovat idiootteja kanssa (ainakin rahan suhteen) vaikuttaisi siltä että maatalous ei pyöri ilman että joku idiootti on mukana kuvioissa. Tuotantosuunnasta riippumatta.

Tuo vuokraaminen lienee sellaista idiootin hommaa. Mutta tottakai ne kenellä on varaa ostaa maata, sitä myös ostavat. En usko, että kukaan ostaa maata 17 000e hehtaari ja luulee sen tulevan maksuun rehuohralla. Mutta kun ne lähtökohdat on niin erilaiset. Nyt on jo tiloja joita viljellään jo kolmannessa polvessa ilman spv maksua tai on jopa saanut tilan mukana rahaa. Tottakai silloin on hyvä ostaa maata seuraavaan polveen. Jos katselee asiaa niin, että lisätyöstä olisi kiva myös saada lisätuloa, niin voi unohtaa koko homman.

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti. Tai ainakin pellon omistaminen. Sinällään tuo 17 000e hehtaari kurittaa kassaa samaa luokkaa kuin 800e hehtaari vuokra. Aika vaikea siitä on plussalle ponnistaa, sillä rehuohralla.

Riippuu paljon veroprosentista.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: ht - 06.01.16 - klo:09:49

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti.

Minkäslaisiin tulevaisuudennäkymiin tällainen möläytys perustuu? :o
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.01.16 - klo:09:53

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti.

Minkäslaisiin tulevaisuudennäkymiin tällainen möläytys perustuu? :o
Sellaisiin, että nyt voi "nojata siihen ajatukseen" että seuraavat 50 vuoden aikana ei tarvitse kehittyä mitenkään. Aika hoitaa ongelmat, joten itse ei tarvitse kuin odottaa  ;D

Poika ja pojanpoika kun raatavat ilmaiseksi niin sitten pojanpojanpoika voi ökyillä  ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:09:53

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti.

Minkäslaisiin tulevaisuudennäkymiin tällainen möläytys perustuu? :o

Siihen että maailman väkiluku kasvaa, mutta se ei ota huomioon sitä että jenkkilkässä on käyttökelpoista peltomaata pois tuotannosta 50% koko maan peltopinta-alasta.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: junttieinari - 06.01.16 - klo:09:57

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti.

Minkäslaisiin tulevaisuudennäkymiin tällainen möläytys perustuu? :o

Siihen että maailman väkiluku kasvaa, mutta se ei ota huomioon sitä että jenkkilkässä on käyttökelpoista peltomaata pois tuotannosta 50% koko maan peltopinta-alasta.

Tuurilla ilmastonmuutos voi tuoda meille keski-euroopan ilmaston Välimeren ympäristön kuivuessa liikaa. Tai sitten jos Golf-virta muuttaa kulkuaan, joudutaankin siirtymään jääkauden alta mamuiksi jonnekkin Pohjois-Afrikkaan. ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: meidän Isä - 06.01.16 - klo:10:43

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti.

Minkäslaisiin tulevaisuudennäkymiin tällainen möläytys perustuu? :o

Siihen että maailman väkiluku kasvaa, mutta se ei ota huomioon sitä että jenkkilkässä on käyttökelpoista peltomaata pois tuotannosta 50% koko maan peltopinta-alasta.

Tuosta nyt nipsastiin se "tai ainakin pellon omistaminen"
Itse luotan siihen, että nykyiset mouhottajat jakaantuvat ehkä kahteen tai kolmeen seuraavassa sukupolvessa. Aate ajaa osan laajentamaan ja osan kilpailemaan keskenään. Siinä se tulee Helsinki, Turku ja Tampere sitten aurattua, että saadaan peltovuokrat maksuun.

Miksei ajatuksen taustalla noita esitettyjäkin juttuja. Mutta kun katselee maan hintakehitystä, niin onhan tuo omistaminen ihan ykköstä jos tämä trendi jatkuu. Kansa valuu pois pohjoisesta, jolloin peltomaata myydään tonttihinnoin. Ei koske pohjanmaata ;)

jaa mikä aate? "pellot kuuluvat minulle"
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 06.01.16 - klo:10:48
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: meidän Isä - 06.01.16 - klo:10:50
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)

Kuten todettua, ne lähtökohdat on niin erilaiset. En vieläkään usko, että kukaan itselleen ostaa noita?
Kyllä ne ostellaan siksi, että on varaa niin tehdä. Jatkaja kiittää.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:11:13

Tuskin kenellekkään on salaisuus, että 50v päästä maatalous kannattaa suomessakin jo ihan mukavasti.

Minkäslaisiin tulevaisuudennäkymiin tällainen möläytys perustuu? :o

Siihen että maailman väkiluku kasvaa, mutta se ei ota huomioon sitä että jenkkilkässä on käyttökelpoista peltomaata pois tuotannosta 50% koko maan peltopinta-alasta.

Tuurilla ilmastonmuutos voi tuoda meille keski-euroopan ilmaston Välimeren ympäristön kuivuessa liikaa. Tai sitten jos Golf-virta muuttaa kulkuaan, joudutaankin siirtymään jääkauden alta mamuiksi jonnekkin Pohjois-Afrikkaan. ;D

Erään Tanskalaisen Proffan mukaan Golf-virta heikkenee ja Suomen ilmasto muuttuu mannermaiseksi. Kesistä tulee pääsääntöisesti kuivia ja kuumia ja talvet muuttuu lyhyiksi ja kylmiksi. Suomessa saatta olla samanlaisia pakkasia kuin Siperiassa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: maidontuottaja - 06.01.16 - klo:12:01
oujee. kun onnistuu luovimaan, miten saa itse kunkin pysymään tyytyväisenä, niin lopputulos on ok. Karkeesti vois sanoo, että on kahdenlaisia ihmistyyppejä, niistä toisilla elämä ohjautuu rahan kautta.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Last Man Standing - 06.01.16 - klo:13:22
>ja ahkera maajussi on sitä halutuinta työvoimaa työhön kuin työhön.

Tarkoitin ihan oikeita työpaikkoja en mitään paskanmättöä tai huvikseen pellolla ringinajelua (proletaari-näkökulma) ilman kunnollista palkkaa.

Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.01.16 - klo:13:28
>ja ahkera maajussi on sitä halutuinta työvoimaa työhön kuin työhön.

Tarkoitin ihan oikeita työpaikkoja en mitään paskanmättöä tai huvikseen pellolla ringinajelua (proletaari-näkökulma) ilman kunnollista palkkaa.

Joo... ei pidä unohtaa, että meitä maajusseja ei palkata Suomessa edes maajussien töihin  :-\ Ukrainalaiset vievät ne duunit.

Rakenustöihinkään ei pääse ellei puhu viroa ilman alkuperäistä aksenttia  ;D

Jäljelle jäävät: lumen kolaaminen, risusavotta ja marjanpoiminta. Eli toivottavasti matut ja thaikut eivät vie meiltä noita  :-\
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:13:28
No miten se sananlasku meni siitä maksamisesta "....... ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa!"
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.01.16 - klo:13:37
>ja ahkera maajussi on sitä halutuinta työvoimaa työhön kuin työhön.

Tarkoitin ihan oikeita työpaikkoja en mitään paskanmättöä tai huvikseen pellolla ringinajelua (proletaari-näkökulma) ilman kunnollista palkkaa.

Joo... ei pidä unohtaa, että meitä maajusseja ei palkata Suomessa edes maajussien töihin  :-\ Ukrainalaiset vievät ne duunit.

Rakenustöihinkään ei pääse ellei puhu viroa ilman alkuperäistä aksenttia  ;D

Jäljelle jäävät: lumen kolaaminen, risusavotta ja marjanpoiminta. Eli toivottavasti matut ja thaikut eivät vie meiltä noita  :-\

Mitä mitä mitä??? Täällähän lähes kaikki on sitä mieltä että ei sen parempaa ja halutumpaa työvoimaa työmarkkinoilla olekaan työhön kuin työhön kuin monitaitoiset, osaavat, ahkerat ja yhteistyökykyiset maajussit...
No mää oon joskus käynyt kodin ulkopuolellakin  ;D

Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 06.01.16 - klo:13:47
>ja ahkera maajussi on sitä halutuinta työvoimaa työhön kuin työhön.

Tarkoitin ihan oikeita työpaikkoja en mitään paskanmättöä tai huvikseen pellolla ringinajelua (proletaari-näkökulma) ilman kunnollista palkkaa.

Joo... ei pidä unohtaa, että meitä maajusseja ei palkata Suomessa edes maajussien töihin  :-\ Ukrainalaiset vievät ne duunit.

Rakenustöihinkään ei pääse ellei puhu viroa ilman alkuperäistä aksenttia  ;D

Jäljelle jäävät: lumen kolaaminen, risusavotta ja marjanpoiminta. Eli toivottavasti matut ja thaikut eivät vie meiltä noita  :-\

Mitä mitä mitä??? Täällähän lähes kaikki on sitä mieltä että ei sen parempaa ja halutumpaa työvoimaa työmarkkinoilla olekaan työhön kuin työhön kuin monitaitoiset, osaavat, ahkerat ja yhteistyökykyiset maajussit...
No mää oon joskus käynyt kodin ulkopuolellakin  ;D
Niin mäkin olen käynyt joskus kodin ulkopuolella... töissä...
Kyllä mulla lähtökohtana on, että renki puhuu sujuvaa suomea ja mielellään suoimalainen, mutta toisaalta jos mun tarttee lähtee oikeisiin töihin, niin ei suomessa maatilat tartte renkejä enää.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 06.01.16 - klo:13:49
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)

Kuten todettua, ne lähtökohdat on niin erilaiset. En vieläkään usko, että kukaan itselleen ostaa noita?
Kyllä ne ostellaan siksi, että on varaa niin tehdä. Jatkaja kiittää.
Ei kait kellään ole käärinliinoissa taskuja, mutta mä olen kaikki ostokset tehny sillä periaatteella, että ne tuottaa jo mulle.
Jos kaikki maajussit olis liikkeellä bisnespohjalta ja osais edes perusasioita, niin maatalous oliskin todellinen busines  ;)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:14:06
>ja ahkera maajussi on sitä halutuinta työvoimaa työhön kuin työhön.

Tarkoitin ihan oikeita työpaikkoja en mitään paskanmättöä tai huvikseen pellolla ringinajelua (proletaari-näkökulma) ilman kunnollista palkkaa.

Joo... ei pidä unohtaa, että meitä maajusseja ei palkata Suomessa edes maajussien töihin  :-\ Ukrainalaiset vievät ne duunit.

Rakenustöihinkään ei pääse ellei puhu viroa ilman alkuperäistä aksenttia  ;D

Jäljelle jäävät: lumen kolaaminen, risusavotta ja marjanpoiminta. Eli toivottavasti matut ja thaikut eivät vie meiltä noita  :-\

Mitä mitä mitä??? Täällähän lähes kaikki on sitä mieltä että ei sen parempaa ja halutumpaa työvoimaa työmarkkinoilla olekaan työhön kuin työhön kuin monitaitoiset, osaavat, ahkerat ja yhteistyökykyiset maajussit...
No mää oon joskus käynyt kodin ulkopuolellakin  ;D

No sehän se... Itsellä olisi aikamoinen kynnys palkata 4-5 kymppinen joka ei ole aikaisemmin missään vieraan töissä ollut vaikka osaisi mitä. Sitten saa jonkun T2 tapaisen joka vänkää vastaan joka asiassa ja tekee hommat niin kuin itse lystää eikä niin kuin pitäisi...

Ai mun pitäs nyt sulle soittaa ja kysyä että mitä saan tehdä tänään, huomenna, ylihomenna ja sitäkin seuraavina päivinä? :o
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Last Man Standing - 06.01.16 - klo:14:11
>maajussit olis liikkeellä bisnespohjalta ja osais edes perusasioita

Ruokaa-tarvitaan-aina porukkaa kun on sotkemassa hommaa niin niinkauan koko systeemi kusee.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Viljelijä - 06.01.16 - klo:14:43
Lopettajia/luopujia on maataloudessa paljon ja tahti kiihtyy. Halukkaat saa maata jos vain on katetta ja luottoa, että pankista irtoaa rahaa. Mutta pankit on tullu varovaiseksi?.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: meidän Isä - 06.01.16 - klo:14:45
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)

Kuten todettua, ne lähtökohdat on niin erilaiset. En vieläkään usko, että kukaan itselleen ostaa noita?
Kyllä ne ostellaan siksi, että on varaa niin tehdä. Jatkaja kiittää.
Ei kait kellään ole käärinliinoissa taskuja, mutta mä olen kaikki ostokset tehny sillä periaatteella, että ne tuottaa jo mulle.
Jos kaikki maajussit olis liikkeellä bisnespohjalta ja osais edes perusasioita, niin maatalous oliskin todellinen busines  ;)

Se taisi se herran farmi sijaita jossain mörrinpyllyssä?
Kaupungin valot kun näkyy niin se 17-18 000e on se todellisuus. Alalla on tosiaan niin paljon ihmisiä joiden mielikuvitus ei riitä mihinkään muuhun sijoitteluun, kuin tuohon pellon ostoon. Ja mikäs siinä ostellessa kun tililtä lipaisee. Suorituksen jälkeen voikin taas katsella miten perintömetsät kasvavat, ehkä hieman purnailla puun hinnasta agronettiin?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Red Bull - 06.01.16 - klo:14:50
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)

Kuten todettua, ne lähtökohdat on niin erilaiset. En vieläkään usko, että kukaan itselleen ostaa noita?
Kyllä ne ostellaan siksi, että on varaa niin tehdä. Jatkaja kiittää.
Ei kait kellään ole käärinliinoissa taskuja, mutta mä olen kaikki ostokset tehny sillä periaatteella, että ne tuottaa jo mulle.
Jos kaikki maajussit olis liikkeellä bisnespohjalta ja osais edes perusasioita, niin maatalous oliskin todellinen busines  ;)

Se taisi se herran farmi sijaita jossain mörrinpyllyssä?
Kaupungin valot kun näkyy niin se 17-18 000e on se todellisuus. Alalla on tosiaan niin paljon ihmisiä joiden mielikuvitus ei riitä mihinkään muuhun sijoitteluun, kuin tuohon pellon ostoon. Ja mikäs siinä ostellessa kun tililtä lipaisee. Suorituksen jälkeen voikin taas katsella miten perintömetsät kasvavat, ehkä hieman purnailla puun hinnasta agronettiin?

Mikäs ongelma tuossa nyt sitten on? Äkkiä maat myyntiin jos sen 17 keur saa hehtaarilta ja rahat sijoittaa johonkin järkevämpään.  :-X
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:15:01
No jos vajaa 20k€ sais hehtaarilta, niin Floridan kone odottas jo kaasupohjassa kiitotien alku päässä!
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: meidän Isä - 06.01.16 - klo:15:12
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)

Kuten todettua, ne lähtökohdat on niin erilaiset. En vieläkään usko, että kukaan itselleen ostaa noita?
Kyllä ne ostellaan siksi, että on varaa niin tehdä. Jatkaja kiittää.
Ei kait kellään ole käärinliinoissa taskuja, mutta mä olen kaikki ostokset tehny sillä periaatteella, että ne tuottaa jo mulle.
Jos kaikki maajussit olis liikkeellä bisnespohjalta ja osais edes perusasioita, niin maatalous oliskin todellinen busines  ;)

Se taisi se herran farmi sijaita jossain mörrinpyllyssä?
Kaupungin valot kun näkyy niin se 17-18 000e on se todellisuus. Alalla on tosiaan niin paljon ihmisiä joiden mielikuvitus ei riitä mihinkään muuhun sijoitteluun, kuin tuohon pellon ostoon. Ja mikäs siinä ostellessa kun tililtä lipaisee. Suorituksen jälkeen voikin taas katsella miten perintömetsät kasvavat, ehkä hieman purnailla puun hinnasta agronettiin?

Mikäs ongelma tuossa nyt sitten on? Äkkiä maat myyntiin jos sen 17 keur saa hehtaarilta ja rahat sijoittaa johonkin järkevämpään.  :-X

Pahoittelen epäselvää kirjoitteluani. Ei siinä mielestänikään ole mitään ongelmaa.
Jätän tuon myymisen kuitenkin vielä toistaiseksi tekemättä. 10v aikana pellonhinta on tuplaantunut eikä akuuttia rahantarvetta ole, eli kannattaa odotella hintojen nousua.

Sen näen kyllä ongelmaksi, jos joku ostaa tuolla hintaa peltoa ja sitten valittaa ettei kannata ja ruinaa kriisitukea päättömille ostoksilleen.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:15:17
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)

Kuten todettua, ne lähtökohdat on niin erilaiset. En vieläkään usko, että kukaan itselleen ostaa noita?
Kyllä ne ostellaan siksi, että on varaa niin tehdä. Jatkaja kiittää.
Ei kait kellään ole käärinliinoissa taskuja, mutta mä olen kaikki ostokset tehny sillä periaatteella, että ne tuottaa jo mulle.
Jos kaikki maajussit olis liikkeellä bisnespohjalta ja osais edes perusasioita, niin maatalous oliskin todellinen busines  ;)

Se taisi se herran farmi sijaita jossain mörrinpyllyssä?
Kaupungin valot kun näkyy niin se 17-18 000e on se todellisuus. Alalla on tosiaan niin paljon ihmisiä joiden mielikuvitus ei riitä mihinkään muuhun sijoitteluun, kuin tuohon pellon ostoon. Ja mikäs siinä ostellessa kun tililtä lipaisee. Suorituksen jälkeen voikin taas katsella miten perintömetsät kasvavat, ehkä hieman purnailla puun hinnasta agronettiin?

Mikäs ongelma tuossa nyt sitten on? Äkkiä maat myyntiin jos sen 17 keur saa hehtaarilta ja rahat sijoittaa johonkin järkevämpään.  :-X

Pahoittelen epäselvää kirjoitteluani. Ei siinä mielestänikään ole mitään ongelmaa.
Jätän tuon myymisen kuitenkin vielä toistaiseksi tekemättä. 10v aikana pellonhinta on tuplaantunut eikä akuuttia rahantarvetta ole, eli kannattaa odotella hintojen nousua.

Sen näen kyllä ongelmaksi, jos joku ostaa tuolla hintaa peltoa ja sitten valittaa ettei kannata ja ruinaa kriisitukea päättömille ostoksilleen.

Pitää muokata sitä sanan laskua vähän nykyaikaan "tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa ja vielä tyhmempi on se joka ei myy!" ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: meidän Isä - 06.01.16 - klo:15:24
Johan on perustelut 18ke hehtaarihinnoille; maatalouden tuottojen paraneminen 50 v päästä  :) Melko pitkäjänteistä hommaa  ;D 8)

Kuten todettua, ne lähtökohdat on niin erilaiset. En vieläkään usko, että kukaan itselleen ostaa noita?
Kyllä ne ostellaan siksi, että on varaa niin tehdä. Jatkaja kiittää.
Ei kait kellään ole käärinliinoissa taskuja, mutta mä olen kaikki ostokset tehny sillä periaatteella, että ne tuottaa jo mulle.
Jos kaikki maajussit olis liikkeellä bisnespohjalta ja osais edes perusasioita, niin maatalous oliskin todellinen busines  ;)

Se taisi se herran farmi sijaita jossain mörrinpyllyssä?
Kaupungin valot kun näkyy niin se 17-18 000e on se todellisuus. Alalla on tosiaan niin paljon ihmisiä joiden mielikuvitus ei riitä mihinkään muuhun sijoitteluun, kuin tuohon pellon ostoon. Ja mikäs siinä ostellessa kun tililtä lipaisee. Suorituksen jälkeen voikin taas katsella miten perintömetsät kasvavat, ehkä hieman purnailla puun hinnasta agronettiin?

Mikäs ongelma tuossa nyt sitten on? Äkkiä maat myyntiin jos sen 17 keur saa hehtaarilta ja rahat sijoittaa johonkin järkevämpään.  :-X

Pahoittelen epäselvää kirjoitteluani. Ei siinä mielestänikään ole mitään ongelmaa.
Jätän tuon myymisen kuitenkin vielä toistaiseksi tekemättä. 10v aikana pellonhinta on tuplaantunut eikä akuuttia rahantarvetta ole, eli kannattaa odotella hintojen nousua.

Sen näen kyllä ongelmaksi, jos joku ostaa tuolla hintaa peltoa ja sitten valittaa ettei kannata ja ruinaa kriisitukea päättömille ostoksilleen.

Pitää muokata sitä sanan laskua vähän nykyaikaan "tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa ja vielä tyhmempi on se joka ei myy!" ;D

Niin, sehän saattaa pers'aukisesta tuntua tuollaiselta. Mutta jos ei satu sitä rahaa nyt tarvitsemaan, niin miksi myisi? Vai sinullekko nämäkin tilkut oikeasti kuuluu?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Viljelijä - 06.01.16 - klo:15:33
Rahat maahan sijoitettuna, on ollut tähänasti varmaa,,,,kuka tietää jatkosta?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: +200 - 06.01.16 - klo:15:54
>ja ahkera maajussi on sitä halutuinta työvoimaa työhön kuin työhön.

Tarkoitin ihan oikeita työpaikkoja en mitään paskanmättöä tai huvikseen pellolla ringinajelua (proletaari-näkökulma) ilman kunnollista palkkaa.

Joo... ei pidä unohtaa, että meitä maajusseja ei palkata Suomessa edes maajussien töihin  :-\ Ukrainalaiset vievät ne duunit.

Rakenustöihinkään ei pääse ellei puhu viroa ilman alkuperäistä aksenttia  ;D

Jäljelle jäävät: lumen kolaaminen, risusavotta ja marjanpoiminta. Eli toivottavasti matut ja thaikut eivät vie meiltä noita  :-\
Mä en ainakaan tunne ketään jolla olis ulkomaalainen renki....
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 06.01.16 - klo:16:40
Mä en ainakaan tunne ketään jolla olis ulkomaalainen renki....
Se että et sellaista tunne, ei tarkoita ettei niin olisi. Tunnen yhden jolla on kuusi...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:16:50
Tässähän kun puhutaan siitä kuuluisasta win-win tilanteesta, niin maanomistajahan vois tulien lisäksi vuokralaisella antsaa jonkun 500€/hehtaari kunnostusavustusta. Eihän asuntopuolellakaan vuokralainen tee asuntoon remonttia vuokransa lisäksi.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Muujussi - 06.01.16 - klo:17:42
No sehän se... Itsellä olisi aikamoinen kynnys palkata 4-5 kymppinen joka ei ole aikaisemmin missään vieraan töissä ollut vaikka osaisi mitä. Sitten saa jonkun T2 tapaisen joka vänkää vastaan joka asiassa ja tekee hommat niin kuin itse lystää eikä niin kuin pitäisi...

Ai mun pitäs nyt sulle soittaa ja kysyä että mitä saan tehdä tänään, huomenna, ylihomenna ja sitäkin seuraavina päivinä? :o

Niin kauan kuin omiasi teet niin minä p..skat nakkaan mitä ja miten teet. Tuo nyt vaan esimerkkinä että jos ei ole totuttu työelämään eli tekemään sen mitä työnantaja määrää että milloin, mitä ja millä tavalla niin siitäpä monesti voipi tulla ongelmia oikeisiin töihin siirryttäessä...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: bdr-529 - 06.01.16 - klo:17:54
Tässähän kun puhutaan siitä kuuluisasta win-win tilanteesta, niin maanomistajahan vois tulien lisäksi vuokralaisella antsaa jonkun 500€/hehtaari kunnostusavustusta. Eihän asuntopuolellakaan vuokralainen tee asuntoon remonttia vuokransa lisäksi.
  Asuntoja on ja helposti rakennetaan lisää, mutta pellonvalmistus on aika rajattua ja sitä siirtyy muuhun käyttöön jatkuvasti.  Asuinrakennus menettää hoitamattomana arvonsa melko äkkiä jolloin omistajan intressi on pitää se kunnossa, mutta pelto ei niinkään vaikka ojat ja kalkitukset jäis yhdeltä sukupolvelta tekemättä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:18:05
Tässähän kun puhutaan siitä kuuluisasta win-win tilanteesta, niin maanomistajahan vois tulien lisäksi vuokralaisella antsaa jonkun 500€/hehtaari kunnostusavustusta. Eihän asuntopuolellakaan vuokralainen tee asuntoon remonttia vuokransa lisäksi.
  Asuntoja on ja helposti rakennetaan lisää, mutta pellonvalmistus on aika rajattua ja sitä siirtyy muuhun käyttöön jatkuvasti.  Asuinrakennus menettää hoitamattomana arvonsa melko äkkiä jolloin omistajan intressi on pitää se kunnossa, mutta pelto ei niinkään vaikka ojat ja kalkitukset jäis yhdeltä sukupolvelta tekemättä.

Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin. :o
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Muujussi - 06.01.16 - klo:18:12
mutta pellonvalmistus on aika rajattua ja sitä siirtyy muuhun käyttöön jatkuvasti.

Siirtyminen muuhun käyttöön eli teiden ja rakennusten alle on marginaalista...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Muujussi - 06.01.16 - klo:18:14
Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin. :o

Eiköhän se perussyy kuitenkin ole taloudellinen järkevyys kokonaisuuden kannalta. Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa. Ongelma on lähinnä siinä että sössityn tukipolitiikan takia se on osin väärässä paikassa kotieläintuotannon kannalta. Todellista pulaa pellosta ei ole jos tukipolitiikan vääristymät korjataan. Veronmaksajalle tuotannon lisääminen tai siirtäminen kalliimmalle tukialueelle on kallista ja taloudellisesti järjetöntä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: -SS- - 06.01.16 - klo:18:15
mutta pellonvalmistus on aika rajattua ja sitä siirtyy muuhun käyttöön jatkuvasti.

Siirtyminen muuhun käyttöön eli teiden ja rakennusten alle on marginaalista...

Joo raivauskieltojen päättymisten jälkeen pellon nettolisäys on ollut useamman tuhatta hehtaaria vuodessa, vaikka tiemaihin ja tonteiksi on siirtynyt peltoa. Korvaavaa raivaamista on esiintynyt eteläistä Suomea myöten.

-SS-
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Last Man Standing - 06.01.16 - klo:18:16
>teiden ja rakennusten alle on marginaalista...


Mitä täälläpäin™ miettii esim.20 v taaksepäin on asiasta melko helposti eri mieltä
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: bdr-529 - 06.01.16 - klo:18:18
mutta pellonvalmistus on aika rajattua ja sitä siirtyy muuhun käyttöön jatkuvasti.

Siirtyminen muuhun käyttöön eli teiden ja rakennusten alle on marginaalista...

 Näin kyllä mutta kerran rakennettua ei enää pelloksi saa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Last Man Standing - 06.01.16 - klo:18:19
>Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa.

Mutta koko pöljää hommaa on ajella ympäri kyliä pieniä lämpäreitä touhuilemassa
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Muujussi - 06.01.16 - klo:18:20
>teiden ja rakennusten alle on marginaalista...


Mitä täälläpäin™ miettii esim.20 v taaksepäin on asiasta melko helposti eri mieltä

Jopa eteläisessä Suomessa se on todellisuudessa marginaalista jos prosentteina katsotaan. Valitettavasti joillakin yksittäisillä alueilla voi olla toisin mutta tässä jos tuumaan niin olisiko max 100 hehtaaria jäänyt 60-luvun lopun jälkeen tuon laajentuvan keskustan alle? Paljon vai vähän?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Muujussi - 06.01.16 - klo:18:22
>Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa.

Mutta koko pöljää hommaa on ajella ympäri kyliä pieniä lämpäreitä touhuilemassa

Niin on. Siksi tuotanto kannattaisikin keskittää tällaisille ikkunastani näkyville 100+ hehtaarin aukeille...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: -SS- - 06.01.16 - klo:18:23
Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin. :o

Eiköhän se perussyy kuitenkin ole taloudellinen järkevyys kokonaisuuden kannalta. Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa. Ongelma on lähinnä siinä että sössityn tukipolitiikan takia se on osin väärässä paikassa kotieläintuotannon kannalta. Todellista pulaa pellosta ei ole jos tukipolitiikan vääristymät korjataan. Veronmaksajalle tuotannon lisääminen tai siirtäminen kalliimmalle tukialueelle on kallista ja taloudellisesti järjetöntä.

Suomenlahti on täältä tykinkantaman päässä. Silti näköpiirissä on ikkunasta ulos katsellessa ehkäpä 20 ha komea ja hyväkasvuinen raivio. Kun viljelijän koneilla on joutoaikaa, tulee kantokarheita lohkon reunoihin lisää vuosittain.

Raivaaminen ei ole pelkästään maito-Suomen yksinoikeus.

(http://www.viistonninen.com/muut/raivaus.jpg)
(MTT)

-SS-
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:18:38
Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin. :o

Eiköhän se perussyy kuitenkin ole taloudellinen järkevyys kokonaisuuden kannalta. Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa. Ongelma on lähinnä siinä että sössityn tukipolitiikan takia se on osin väärässä paikassa kotieläintuotannon kannalta. Todellista pulaa pellosta ei ole jos tukipolitiikan vääristymät korjataan. Veronmaksajalle tuotannon lisääminen tai siirtäminen kalliimmalle tukialueelle on kallista ja taloudellisesti järjetöntä.

Suomenlahti on täältä tykinkantaman päässä. Silti näköpiirissä on ikkunasta ulos katsellessa ehkäpä 20 ha komea ja hyväkasvuinen raivio. Kun viljelijän koneilla on joutoaikaa, tulee kantokarheita lohkon reunoihin lisää vuosittain.

Raivaaminen ei ole pelkästään maito-Suomen yksinoikeus.

(http://www.viistonninen.com/muut/raivaus.jpg)
(MTT)

-SS-

Siitä syytetään vain maito-suomea että saadaan malka omasta silmästä pois ja MUUJUSSI voi tunnon tuskitta syyttää c-aluetta.

Kuten olen sanonut että jos meillä on määrä X rahaa jaettavaksi peltotukiin ja se jaetaan määrälle Y peltoja. Siitä tulee rahaa Z per hehtaari. Jos määrä Y kasvaa, niin silloin se Z pienenee eli tulee vähemmän per hehtaari ja tuotanto rupeaa siirtymään automaatisesti sinne missä kannattaa. Nyt vain halutaa kaikki perinto kivirauniot pitää tukien piirissä että MUUJUSSIEN perinnön arvo ei tipu.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: alpo10 - 06.01.16 - klo:19:11
Siitä syytetään vain maito-suomea että saadaan malka omasta silmästä pois ja MUUJUSSI voi tunnon tuskitta syyttää c-aluetta.

Kuten olen sanonut että jos meillä on määrä X rahaa jaettavaksi peltotukiin ja se jaetaan määrälle Y peltoja. Siitä tulee rahaa Z per hehtaari. Jos määrä Y kasvaa, niin silloin se Z pienenee eli tulee vähemmän per hehtaari ja tuotanto rupeaa siirtymään automaatisesti sinne missä kannattaa. Nyt vain halutaa kaikki perinto kivirauniot pitää tukien piirissä että MUUJUSSIEN perinnön arvo ei tipu.
missä se sitten kannattaa parhaiten?? en ole kyllä missään kenenkään ennen kuullut väittävän, että ylituotannon kannattavuutta voidaan parantaa lisäämällä tuotantoa.... siitähän pellon raivauksessa on kysymys, meillä ei taida olla pulaa juuri mistään

Jos taas maataloutta alettaisiin harjoittaa täysin markkinatalouden ehdoilla, niin tuet pitäisi poistaa kokonaan.....luoja meitä siltä varjelkoon   
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:19:25
Siitä syytetään vain maito-suomea että saadaan malka omasta silmästä pois ja MUUJUSSI voi tunnon tuskitta syyttää c-aluetta.

Kuten olen sanonut että jos meillä on määrä X rahaa jaettavaksi peltotukiin ja se jaetaan määrälle Y peltoja. Siitä tulee rahaa Z per hehtaari. Jos määrä Y kasvaa, niin silloin se Z pienenee eli tulee vähemmän per hehtaari ja tuotanto rupeaa siirtymään automaatisesti sinne missä kannattaa. Nyt vain halutaa kaikki perinto kivirauniot pitää tukien piirissä että MUUJUSSIEN perinnön arvo ei tipu.
missä se sitten kannattaa parhaiten?? en ole kyllä missään kenenkään ennen kuullut väittävän, että ylituotannon kannattavuutta voidaan parantaa lisäämällä tuotantoa.... siitähän pellon raivauksessa on kysymys, meillä ei taida olla pulaa juuri mistään

Jos taas maataloutta alettaisiin harjoittaa täysin markkinatalouden ehdoilla, niin tuet pitäisi poistaa kokonaan.....luoja meitä siltä varjelkoon

No siellä missä sillä on parhaat edellytykset. Kun peltoa olisi tarpeeksi ja tuet olisivat tippuneet, niin kaikki peltoheitot metsittyisivät automaatisesti ja viljely jäisi niille pelloille missä se olisi tehokasta ja kannatavaa. Nythän tämä on johtanut siihen että tuki menee käytännössä vuokriin ja parhaimmillaan sama summa poltetaan tielle traktori rallina.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 06.01.16 - klo:19:50
No siellä missä sillä on parhaat edellytykset. Kun peltoa olisi tarpeeksi ja tuet olisivat tippuneet, niin kaikki peltoheitot metsittyisivät automaatisesti ja viljely jäisi niille pelloille missä se olisi tehokasta ja kannatavaa. Nythän tämä on johtanut siihen että tuki menee käytännössä vuokriin ja parhaimmillaan sama summa poltetaan tielle traktori rallina.

Tästä voi rivien välistä lukea että lasket sen varaan että kotieläinpuolen tuet pysyisivät ennallaan. Jolloin parhaat edellytykset olisivat missä päin? Kotieläinpuolen tuet kaikki pois niin toi toimisi, muuten tuotanto ei menisi sinne missä on parhaat edellytykset vaan missä on parhaat tuet...

Tuo on ihan totta. Siellä missä peltoa raivataan eniten, sitä raivataan lähinnä lantaa ja rehua varten koska siellä on kovemmat eläintuet. Eli tukien takia sitä raivataan. Vai osaako joku kertoa C-alueen isosta raivioprojekteista jossa ei ole tarkoitus ollenkaan levittää lantaa?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 06.01.16 - klo:19:53
Vai osaako joku kertoa C-alueen isosta raivioprojekteista jossa ei ole tarkoitus ollenkaan levittää lantaa?

Ainakaan omaa raiviotani en tehnyt paskan kadottaminen mielessä. Kyllä sinne varmaan joskus paskaakin ajetaan, mutta lannanlevitysalaa on muutenkin riittävästi.

Ja sama tilanne on monella muullakin tätä harrastavalla. Monella ei edes ole kotieläimiä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:20:00
Niin kuin eräs kamraatti sano "traktorilla pitäs pikitiellä ajo kieltää lailla!"

Logistiikka se on minkä takia raivataan. Tiedän tilan missä joku hehtaari korjataan säilörehua viikossa sonneille ja siellä ei tosiaankaan ajeta ympäri lähi taajamia traktorilla.

Se joka väittää että nykyinen systeemi on maatalouden parhaaksi niin puhuu pa....skaa, valehtelee tai tekee kumpaakin!
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: antti-x - 06.01.16 - klo:20:06
Niin kuin eräs kamraatti sano "traktorilla pitäs pikitiellä ajo kieltää lailla!"

Logistiikka se on minkä takia raivataan. Tiedän tilan missä joku hehtaari korjataan säilörehua viikossa sonneille ja siellä ei tosiaankaan ajeta ympäri lähi taajamia traktorilla.

Se joka väittää että nykyinen systeemi on maatalouden parhaaksi niin puhuu pa....skaa, valehtelee tai tekee kumpaakin!

Mutta eikö olisi myös logistiikan kannalta hyvä että myös eläintuet tasattaisiin about samoiksi koko maassa? Tarkoittaisi tosin sitä että ne tuet tippuisivat jonkin verran pohojisempana ellei rahaa löydy lisää. Sitten ehkä olisi lopputuotteiden logistiikkakin vähäisempää.

Jos eläintuet menisivät tasan koko maassa niin minun puolestani raivioille voisi antaa kaikki tuet mitä muillekin lohkoille.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 06.01.16 - klo:20:13
Niin kuin eräs kamraatti sano "traktorilla pitäs pikitiellä ajo kieltää lailla!"

Logistiikka se on minkä takia raivataan. Tiedän tilan missä joku hehtaari korjataan säilörehua viikossa sonneille ja siellä ei tosiaankaan ajeta ympäri lähi taajamia traktorilla.

Se joka väittää että nykyinen systeemi on maatalouden parhaaksi niin puhuu pa....skaa, valehtelee tai tekee kumpaakin!

Mutta eikö olisi myös logistiikan kannalta hyvä että myös eläintuet tasattaisiin about samoiksi koko maassa? Tarkoittaisi tosin sitä että ne tuet tippuisivat jonkin verran pohojisempana ellei rahaa löydy lisää. Sitten ehkä olisi lopputuotteiden logistiikkakin vähäisempää.

Jos eläintuet menisivät tasan koko maassa niin minun puolestani raivioille voisi antaa kaikki tuet mitä muillekin lohkoille.

Periaatteesa joo. Tosin c-alueen maidossahan jo leikataan pohjoista tukea kolektiivisesti, tosin näitä kriisitukia on nyt jaeltu siihen päälle ja ynm.

Mutta koko alan kannalta olisi parempi jos tuki järjestelmää muutettaisiin radikaalisti. Nythän niitä MUUJUSSIN perään kuuluttamia uusia yrittäjiä ei alalle löydy kun tilat on hinnoiteltu sille tasolle ettei kenenkään kannata ainakaan pankkilainalla tilaa ostaa. Uutta et voi perustaa kun meni heti 100 lehmän ja 100 hehtaarin tilaan ab alueella jos haluaa tuet se 5 miljoonaa euroa vähintään!
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Last Man Standing - 06.01.16 - klo:20:40
>Monella ei edes ole kotieläimiä.

Minulla on yksi kissa

 8)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 06.01.16 - klo:20:52
Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin. :o

Eiköhän se perussyy kuitenkin ole taloudellinen järkevyys kokonaisuuden kannalta. Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa. Ongelma on lähinnä siinä että sössityn tukipolitiikan takia se on osin väärässä paikassa kotieläintuotannon kannalta. Todellista pulaa pellosta ei ole jos tukipolitiikan vääristymät korjataan. Veronmaksajalle tuotannon lisääminen tai siirtäminen kalliimmalle tukialueelle on kallista ja taloudellisesti järjetöntä.

Suomenlahti on täältä tykinkantaman päässä. Silti näköpiirissä on ikkunasta ulos katsellessa ehkäpä 20 ha komea ja hyväkasvuinen raivio. Kun viljelijän koneilla on joutoaikaa, tulee kantokarheita lohkon reunoihin lisää vuosittain.

Raivaaminen ei ole pelkästään maito-Suomen yksinoikeus.

(http://www.viistonninen.com/muut/raivaus.jpg)
(MTT)

-SS-

Siitä syytetään vain maito-suomea että saadaan malka omasta silmästä pois ja MUUJUSSI voi tunnon tuskitta syyttää c-aluetta.

Kuten olen sanonut että jos meillä on määrä X rahaa jaettavaksi peltotukiin ja se jaetaan määrälle Y peltoja. Siitä tulee rahaa Z per hehtaari. Jos määrä Y kasvaa, niin silloin se Z pienenee eli tulee vähemmän per hehtaari ja tuotanto rupeaa siirtymään automaatisesti sinne missä kannattaa. Nyt vain halutaa kaikki perinto kivirauniot pitää tukien piirissä että MUUJUSSIEN perinnön arvo ei tipu.

No tota.... kyllähän se Maito-Suomi on tossa tuo punainen alue  :D

Tuolla Varsinais-Suomessa toi punainen on se kenttä jonka kaveri kävi raivaamassa Herättäjä-juhliin jokunen vuosi sitten  ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JösseJänis - 06.01.16 - klo:23:10
Niin tai oletetaan että vuokralainen tekee nämä peruskunnostus työt KORVAUKSETTA! taitaa olla virkamiehissä paljon pellon omistajia kun raivausta yritetään torpata kaikin mahdolisin keinoin. :o

Eiköhän se perussyy kuitenkin ole taloudellinen järkevyys kokonaisuuden kannalta. Peltoa on meillä todellisuudessa liikaa. Ongelma on lähinnä siinä että sössityn tukipolitiikan takia se on osin väärässä paikassa kotieläintuotannon kannalta. Todellista pulaa pellosta ei ole jos tukipolitiikan vääristymät korjataan. Veronmaksajalle tuotannon lisääminen tai siirtäminen kalliimmalle tukialueelle on kallista ja taloudellisesti järjetöntä.

Suomenlahti on täältä tykinkantaman päässä. Silti näköpiirissä on ikkunasta ulos katsellessa ehkäpä 20 ha komea ja hyväkasvuinen raivio. Kun viljelijän koneilla on joutoaikaa, tulee kantokarheita lohkon reunoihin lisää vuosittain.

Raivaaminen ei ole pelkästään maito-Suomen yksinoikeus.

(http://www.viistonninen.com/muut/raivaus.jpg)
(MTT)

-SS-

Täällä Päijät-Hämeessäkin on uusia, tuettomia raivioita. Tai voihan se olla, että niille on siirretty oikeuksia toisilta lohkoilta. Isoja raivioita on tehnyt muuankin tula, joka laitoi lehmät pois viitisen vuotta sitten. Johonkin piti hukata ne rahat, mitä sai eläinten ja rehu- / lantakaluston myymisestä. Toisaalta maksaa se metsän uudistaminenkin. Voi olla edullisempaa raivata hakkuuaukko pelloksi. Kyllä ne raiviot ennen pitkää tukien piirin päätyvät.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Pottunokka - 06.01.16 - klo:23:41
Kyllähän raivioillekin voitais maksaa kaikki tuet jos eu ja valtio niin haluaisivat. Mut se raha otettaisiin jo olemassa olevien peltojen tuista. Eli kaikkiin peltotukiin olisi varattu rahaa summa X, joka sitten jaettaisiin kaikille viljelyssä oleville peltohehtaareille, riippumatta siitä milloin pelto on raivattu. Sittenhän loppuis nurina siitä ettei raivioille saa tukia....mut sitten nuristais...no arvaatte kyllä mistä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Naturalis - 07.01.16 - klo:00:45
Kyllähän raivioillekin voitais maksaa kaikki tuet jos eu ja valtio niin haluaisivat. Mut se raha otettaisiin jo olemassa olevien peltojen tuista. Eli kaikkiin peltotukiin olisi varattu rahaa summa X, joka sitten jaettaisiin kaikille viljelyssä oleville peltohehtaareille, riippumatta siitä milloin pelto on raivattu. Sittenhän loppuis nurina siitä ettei raivioille saa tukia....mut sitten nuristais...no arvaatte kyllä mistä.
Eihän tuossa mitään ongelmaa ole jos c-alueelle raivatun pellon tuet otetaan C-alueen tukialasta vuonna 1995, ja AB-alueen tuet samoin AB-alueen tukialasta 1995... 8)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 07.01.16 - klo:05:55
Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 07.01.16 - klo:08:37
Kyllähän raivioillekin voitais maksaa kaikki tuet jos eu ja valtio niin haluaisivat. Mut se raha otettaisiin jo olemassa olevien peltojen tuista. Eli kaikkiin peltotukiin olisi varattu rahaa summa X, joka sitten jaettaisiin kaikille viljelyssä oleville peltohehtaareille, riippumatta siitä milloin pelto on raivattu. Sittenhän loppuis nurina siitä ettei raivioille saa tukia....mut sitten nuristais...no arvaatte kyllä mistä.
Eihän tuossa mitään ongelmaa ole jos c-alueelle raivatun pellon tuet otetaan C-alueen tukialasta vuonna 1995, ja AB-alueen tuet samoin AB-alueen tukialasta 1995... 8)

Eli ab alueella ei saisi panostaa tehokkuuteen pellon raivauksen nimissä?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: alpo10 - 07.01.16 - klo:09:15
Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...
uutta peltoa ei täällä napapiirin tuntumassa tarvita, omavaraisuuden yli tuotettava menee kaikki vientiin pilkkahinnalla. Kotimarkkinoilla ylituotanto tarkoittaa aina EU-alueen alhaisimpia hintoja ja suurempaa tukea. Viime vuotena on tuskailtu, kun vienti ei vedä, nyt syy poliittinen mutta markkinataloudessakaan ei voi ketään pakottaa ostamaan väkisin. Tuontielintarvikkeiden määrä kasvaa kohinalla, suuret keskusliikkeet pitää siitä huolen.

Peltojen raivaus on ilmeisesti joka paikassa aloitettu parhaista ja luontaisesti viljelyyn parhaiten sopivista maista. Olettaisin, että kannattavuus uusilla alueilla olisi vanhoja huonompi.

Huonoja ja viljelyyn sopimattomia peltoja voitaisiin poistaa ympäristönsuojeluun tai bioenergiantuotantoon ja korvata tästä poistuva ala esim 1/5 myytävillä raivausoikeuksilla?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 07.01.16 - klo:09:37
Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...
uutta peltoa ei täällä napapiirin tuntumassa tarvita, omavaraisuuden yli tuotettava menee kaikki vientiin pilkkahinnalla. Kotimarkkinoilla ylituotanto tarkoittaa aina EU-alueen alhaisimpia hintoja ja suurempaa tukea. Viime vuotena on tuskailtu, kun vienti ei vedä, nyt syy poliittinen mutta markkinataloudessakaan ei voi ketään pakottaa ostamaan väkisin. Tuontielintarvikkeiden määrä kasvaa kohinalla, suuret keskusliikkeet pitää siitä huolen.

Peltojen raivaus on ilmeisesti joka paikassa aloitettu parhaista ja luontaisesti viljelyyn parhaiten sopivista maista. Olettaisin, että kannattavuus uusilla alueilla olisi vanhoja huonompi.

Huonoja ja viljelyyn sopimattomia peltoja voitaisiin poistaa ympäristönsuojeluun tai bioenergiantuotantoon ja korvata tästä poistuva ala esim 1/5 myytävillä raivausoikeuksilla?

Suomessa harastettiin kaskiviljelyä viellä 1800 luvulla. Eli annettiin huonojen peltojen metsittyä ja raivattiin uusia maille joilla oli paremmat ravinne taseet.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: bdr-529 - 07.01.16 - klo:09:47
Tää olisi pitää hoitaa niin, että joka tilalle oltaisiin annettu/myyty raivausoikeus vuonna 1995. Tai se oltaisiin sidottu pellon omistukseen. Esim. 1 ha peltoa oikeuttaa raivaamaan 0,1 ha lisää.

Tuolle "teoreettiselle" lisääntyvälle peltoalalle (n 250 000ha) oltaisiin määritetty tukitasot tms. jo 1995.

Nyt noita oikeuksia voisi sitten ostaa ja myydä. Tällöin kukaan ei häviäisi tässä kaupassa...
uutta peltoa ei täällä napapiirin tuntumassa tarvita, omavaraisuuden yli tuotettava menee kaikki vientiin pilkkahinnalla. Kotimarkkinoilla ylituotanto tarkoittaa aina EU-alueen alhaisimpia hintoja ja suurempaa tukea. Viime vuotena on tuskailtu, kun vienti ei vedä, nyt syy poliittinen mutta markkinataloudessakaan ei voi ketään pakottaa ostamaan väkisin. Tuontielintarvikkeiden määrä kasvaa kohinalla, suuret keskusliikkeet pitää siitä huolen.

Peltojen raivaus on ilmeisesti joka paikassa aloitettu parhaista ja luontaisesti viljelyyn parhaiten sopivista maista. Olettaisin, että kannattavuus uusilla alueilla olisi vanhoja huonompi.

Huonoja ja viljelyyn sopimattomia peltoja voitaisiin poistaa ympäristönsuojeluun tai bioenergiantuotantoon ja korvata tästä poistuva ala esim 1/5 myytävillä raivausoikeuksilla?

 Itse olen raivauksella pyrkinyt parantamaan vanhojen lohkojen muotoja ja tuomaan niiden ominaisuudet paremmin nykyaikaa vastaaviksi. Nykypäivänä raivauskoneiden teho, saatavuus ja liikuteltavuus pieniinkin urakoihin on aivan toista kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: ijasja2 - 07.01.16 - klo:13:20
Lopettajia/luopujia on maataloudessa paljon ja tahti kiihtyy. Halukkaat saa maata jos vain on katetta ja luottoa, että pankista irtoaa rahaa. Mutta pankit on tullu varovaiseksi?.

Missä niitä lopettajia ja maata on, ei vaan näy vaikka niistä kovasti puhetta...

Aina vedotaan että kohta, mutta milloin se kohta on. Kylällä jos/kun on kymmenkunta tulevaisuuteen tähtäävää tilaa, ei siinä paljoa auta jos lopettajia on samat kymmenen, kymmenen vuoden jaksolla ja peltoa paljon vähemmän kuin jatkavilla tiloilla. Jatkavien tilojen tilanne pysyy ennallaan kustannusten noustessa ja katteiden pienentyessä, lainaa on kovasti maanostosta tai sitten maksetaan kovaa vuokraa. Voittajia ei ole kuin lopettavat tilat :)

Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 07.01.16 - klo:14:13
Lopettajia/luopujia on maataloudessa paljon ja tahti kiihtyy. Halukkaat saa maata jos vain on katetta ja luottoa, että pankista irtoaa rahaa. Mutta pankit on tullu varovaiseksi?.

Missä niitä lopettajia ja maata on, ei vaan näy vaikka niistä kovasti puhetta...

Aina vedotaan että kohta, mutta milloin se kohta on. Kylällä jos/kun on kymmenkunta tulevaisuuteen tähtäävää tilaa, ei siinä paljoa auta jos lopettajia on samat kymmenen, kymmenen vuoden jaksolla ja peltoa paljon vähemmän kuin jatkavilla tiloilla. Jatkavien tilojen tilanne pysyy ennallaan kustannusten noustessa ja katteiden pienentyessä, lainaa on kovasti maanostosta tai sitten maksetaan kovaa vuokraa. Voittajia ei ole kuin lopettavat tilat :)

No mitäs luulet kun terho kodin sängyllä voit vedellä tukia kuittaamassa kun joku käy sadon keräämässä. ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: bouli - 07.01.16 - klo:14:21
Lopettajia/luopujia on maataloudessa paljon ja tahti kiihtyy. Halukkaat saa maata jos vain on katetta ja luottoa, että pankista irtoaa rahaa. Mutta pankit on tullu varovaiseksi?.

Missä niitä lopettajia ja maata on, ei vaan näy vaikka niistä kovasti puhetta...

Aina vedotaan että kohta, mutta milloin se kohta on. Kylällä jos/kun on kymmenkunta tulevaisuuteen tähtäävää tilaa, ei siinä paljoa auta jos lopettajia on samat kymmenen, kymmenen vuoden jaksolla ja peltoa paljon vähemmän kuin jatkavilla tiloilla. Jatkavien tilojen tilanne pysyy ennallaan kustannusten noustessa ja katteiden pienentyessä, lainaa on kovasti maanostosta tai sitten maksetaan kovaa vuokraa. Voittajia ei ole kuin lopettavat tilat :)
Näinpä. Koko Eu aika on puhuttu että kohta tulvii maata tarjolle ovien ja ikkunoiden täydeltä ihan puoli-ilmaiseksi. Ei ole vielä se päivä koittanut..
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JD6630 - 07.01.16 - klo:14:24
Näinpä. Koko Eu aika on puhuttu että kohta tulvii maata tarjolle ovien ja ikkunoiden täydeltä ihan puoli-ilmaiseksi. Ei ole vielä se päivä koittanut..
Se päivä meni jo :P
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: ijasja2 - 07.01.16 - klo:14:30
Näinpä. Koko Eu aika on puhuttu että kohta tulvii maata tarjolle ovien ja ikkunoiden täydeltä ihan puoli-ilmaiseksi. Ei ole vielä se päivä koittanut..
Se päivä meni jo :P

Juu, totta. EU-ajan alkupuolella eli ennen vuosituhannen vaihdetta peltoa sai ostaa naapurista 4-5000€:n hinnalla. Siihen päälle salaojitukset ja kunnostukset. Se OLI halpaa, mutta on siitä jo aikaa ja pinta-alat pieniä eikä tarjontaa todellakaan ole ollut, yks kauppa ei kesää tee. Ja oli silloinkin olevinaan kallista, yli kaks kertaa ka. hintoja kalliimpaa. Sen jälkeen onkin ollut ostopelloilla ihan eri hinnat, ne vähät mitä on kauppaa tehty. Vuokrat nousseet kokoajan.

Siksipä onkin pitänyt kehittää tilaa muulla tavoin, elää hetkessä eikä liikaa tulevaisuudessa. Onhan peltoa kaupan aina, kun laittaa paikalliseen ostoilmoituksen että maksetaan 20 000€/ha, mutta järkeä siinä ei enää ole. Noista kaupoista oon pysytellyt visusti erossa, puoletkin alkaa olla liikaa muista kuin parhaista maista.

Että
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: kylmis - 07.01.16 - klo:17:09
Mun mielestäni toi nousevien vuokrien taso hidastaa myyntiin tulevien peltojen määrää. Jos saat kymmenen hehtaarin alalta viisi tonnia vuodessa tuloja, niin miksi sitä myisi pois. Se on jo iso summa monelle eläkeläiselle, kun ne peltokaupasta tulevat rahatkin jäisi kuitenkin helposti tilille nolla korolle. Sitten toi vaikuttaa, että suurin osa pelloista vuokrataan jollain lailla tutulle henkilölle. Tässä vaikuttaa tosi paljon se kylillä syntynyt maine, että kun joku pääsee siihen asemaan, että siitä puhutaan, että se vuokraa peltoja ja se viljelee ja se on kova tekeen töitä. Sellaisille tulee äkkiä puhelinsoitto, että vuokraatko täältä peltoa. Kaikki tämä näkyy siinä, että julkisesti tulee peltoa tosi vähän tarjolle, mutta silti muutama tila pitäjää kohden lisää koko ajan pinta-alaansa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JösseJänis - 07.01.16 - klo:18:24
Mun mielestäni toi nousevien vuokrien taso hidastaa myyntiin tulevien peltojen määrää. Jos saat kymmenen hehtaarin alalta viisi tonnia vuodessa tuloja, niin miksi sitä myisi pois. Se on jo iso summa monelle eläkeläiselle, kun ne peltokaupasta tulevat rahatkin jäisi kuitenkin helposti tilille nolla korolle. Sitten toi vaikuttaa, että suurin osa pelloista vuokrataan jollain lailla tutulle henkilölle. Tässä vaikuttaa tosi paljon se kylillä syntynyt maine, että kun joku pääsee siihen asemaan, että siitä puhutaan, että se vuokraa peltoja ja se viljelee ja se on kova tekeen töitä. Sellaisille tulee äkkiä puhelinsoitto, että vuokraatko täältä peltoa. Kaikki tämä näkyy siinä, että julkisesti tulee peltoa tosi vähän tarjolle, mutta silti muutama tila pitäjää kohden lisää koko ajan pinta-alaansa.

Ilman muuta noin. Vuokraamalla pois 100 ha, saa yli 50 000 € vuodessa tekemättä mitään. Siihen päälle eläke, vähän metsätuloja ja vanhan kaluston myynnistä saatavat roposet, niin mikäs kiire siinä on myydä manttaaleitaan.

Itse kun olen aina tuntenut enemmän omistamisen kuin tekemisen iloa, en voi kyllä mitenkään ymmärtää nykyistä pellon vuokratasoa, mutta nautiskelkoot ne, ketkä työn iloa tuntevat.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 08.01.16 - klo:07:15
Mun mielestäni toi nousevien vuokrien taso hidastaa myyntiin tulevien peltojen määrää. Jos saat kymmenen hehtaarin alalta viisi tonnia vuodessa tuloja, niin miksi sitä myisi pois. Se on jo iso summa monelle eläkeläiselle, kun ne peltokaupasta tulevat rahatkin jäisi kuitenkin helposti tilille nolla korolle. Sitten toi vaikuttaa, että suurin osa pelloista vuokrataan jollain lailla tutulle henkilölle. Tässä vaikuttaa tosi paljon se kylillä syntynyt maine, että kun joku pääsee siihen asemaan, että siitä puhutaan, että se vuokraa peltoja ja se viljelee ja se on kova tekeen töitä. Sellaisille tulee äkkiä puhelinsoitto, että vuokraatko täältä peltoa. Kaikki tämä näkyy siinä, että julkisesti tulee peltoa tosi vähän tarjolle, mutta silti muutama tila pitäjää kohden lisää koko ajan pinta-alaansa.

No ostat kämpän kasvukeskuksesta maksat 200000€ siitä saat 500€ kuusa vuokraa vuodessa 6000€. Ostat samalla rahalla 20 hehtaaria peltoa 10000€/hehtaari hintaan.Vuokraat pois 500€/ hehtaari, niin vuodessa saat 10000€. Kämpään joudut tekemään remontit ynm. vuokratuloilla. Peltoon tekee vuokralainen kaikki kunnostustyöt vuokrien lisäksi.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: ja101 - 08.01.16 - klo:08:39
Vuonna 2010 käytiin eräällä reissulla sakasssa ja sielä sellainen paikallinen "pienviljelijä" sanoi, että pellon vuokraus maksaa 400€/ha, osto 16000€/ha ja tukea saavat 250€/ha. Muistan isännän sanoneen, että vuokraus on kannattavaa ostaminen ei niinkään. Ja ilmeisesti ostettavaksi niitä peltoja ei ollut edes tarjolla, vuokralle sitten enemmän. Paikka missä viljeltiin oli sellaista hieman kumpuilevaa maastoa, puita ei näkynyt kuin tienvarsilla ja ojien reunoilla. Lohkokoko arvioilta sellainen 20-30 ha. Tätä kun miettii kaikkinensa niin kyllä täkäläiset korkeat vuokrat tuntuvat kaukaa haetuilta, mutta johtuisiko sitten tuosta korkeasta tukitasosta?  ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 08.01.16 - klo:08:46
Vuonna 2010 käytiin eräällä reissulla sakasssa ja sielä sellainen paikallinen "pienviljelijä" sanoi, että pellon vuokraus maksaa 400€/ha, osto 16000€/ha ja tukea saavat 250€/ha. Muistan isännän sanoneen, että vuokraus on kannattavaa ostaminen ei niinkään. Ja ilmeisesti ostettavaksi niitä peltoja ei ollut edes tarjolla, vuokralle sitten enemmän. Paikka missä viljeltiin oli sellaista hieman kumpuilevaa maastoa, puita ei näkynyt kuin tienvarsilla ja ojien reunoilla. Lohkokoko arvioilta sellainen 20-30 ha. Tätä kun miettii kaikkinensa niin kyllä täkäläiset korkeat vuokrat tuntuvat kaukaa haetuilta, mutta johtuisiko sitten tuosta korkeasta tukitasosta?  ::)

Onkohan joku nolla tippunu Saksalais viljeliältä pois tuosta tuki tasosta? Äkkiä väittäsin että tuki taso on helpostikkin triplat tuohon 250€/hehtaarilta. Ettewi olisi kertonut että perustuki on 250€/hehtaari ja siihen lisätoimenpiteet päälle? Saksassa esim. Viljelysuunitelman jos teki sai lisää, ei käyttänyt kasvinsuojeluaineita sai lisää, ei käyttänyt lannoiteita sai lisää ja ynm.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: ja101 - 08.01.16 - klo:08:48
Vuonna 2010 käytiin eräällä reissulla sakasssa ja sielä sellainen paikallinen "pienviljelijä" sanoi, että pellon vuokraus maksaa 400€/ha, osto 16000€/ha ja tukea saavat 250€/ha. Muistan isännän sanoneen, että vuokraus on kannattavaa ostaminen ei niinkään. Ja ilmeisesti ostettavaksi niitä peltoja ei ollut edes tarjolla, vuokralle sitten enemmän. Paikka missä viljeltiin oli sellaista hieman kumpuilevaa maastoa, puita ei näkynyt kuin tienvarsilla ja ojien reunoilla. Lohkokoko arvioilta sellainen 20-30 ha. Tätä kun miettii kaikkinensa niin kyllä täkäläiset korkeat vuokrat tuntuvat kaukaa haetuilta, mutta johtuisiko sitten tuosta korkeasta tukitasosta?  ::)

Onkohan joku nolla tippunu Saksalais viljeliältä pois tuosta tuki tasosta? Äkkiä väittäsin että tuki taso on helpostikkin triplat tuohon 250€/hehtaarilta. Ettewi olisi kertonut että perustuki on 250€/hehtaari ja siihen lisätoimenpiteet päälle? Saksassa esim. Viljelysuunitelman jos teki sai lisää, ei käyttänyt kasvinsuojeluaineita sai lisää, ei käyttänyt lannoiteita sai lisää ja ynm.

Joo en osaa sanoa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: ilkka - 08.01.16 - klo:11:22
Mun mielestäni toi nousevien vuokrien taso hidastaa myyntiin tulevien peltojen määrää. Jos saat kymmenen hehtaarin alalta viisi tonnia vuodessa tuloja, niin miksi sitä myisi pois. Se on jo iso summa monelle eläkeläiselle, kun ne peltokaupasta tulevat rahatkin jäisi kuitenkin helposti tilille nolla korolle. Sitten toi vaikuttaa, että suurin osa pelloista vuokrataan jollain lailla tutulle henkilölle. Tässä vaikuttaa tosi paljon se kylillä syntynyt maine, että kun joku pääsee siihen asemaan, että siitä puhutaan, että se vuokraa peltoja ja se viljelee ja se on kova tekeen töitä. Sellaisille tulee äkkiä puhelinsoitto, että vuokraatko täältä peltoa. Kaikki tämä näkyy siinä, että julkisesti tulee peltoa tosi vähän tarjolle, mutta silti muutama tila pitäjää kohden lisää koko ajan pinta-alaansa.

No ostat kämpän kasvukeskuksesta maksat 200000€ siitä saat 500€ kuusa vuokraa vuodessa 6000€. Ostat samalla rahalla 20 hehtaaria peltoa 10000€/hehtaari hintaan.Vuokraat pois 500€/ hehtaari, niin vuodessa saat 10000€. Kämpään joudut tekemään remontit ynm. vuokratuloilla. Peltoon tekee vuokralainen kaikki kunnostustyöt vuokrien lisäksi.


Laitas luvut oikein. 200000€ kämpästä vuokra 700€/kk vuodessa 8400€. Samalla rahalla hyvää peltoa aktiiviviljely alueelta (vrt. asunto kasvukeskuksesta) ehkä 13 ha, 500€/ha vuodessa 6500€.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Naturalis - 08.01.16 - klo:11:25
Mun mielestäni toi nousevien vuokrien taso hidastaa myyntiin tulevien peltojen määrää. Jos saat kymmenen hehtaarin alalta viisi tonnia vuodessa tuloja, niin miksi sitä myisi pois. Se on jo iso summa monelle eläkeläiselle, kun ne peltokaupasta tulevat rahatkin jäisi kuitenkin helposti tilille nolla korolle. Sitten toi vaikuttaa, että suurin osa pelloista vuokrataan jollain lailla tutulle henkilölle. Tässä vaikuttaa tosi paljon se kylillä syntynyt maine, että kun joku pääsee siihen asemaan, että siitä puhutaan, että se vuokraa peltoja ja se viljelee ja se on kova tekeen töitä. Sellaisille tulee äkkiä puhelinsoitto, että vuokraatko täältä peltoa. Kaikki tämä näkyy siinä, että julkisesti tulee peltoa tosi vähän tarjolle, mutta silti muutama tila pitäjää kohden lisää koko ajan pinta-alaansa.

No ostat kämpän kasvukeskuksesta maksat 200000€ siitä saat 500€ kuusa vuokraa vuodessa 6000€. Ostat samalla rahalla 20 hehtaaria peltoa 10000€/hehtaari hintaan.Vuokraat pois 500€/ hehtaari, niin vuodessa saat 10000€. Kämpään joudut tekemään remontit ynm. vuokratuloilla. Peltoon tekee vuokralainen kaikki kunnostustyöt vuokrien lisäksi.


Laitas luvut oikein. 200000€ kämpästä vuokra 700€/kk vuodessa 8400€. Samalla rahalla hyvää peltoa aktiiviviljely alueelta (vrt. asunto kasvukeskuksesta) ehkä 13 ha, 500€/ha vuodessa 6500€.
Asunto-osakkeista menee myös yhtiö-vastike kuukausittain...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: -SS- - 08.01.16 - klo:11:32
Onkohan joku nolla tippunu Saksalais viljeliältä pois tuosta tuki tasosta? Äkkiä väittäsin että tuki taso on helpostikkin triplat tuohon 250€/hehtaarilta. Ettewi olisi kertonut että perustuki on 250€/hehtaari ja siihen lisätoimenpiteet päälle? Saksassa esim. Viljelysuunitelman jos teki sai lisää, ei käyttänyt kasvinsuojeluaineita sai lisää, ei käyttänyt lannoiteita sai lisää ja ynm.

Jos Saksan maataloustuet, CAP, viherryttäminen, ympäristö, kasvihuonetuotanto, vihannes, lasketaan yhteen , ovat ne 6,2 mrd EUR (2014). Maatalousmaata on 12,1 milj ha. Tästä seuraa, että tukitaso olisi joka hehtaarille jaettuna olisi 515 €/ha tai pienempi, yleiseurooppalaisten leikkausten takia, ja tuki todennäköisimmin jakautuu siten, että pelkkä viljanviljely  on noin 300 €  ja erikois- ja luonnonsuojeluviljely lähemmäksi 600 - 700 €, niin kai Suomessakin nuo suhteet menee. En usko, että saksalainen viljanviljelijä tuilla rikastuu. CAP on Saksassa isompi viitesatojen takia, mutta Suomen kansallinen osuus esimerkiksi ympäristö- ja tuotantopalkkiotuista lienee vastaavasti isompi. Jos saksalainen ei käytä ympäristökorvausjärjestelmää erikseen, lienee CAP + viherryttäminen noin 300€ ?

Suomessa on sitten vielä jonkinlainen pohjoinen vuoristotuki osalla aluetta. Varmaan Etelä-Saksan vuoristoalueillakin.

-SS-
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JösseJänis - 08.01.16 - klo:13:30
Vuonna 2010 käytiin eräällä reissulla sakasssa ja sielä sellainen paikallinen "pienviljelijä" sanoi, että pellon vuokraus maksaa 400€/ha, osto 16000€/ha ja tukea saavat 250€/ha. Muistan isännän sanoneen, että vuokraus on kannattavaa ostaminen ei niinkään. Ja ilmeisesti ostettavaksi niitä peltoja ei ollut edes tarjolla, vuokralle sitten enemmän. Paikka missä viljeltiin oli sellaista hieman kumpuilevaa maastoa, puita ei näkynyt kuin tienvarsilla ja ojien reunoilla. Lohkokoko arvioilta sellainen 20-30 ha. Tätä kun miettii kaikkinensa niin kyllä täkäläiset korkeat vuokrat tuntuvat kaukaa haetuilta, mutta johtuisiko sitten tuosta korkeasta tukitasosta?  ::)

Saksa on tiheään asuttu maa. Vain vähän Suomea isommalla alueella asuu yli 80 miljoonaa ihmistä. Tästä seuraa, että maan hinnassa on väkisinkin mukana muita arvoja kuin tuotto viljelykäytössä. Virossahan on kaupunkien läheisyydessä vähän sama tilanne, ehkä vielä kärjistyneempänä. Pelto on kallista, jos sitä yleensä edes myyntiin tulee, mutta vuokralle sitä saa muutaman kympin hehtaarihintaan.

Toisaalta itäisessä Saksassa´on myös verrattain harvaan asuttua maaseutua ja paikoin pellot ovat siellä siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Itse olen käynyt hollantilaisen omistamalla entisellä valtiontilalla Oranienburgissa, vain muutaman klymmenen kilometrin päässä Berliinistä. Parin tuhannen hehtaarin tila navetoineen ei kelvannut yhdellekään saksalaiselle viljelijälle ja kun pelloille ei ollut odotettavissa asutusta tai teollisuutta, ei pelkkä viljelykäyttö houkutellut germaaneita kaupoille.

Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: alpo10 - 08.01.16 - klo:14:04
No ostat kämpän kasvukeskuksesta maksat 200000€ siitä saat 500€ kuusa vuokraa vuodessa 6000€. Ostat samalla rahalla 20 hehtaaria peltoa 10000€/hehtaari hintaan.Vuokraat pois 500€/ hehtaari, niin vuodessa saat 10000€. Kämpään joudut tekemään remontit ynm. vuokratuloilla. Peltoon tekee vuokralainen kaikki kunnostustyöt vuokrien lisäksi.


Laitas luvut oikein. 200000€ kämpästä vuokra 700€/kk vuodessa 8400€. Samalla rahalla hyvää peltoa aktiiviviljely alueelta (vrt. asunto kasvukeskuksesta) ehkä 13 ha, 500€/ha vuodessa 6500€.
Asunto-osakkeista menee myös yhtiö-vastike kuukausittain...
asunto-osakkeista sellainen kokemus, että tuotto jää melkein olemattomaksi ilman arvon nousua, jonka vielä pystyisi reaalisoimaan. Yhtiövastike, rempat, tyhjät kuukaudet, vuokrasaamiset ym kun laskee, niin aika pieneksi jää tulo.

Osinkotulo jostain vakavaraisesta firmasta taitaa olla helpoin, varmin ja riskittömin, siinä 5-7% on ihan historiallisestikin katsottuna realismia
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 08.01.16 - klo:15:07
No ostat kämpän kasvukeskuksesta maksat 200000€ siitä saat 500€ kuusa vuokraa vuodessa 6000€. Ostat samalla rahalla 20 hehtaaria peltoa 10000€/hehtaari hintaan.Vuokraat pois 500€/ hehtaari, niin vuodessa saat 10000€. Kämpään joudut tekemään remontit ynm. vuokratuloilla. Peltoon tekee vuokralainen kaikki kunnostustyöt vuokrien lisäksi.


Laitas luvut oikein. 200000€ kämpästä vuokra 700€/kk vuodessa 8400€. Samalla rahalla hyvää peltoa aktiiviviljely alueelta (vrt. asunto kasvukeskuksesta) ehkä 13 ha, 500€/ha vuodessa 6500€.
Asunto-osakkeista menee myös yhtiö-vastike kuukausittain...
asunto-osakkeista sellainen kokemus, että tuotto jää melkein olemattomaksi ilman arvon nousua, jonka vielä pystyisi reaalisoimaan. Yhtiövastike, rempat, tyhjät kuukaudet, vuokrasaamiset ym kun laskee, niin aika pieneksi jää tulo.

Osinkotulo jostain vakavaraisesta firmasta taitaa olla helpoin, varmin ja riskittömin, siinä 5-7% on ihan historiallisestikin katsottuna realismia
Hys hys nyt.  ;) Pellon hinta lähtee pian laukkaan.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 08.01.16 - klo:16:57
Juu, kaikki juicet myy peltonsa ja lähtee jahtaamaan vakavaraisesta yrityksestä 7% osinkotuottoja. Toivottavasti joku muistaa kertoa että siihen homaan ei saa kriisitukea...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: kylmis - 08.01.16 - klo:18:05
Juu, kaikki juicet myy peltonsa ja lähtee jahtaamaan vakavaraisesta yrityksestä 7% osinkotuottoja. Toivottavasti joku muistaa kertoa että siihen homaan ei saa kriisitukea...
Mää olen kyllä aivan vakuuttunut siitä, että joku kyllä käyttää oman kriisitukipottinsa pörssiosakkeisiin. ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: milkboi - 08.01.16 - klo:18:36
Juu, kaikki juicet myy peltonsa ja lähtee jahtaamaan vakavaraisesta yrityksestä 7% osinkotuottoja. Toivottavasti joku muistaa kertoa että siihen homaan ei saa kriisitukea...
Mää olen kyllä aivan vakuuttunut siitä, että joku kyllä käyttää oman kriisitukipottinsa pörssiosakkeisiin. ;D
Eikun EUROJACKPOT`tia koko rahalla.Maksoi mitä maksoi.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 08.01.16 - klo:19:44
Juu, kaikki juicet myy peltonsa ja lähtee jahtaamaan vakavaraisesta yrityksestä 7% osinkotuottoja. Toivottavasti joku muistaa kertoa että siihen homaan ei saa kriisitukea...
Mää olen kyllä aivan vakuuttunut siitä, että joku kyllä käyttää oman kriisitukipottinsa pörssiosakkeisiin. ;D
Se on se osakekriisi.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JD6630 - 08.01.16 - klo:23:58
Juu, kaikki juicet myy peltonsa ja lähtee jahtaamaan vakavaraisesta yrityksestä 7% osinkotuottoja. Toivottavasti joku muistaa kertoa että siihen homaan ei saa kriisitukea...
Kyllä pörssissä vaan taitaa ne suurimmat tukipaketit olla ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Agraaari - 09.01.16 - klo:23:53
jos mmyis hyväl hintaa tilan pois ny
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: kylmis - 10.01.16 - klo:08:08
jos mmyis hyväl hintaa tilan pois ny
Se ei välttämättä olisi huono idea. Moni yrittäjä on noussut sillä menestykseen, että on myynyt firmansa hyvällä hintaa pois ja sitten kun seuraava omistaja on kätellyt koko touhun, niin ostanut omansa takaisin halvalla. Tuon kierroksen jälkeen on rahaa jäänyt niin paljon, että firmaa on pystynyt kehittämään tosissaan ja loppu historiaa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Oksa - 10.01.16 - klo:10:03
niin, ei kait pelisilmän käyttö ole vieläkään kielletty.   vain yritystä peliin ja taas alkaa raha tekemään pesää...               mutta jos ei kiinnosta niin on paljon helpompi itkeä ;  kun toiset saa......
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Mopomies - 10.01.16 - klo:11:40
jos mmyis hyväl hintaa tilan pois ny
Se ei välttämättä olisi huono idea. Moni yrittäjä on noussut sillä menestykseen, että on myynyt firmansa hyvällä hintaa pois ja sitten kun seuraava omistaja on kätellyt koko touhun, niin ostanut omansa takaisin halvalla. Tuon kierroksen jälkeen on rahaa jäänyt niin paljon, että firmaa on pystynyt kehittämään tosissaan ja loppu historiaa.

Tässähän herää houkutus käyttää bulvaania uusine osakeyhtiöineen...  :o
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 10.01.16 - klo:11:49
jos mmyis hyväl hintaa tilan pois ny
Se ei välttämättä olisi huono idea. Moni yrittäjä on noussut sillä menestykseen, että on myynyt firmansa hyvällä hintaa pois ja sitten kun seuraava omistaja on kätellyt koko touhun, niin ostanut omansa takaisin halvalla. Tuon kierroksen jälkeen on rahaa jäänyt niin paljon, että firmaa on pystynyt kehittämään tosissaan ja loppu historiaa.

Tässähän herää houkutus käyttää bulvaania uusine osakeyhtiöineen...  :o
muuten hyvä idea, mutta sun pitää vain löytää niin tyhmä bulvaani että se hassaa sen arvon pilalle...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: -SS- - 10.01.16 - klo:11:58
jos mmyis hyväl hintaa tilan pois ny
Se ei välttämättä olisi huono idea. Moni yrittäjä on noussut sillä menestykseen, että on myynyt firmansa hyvällä hintaa pois ja sitten kun seuraava omistaja on kätellyt koko touhun, niin ostanut omansa takaisin halvalla. Tuon kierroksen jälkeen on rahaa jäänyt niin paljon, että firmaa on pystynyt kehittämään tosissaan ja loppu historiaa.

Tässähän herää houkutus käyttää bulvaania uusine osakeyhtiöineen...  :o

Paljon asiasta puhutaan, että on toimiva konsepti, että
yrittäjä kierrättää konkursseja muutaman vuoden välein
ja karistaa velat harteiltaan ja sitten jatkaa samaan malliin,
kannattavasti.

Ultimatemarket on tämän konseptin toimiva esimerkki, Innoros
Oy on konkurssissa, ja varmaan jo myydyt ja rahastetut mökit
menevät puoli-ilmaiseksi samalle klaanille edelleenmyyntiin, tai sitten
alkuperäisille asiakkaille jonkin lisämaksun myötä.

Bulvaanien löytäminen on hankalaa, usein jokin ulkomaalainen
tai asunnoton suomalainen, jolla ei vielä ole luottotiedot menneet,
on toimiva. Edunsaajan ei pidä mennä edes yhtiön hallitukseen.
Pöytälaatikko- tai suullisilla sopimuksilla sitten ohjaillaan
bulvaanihallituksen toimintaa sieltä takavasemmalta.

Moni kuitenkin jää kiinnikin, ja sitten tulee tuomioita.

http://www.y-lehti.fi/arkisto/artikkeli/3704/V%C3%A4lik%C3%A4si+putsaa+p%C3%B6yd%C3%A4n

-SS-
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: maidontuottaja - 10.01.16 - klo:14:53
tekee helunat, :) leikkaa mukavasti velkoja.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: vms1 - 10.01.16 - klo:16:18
Maatilalla on sellainen ongelma että sen arvo on niin suuri että kukaan ei moista pysty maksamaan mutta tuotto niin pieni että ei välttämättä tuota elantoa kovin hyvin.

Kun olisi aikanaan hoksannu rakentaa tuotannon rakennukset hieman sivummaksi hyvien liikenneyhteyksien varteen niin niistä voisi oikeasti saada aikaiseksi tilanne että pystyisi tasaisin väliajoin kyseeenalaistamaan toiminnan ja myydä jos maksaja löytyy. Todellisuudessa kuitenkin navetta ei tartte kuin 0,2ha\ lehmä viereensä ja sikala, broiskula ym ei sitäkään. Liete ja rehu kulkee kantatietä kauemmaksikin jos tarve.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 10.01.16 - klo:19:42
Turhaa logistiikkaa kun tietää tuossa tapauksessa maksajan. Eikä taida saparopuolella tuollakaan konseptilla kovin hyvin rullata.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 10.01.16 - klo:19:43
jos mmyis hyväl hintaa tilan pois ny
Se ei välttämättä olisi huono idea. Moni yrittäjä on noussut sillä menestykseen, että on myynyt firmansa hyvällä hintaa pois ja sitten kun seuraava omistaja on kätellyt koko touhun, niin ostanut omansa takaisin halvalla. Tuon kierroksen jälkeen on rahaa jäänyt niin paljon, että firmaa on pystynyt kehittämään tosissaan ja loppu historiaa.
Hesburger on hyvä esimerkki.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 10.01.16 - klo:19:46
jos mmyis hyväl hintaa tilan pois ny
Se ei välttämättä olisi huono idea. Moni yrittäjä on noussut sillä menestykseen, että on myynyt firmansa hyvällä hintaa pois ja sitten kun seuraava omistaja on kätellyt koko touhun, niin ostanut omansa takaisin halvalla. Tuon kierroksen jälkeen on rahaa jäänyt niin paljon, että firmaa on pystynyt kehittämään tosissaan ja loppu historiaa.
Hesburger on hyvä esimerkki.

Tai yleensäkkin nämä pikaruokaketjut. Niin sille pääkontorille, ei niinkään sen burgerkiskan pitäjälle. Kysykääpä joskus huvukseen mitä maksaa kun laitatte Hesen pystyyn.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 10.01.16 - klo:19:52
Turhaa logistiikkaa kun tietää tuossa tapauksessa maksajan. Eikä taida saparopuolella tuollakaan konseptilla kovin hyvin rullata.

Tuet eivät tietystikään ole maitopuolen luokkaa kun markkinataloudessa eletään... Mutta ilman tuota konseptia ja kaikkia muitakin järkevöittämishommia rullaisi vielä huonommin. Maidon ei ole ollut vielä pakko tehdä niitä mitä sikapuolella on ollut pako tehdä. Käytetty järkeä.

No jos sielä sikapulolella menee kerta hyvin, niin MUUJUSSI ostaa varmaan SIkACON ja pistää asiat rullaamaan?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 10.01.16 - klo:20:02
Turhaa logistiikkaa kun tietää tuossa tapauksessa maksajan. Eikä taida saparopuolella tuollakaan konseptilla kovin hyvin rullata.

Tuet eivät tietystikään ole maitopuolen luokkaa kun markkinataloudessa eletään... Mutta ilman tuota konseptia ja kaikkia muitakin järkevöittämishommia rullaisi vielä huonommin. Maidon ei ole ollut vielä pakko tehdä niitä mitä sikapuolella on ollut pako tehdä. Käytetty järkeä.

No jos sielä sikapulolella menee kerta hyvin, niin MUUJUSSI ostaa varmaan SIkACON ja pistää asiat rullaamaan?

Sikacon kohdalla on tehty yksi paha virhe.Juuri tuo mitä vemssi tuossa pähkäili. Ja sama asia mikä on asunnoissa kolme tärkeintä asiaa. Eli siis sijainti, sijainti ja sijainti.

Ei vaikuta! Tiedän Sonnitilan joka ei tosiaankaan ole valtatien varressa ja ei Hesan keskustassa ja silti lähtee sonnit. On sitten isompi laitos kuin se 100 sonnia.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 10.01.16 - klo:20:04
Turhaa logistiikkaa kun tietää tuossa tapauksessa maksajan. Eikä taida saparopuolella tuollakaan konseptilla kovin hyvin rullata.

Tuet eivät tietystikään ole maitopuolen luokkaa kun markkinataloudessa eletään... Mutta ilman tuota konseptia ja kaikkia muitakin järkevöittämishommia rullaisi vielä huonommin. Maidon ei ole ollut vielä pakko tehdä niitä mitä sikapuolella on ollut pako tehdä. Käytetty järkeä.

No jos sielä sikapulolella menee kerta hyvin, niin MUUJUSSI ostaa varmaan SIkACON ja pistää asiat rullaamaan?

Sikacon kohdalla on tehty yksi paha virhe.Juuri tuo mitä vemssi tuossa pähkäili. Ja sama asia mikä on asunnoissa kolme tärkeintä asiaa. Eli siis sijainti, sijainti ja sijainti.

Ei vaikuta! Tiedän Sonnitilan joka ei tosiaankaan ole valtatien varressa ja ei Hesan keskustassa ja silti lähtee sonnit. On sitten isompi laitos kuin se 100 sonnia.
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 10.01.16 - klo:20:10
Turhaa logistiikkaa kun tietää tuossa tapauksessa maksajan. Eikä taida saparopuolella tuollakaan konseptilla kovin hyvin rullata.

Tuet eivät tietystikään ole maitopuolen luokkaa kun markkinataloudessa eletään... Mutta ilman tuota konseptia ja kaikkia muitakin järkevöittämishommia rullaisi vielä huonommin. Maidon ei ole ollut vielä pakko tehdä niitä mitä sikapuolella on ollut pako tehdä. Käytetty järkeä.

No jos sielä sikapulolella menee kerta hyvin, niin MUUJUSSI ostaa varmaan SIkACON ja pistää asiat rullaamaan?

Sikacon kohdalla on tehty yksi paha virhe.Juuri tuo mitä vemssi tuossa pähkäili. Ja sama asia mikä on asunnoissa kolme tärkeintä asiaa. Eli siis sijainti, sijainti ja sijainti.

Ei vaikuta! Tiedän Sonnitilan joka ei tosiaankaan ole valtatien varressa ja ei Hesan keskustassa ja silti lähtee sonnit. On sitten isompi laitos kuin se 100 sonnia.
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla

Sille sonnitilalle on käytännössä kaikki pellot raivattu eu:hun liitymisen jälkeen.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 10.01.16 - klo:20:13
Turhaa logistiikkaa kun tietää tuossa tapauksessa maksajan. Eikä taida saparopuolella tuollakaan konseptilla kovin hyvin rullata.

Tuet eivät tietystikään ole maitopuolen luokkaa kun markkinataloudessa eletään... Mutta ilman tuota konseptia ja kaikkia muitakin järkevöittämishommia rullaisi vielä huonommin. Maidon ei ole ollut vielä pakko tehdä niitä mitä sikapuolella on ollut pako tehdä. Käytetty järkeä.
Minkäverran 120 emakon yhdistelmä saa tukea AB-alueella jos on täydet viitemäärät? Sikamiehen mukaan sellainen vastaisi työmäärältään ja joskus aikoinaan tuotoltaan 50 lehmän+ uudistus lypsykarjaa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: turkki - 11.01.16 - klo:06:53
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla

Eikös tuo Sikaco ole paikallisten lihasiankasvattajien omistama kimppasikala, josta possut kuljetetaan lähiseudulle omistajien kasvattamoihin, eikä ainakaan possujen pitkä kuljetusmatka pitäisi täten olla ongelma?

Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 11.01.16 - klo:07:08
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla

Eikös tuo Sikaco ole paikallisten lihasiankasvattajien omistama kimppasikala, josta possut kuljetetaan lähiseudulle omistajien kasvattamoihin, eikä ainakaan possujen pitkä kuljetusmatka pitäisi täten olla ongelma?
Kasvattomasta ei vielä tule valmista wieninleikettä, eli jonnekin ne vielä täytyy kuskata...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 11.01.16 - klo:07:48
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla

Eikös tuo Sikaco ole paikallisten lihasiankasvattajien omistama kimppasikala, josta possut kuljetetaan lähiseudulle omistajien kasvattamoihin, eikä ainakaan possujen pitkä kuljetusmatka pitäisi täten olla ongelma?
Tais tosiaan olla näin.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: bdr-529 - 11.01.16 - klo:08:15
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla

Eikös tuo Sikaco ole paikallisten lihasiankasvattajien omistama kimppasikala, josta possut kuljetetaan lähiseudulle omistajien kasvattamoihin, eikä ainakaan possujen pitkä kuljetusmatka pitäisi täten olla ongelma?
Tais tosiaan olla näin.

 Taitaa tuossa kuviossa olla jotain sellaista jota ei kaikkea ole julkisuuteen tuotu.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: supersammakko - 11.01.16 - klo:09:50
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla

Eikös tuo Sikaco ole paikallisten lihasiankasvattajien omistama kimppasikala, josta possut kuljetetaan lähiseudulle omistajien kasvattamoihin, eikä ainakaan possujen pitkä kuljetusmatka pitäisi täten olla ongelma?
Tais tosiaan olla näin.

 Taitaa tuossa kuviossa olla jotain sellaista jota ei kaikkea ole julkisuuteen tuotu.
Yleensä kaikessa on tausta jota kaikki eivät tunne, julkisuuteen on sitten helppo leikata se yksi pala kokonaisuudesta ja saa räköttää.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Sandbacka - 11.01.16 - klo:14:29
Onko Sikaco LSO-Osuuskunnan jäsen.Ettei vain omistajat jättäneet pelin mahdollisuutta jättämällä Oy:n jäsenyyden ulkopuolelle ??
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 11.01.16 - klo:18:46
Onko Sikaco LSO-Osuuskunnan jäsen.Ettei vain omistajat jättäneet pelin mahdollisuutta jättämällä Oy:n jäsenyyden ulkopuolelle ??
Ei ole, siksi se olikin helppo heivata pois.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: sorjone - 11.01.16 - klo:19:11
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388)  Ylistä Herraa. On taas jollain alkanu kieli kaivata rusketusta.  Ollaan siis oikealla tiellä, ei v.. ttu että pitää olla.....   Kyllä byrokratiassa on paljonkin kehittämistä, missään muussa valtiossa ei ole samanlaista miinoitusta kuin Suomessa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Forgiven - 11.01.16 - klo:20:13
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388)  Ylistä Herraa. On taas jollain alkanu kieli kaivata rusketusta.  Ollaan siis oikealla tiellä, ei v.. ttu että pitää olla.....   Kyllä byrokratiassa on paljonkin kehittämistä, missään muussa valtiossa ei ole samanlaista miinoitusta kuin Suomessa.

Lappuset täyttämättä ja kokotilatarkastuksen paperien deadline lähestyy.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Don Essex - 11.01.16 - klo:21:44
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388)  Ylistä Herraa. On taas jollain alkanu kieli kaivata rusketusta.  Ollaan siis oikealla tiellä, ei v.. ttu että pitää olla.....   Kyllä byrokratiassa on paljonkin kehittämistä, missään muussa valtiossa ei ole samanlaista miinoitusta kuin Suomessa.

Pauli on kyllä fiksu mies. On yksi parhaista maataloustukisysteemien tuntijoita tässä maassa. Pitää runsaasti koulutuksiakin. Jos systeemi on monimutkaisena tuotu maahan ja vielä poliitikkojen ja joidenkin virkamiesten toimesta tehty vaikeaksi, niin ihan kohtuullisestihan tässä on pärjätty. Aikataulut, jotka jo syksyllä 2014 kerrottiin Mavi onnistui suurinpiirtein pitämään. Ja ajatelkaas brittejä, joiden perustuet siis ovat vielä tulossa... Aika viheliäinen tilanne siellä. Kyllä se suurin syyllinen lienee siellä komission uumenissa. Eikös se perustuki ole heille se ylivoimaisesti tärkein ja suurin potti.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 12.01.16 - klo:00:10
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljelij%C3%A4-ylist%C3%A4%C3%A4-suomalaista-maatalousbyrokratiaa-1.136388)  Ylistä Herraa. On taas jollain alkanu kieli kaivata rusketusta.  Ollaan siis oikealla tiellä, ei v.. ttu että pitää olla.....   Kyllä byrokratiassa on paljonkin kehittämistä, missään muussa valtiossa ei ole samanlaista miinoitusta kuin Suomessa.

Pauli on kyllä fiksu mies. On yksi parhaista maataloustukisysteemien tuntijoita tässä maassa. Pitää runsaasti koulutuksiakin. Jos systeemi on monimutkaisena tuotu maahan ja vielä poliitikkojen ja joidenkin virkamiesten toimesta tehty vaikeaksi, niin ihan kohtuullisestihan tässä on pärjätty. Aikataulut, jotka jo syksyllä 2014 kerrottiin Mavi onnistui suurinpiirtein pitämään. Ja ajatelkaas brittejä, joiden perustuet siis ovat vielä tulossa... Aika viheliäinen tilanne siellä. Kyllä se suurin syyllinen lienee siellä komission uumenissa. Eikös se perustuki ole heille se ylivoimaisesti tärkein ja suurin potti.
Pauli on hyvä äijä, olisin kyllä odottanu hieman enemmän sarkasmia, joka kuuluu Paulin normisettiin aika vahvasti  ;) Tosin osaa kyllä antaa kiitostakin kun aihetta. Siis tosiaan maksatukset meni kuitenkin kaikesta huolimatta ennakkoon ilmoitetulla tavalla, muusta voidaankin olla montaa mieltä  ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: de Citonni - 12.01.16 - klo:11:46
http://www.atl.nu/lantbruk/utan-eu-krediterna-klarar-man-sig-inte

"Slututbetalning i november
Droppen kom med det senaste beskedet om att den första utbetalningen av kompensationsstödet kommer först någon gång i mars, april, med slututbetalning i november."

Ensimmäiset maalis-huhtikuussa, viimeiset erät ensi marraskuussa.



Tuohon verrattuna Suomi hoiti tukien maksun todella mallikkaasti.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: JösseJänis - 12.01.16 - klo:18:37
Juurikin sijainti kaatoi tuon Sikacon. Ei possuja ole varaa ajattaa jostain puskista muualle elätettäviksi, kun niissä ei ole mahdollisuutta kikkailla tuilla

Eikös tuo Sikaco ole paikallisten lihasiankasvattajien omistama kimppasikala, josta possut kuljetetaan lähiseudulle omistajien kasvattamoihin, eikä ainakaan possujen pitkä kuljetusmatka pitäisi täten olla ongelma?
Tais tosiaan olla näin.

 Taitaa tuossa kuviossa olla jotain sellaista jota ei kaikkea ole julkisuuteen tuotu.

Niinhän siinä on. :-X
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 12.01.16 - klo:19:06
Turhaa logistiikkaa kun tietää tuossa tapauksessa maksajan. Eikä taida saparopuolella tuollakaan konseptilla kovin hyvin rullata.

Tuet eivät tietystikään ole maitopuolen luokkaa kun markkinataloudessa eletään... Mutta ilman tuota konseptia ja kaikkia muitakin järkevöittämishommia rullaisi vielä huonommin. Maidon ei ole ollut vielä pakko tehdä niitä mitä sikapuolella on ollut pako tehdä. Käytetty järkeä.
Minkäverran 120 emakon yhdistelmä saa tukea AB-alueella jos on täydet viitemäärät? Sikamiehen mukaan sellainen vastaisi työmäärältään ja joskus aikoinaan tuotoltaan 50 lehmän+ uudistus lypsykarjaa.
Ei tunnu löytyvän tietoa. Minkäverran tuosta tulee eläinyksiköitä? Emakoita ilmeisesti 120*0,7=84. Mites lihasikoja? Lähteekö niitä 2500 kpl vuodessa? Jostain löysin että 13 teurastettua olisi eläinyksikkö. 2500/13= 192. Ollaanko jäljillä?
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 13.01.16 - klo:07:46
Niin! Joku leikasi niin kovaa tahtia maataloudesta että komissiokin ihmetteli "Eikö Suomen maatalous tarvitsekkaan tukea!"
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 13.01.16 - klo:08:10
Niin! Joku leikasi niin kovaa tahtia maataloudesta että komissiokin ihmetteli "Eikö Suomen maatalous tarvitsekkaan tukea!"

Näissä sikapuolen leikkauksissa on kyllä nyt kyse siitä että komissio vaati kyseiset leikkaukset tekemään...

141 on vakavivien vaikeuksien tuki. Artiklaa voidaan soveltaa käytännössä kun artikla 142 on täysimääräisenä pantu täytäntöön. Suomi leikasi itse tukia heti 1995 kun Hallitus vaihtui. Komissio ei silloin vaatinut mitään.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: maidontuottaja - 13.01.16 - klo:08:24
Maatalouteen järkeä? Aivovuoto pitäs tukkia jotenkin ???
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 13.01.16 - klo:08:41
Maatalouteen järkeä? Aivovuoto pitäs tukkia jotenkin ???

Fiksut eivät jää maatalousalalle, koska tämä on vuodesta toiseen henkisesti niin raskasta  ;D

Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia saa vain kun on kalju ja ikää yli 60 v.  ;D

Ei mikää ala kehity tällaisessa ilmapiirissä  :o :o :o
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Luteikko - 13.01.16 - klo:09:04
Maatalouteen järkeä? Aivovuoto pitäs tukkia jotenkin ???

Fiksut eivät jää maatalousalalle, koska tämä on vuodesta toiseen henkisesti niin raskasta  ;D

Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia saa vain kun on kalju ja ikää yli 60 v.  ;D

Ei mikää ala kehity tällaisessa ilmapiirissä  :o :o :o

Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 13.01.16 - klo:09:21
Niin! Joku leikasi niin kovaa tahtia maataloudesta että komissiokin ihmetteli "Eikö Suomen maatalous tarvitsekkaan tukea!"

Näissä sikapuolen leikkauksissa on kyllä nyt kyse siitä että komissio vaati kyseiset leikkaukset tekemään...

141 on vakavivien vaikeuksien tuki. Artiklaa voidaan soveltaa käytännössä kun artikla 142 on täysimääräisenä pantu täytäntöön. Suomi leikasi itse tukia heti 1995 kun Hallitus vaihtui. Komissio ei silloin vaatinut mitään.
141 on kuollut ja kuopattu.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Make - 13.01.16 - klo:09:25


Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Bäkkäri on semmonen rokkarin näköinen pitkätukka, tai ainakin oli kun viimeksi näin. (taitaa olla muutama vuosi aikaa)  ::)
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Terminator II - 13.01.16 - klo:09:31
Niin! Joku leikasi niin kovaa tahtia maataloudesta että komissiokin ihmetteli "Eikö Suomen maatalous tarvitsekkaan tukea!"

Näissä sikapuolen leikkauksissa on kyllä nyt kyse siitä että komissio vaati kyseiset leikkaukset tekemään...

141 on vakavivien vaikeuksien tuki. Artiklaa voidaan soveltaa käytännössä kun artikla 142 on täysimääräisenä pantu täytäntöön. Suomi leikasi itse tukia heti 1995 kun Hallitus vaihtui. Komissio ei silloin vaatinut mitään.
141 on kuollut ja kuopattu.

taitaa olla 149a:kin kuolut ja kuopattu vaikka sen piti korvata 141?

Mikähän kiire oli haudata 14? johtuiko se siitä että jos 142 olisikin maksettu täysimääräisenä, niin olisi ollut perusteet maksaa myös 141 täysimääräisenä? Piti vain saada artikla pois että saadaan perusteet laskea myös 142 tukea tulevaisuudessa.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: mah - 13.01.16 - klo:13:20


Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Bäkkäri on semmonen rokkarin näköinen pitkätukka, tai ainakin oli kun viimeksi näin. (taitaa olla muutama vuosi aikaa)  ::)

Niinpä. Vähän kuin Lemmy. Mutta elossa ja rumempi. :'(
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 13.01.16 - klo:16:56
Maatalouteen järkeä? Aivovuoto pitäs tukkia jotenkin ???

Fiksut eivät jää maatalousalalle, koska tämä on vuodesta toiseen henkisesti niin raskasta  ;D

Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia saa vain kun on kalju ja ikää yli 60 v.  ;D

Ei mikää ala kehity tällaisessa ilmapiirissä  :o :o :o

Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Joo... mutta mutta eipä siinä mitään järkeä ollutkaan  ;D Miks pitäis kannustaa sellaiseen mikä kaatuu varmasti
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 13.01.16 - klo:16:58


Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Bäkkäri on semmonen rokkarin näköinen pitkätukka, tai ainakin oli kun viimeksi näin. (taitaa olla muutama vuosi aikaa)  ::)
Tilanne on tuosta vain pahentunut
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Luteikko - 14.01.16 - klo:01:09
Maatalouteen järkeä? Aivovuoto pitäs tukkia jotenkin ???

Fiksut eivät jää maatalousalalle, koska tämä on vuodesta toiseen henkisesti niin raskasta  ;D

Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia saa vain kun on kalju ja ikää yli 60 v.  ;D

Ei mikää ala kehity tällaisessa ilmapiirissä  :o :o :o

Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Joo... mutta mutta eipä siinä mitään järkeä ollutkaan  ;D Miks pitäis kannustaa sellaiseen mikä kaatuu varmasti

En nyt saa puhelimella näprättyä semmosta hienoa lainausta  ;D mutta onko alla oleva

"Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin"

Linjassa tähän

"Joo... mutta mutta eipä siinä mitään järkeä ollutkaan  ;D Miks pitäis kannustaa sellaiseen mikä kaatuu varmasti"

 ;D  ;D  ;D


Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: BACKSPACE - 14.01.16 - klo:02:39
Maatalouteen järkeä? Aivovuoto pitäs tukkia jotenkin ???

Fiksut eivät jää maatalousalalle, koska tämä on vuodesta toiseen henkisesti niin raskasta  ;D

Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia saa vain kun on kalju ja ikää yli 60 v.  ;D

Ei mikää ala kehity tällaisessa ilmapiirissä  :o :o :o

Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Joo... mutta mutta eipä siinä mitään järkeä ollutkaan  ;D Miks pitäis kannustaa sellaiseen mikä kaatuu varmasti

En nyt saa puhelimella näprättyä semmosta hienoa lainausta  ;D mutta onko alla oleva

"Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin"

Linjassa tähän

"Joo... mutta mutta eipä siinä mitään järkeä ollutkaan  ;D Miks pitäis kannustaa sellaiseen mikä kaatuu varmasti"

 ;D  ;D  ;D

 ;D

Muten sentään halunnut kaataa tuota kateuttani  ;D Myönnän kyllä ristiriidan. Ei mullakaan aina ole optimistisia päiviä...
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Don Essex - 14.01.16 - klo:05:48
Meillä oli kaverin kanssa ihan hyvältä vaikuttava sivuelinkeinoidea. Kävimme sitä läpi paikallisen yrityshautomon kanssa. Meitä opastettiin tietojen hankinnassa, ja  kävikin ilmi, että homma on vaikeaa saada kannattavaksi. Oli tietysti pettymys huomata asia, mutta päällimmäiseksi jäi kuitenkin hyvä mieli siitä että emme ehtineet sijoittaa hommaan juuri mitään, ja että meidät opastettiin löytämään itse ongelmat. Positiivinen asenne on kyllä tärkeä erityisesti silloin kun hanke ei näytä kovin hyvältä. Eikä tämä tarkoita sitä, että muovataan jonkun likvin lukuja positiivisemmiksi, jotta bisnes saataisi näyttämään hyvältä.
Otsikko: Vs: Miten maatalouteen saadaan järkeä.
Kirjoitti: Luteikko - 14.01.16 - klo:09:43
Maatalouteen järkeä? Aivovuoto pitäs tukkia jotenkin ???

Fiksut eivät jää maatalousalalle, koska tämä on vuodesta toiseen henkisesti niin raskasta  ;D

Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin. Valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia saa vain kun on kalju ja ikää yli 60 v.  ;D

Ei mikää ala kehity tällaisessa ilmapiirissä  :o :o :o

Paraskin puhuja. Just tuossa yhdessä rehun riittävyys topikissa dumasit ja masensit. Ei oo bisnes, ei kannata, älä aloita, ei tuu mittään  ;D

Tai no tietysti jos oot kalju ja kuuskymppinen ja puhuitkin juuri itsestäsi tuossa yllä, niin sitten perun puheeni  ;D
Joo... mutta mutta eipä siinä mitään järkeä ollutkaan  ;D Miks pitäis kannustaa sellaiseen mikä kaatuu varmasti

En nyt saa puhelimella näprättyä semmosta hienoa lainausta  ;D mutta onko alla oleva

"Siis se vertaistuki on yleensä pelkästään masentavaa. Omia ideoita ei saa toteuttaa. Nuoria yrittäjiä poljetaan alaspäin"

Linjassa tähän

"Joo... mutta mutta eipä siinä mitään järkeä ollutkaan  ;D Miks pitäis kannustaa sellaiseen mikä kaatuu varmasti"

 ;D  ;D  ;D

 ;D

Muten sentään halunnut kaataa tuota kateuttani  ;D Myönnän kyllä ristiriidan. Ei mullakaan aina ole optimistisia päiviä...

 ;D