Enemmän karjankasvatusta, enemmän nurmiviljelyä. Kerääjäkasvit, ravinnekierrätys ja hiiltä sitovat nurmikasvit kunniaan!

http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kolmannes_maapallon_viljelysmaasta_on_tuhottu__kiireisia_toimia_tarvitaan/8509630

Maailman peltojen sadontuottokyky heikkenee. Täälläkin on hyvä tehdä oma osuutemme maailman pelastamiseksi.

Hienoa karjankasvattajat. Olette eturivissä pelastamassa tätä palloa. Me viljaluomutkin yritämme pyristellä mukana.
Suunnilleen tästä yritin kertoa kerääjäkasvikeskustelussa keväällä. Kerääjät eivät juuri maata paranna, mutta voivat pysäyttää maan kulumisen.

Kuten on jo monta kertaa todettu, hiilen sitominen viljelytoimilla ei ole mikään helppo temppu. Mutta hiilidioksidin päästäminen ilmaan maaperästä on sitäkin helpompaa. Muokkaamalla.

Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

Suorakylvökokeissa pysyvämmän hiilen määrä on saatu lisääntymään pitkällä aikavälillä hyvin hitaasti, mutta varmasti. Tämä toisaalta on hiiren paska siihen määrään verrattuna, mikä lähtee vaikka kynnön vaikutuksesta taivaan tuuliin.

kiva.   ja kun kattonnu kuin on taas raiteille ajettuja menneen kesän jälkeen pellot niin epäilen että ei pahemmin hiiliä tallenneta maihin ensi kesänäkään.     mutta entäs sitten jos ajaa puuta hiileksi peltoon?
    btw, huomasitteko maastullissa juttua irlannin lannotemääristä ja hinnoista?   aika hienoa kun putoaa noin paljon ja hinta vaan kallistui noin paljon!!!

5000-7000 vuotta sitten aloitettiin maan kääntäminen kuokilla sahroilla ja eläinten vetämillä muokkaimilla. Jos maan muokkaus olisi tuhonnut maata 30% / 40 vuodessa, ei maanviljelys olisi päässyt edes ajanlaskun alkuun saakka.

Suorakylvö on laajoilla viljapreerioilla niin yleinen ja pitkäaikainen toimintamalli, että kyllä katseet pitää myös kääntää siihen päin, mitä ongelmiin tulee.

Eläinkasvatus, varsinkin vuohien, tunnetusti on se viimeinen ovi aavikoitumiseen.

-SS-

Jos liialllinen hiili ei vapaudu maasta takaisin kasvien käyttöön niin aikaansaadaan suo, kivihiiliesiintymä tai öljykenttä.

Suomessa homma toimii, kun maksetaan hyviä tukia viherryttämisestä. Suuressa maailmassa viljelijä on enemmän puun ja kuoren välissä. On keskityttävä pellon tuoton maksimointiin, jolloin kaikki muut vaihtoehdot kuin vehnä ovat turhia. Näin ainakin kuvitellaan. Kun homma pelaa täydessä markkinataloudessa, voi olla vaikeaa tehdä maailmaa pelastavia ratkaisuja.

Lannoitteita voisi käyttää vähemmän, jos ravinnepitoisuudet olisivat korkeampia

5000-7000 vuotta sitten aloitettiin maan kääntäminen kuokilla sahroilla ja eläinten vetämillä muokkaimilla. Jos maan muokkaus olisi tuhonnut maata 30% / 40 vuodessa, ei maanviljelys olisi päässyt edes ajanlaskun alkuun saakka.

Suorakylvö on laajoilla viljapreerioilla niin yleinen ja pitkäaikainen toimintamalli, että kyllä katseet pitää myös kääntää siihen päin, mitä ongelmiin tulee.

Eläinkasvatus, varsinkin vuohien, tunnetusti on se viimeinen ovi aavikoitumiseen.

-SS-

5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.

5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.

Kynnettiin kuitenkin; tästä on osoituksena vanhoilla ihmisasumusten alueilla peltosarat, jotka ovat päistä huomattavasti korkeammalla kuin keskeltä. Aina sahraa/auraa kääntäessä on varissut hiukan multaa siihen päisteeseen. 2000 vuotta tekee millin vuodessa, kaksi metriä 2000 vuodessa.

Ehkäpä 15 tonnin suorakylvöjunat ja 30 tonnin juurikas/perunaveturit / puimurit ovat liian raskaita maalle, huolimatta suorakylvöllä rakennetun pintajuuriston kantokyvystä, tai juurikin sen takia ! Pääsee pitävämmällä pinnalla raskaammalla koneella pitemmälle kosteaan peltoon tallaamaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Pottunokka - 08.12.15 - klo:10:53

5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.

Kynnettiin kuitenkin; tästä on osoituksena vanhoilla ihmisasumusten alueilla peltosarat, jotka ovat päistä huomattavasti korkeammalla kuin keskeltä. Aina sahraa/auraa kääntäessä on varissut hiukan multaa siihen päisteeseen. 2000 vuotta tekee millin vuodessa, kaksi metriä 2000 vuodessa.

Ehkäpä 15 tonnin suorakylvöjunat ja 30 tonnin juurikas/perunaveturit / puimurit ovat liian raskaita maalle, huolimatta suorakylvöllä rakennetun pintajuuriston kantokyvystä, tai juurikin sen takia ! Pääsee pitävämmällä pinnalla raskaammalla koneella pitemmälle kosteaan peltoon tallaamaan.

-SS-

5000 vuotta sitten peltoa viljeltiin niin kauan kuin se kasvoi ja sen jälkeen annettiin sen metsittyä samalla kun raivattiin uutta kaskeamalla!

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 08.12.15 - klo:11:20

Lainaus käyttäjältä: Pottunokka - 08.12.15 - klo:10:53

5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.

Kynnettiin kuitenkin; tästä on osoituksena vanhoilla ihmisasumusten alueilla peltosarat, jotka ovat päistä huomattavasti korkeammalla kuin keskeltä. Aina sahraa/auraa kääntäessä on varissut hiukan multaa siihen päisteeseen. 2000 vuotta tekee millin vuodessa, kaksi metriä 2000 vuodessa.

Ehkäpä 15 tonnin suorakylvöjunat ja 30 tonnin juurikas/perunaveturit / puimurit ovat liian raskaita maalle, huolimatta suorakylvöllä rakennetun pintajuuriston kantokyvystä, tai juurikin sen takia ! Pääsee pitävämmällä pinnalla raskaammalla koneella pitemmälle kosteaan peltoon tallaamaan.

-SS-

5000 vuotta sitten peltoa viljeltiin niin kauan kuin se kasvoi ja sen jälkeen annettiin sen metsittyä samalla kun raivattiin uutta kaskeamalla!

Sama peli kuin nyt 

Uutta kivikkoa käännellään viljelymaaksi ja vanhat pellot kasvavat pajukkoa LHP:nä tai luomunurmena 

paskat siitä nyt niin pitkä aika on!   ite just tänään hakkasin koivua ropsiks sellasella alueella jossa kaskeamista varten oli kivet pikkukasoissa.  ja oli siellä muutamia vanhoja kantojakin vielä että jossain vaiheessa toissa vuosisatalla on laittettu ruista kasvamaan.    tuolla oli ihan kivaa koivikkoa kun se on hakattu viimeeks  1991 ja sitä ennen joskus...

Täällä lounaassa oli 1800-luvun lopulle peltoja ja niittyjä. Pelloilla viljeltiin viljaa ja juurikasveja jatkuvasti ja niityt kasvoivat heinää. Tuollainen systeemi oli kai ollut ainakin 500 vuotta. Ei noiden ikipeltojen ja muinaisten niittyjen ominaisuuksissa ole tänäpäivänä muuta eroa, kuin maalajista johtuvaa.

Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.

Petri

kuinka kauna mahtaa mennä nurmella jos sitä ei tallata suurilla koneilla, että pellon pinta alkaa taas nousta kuin ennen vanhaan hepoilla tehtynä?   kattellu kuin yhen pellon pinta alkaa olemaan jo samalla korkeudella tien kanssa ja tuota ei viljelty noin vuodesta 1986.  pelkkä heinikko siinä vuodesta toiseen mutta ei saa puita aikaiseksi pintaan...

Naudoilta väkirehuruokinta pois. Paitsi maidolta. Maitosonnien ruokinta hyvällä nurmella sekä palkokasveilla. Piffit ruokitaa niinku luomussa ruokitaan nyt muutenki. Kohta on pakko alkaa uskoon nuita ituhippejä prkl....vähentää lihansyöntiä.