Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Don Essex - 07.12.15 - klo:22:44
-
Enemmän karjankasvatusta, enemmän nurmiviljelyä. Kerääjäkasvit, ravinnekierrätys ja hiiltä sitovat nurmikasvit kunniaan!
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kolmannes_maapallon_viljelysmaasta_on_tuhottu__kiireisia_toimia_tarvitaan/8509630
Maailman peltojen sadontuottokyky heikkenee. Täälläkin on hyvä tehdä oma osuutemme maailman pelastamiseksi.
Hienoa karjankasvattajat. Olette eturivissä pelastamassa tätä palloa. Me viljaluomutkin yritämme pyristellä mukana.
Suunnilleen tästä yritin kertoa kerääjäkasvikeskustelussa keväällä. Kerääjät eivät juuri maata paranna, mutta voivat pysäyttää maan kulumisen.
-
Kuten on jo monta kertaa todettu, hiilen sitominen viljelytoimilla ei ole mikään helppo temppu. Mutta hiilidioksidin päästäminen ilmaan maaperästä on sitäkin helpompaa. Muokkaamalla.
Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Suorakylvökokeissa pysyvämmän hiilen määrä on saatu lisääntymään pitkällä aikavälillä hyvin hitaasti, mutta varmasti. Tämä toisaalta on hiiren paska siihen määrään verrattuna, mikä lähtee vaikka kynnön vaikutuksesta taivaan tuuliin.
-
kiva. ja kun kattonnu kuin on taas raiteille ajettuja menneen kesän jälkeen pellot niin epäilen että ei pahemmin hiiliä tallenneta maihin ensi kesänäkään. mutta entäs sitten jos ajaa puuta hiileksi peltoon?
btw, huomasitteko maastullissa juttua irlannin lannotemääristä ja hinnoista? aika hienoa kun putoaa noin paljon ja hinta vaan kallistui noin paljon!!!
-
5000-7000 vuotta sitten aloitettiin maan kääntäminen kuokilla sahroilla ja eläinten vetämillä muokkaimilla. Jos maan muokkaus olisi tuhonnut maata 30% / 40 vuodessa, ei maanviljelys olisi päässyt edes ajanlaskun alkuun saakka.
Suorakylvö on laajoilla viljapreerioilla niin yleinen ja pitkäaikainen toimintamalli, että kyllä katseet pitää myös kääntää siihen päin, mitä ongelmiin tulee.
Eläinkasvatus, varsinkin vuohien, tunnetusti on se viimeinen ovi aavikoitumiseen.
-SS-
-
Jos liialllinen hiili ei vapaudu maasta takaisin kasvien käyttöön niin aikaansaadaan suo, kivihiiliesiintymä tai öljykenttä.
-
Suomessa homma toimii, kun maksetaan hyviä tukia viherryttämisestä. Suuressa maailmassa viljelijä on enemmän puun ja kuoren välissä. On keskityttävä pellon tuoton maksimointiin, jolloin kaikki muut vaihtoehdot kuin vehnä ovat turhia. Näin ainakin kuvitellaan. Kun homma pelaa täydessä markkinataloudessa, voi olla vaikeaa tehdä maailmaa pelastavia ratkaisuja.
Lannoitteita voisi käyttää vähemmän, jos ravinnepitoisuudet olisivat korkeampia ;D
-
5000-7000 vuotta sitten aloitettiin maan kääntäminen kuokilla sahroilla ja eläinten vetämillä muokkaimilla. Jos maan muokkaus olisi tuhonnut maata 30% / 40 vuodessa, ei maanviljelys olisi päässyt edes ajanlaskun alkuun saakka.
Suorakylvö on laajoilla viljapreerioilla niin yleinen ja pitkäaikainen toimintamalli, että kyllä katseet pitää myös kääntää siihen päin, mitä ongelmiin tulee.
Eläinkasvatus, varsinkin vuohien, tunnetusti on se viimeinen ovi aavikoitumiseen.
-SS-
5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.
-
5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.
Kynnettiin kuitenkin; tästä on osoituksena vanhoilla ihmisasumusten alueilla peltosarat, jotka ovat päistä huomattavasti korkeammalla kuin keskeltä. Aina sahraa/auraa kääntäessä on varissut hiukan multaa siihen päisteeseen. 2000 vuotta tekee millin vuodessa, kaksi metriä 2000 vuodessa.
Ehkäpä 15 tonnin suorakylvöjunat ja 30 tonnin juurikas/perunaveturit / puimurit ovat liian raskaita maalle, huolimatta suorakylvöllä rakennetun pintajuuriston kantokyvystä, tai juurikin sen takia ! Pääsee pitävämmällä pinnalla raskaammalla koneella pitemmälle kosteaan peltoon tallaamaan.
-SS-
-
5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.
Kynnettiin kuitenkin; tästä on osoituksena vanhoilla ihmisasumusten alueilla peltosarat, jotka ovat päistä huomattavasti korkeammalla kuin keskeltä. Aina sahraa/auraa kääntäessä on varissut hiukan multaa siihen päisteeseen. 2000 vuotta tekee millin vuodessa, kaksi metriä 2000 vuodessa.
Ehkäpä 15 tonnin suorakylvöjunat ja 30 tonnin juurikas/perunaveturit / puimurit ovat liian raskaita maalle, huolimatta suorakylvöllä rakennetun pintajuuriston kantokyvystä, tai juurikin sen takia ! Pääsee pitävämmällä pinnalla raskaammalla koneella pitemmälle kosteaan peltoon tallaamaan.
-SS-
5000 vuotta sitten peltoa viljeltiin niin kauan kuin se kasvoi ja sen jälkeen annettiin sen metsittyä samalla kun raivattiin uutta kaskeamalla!
-
5000 vuotta sitten ei peltoja kynnetty joka vuosi raskaalla nelivetotraktorilla, silloin olikin varmasti vuoroviljelyä ja laidunnusta, kun elettiin omavaraistaloudessa, taatusti oli sen ajan maatalous ympäristöystävällistä.
Kynnettiin kuitenkin; tästä on osoituksena vanhoilla ihmisasumusten alueilla peltosarat, jotka ovat päistä huomattavasti korkeammalla kuin keskeltä. Aina sahraa/auraa kääntäessä on varissut hiukan multaa siihen päisteeseen. 2000 vuotta tekee millin vuodessa, kaksi metriä 2000 vuodessa.
Ehkäpä 15 tonnin suorakylvöjunat ja 30 tonnin juurikas/perunaveturit / puimurit ovat liian raskaita maalle, huolimatta suorakylvöllä rakennetun pintajuuriston kantokyvystä, tai juurikin sen takia ! Pääsee pitävämmällä pinnalla raskaammalla koneella pitemmälle kosteaan peltoon tallaamaan.
-SS-
5000 vuotta sitten peltoa viljeltiin niin kauan kuin se kasvoi ja sen jälkeen annettiin sen metsittyä samalla kun raivattiin uutta kaskeamalla!
Sama peli kuin nyt ;D
Uutta kivikkoa käännellään viljelymaaksi ja vanhat pellot kasvavat pajukkoa LHP:nä tai luomunurmena ;D
-
paskat siitä nyt niin pitkä aika on! ite just tänään hakkasin koivua ropsiks sellasella alueella jossa kaskeamista varten oli kivet pikkukasoissa. ja oli siellä muutamia vanhoja kantojakin vielä että jossain vaiheessa toissa vuosisatalla on laittettu ruista kasvamaan. tuolla oli ihan kivaa koivikkoa kun se on hakattu viimeeks 1991 ja sitä ennen joskus...
-
Täällä lounaassa oli 1800-luvun lopulle peltoja ja niittyjä. Pelloilla viljeltiin viljaa ja juurikasveja jatkuvasti ja niityt kasvoivat heinää. Tuollainen systeemi oli kai ollut ainakin 500 vuotta. Ei noiden ikipeltojen ja muinaisten niittyjen ominaisuuksissa ole tänäpäivänä muuta eroa, kuin maalajista johtuvaa.
-
Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.
Petri
-
kuinka kauna mahtaa mennä nurmella jos sitä ei tallata suurilla koneilla, että pellon pinta alkaa taas nousta kuin ennen vanhaan hepoilla tehtynä? kattellu kuin yhen pellon pinta alkaa olemaan jo samalla korkeudella tien kanssa ja tuota ei viljelty noin vuodesta 1986. pelkkä heinikko siinä vuodesta toiseen mutta ei saa puita aikaiseksi pintaan...
-
Naudoilta väkirehuruokinta pois. Paitsi maidolta. Maitosonnien ruokinta hyvällä nurmella sekä palkokasveilla. Piffit ruokitaa niinku luomussa ruokitaan nyt muutenki. Kohta on pakko alkaa uskoon nuita ituhippejä prkl....vähentää lihansyöntiä.
-
Naudoilta väkirehuruokinta pois. Paitsi maidolta. Maitosonnien ruokinta hyvällä nurmella sekä palkokasveilla. Piffit ruokitaa niinku luomussa ruokitaan nyt muutenki. Kohta on pakko alkaa uskoon nuita ituhippejä prkl....vähentää lihansyöntiä.
Ei pois, mutta puoleen...
Kiertoaika vähän pitenee. Siitä seuraa sitten vasikkaruuhkaa ja lisätyötä eläinvälitykseen. Hinnat putoavat lisää..
-
Onneksi maanmuokkaus loppuu vähintään siinä vaiheessa kuin fosforikin :D
-
Paljonkohan hautausmaillla olisi fosforia? :-X
-
Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.
Petri
Eloperäisen aineksen maatuminen aiheuttaa hiilen karkaamista hiilidioksidina. Hiiliyhdisteet, tässä tapauksessa humuksessa oleva massa on juuri sitä mikä hajoaa helposti taivaalle muokkauksen jälkeen.
Nurmiviljelyllä saadaan tehokkaasti estettyä maassa olevan hiilen karkaamista taivaalle ja samoin juuriston kehittyessä, lisää orgaanista tavaraa peltoon. Tämä tosin maatuu jossain vaiheessa, mikä taas aiheuttaa hiilen pöhisemistä taivaaseen.
Tuota kierrettä pitämällä saadaan hiilen pysyvämpiä muotoja vangittua maaperään, jotka sitten pysyvät siellä kauemmin kuin pieru saharassa. Mutta se on hidas korjaantuminen verrattuna siihen, kuinka helposti sen saa kynnettyä pois.
-
Hyvä juttu.
Pian saadaan ikinurmelle hiilipalkkio mikä on suuruudeltaan vaikka 600e/ha (ei korjuuvelvoitetta).
Harmi kun ei ole Ville Niinistö valtioneuvostossa esim. maa-ja mets-ymp ministerinä. 8)
-
mikä on muuten fosforin osuus tuossa toiminnassa? jostain luin aikoinani että vajaa fosfori aiheuttaa nopeaa hajoamista ja siten päästöjä... nyt kun peltojen fosforit on liian monessa paikassa miinuksella niin päästöjä tulis enemmän kuin jos tuosta fosforista olis huolehdittu tasaisena. onko mah. näin?
-
Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.
Petri
Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.
-
Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.
Petri
Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.
JOS olen oikein ymmärtänyt, niin viherryttämispykälän historia saattaa olla jossain alppirinteiden ikinurmissa, joissa taas eroosioriskin vuoksi pyritään pitämään nurmet ikinurmina. Sitten se on erinäisten mutkien ja uudelleentulkintojen jälkeen asettunut osaksi eu:n maatalouspolitiikkaa ja sitä pitää soveltaa täällä meilläkin, jossa moisia ongelmia ei esiinny.
Mopomiehelle: suuri osa tottavie hajoaa hyvinkin nopeasti. Kuitenkin, pitkäaikaisseurannoissa nurmikiertojen maaperässä on enemmän hiiltä kuin vuosittain muokattavissa. Se pienikin kun kumuloituu monia kertoja, niin tuleekin jo iso juttu. Pienistä puroista iso joki jne.
Petri
-
Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.
Petri
Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.
JOS olen oikein ymmärtänyt, niin viherryttämispykälän historia saattaa olla jossain alppirinteiden ikinurmissa, joissa taas eroosioriskin vuoksi pyritään pitämään nurmet ikinurmina. Sitten se on erinäisten mutkien ja uudelleentulkintojen jälkeen asettunut osaksi eu:n maatalouspolitiikkaa ja sitä pitää soveltaa täällä meilläkin, jossa moisia ongelmia ei esiinny.
Mopomiehelle: suuri osa tottavie hajoaa hyvinkin nopeasti. Kuitenkin, pitkäaikaisseurannoissa nurmikiertojen maaperässä on enemmän hiiltä kuin vuosittain muokattavissa. Se pienikin kun kumuloituu monia kertoja, niin tuleekin jo iso juttu. Pienistä puroista iso joki jne.
Petri
Lienee tuo jo esitetty syyksi useamman kirjoittajan toimesta.
Mutta kysyin kiertäen haluaako joku perustella, ja päättäville tahoille myös, miksi se on niin tärkeää Suomessakin toteuttaa? Tai siis ei ole!
Sama kuin vaadittaisiin muuta eurooppaa pitämään nitraattidirektiivin rajat samana utsjoelta välimerelle asti, koska talvi! Eli lannanlevityskiellot marraskuusta maaliskuun loppuun... ja muut kiellot siihen päälle. >:(
Koska onhan sen muuallakin oltava ongelma jos se on suomessakin. Jos siis samalla logiikalla mennään, ja miksei mentäisi. Yhteiset säännöt kun on. ::)
-
Kyllä nykypolvi ei osaa muuta kuin ryöstöviljellä.
Löysin vanhoista papereista Isäni pellonvuokrasopimuksen 70-luvun alusta. Hän oli vuokrannut silloin peltoa, ja vuokranantaja oli laittanut ehdoksi, että tietyllä alalla, eli tässä tapauksessa 3:lla hehtraarilla, piti vuosittain viljellä heinää, ja siemenseoksessa piti olla apilaa 3 kg hehtaaria kohti. Silloin siis jopa vuokranantaja, joka oli tarkka ja huolellinen pelloistaan, halusi että maan kasvukunnosta pidetään huolta. Nykymaanvuokraajaien asenne on usein aika mitäänväliämillään-meininkiä, pääasia tuntuu olevan että rahat tulevat ajoissa tilille.
-
Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.
Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.
Petri
Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.
JOS olen oikein ymmärtänyt, niin viherryttämispykälän historia saattaa olla jossain alppirinteiden ikinurmissa, joissa taas eroosioriskin vuoksi pyritään pitämään nurmet ikinurmina. Sitten se on erinäisten mutkien ja uudelleentulkintojen jälkeen asettunut osaksi eu:n maatalouspolitiikkaa ja sitä pitää soveltaa täällä meilläkin, jossa moisia ongelmia ei esiinny.
Mopomiehelle: suuri osa tottavie hajoaa hyvinkin nopeasti. Kuitenkin, pitkäaikaisseurannoissa nurmikiertojen maaperässä on enemmän hiiltä kuin vuosittain muokattavissa. Se pienikin kun kumuloituu monia kertoja, niin tuleekin jo iso juttu. Pienistä puroista iso joki jne.
Petri
Lienee tuo jo esitetty syyksi useamman kirjoittajan toimesta.
Mutta kysyin kiertäen haluaako joku perustella, ja päättäville tahoille myös, miksi se on niin tärkeää Suomessakin toteuttaa? Tai siis ei ole!
Sama kuin vaadittaisiin muuta eurooppaa pitämään nitraattidirektiivin rajat samana utsjoelta välimerelle asti, koska talvi! Eli lannanlevityskiellot marraskuusta maaliskuun loppuun... ja muut kiellot siihen päälle. >:(
Koska onhan sen muuallakin oltava ongelma jos se on suomessakin. Jos siis samalla logiikalla mennään, ja miksei mentäisi. Yhteiset säännöt kun on. ::)
Suomessakin pysvät nurmet olivat erikoistapaus. Sitten joku Euroopassa vei pysyvien nurmien määritelmän oikeuteen ja hups niitä pitikin yhtäkkiä noudattaa toisin täällä Suomessakin. Komission ja europarlamentin pitäisi muuttaa säännöksiä.
Poliittiset päätökset ovat kovin usein vähintäänkin asiantuntemattomien tekemiä, ja euroopan tasolla päätöksien alueellisia vaikutuksia ei ymmärretä.
Kyllähän Suomikin voi joissain tapauksissa valita menetelmiä, joilla joitain toimia saadaan toteutettua, mutta niitäkin päätöksiä tekevät usein tietämättömät virkamiehet ja ympäristöihmiset.
Kyllä eräs tuttu antoi lausunnon näistäkin nurmista, ja totesi systeemin järjettömäksi ja periaatettaan vastaan sotivaksi täällä Suomessa. Mutta tälle eivät ilmeisesti voineet mitään.
-
Mutta kysyin kiertäen haluaako joku perustella, ja päättäville tahoille myös, miksi se on niin tärkeää Suomessakin toteuttaa? Tai siis ei ole!
Sama kuin vaadittaisiin muuta eurooppaa pitämään nitraattidirektiivin rajat samana utsjoelta välimerelle asti, koska talvi! Eli lannanlevityskiellot marraskuusta maaliskuun loppuun... ja muut kiellot siihen päälle. >:(
Koska onhan sen muuallakin oltava ongelma jos se on suomessakin. Jos siis samalla logiikalla mennään, ja miksei mentäisi. Yhteiset säännöt kun on. ::)
En voi perustella. Itse koetan pitää poliitikko- ja yrittäjäroolit erillään. Poliitikkona voin vaatia sitä ja tätä (ja vaadinkin), mutta yrittäjänä täytyy vaan sopeutua, turha tuhlata energiaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa.
Tässä eurostoliitossa ongelmana on vapaamatkustajuus tai sen torjunta. Siinä menee moni järkeväkin idea perseelleen, valitettavasti. Joskus kun suunniteltiin eurooppalaista luomu-kotieläinsäännöstöä, mietinnön kirjoittaneet portugalilaiset esittivät, että luomu-kanojen on päästävä vihreälle laitumelle ympäri vuoden. Tämä saatiin selitettyä pois säännöistä, noiden nurmien kanssa ilmeisesti edunvalvontamme nukahti pahemman kerran. Tai ei osattu kuvitella, että sillä olisi maataloutemme kanssa mitään tekemistä.
Petri
-
Mutta kyllä tämä kaikenlainen peräpeiliin katselu on ihan hanurista. Siis kiintiöt, korvauskelpoisuudet, tukioikeudet ja mitä näitä nyt onkaan.