Naudoilta väkirehuruokinta pois. Paitsi maidolta. Maitosonnien ruokinta hyvällä nurmella sekä palkokasveilla. Piffit ruokitaa niinku luomussa ruokitaan nyt muutenki. Kohta on pakko alkaa uskoon nuita ituhippejä prkl....vähentää lihansyöntiä.

Ei pois, mutta puoleen...

Kiertoaika vähän pitenee. Siitä seuraa sitten vasikkaruuhkaa ja lisätyötä eläinvälitykseen. Hinnat putoavat lisää..

Onneksi maanmuokkaus loppuu vähintään siinä vaiheessa kuin fosforikin

Paljonkohan hautausmaillla olisi fosforia? 

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 07.12.15 - klo:23:22

Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.

Petri

Eloperäisen aineksen maatuminen aiheuttaa hiilen karkaamista hiilidioksidina. Hiiliyhdisteet, tässä tapauksessa humuksessa oleva massa on juuri sitä mikä hajoaa helposti taivaalle muokkauksen jälkeen.

Nurmiviljelyllä saadaan tehokkaasti estettyä maassa olevan hiilen karkaamista taivaalle ja samoin juuriston kehittyessä, lisää orgaanista tavaraa peltoon. Tämä tosin maatuu jossain vaiheessa, mikä taas aiheuttaa hiilen pöhisemistä taivaaseen.

Tuota kierrettä pitämällä saadaan hiilen pysyvämpiä muotoja vangittua maaperään, jotka sitten pysyvät siellä kauemmin kuin pieru saharassa. Mutta se on hidas korjaantuminen verrattuna siihen, kuinka helposti sen saa kynnettyä pois.

Hyvä juttu.
Pian saadaan ikinurmelle hiilipalkkio mikä on suuruudeltaan vaikka 600e/ha (ei korjuuvelvoitetta).
Harmi kun ei ole Ville Niinistö valtioneuvostossa esim. maa-ja mets-ymp ministerinä.

mikä on muuten fosforin osuus tuossa toiminnassa?   jostain luin aikoinani että vajaa fosfori aiheuttaa nopeaa hajoamista ja siten päästöjä...   nyt kun peltojen fosforit on liian monessa paikassa miinuksella niin päästöjä tulis enemmän kuin jos tuosta fosforista olis huolehdittu tasaisena.   onko mah. näin?

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 07.12.15 - klo:23:22

Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.

Petri

Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 08.12.15 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 07.12.15 - klo:23:22

Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.

Petri

Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.

JOS olen oikein ymmärtänyt, niin viherryttämispykälän historia saattaa olla jossain alppirinteiden ikinurmissa, joissa taas eroosioriskin vuoksi pyritään pitämään nurmet ikinurmina. Sitten se on erinäisten mutkien ja uudelleentulkintojen jälkeen asettunut osaksi eu:n maatalouspolitiikkaa ja sitä pitää soveltaa täällä meilläkin, jossa moisia ongelmia ei esiinny.

Mopomiehelle: suuri osa tottavie hajoaa hyvinkin nopeasti. Kuitenkin, pitkäaikaisseurannoissa nurmikiertojen maaperässä on enemmän hiiltä kuin vuosittain muokattavissa. Se pienikin kun kumuloituu monia kertoja, niin tuleekin jo iso juttu. Pienistä puroista iso joki jne.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 09.12.15 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: Petri - 08.12.15 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 07.12.15 - klo:23:22

Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.

Petri

Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.

JOS olen oikein ymmärtänyt, niin viherryttämispykälän historia saattaa olla jossain alppirinteiden ikinurmissa, joissa taas eroosioriskin vuoksi pyritään pitämään nurmet ikinurmina. Sitten se on erinäisten mutkien ja uudelleentulkintojen jälkeen asettunut osaksi eu:n maatalouspolitiikkaa ja sitä pitää soveltaa täällä meilläkin, jossa moisia ongelmia ei esiinny.

Mopomiehelle: suuri osa tottavie hajoaa hyvinkin nopeasti. Kuitenkin, pitkäaikaisseurannoissa nurmikiertojen maaperässä on enemmän hiiltä kuin vuosittain muokattavissa. Se pienikin kun kumuloituu monia kertoja, niin tuleekin jo iso juttu. Pienistä puroista iso joki jne.

Petri

Lienee tuo jo esitetty syyksi useamman kirjoittajan toimesta.
Mutta kysyin kiertäen haluaako joku perustella, ja päättäville tahoille myös, miksi se on niin tärkeää Suomessakin toteuttaa? Tai siis ei ole!

Sama kuin vaadittaisiin muuta eurooppaa pitämään nitraattidirektiivin rajat samana utsjoelta välimerelle asti, koska talvi!  Eli lannanlevityskiellot marraskuusta maaliskuun loppuun... ja muut kiellot siihen päälle.
Koska onhan sen muuallakin oltava ongelma jos se on suomessakin. Jos siis samalla logiikalla mennään, ja miksei mentäisi. Yhteiset säännöt kun on.

Kyllä nykypolvi ei osaa muuta kuin ryöstöviljellä.
Löysin vanhoista papereista Isäni pellonvuokrasopimuksen 70-luvun alusta. Hän oli vuokrannut silloin peltoa, ja vuokranantaja oli laittanut ehdoksi, että tietyllä alalla, eli tässä tapauksessa 3:lla hehtraarilla, piti vuosittain viljellä heinää, ja siemenseoksessa piti olla apilaa 3 kg hehtaaria kohti. Silloin siis jopa vuokranantaja, joka oli tarkka ja huolellinen pelloistaan, halusi että maan kasvukunnosta pidetään huolta.  Nykymaanvuokraajaien asenne on usein aika mitäänväliämillään-meininkiä, pääasia tuntuu olevan että rahat tulevat ajoissa tilille.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 09.12.15 - klo:14:28

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 09.12.15 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: Petri - 08.12.15 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 07.12.15 - klo:23:22

Ei sitä hiiltä lehmän paskasta saa maahan sen kummemmin. Kuitenkin metaanina osa karkaa, joka on huomattavasti pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

Ei se pska ole se taikasana, vaan nurmiviljely ja siitä johtuva vähäisempi muokkaaminen. Norminurmessa toisena-kolmantena vuonna biomassaa on maan alla ja päällä suunnilleen saman verran. Kun sitä maanalaista ei korjata sadoksi, se jää peltoon hiili- eli humuspitoisuutta nostamaan.

Petri

Ihan mielenkiinnosta herää kysymys, vaikkei oma toiminta joka paikkaan sovikkaan, niin miten se parantaa pellon multavuutta, että nurmipelto täytyy käytännössä kyntää/tehokkaasti mullata viiden vuoden välein, siis viherryttämispykälän takia, eikä esim. vuoden pari pidemmällä kierrolla?
Miten siis viherryttämispykälä on parempi kuin oma käytäntöni?
Ikinurmi ikinurmena, mutta jos sitä peltoa kerran viljellään, niin ei tämä nykysysteemi järkevälle tunnu.

JOS olen oikein ymmärtänyt, niin viherryttämispykälän historia saattaa olla jossain alppirinteiden ikinurmissa, joissa taas eroosioriskin vuoksi pyritään pitämään nurmet ikinurmina. Sitten se on erinäisten mutkien ja uudelleentulkintojen jälkeen asettunut osaksi eu:n maatalouspolitiikkaa ja sitä pitää soveltaa täällä meilläkin, jossa moisia ongelmia ei esiinny.

Mopomiehelle: suuri osa tottavie hajoaa hyvinkin nopeasti. Kuitenkin, pitkäaikaisseurannoissa nurmikiertojen maaperässä on enemmän hiiltä kuin vuosittain muokattavissa. Se pienikin kun kumuloituu monia kertoja, niin tuleekin jo iso juttu. Pienistä puroista iso joki jne.

Petri

Lienee tuo jo esitetty syyksi useamman kirjoittajan toimesta.
Mutta kysyin kiertäen haluaako joku perustella, ja päättäville tahoille myös, miksi se on niin tärkeää Suomessakin toteuttaa? Tai siis ei ole!

Sama kuin vaadittaisiin muuta eurooppaa pitämään nitraattidirektiivin rajat samana utsjoelta välimerelle asti, koska talvi!  Eli lannanlevityskiellot marraskuusta maaliskuun loppuun... ja muut kiellot siihen päälle.
Koska onhan sen muuallakin oltava ongelma jos se on suomessakin. Jos siis samalla logiikalla mennään, ja miksei mentäisi. Yhteiset säännöt kun on.

Suomessakin pysvät nurmet olivat erikoistapaus. Sitten joku Euroopassa vei pysyvien nurmien määritelmän oikeuteen ja hups niitä pitikin yhtäkkiä noudattaa toisin täällä Suomessakin. Komission ja europarlamentin pitäisi muuttaa säännöksiä.
Poliittiset päätökset ovat kovin usein vähintäänkin asiantuntemattomien tekemiä, ja euroopan tasolla päätöksien alueellisia vaikutuksia ei ymmärretä.
Kyllähän Suomikin voi joissain tapauksissa valita menetelmiä, joilla joitain toimia saadaan toteutettua, mutta niitäkin päätöksiä tekevät usein tietämättömät virkamiehet ja ympäristöihmiset.

Kyllä eräs tuttu antoi lausunnon näistäkin nurmista, ja totesi systeemin järjettömäksi ja periaatettaan vastaan sotivaksi täällä Suomessa. Mutta tälle eivät ilmeisesti voineet mitään.

Mutta kysyin kiertäen haluaako joku perustella, ja päättäville tahoille myös, miksi se on niin tärkeää Suomessakin toteuttaa? Tai siis ei ole!

Sama kuin vaadittaisiin muuta eurooppaa pitämään nitraattidirektiivin rajat samana utsjoelta välimerelle asti, koska talvi!  Eli lannanlevityskiellot marraskuusta maaliskuun loppuun... ja muut kiellot siihen päälle.
Koska onhan sen muuallakin oltava ongelma jos se on suomessakin. Jos siis samalla logiikalla mennään, ja miksei mentäisi. Yhteiset säännöt kun on.

En voi perustella. Itse koetan pitää poliitikko- ja yrittäjäroolit erillään. Poliitikkona voin vaatia sitä ja tätä (ja vaadinkin), mutta yrittäjänä täytyy vaan sopeutua, turha tuhlata energiaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa.

Tässä eurostoliitossa ongelmana on vapaamatkustajuus tai sen torjunta. Siinä menee moni järkeväkin idea perseelleen, valitettavasti. Joskus kun suunniteltiin eurooppalaista luomu-kotieläinsäännöstöä, mietinnön kirjoittaneet portugalilaiset esittivät, että luomu-kanojen on päästävä vihreälle laitumelle ympäri vuoden. Tämä saatiin selitettyä pois säännöistä, noiden nurmien kanssa ilmeisesti edunvalvontamme nukahti pahemman kerran. Tai ei osattu kuvitella, että sillä olisi maataloutemme kanssa mitään tekemistä.

Petri

Mutta kyllä tämä kaikenlainen peräpeiliin katselu on ihan hanurista. Siis kiintiöt, korvauskelpoisuudet, tukioikeudet ja mitä näitä nyt onkaan.