Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe tinttari lapiorullan korvaajana ?  (Luettu 19342 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Oletko palannut kultivointiin, meillä ei ole lautaskonetta tulossa, koska ei pysty hankkimaan niin isoa vetokonetta. Mutta kolmepiikkinen kultivaattori tulisi iloisesti perässä. Mutta mikä olisi paras, lattajousi vai kierrejousi. Vai kiinteä teräpiikki. Sinne sitten siipiterää tai kierreterää tai tai tai  . On siinä miettimistä, mikä se olisi hyvä.

Topdownissahan on kaikki, on kultivaattori, lautasmuokkain, lapiorullapiikit ja pakkerit, onko vielä crossboardikin. Mutta sitäkään ei saane 1 m leveänä.

-SS-

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4396
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Tuolta kannalta en edes ole asiaa ajatellut. Lähinnä vaan sitä että voiko lautasmuokkarilla vaan äjestää ketokynnöstä ? Sänkimuokkaus sitten asia erikseen ... kumpi siihen sitte paree lopuksi onkaa lapiorulla vai tinttari, josko kumpikaan ?

Mä olen ajanut lautasmuokkarilla nurmen ongelmakynnöksiä, ja toistaiseksi se on ollut paras tuohon hommaan käyttämäni kone. Riittävä paino painaa, leikkaa ja murskaa kaikki epämääräisesti jääneet viilut. Tiivistää sopivasti, varsinkin jos kyseessä on äskettäin tehty kyntö. Se ei myöskään nostele turpeita eikä ne jää sitten kiinni jumpsuttamaan johonkin hankmon ristikkoon.

Tuolla kun on kerran-kaksi ajanut niin sitten pystyy jo tarvittaessa tasaamaan jollain muullakin vehkeellä, varovasti toimien. S-piikki, tasausäes tms, ilman että hommaa muuttuu turpeennostoksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Tuolta kannalta en edes ole asiaa ajatellut. Lähinnä vaan sitä että voiko lautasmuokkarilla vaan äjestää ketokynnöstä ? Sänkimuokkaus sitten asia erikseen ... kumpi siihen sitte paree lopuksi onkaa lapiorulla vai tinttari, josko kumpikaan ?
Syysviljamaita varten kynnettyä peltoa olen ajanut lautasmuokkaajalla enemmän ja vähemmän. Kyllä se toimii, mutta hidas se on. Ensisijaisesti äkeellä ensin ja pahimmat kilsiäispaikat sitten tinttarilla.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Oletko palannut kultivointiin, meillä ei ole lautaskonetta tulossa, koska ei pysty hankkimaan niin isoa vetokonetta. Mutta kolmepiikkinen kultivaattori tulisi iloisesti perässä. Mutta mikä olisi paras, lattajousi vai kierrejousi. Vai kiinteä teräpiikki. Sinne sitten siipiterää tai kierreterää tai tai tai  . On siinä miettimistä, mikä se olisi hyvä.

Topdownissahan on kaikki, on kultivaattori, lautasmuokkain, lapiorullapiikit ja pakkerit, onko vielä crossboardikin. Mutta sitäkään ei saane 1 m leveänä.

-SS-
Olen palannut kultivointiin jo vuosia sitten. Ite tykkään tästä Potilan KK13 kultivaattorin VFM-piikistä. Se on Kongskilden tekemä lehtijousi ja se toimii pääsääntöisesti hyvin. Vetotehoa saisi olla 13 piikkisellä koneella 120 DIN-hevosvoimaa. Jos vetoteho on kortilla, niin sitten kannattaa valita kevyempi kultivaattori silmukkapiikillä. Jäljessä on sitten moittimista kuivilla keleillä, eräänlainen kompromissi se on, mutta onko vaihtoehtoja. ::)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Tuolta kannalta en edes ole asiaa ajatellut. Lähinnä vaan sitä että voiko lautasmuokkarilla vaan äjestää ketokynnöstä ? Sänkimuokkaus sitten asia erikseen ... kumpi siihen sitte paree lopuksi onkaa lapiorulla vai tinttari, josko kumpikaan ?

Lautasmuokaimesta en tiedä, mutta lautasäkeellä ainakin onnistuu. Hinattava mielellään jyränkanssa.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7092
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Kyllä lautasmuokkarilla voi muokata kynnöstä, lapiorullan korvaajana jopa hyväkin! Tasausvaikutus tosiaan pienehkö vrt. raskas lapiorullaäes tasaa pituussuunnassakin, mutta siirtää maata toiseen laitaan kuten lapiorullaäeskin, kynnön päisteet voi ajaa jo syksyllä sileäksi. Keveillä mailla plussaa takajyrä, tiivistääkin.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19966
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Juu silloin kun kylälle tulee normaalistikin toimissaan vähä kohkari lautasmuokkaaja, ei ole enää aukinaisia piiriojia pelloilla sen jälkeen.

-SS-

Suunnittelija

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 60
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Yli 10 vuotta olen käyttänyt muokkauksiin etupäässä  4m Carrieria. Ostin sen nostolaitekoneena ja muutin parin vuoden käytön jälkeen hinattavaksi, enkä ole katunut. Märässä maassa ei kannata ajaa - opittiin jo aika pian. Keväällä olen ajanut sänkiä rikki jopa 17-18 km/h ja jälki vaan paranee nopeuden noustessa. Syksyllä haluaisi ajaa vähän syvempää, mutta nopeus laskee, koska tehoa pitäisi olla yli 200 hv tuolle 4 mertrisellekin. Alle 10 km/h ei toimi hyvin.

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Tuolta kannalta en edes ole asiaa ajatellut. Lähinnä vaan sitä että voiko lautasmuokkarilla vaan äjestää ketokynnöstä ? Sänkimuokkaus sitten asia erikseen ... kumpi siihen sitte paree lopuksi onkaa lapiorulla vai tinttari, josko kumpikaan ?

Mä olen ajanut lautasmuokkarilla nurmen ongelmakynnöksiä, ja toistaiseksi se on ollut paras tuohon hommaan käyttämäni kone. Riittävä paino painaa, leikkaa ja murskaa kaikki epämääräisesti jääneet viilut. Tiivistää sopivasti, varsinkin jos kyseessä on äskettäin tehty kyntö. Se ei myöskään nostele turpeita eikä ne jää sitten kiinni jumpsuttamaan johonkin hankmon ristikkoon.

Tuolla kun on kerran-kaksi ajanut niin sitten pystyy jo tarvittaessa tasaamaan jollain muullakin vehkeellä, varovasti toimien. S-piikki, tasausäes tms, ilman että hommaa muuttuu turpeennostoksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

Samaan olen itsekin lautastinttaria käyttänyt. Mut en mihinkään muuhun.

Hyvin leikkaa turpeet kappaleiksi. Vaarana vaan on, et kun vetää vielä kerta-ajon joustopiikillä päältä, tulee liian hienoa, vaarana liettyminen, jos tulee paljon sadetta päälle.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Tuolta kannalta en edes ole asiaa ajatellut. Lähinnä vaan sitä että voiko lautasmuokkarilla vaan äjestää ketokynnöstä ? Sänkimuokkaus sitten asia erikseen ... kumpi siihen sitte paree lopuksi onkaa lapiorulla vai tinttari, josko kumpikaan ?

Mä olen ajanut lautasmuokkarilla nurmen ongelmakynnöksiä, ja toistaiseksi se on ollut paras tuohon hommaan käyttämäni kone. Riittävä paino painaa, leikkaa ja murskaa kaikki epämääräisesti jääneet viilut. Tiivistää sopivasti, varsinkin jos kyseessä on äskettäin tehty kyntö. Se ei myöskään nostele turpeita eikä ne jää sitten kiinni jumpsuttamaan johonkin hankmon ristikkoon.

Tuolla kun on kerran-kaksi ajanut niin sitten pystyy jo tarvittaessa tasaamaan jollain muullakin vehkeellä, varovasti toimien. S-piikki, tasausäes tms, ilman että hommaa muuttuu turpeennostoksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

Samaan olen itsekin lautastinttaria käyttänyt. Mut en mihinkään muuhun.

Hyvin leikkaa turpeet kappaleiksi. Vaarana vaan on, et kun vetää vielä kerta-ajon joustopiikillä päältä, tulee liian hienoa, vaarana liettyminen, jos tulee paljon sadetta päälle.

Hierotko muuten usein ja liian paljon päätäsi?????????
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Nurkkiin on muuttanut kaksikin nelimetristä, nostolaitesovitteista lautasmuokkaria. Heiveröisempi eli Tume Cultipac palvelee pääasiassa pyöränvälijyränä kylvökoneen ja traktorin välissä, mutta on sitä tullut kokeiltua sängen ja ruiskutetun heinämaankin muokkaamisessa. Viimeksimainittuun hommaan se on liian kevyt ja jouset ovat liian löysät. Kiekot ovat hammastetut, mikä on ok, mutta niissä saisi olla enemmän läpimittaa. Takapyörästö ei ole palkki, vaan se muodostuu erillistä, kääntyvistä pyöristä, mikä on välipakkerin roolissa plussaa. Se on siis vähän eri vehje kuin Catros, mutta siitä saa käsityksen kevyemmän ja raskaamman koneen eroista.

Catros sen sijaan on järeämpi laite ja sellaisena työstää sänkeä, nurmea ja ranteenpaksuisia kuusen oksia. Viljan sängen jälkeen kertaäestys ja alusta on kylvövalmis laahavannaskoneellekin. Joskus voi vaatia toisenkin äestyksen. Nurmi on hyvä ajaa lautasella kahteen kertaan, mutta sitten riittääkin jo kertaäestys. Syyskylvön jälkeen keväällä laite toimii kyllä jollain tavalla äkeenäkin, mutta ei se siihen ole tarkoitettu. Kun maa ei siirry yhtään ajosuunnassa, ei synny tasaavaa vaikutusta.

Muutenkin nostolaitesovitteinen muokkari muuttaa pellon pinnan aikaa myöten pyykkilaudaksi, varsinkin, jos ajonopeutta on liikaa. Jos on tarkoitus keväällä ajaa äkeellä, jossa on lata edessä, voi ajonopeutta pitää niin paljon, kun veturi vie. Esim. 13 km/h nopeudella tuntisaavutus alkaa hipoa 5 hehtaaria. Siinä ei kyntömiehellä ole juuri jakoa. Jos on tähän jälkeen tarkoitus kylvää, on ajonopeus laskettava alle 10 km/h, tai ruiskuttaja ei pysy penkillä. Hinattava kone sietää vähän kovempia nopeuksia ja on muutenkin mukavampi, mutta aika reippaasti kalliimpi.

Catroksessa ei ole rasvanippoja lautasissa - ja aikaa myöten sen huomaa. Vähitellen lautaset alkavat osoittaa kevätkankeutta kuin Junkkari-kylvökoneen vantaat ja sen jälkeen lonksuvatkin samaan malliin. Kun ensimmäisiä välyksiä alkaa ilmetä, on aika ryhtyä suunnittelemaan remonttia. Laakerin tuhoutuminen kalvaa myöskin kaulan, mihin laakeri tulee kiinni, joten ei kannata aikailla liikaa. Itse vaihdatin kymmenne vuoden ajon jälkeen kaikki laakerit ja saman tien rasvattaviin versioihin. Välttämällä painepesuria laakereille saanee lisää ikää.

Lautasmuokkari on hyvä kone moneen paikkaan, mutta ei joka paikkaan. Märässä maassa jälki ei ole hyvää eikä märän maan muokkaaminen tee maan rakenteellekaan hyvää. Toisaalta ei se sen enempää tiivistä kuin mikään muukaan saman painoinen kone. Jos lautasmuokkari painaa vajaat kolme tonnia ja kylvökone säiliöt täynnä kahdeksan, niin ei se mato sen lautasmuokkarin alla sen kovemmassa puristuksessa ole.

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Nurkkiin on muuttanut kaksikin nelimetristä, nostolaitesovitteista lautasmuokkaria. Heiveröisempi eli Tume Cultipac palvelee pääasiassa pyöränvälijyränä kylvökoneen ja traktorin välissä, mutta on sitä tullut kokeiltua sängen ja ruiskutetun heinämaankin muokkaamisessa. Viimeksimainittuun hommaan se on liian kevyt ja jouset ovat liian löysät. Kiekot ovat hammastetut, mikä on ok, mutta niissä saisi olla enemmän läpimittaa. Takapyörästö ei ole palkki, vaan se muodostuu erillistä, kääntyvistä pyöristä, mikä on välipakkerin roolissa plussaa. Se on siis vähän eri vehje kuin Catros, mutta siitä saa käsityksen kevyemmän ja raskaamman koneen eroista.

Catros sen sijaan on järeämpi laite ja sellaisena työstää sänkeä, nurmea ja ranteenpaksuisia kuusen oksia. Viljan sängen jälkeen kertaäestys ja alusta on kylvövalmis laahavannaskoneellekin. Joskus voi vaatia toisenkin äestyksen. Nurmi on hyvä ajaa lautasella kahteen kertaan, mutta sitten riittääkin jo kertaäestys. Syyskylvön jälkeen keväällä laite toimii kyllä jollain tavalla äkeenäkin, mutta ei se siihen ole tarkoitettu. Kun maa ei siirry yhtään ajosuunnassa, ei synny tasaavaa vaikutusta.

Muutenkin nostolaitesovitteinen muokkari muuttaa pellon pinnan aikaa myöten pyykkilaudaksi, varsinkin, jos ajonopeutta on liikaa. Jos on tarkoitus keväällä ajaa äkeellä, jossa on lata edessä, voi ajonopeutta pitää niin paljon, kun veturi vie. Esim. 13 km/h nopeudella tuntisaavutus alkaa hipoa 5 hehtaaria. Siinä ei kyntömiehellä ole juuri jakoa. Jos on tähän jälkeen tarkoitus kylvää, on ajonopeus laskettava alle 10 km/h, tai ruiskuttaja ei pysy penkillä. Hinattava kone sietää vähän kovempia nopeuksia ja on muutenkin mukavampi, mutta aika reippaasti kalliimpi.

Catroksessa ei ole rasvanippoja lautasissa - ja aikaa myöten sen huomaa. Vähitellen lautaset alkavat osoittaa kevätkankeutta kuin Junkkari-kylvökoneen vantaat ja sen jälkeen lonksuvatkin samaan malliin. Kun ensimmäisiä välyksiä alkaa ilmetä, on aika ryhtyä suunnittelemaan remonttia. Laakerin tuhoutuminen kalvaa myöskin kaulan, mihin laakeri tulee kiinni, joten ei kannata aikailla liikaa. Itse vaihdatin kymmenne vuoden ajon jälkeen kaikki laakerit ja saman tien rasvattaviin versioihin. Välttämällä painepesuria laakereille saanee lisää ikää.

Lautasmuokkari on hyvä kone moneen paikkaan, mutta ei joka paikkaan. Märässä maassa jälki ei ole hyvää eikä märän maan muokkaaminen tee maan rakenteellekaan hyvää. Toisaalta ei se sen enempää tiivistä kuin mikään muukaan saman painoinen kone. Jos lautasmuokkari painaa vajaat kolme tonnia ja kylvökone säiliöt täynnä kahdeksan, niin ei se mato sen lautasmuokkarin alla sen kovemmassa puristuksessa ole.



jj;tä jälleen asiaa.

Viljan sängen jälkeen kertaäestys ja alusta on kylvövalmis laahavannaskoneellekin. Joskus voi vaatia toisenkin äestyksen.
Vaatii myös lyhyeen sänkeen puinnin nykyaikaisella "suurteho" silppurilla varustetulla puimurilla.

 Esim. 13 km/h nopeudella tuntisaavutus alkaa hipoa 5 hehtaaria.
Tämä kannattaa muistaa, noin 30 tunnin(= 2,5-3 työpäivää) ajolla 100-150 ha muokkaus ei kuitenkaan välttämättä kylvömuokkaus.

Olisko syksyllä kuitenkin ollut aikaa kyntää ???

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Nurkkiin on muuttanut kaksikin nelimetristä, nostolaitesovitteista lautasmuokkaria. Heiveröisempi eli Tume Cultipac palvelee pääasiassa pyöränvälijyränä kylvökoneen ja traktorin välissä, mutta on sitä tullut kokeiltua sängen ja ruiskutetun heinämaankin muokkaamisessa. Viimeksimainittuun hommaan se on liian kevyt ja jouset ovat liian löysät. Kiekot ovat hammastetut, mikä on ok, mutta niissä saisi olla enemmän läpimittaa. Takapyörästö ei ole palkki, vaan se muodostuu erillistä, kääntyvistä pyöristä, mikä on välipakkerin roolissa plussaa. Se on siis vähän eri vehje kuin Catros, mutta siitä saa käsityksen kevyemmän ja raskaamman koneen eroista.

Catros sen sijaan on järeämpi laite ja sellaisena työstää sänkeä, nurmea ja ranteenpaksuisia kuusen oksia. Viljan sängen jälkeen kertaäestys ja alusta on kylvövalmis laahavannaskoneellekin. Joskus voi vaatia toisenkin äestyksen. Nurmi on hyvä ajaa lautasella kahteen kertaan, mutta sitten riittääkin jo kertaäestys. Syyskylvön jälkeen keväällä laite toimii kyllä jollain tavalla äkeenäkin, mutta ei se siihen ole tarkoitettu. Kun maa ei siirry yhtään ajosuunnassa, ei synny tasaavaa vaikutusta.

Muutenkin nostolaitesovitteinen muokkari muuttaa pellon pinnan aikaa myöten pyykkilaudaksi, varsinkin, jos ajonopeutta on liikaa. Jos on tarkoitus keväällä ajaa äkeellä, jossa on lata edessä, voi ajonopeutta pitää niin paljon, kun veturi vie. Esim. 13 km/h nopeudella tuntisaavutus alkaa hipoa 5 hehtaaria. Siinä ei kyntömiehellä ole juuri jakoa. Jos on tähän jälkeen tarkoitus kylvää, on ajonopeus laskettava alle 10 km/h, tai ruiskuttaja ei pysy penkillä. Hinattava kone sietää vähän kovempia nopeuksia ja on muutenkin mukavampi, mutta aika reippaasti kalliimpi.

Catroksessa ei ole rasvanippoja lautasissa - ja aikaa myöten sen huomaa. Vähitellen lautaset alkavat osoittaa kevätkankeutta kuin Junkkari-kylvökoneen vantaat ja sen jälkeen lonksuvatkin samaan malliin. Kun ensimmäisiä välyksiä alkaa ilmetä, on aika ryhtyä suunnittelemaan remonttia. Laakerin tuhoutuminen kalvaa myöskin kaulan, mihin laakeri tulee kiinni, joten ei kannata aikailla liikaa. Itse vaihdatin kymmenne vuoden ajon jälkeen kaikki laakerit ja saman tien rasvattaviin versioihin. Välttämällä painepesuria laakereille saanee lisää ikää.

Lautasmuokkari on hyvä kone moneen paikkaan, mutta ei joka paikkaan. Märässä maassa jälki ei ole hyvää eikä märän maan muokkaaminen tee maan rakenteellekaan hyvää. Toisaalta ei se sen enempää tiivistä kuin mikään muukaan saman painoinen kone. Jos lautasmuokkari painaa vajaat kolme tonnia ja kylvökone säiliöt täynnä kahdeksan, niin ei se mato sen lautasmuokkarin alla sen kovemmassa puristuksessa ole.



jj;tä jälleen asiaa.

Viljan sängen jälkeen kertaäestys ja alusta on kylvövalmis laahavannaskoneellekin. Joskus voi vaatia toisenkin äestyksen.
Vaatii myös lyhyeen sänkeen puinnin nykyaikaisella "suurteho" silppurilla varustetulla puimurilla.

 Esim. 13 km/h nopeudella tuntisaavutus alkaa hipoa 5 hehtaaria.
Tämä kannattaa muistaa, noin 30 tunnin(= 2,5-3 työpäivää) ajolla 100-150 ha muokkaus ei kuitenkaan välttämättä kylvömuokkaus.

Olisko syksyllä kuitenkin ollut aikaa kyntää ???
Ainoa hyväpuoli tinttaris oli tuntisaavutukset :(
Catroksen hinattava oli,mutta myin sen pois ettei tulisi ikinä käytettyä enää.
Meidän maalajeilla satotappiot oli järkyttäviä,vesitilaa ei ollu riittävästi.
Ja senlisäksi hinattavakin amazone teki pelloista v.ittumaisen pyykkilautapintaisia.

Prunnineva on ainoo jossa muokkaria vois käyttää,siä on aina vesitalous kunnos ;D

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12224
  • Virolaista kiitos!
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Catroksen hinattava oli,mutta myin sen pois ettei tulisi ikinä käytettyä enää.
Mun täytyis kanssa tehdä noin, ei vaan tule myytyä noita ranchille hankittuja koneita juurikaan poies, sitä jotenkin niinkuin rakastuu niihin kamppeisiinsa. Vakavasti sanottuna se on kuitenkin hyvä kone tietyissä hommissa, kuten raiviolla ja syysviljamaan muokkauksessa. Ja kyllä se keväinen sängen avaus toimii periaatteessa ihan hyvin. Sitä vesitilaa ei sitten vaan jää alkukesän kovien sateiden varalle.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
En ole lautasmuokkaajan tasausvaikutuksesta kovin vakuuttunut. Jos se on painotettava ominaisuus, niin sitten kannattaa hankkia siihen eteen crossboard-lata. Sen luulisi autavan asiaa melkoisesti.

Oletko palannut kultivointiin, meillä ei ole lautaskonetta tulossa, koska ei pysty hankkimaan niin isoa vetokonetta. Mutta kolmepiikkinen kultivaattori tulisi iloisesti perässä. Mutta mikä olisi paras, lattajousi vai kierrejousi. Vai kiinteä teräpiikki. Sinne sitten siipiterää tai kierreterää tai tai tai  . On siinä miettimistä, mikä se olisi hyvä.

Topdownissahan on kaikki, on kultivaattori, lautasmuokkain, lapiorullapiikit ja pakkerit, onko vielä crossboardikin. Mutta sitäkään ei saane 1 m leveänä.

-SS-
Olen palannut kultivointiin jo vuosia sitten. Ite tykkään tästä Potilan KK13 kultivaattorin VFM-piikistä. Se on Kongskilden tekemä lehtijousi ja se toimii pääsääntöisesti hyvin. Vetotehoa saisi olla 13 piikkisellä koneella 120 DIN-hevosvoimaa. Jos vetoteho on kortilla, niin sitten kannattaa valita kevyempi kultivaattori silmukkapiikillä. Jäljessä on sitten moittimista kuivilla keleillä, eräänlainen kompromissi se on, mutta onko vaihtoehtoja. ::)

Mulla on K11 ja on kyllä hyvä peli hintaansa nähden. Tuo 10 kaakkia per piikki on aika hyvä suhde jos meinaa vauhtia pitää. Ei mulla ainakaan ole valittamista jäljestä enää kun vaihdoin kärkipaketin tälläsiin:




Näin mustuu tän syksyn kuivahko kauramaa:



Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159