Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe tinttari lapiorullan korvaajana ?  (Luettu 19331 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4394
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?

 Tällälailla: https://www.youtube.com/watch?v=W1rjB6S70Pc


(JD + Cultus 420)

Aika suuri luistoprosentti vetäjällä kun katsoo renkaanjälkeä.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52007
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?

 Tällälailla: https://www.youtube.com/watch?v=W1rjB6S70Pc


(JD + Cultus 420)

Aika suuri luistoprosentti vetäjällä kun katsoo renkaanjälkeä.

Eikä mee maa piukkaan, ei. ;D
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?

 Tällälailla: https://www.youtube.com/watch?v=W1rjB6S70Pc


(JD + Cultus 420)

Aika suuri luistoprosentti vetäjällä kun katsoo renkaanjälkeä.

 Renkaissa yks bar liikaa painetta, kivasti keikkuu nimellistehon hujakoilla tehontarve...
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4394
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?

 Tällälailla: https://www.youtube.com/watch?v=W1rjB6S70Pc


(JD + Cultus 420)

Aika suuri luistoprosentti vetäjällä kun katsoo renkaanjälkeä.

 Renkaissa yks bar liikaa painetta, kivasti keikkuu nimellistehon hujakoilla tehontarve...

Siltä näyttää juu.

Olen joskus miettinyt että kumpi on parempi hyvällä kelillä - sen verran painava vetäjä että luisto jää pieneksi, vaiko kevyt vetäjä joka luistaa ja hiertää vetäessään?
Lähinnä siis maan kannalta, polttoainetta yletön sutiminen kyllä tuhlaa.
Liian märällä pysytään muissa hommissa...

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Erityisesti kevytmuokkausta pitäis välttää märissä olosuhteissa... Ei muuta

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Se on vaan valitettava totuus, että mikäli meinaa jokaisesta pellosta saada 100% tuoton, on konekalustosta löydyttävä lähes jokainen maanmuokkauslaite.
Suurin syy miksi laustamuokkari ostetaan on se, että aika on rajallista joten sillä saadaan pellot muokattua nopeammin kuin kyntöauroilla. Tietysti joissain tapauksissa sadon määrä alenee, mutta siinä tuleekin juuri se laskettavaksi, että kummalle jää parempi tuntipalkka, että kannattaako vaivata istumalihaksiaan usean tunnin ja kyntää vai ajaa lautamuokkarilla suitsait sukkelaan.
Ja tietysti minkä kokoiset palat on. Pienillä palasilla ei kannata yrittää edes lautasella ajoa, koska vauhtia ei saa riittävästi, mutta taas pienillä palasilla kyntökään ei käy nopeasti. Joten kultivaattori on tässä se vahvin ehdokas.
Ja kaiketi kultivaattori on siksi kehitetty että siihen on yhdistetty lautasen nopeus ja aurojen hyvä muokkauskyky.
Että kultivointi on melkeinpä joka paikkaan sopiva muokkausmetelmä.

 Työsyvyydensäätö sekä säädön pitävyys että pysyvyys erottelee hyvän ja huonon kultivaattorin.

Hyvästäkin kultivaattorista tulee pomppiva repijä jos ei työsyvyys pysy nostolaitteiden avulla paikalla....
Varsinainen älynväläys,nostolaitteillako känä säätää kultivaattorin työsyvyyden voi helvetin kuustoista mikä taneli.Känä ei näemmä ole kultivaattoria nähnytkään saatikka sitten käyttänyt.


 huomaat ettei kultivaattori ole pyörien varassa... ;D



Miksei ole? Työsyvyys kohdalleen ja menoksi...? Miks sitä pitää roikottaa nostolaitteiden varassa? Loppuuko veturista teho ja joutuu kevittämään koko ajan? Jos näin on niin sitten keli on sellainen etteti pellolle pidä mennä. ;)
Antaa painoa traktorille kun vähän kevittää nostolaitteilla.


Vetovastus joo, mut mitoita veturi sopivaksi ni ei tarvi keinotella.

Säätö kohdalleen; Tukipyörät maahan ja menoksi ;)

Selitäs nyt vähän tarkemmin miten veturin teho liittyy tukipyörien käyttöön. ???

No enmää asiasta paljoa tiedä, mut miks roikottaa nostolaitteissa kultivaattoria, jos siinä on tukipyörät? En näe mitään järkeä. Muuta kun et tarvii vähän väliä kevittää esim. märän paikan tullen.

 Mul on tapana säätää kultivaattori siihen oikeaan työsyvyyteen noitten tukipyörien avulla , laskea kone pellolla  aina liikkeelle lähtiessä alas niitten tukipyörien varaan ja eiku menoks.

 En vaan keksi yhtään syytä miksen näin tekisi. Mun mielestäni työsyvyyskin pysyy paremmin oikeana/samana kun ajaa tukipyörien varassa. Miksi roikottaa konetta nostolaitteissa? Kerro!

Viimeksi muokattu: 01.12.15 - klo:18:26 kirjoittanut Puuha-Pete

Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: tinttari lapiorullan korvaajana ?
Se on vaan valitettava totuus, että mikäli meinaa jokaisesta pellosta saada 100% tuoton, on konekalustosta löydyttävä lähes jokainen maanmuokkauslaite.
Suurin syy miksi laustamuokkari ostetaan on se, että aika on rajallista joten sillä saadaan pellot muokattua nopeammin kuin kyntöauroilla. Tietysti joissain tapauksissa sadon määrä alenee, mutta siinä tuleekin juuri se laskettavaksi, että kummalle jää parempi tuntipalkka, että kannattaako vaivata istumalihaksiaan usean tunnin ja kyntää vai ajaa lautamuokkarilla suitsait sukkelaan.
Ja tietysti minkä kokoiset palat on. Pienillä palasilla ei kannata yrittää edes lautasella ajoa, koska vauhtia ei saa riittävästi, mutta taas pienillä palasilla kyntökään ei käy nopeasti. Joten kultivaattori on tässä se vahvin ehdokas.
Ja kaiketi kultivaattori on siksi kehitetty että siihen on yhdistetty lautasen nopeus ja aurojen hyvä muokkauskyky.
Että kultivointi on melkeinpä joka paikkaan sopiva muokkausmetelmä.

 Työsyvyydensäätö sekä säädön pitävyys että pysyvyys erottelee hyvän ja huonon kultivaattorin.

Hyvästäkin kultivaattorista tulee pomppiva repijä jos ei työsyvyys pysy nostolaitteiden avulla paikalla....
Varsinainen älynväläys,nostolaitteillako känä säätää kultivaattorin työsyvyyden voi helvetin kuustoista mikä taneli.Känä ei näemmä ole kultivaattoria nähnytkään saatikka sitten käyttänyt.


 huomaat ettei kultivaattori ole pyörien varassa... ;D



Miksei ole? Työsyvyys kohdalleen ja menoksi...? Miks sitä pitää roikottaa nostolaitteiden varassa? Loppuuko veturista teho ja joutuu kevittämään koko ajan? Jos näin on niin sitten keli on sellainen etteti pellolle pidä mennä. ;)
Antaa painoa traktorille kun vähän kevittää nostolaitteilla.


Vetovastus joo, mut mitoita veturi sopivaksi ni ei tarvi keinotella.

Säätö kohdalleen; Tukipyörät maahan ja menoksi ;)

Selitäs nyt vähän tarkemmin miten veturin teho liittyy tukipyörien käyttöön. ???

 Tällälailla: https://www.youtube.com/watch?v=W1rjB6S70Pc

 ;D ;D

Ai sattana juu... ;D

 Olikos tämä loppujenlopuksi ollenkaan vaikeaa? Aivan, ei minustakaan.  ;)

Ei, mutta tuohon sun tuubipätkään asti se oli vielä kivaa....  ;D


Arvatenkin puuhikselta löytyy ton kokoluokan jörnis ja cultus..... Puhumattakaan jaquaarijoukiksesta... ;D

 :) Kato mun sigua, se kertoo paljon.

 Veturina 1970-luvun MF, kultivaattorin omistaa paikallinen pienviljelijäyhdistys, jolta sitä vuokraan. Kuten myös vuokraan lautastinttaria, kesantomurskainta jne.

 Köyhä mikä köyhä.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!