Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe puutavarakuormain +kärry  (Luettu 69883 kertaa)

alpo10

  • Vieras
Vs: puutavarakuormain +kärry
Juu kyllä ainakin tuo Hakin mv92 on sen kokoinen että se on hyvä jos 5 kiintoa saa kuormassa lanssille. Siinä jo pallorengaskin alkaa olla täydellä kuormalla tiukilla..

Tuota muunneltavaa kuormatilaa joskus itsekin mietin, ja tulin siihen tulokseen että järkevin ratkaisu olisi varmaan tehdä taivutetuille pankoille useita vaihtoehtoisia asennuspaikkoja. Sikäli kun isompaa kuormatilaa tarviais vois paikkoja siirtää ulommas.
mulla on pienet itse tehdyt kärryt, puitten ajaminen onnistuu niilläkin kohtuullisesti, kun pysyy tässä verovapaan tekemisen rajoissa.

muunneltavasta kuormatilasta vielä se, että jos sen leveyttä saisi suurennettua kuorma päällä esimerkiksi pyöräyttämällä karikat ulommas tai jotain..... pienestä ketterästä kasvaisi jättiläinen matkalla, kun ura helpottuu :)

Dr.Who

  • Vieras
Vs: puutavarakuormain +kärry
Kuinka on, jos karikat levittää, tukit ottaa sitten renkaisiin kiinni.Toimiiko käytännössä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12332
  • Virolaista kiitos!
Vs: puutavarakuormain +kärry
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.

SAS

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12800
  • Velehojen Veleho
Vs: puutavarakuormain +kärry
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.

Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa  ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.
Mystinen Logger,arkinen aivan,Talouden ja politiikan arvostettu tutkija.Ilmastotutkimuksen huippu luotettava kriitikko.Sääennustamisen moninkertainen Suomen Mestari.
Pikkutilallinen yrittää omillaan,suuri tilallinen tarvitsee yrittämiseen EU:n tukea !

wtf

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 221
Vs: puutavarakuormain +kärry
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.

Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa  ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.

Eli puolet paskaa, taas tämänkin kerran.

kkk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 825
  • romuja, mutta omia
Vs: puutavarakuormain +kärry
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.
Kolmen ja puolen motin kuormia? On kyllä aika pieniä.....
Vaikka omaan kärryyn menee 7 mottia kolmemetristä, niin sekin tuntuu turhan pieneltä kun tiellä ajaa.
Kymmenkunta kilometriä alkaa olla ylärajoilla, että viitsii traktorilla ajaa. Jos joku neljäkymmentä kiintoa on pinossa.
Tukkiautolla tulee jo halvemmalla.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12332
  • Virolaista kiitos!
Vs: puutavarakuormain +kärry
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.
Kolmen ja puolen motin kuormia? On kyllä aika pieniä.....
Vaikka omaan kärryyn menee 7 mottia kolmemetristä, niin sekin tuntuu turhan pieneltä kun tiellä ajaa.
Kymmenkunta kilometriä alkaa olla ylärajoilla, että viitsii traktorilla ajaa. Jos joku neljäkymmentä kiintoa on pinossa.
Tukkiautolla tulee jo halvemmalla.
Joo, 1,7m2 pinta-ala.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7144
Vs: puutavarakuormain +kärry
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.
Kolmen ja puolen motin kuormia? On kyllä aika pieniä.....
Vaikka omaan kärryyn menee 7 mottia kolmemetristä, niin sekin tuntuu turhan pieneltä kun tiellä ajaa.
Kymmenkunta kilometriä alkaa olla ylärajoilla, että viitsii traktorilla ajaa. Jos joku neljäkymmentä kiintoa on pinossa.
Tukkiautolla tulee jo halvemmalla.
Joo, 1,7m2 pinta-ala.

Mulla 3.15m2 kärryn pinta-ala, eikä silläkään metsästä tuu kolmosta 5.5-6m3 enempää. Tuntuu ihan saakelin isoilta kuormila kymppimottiset, kun tuo omakin olisi tehdastekoisena sieltä kaikista suurimmasta päästä ::)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: puutavarakuormain +kärry
Joo, 1,7m2 pinta-ala.

Mulla 3.15m2 kärryn pinta-ala, eikä silläkään metsästä tuu kolmosta 5.5-6m3 enempää. Tuntuu ihan saakelin isoilta kuormila kymppimottiset, kun tuo omakin olisi tehdastekoisena sieltä kaikista suurimmasta päästä ::)

Tuosta ijasjan kärrystä oli kerran kuvakin. Muistaakseni pyörät näyttivät sen verran maastoon mukautuneilta  ::)  ettei niissä ainakaan mekaanista vetoa ole. Jos ei ole mitään vetoa, niin tuleeko paljon aisapainoa vai onko traktori ketjutettu joka nurkasta ja paljon lisäpainoja? Omassa traktorissa on talvella takana Nokian metsärenkaat ja ne eivät pidä oikeastaan lainkaan kun lämpötila on nollan kieppeillä. Hyvä kun saa Kylmiksen luokkaa olevan pikkukärryn likkeelle tasaisella jos lumi on tallautunut puolittain jääksi kun pyörissä ei ole ketjuja.

Toistakymmentä kiintoa jos olisi kuormassa, niin kyllä se vaatisi jo vedon kärryynkin että metsässä eteenpäin pääsisi.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7144
Vs: puutavarakuormain +kärry
Joo, 1,7m2 pinta-ala.

Mulla 3.15m2 kärryn pinta-ala, eikä silläkään metsästä tuu kolmosta 5.5-6m3 enempää. Tuntuu ihan saakelin isoilta kuormila kymppimottiset, kun tuo omakin olisi tehdastekoisena sieltä kaikista suurimmasta päästä ::)

Tuosta ijasjan kärrystä oli kerran kuvakin. Muistaakseni pyörät näyttivät sen verran maastoon mukautuneilta  ::)  ettei niissä ainakaan mekaanista vetoa ole. Jos ei ole mitään vetoa, niin tuleeko paljon aisapainoa vai onko traktori ketjutettu joka nurkasta ja paljon lisäpainoja? Omassa traktorissa on talvella takana Nokian metsärenkaat ja ne eivät pidä oikeastaan lainkaan kun lämpötila on nollan kieppeillä. Hyvä kun saa Kylmiksen luokkaa olevan pikkukärryn likkeelle tasaisella jos lumi on tallautunut puolittain jääksi kun pyörissä ei ole ketjuja.

Toistakymmentä kiintoa jos olisi kuormassa, niin kyllä se vaatisi jo vedon kärryynkin että metsässä eteenpäin pääsisi.

Ei oo vetoa, tuleehan siitä aisapainoa, sopivasti sanoisin. Camberit on kunnossa, ajettu muutakin kuin hupia, mutta eipä kärryä saa nurin vaikka aisanohjauksella yrittäisi tyhjää kärryä vaikka kuormaaja aisalla ;D ;D Noilla tehdastekoisilla kärryillä ja niillä pikkuisilla pallopyörillä liikut ois loppunut monet, monet kerrat  :-X
Nollakeli ja tamppautunut metsäautotien liittymä, tielle pitää tulla ajamalla eikä hyssyttelemällä. Muuten ok. Metsässä isolla vaihteella tyhjäkäynnillä, ettei renkaat pyörähdä turhaan tyhjää, ojat pöllejä täyteen mikäli ojan ylitys eikä luiskaa/rumpua. Urat itse hakaten, oksia tottakai uralla avittamassa menoa. En edes muista milloin ois viimeksi pitänyt kuorma purkaa, että ois kiinni jäänyt...
Eläkeläinen ajaa puut käytännössä kaikki, on aika haka ajamaan vrt. moni muu isäntä mitä nähnyt. Ajotekniikalla tosi suuri merkitys, ei saa riuhtoa eikä repiä, vaan edetä pehmeästi :)  6850 vallu, etunostolaitteen runko keulalla, uudet millisarjalaiset renkaat. Ketjut meni vaihdossa kaheksankymmentä luvulla, ihan oli pakasta vedetyt tehtaan laatikossa :) Oli ollut jo muutama neliveto, ketjut takavedon peruja ajalta ennen nelivetoa.

Joskus, siis todellakin harvoin, kaipaisi ketjuja jonain päivänä. Kun ei tarvi ajaa päivittäin, voi valita keliäkin.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12332
  • Virolaista kiitos!
Vs: puutavarakuormain +kärry
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen  :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: puutavarakuormain +kärry


Joskus, siis todellakin harvoin, kaipaisi ketjuja jonain päivänä. Kun ei tarvi ajaa päivittäin, voi valita keliäkin.

Mulla on tää raivauslaite rakennettu raktorin keulaan enkä kyllä selviäisi tuntiakaan ilman ketjuja. Aika hurjista paikoista tulee mentyä kun ketjut joka puolella. Toki itte toimin taimikoissa ja väistelen taimia viimeiseen saakka eli kaikenmaailman kantojen ja kivien yli pitää päästä jos sattuu sopivasti uralle jos vieressä on jätettävä kuusentaimi.

Toki ei kyllä kärrynkään kanssa kuormalla ole mitään asiaa ilman ketjuja.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8935
Vs: puutavarakuormain +kärry
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen  :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...

Kouran heilunta on ihan normaalia alkuun. Sitten kun liikkeet ovat selkärangassa ja hampaan kiristys lopetetaan, jossain vaiheessa kummasti koura liikkuu täysin automaattisesti kuin ajatus.

Jarrut eivät ole hyvä juttu siinä mielessä, että käyttäjä oppii asiat väärin. Sitten se jouhee tapa taas onkin miltei yhtä vaikea opetella uudelleen.
 :-\
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: puutavarakuormain +kärry
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen  :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...

Kouran heilunta on ihan normaalia alkuun. Sitten kun liikkeet ovat selkärangassa ja hampaan kiristys lopetetaan, jossain vaiheessa kummasti koura liikkuu täysin automaattisesti kuin ajatus.

Jarrut eivät ole hyvä juttu siinä mielessä, että käyttäjä oppii asiat väärin. Sitten se jouhee tapa taas onkin miltei yhtä vaikea opetella uudelleen.
 :-\

Ei asia nyt ihan näinkään ole. Melkein kaikissa ammattimalleissa noi jarrut on. Tarkoitus olisi että nosturin pää liikuisi mahdollisimman suoraviivaisesti kohteeseen ja koura osoittaisi kiihdytyssuuntaan mutta ei sitten heiluisi sen enempää.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

milkboi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4541
  • Kiima ja kateus.Ne maailmaa pyörittää.
Vs: puutavarakuormain +kärry
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.

Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa  ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.
eiköhän se ole tekijäkohtainen,jos muija omistaa puolet,voi tehdä myös 125 mottia verotta.
On se hienoo...lehmät lypsää yötä päivää,pyhät arjet,,,ja kustannukset laukkaaa!Pessimisti ei pety.