Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: iiro v - 28.10.15 - klo:09:48
-
Mikä ois hyvä ja kohtuuhintainen yhdistelmä n.8m luokassa.Käyttö 500m3 vuodessa,pääasiassa ensiharvennuksia ja risuja.
Kesla on hyvä mut turhan arvokas mulle.Mites nää eestinpoikien tekeleet?
-
Jos haluat pikkuryssän tuotantoa tukea niin siitä vaan.
Evi on paljon halvempi kuin Kesla ja nyt uusi järeä kuormain tullut mallistoon.
-
Tuossa kokoluokassa jo hinnat sellaisia, että tulee kalliita puita tuolla ajomäärällä ???
-
Tuossa kokoluokassa jo hinnat sellaisia, että tulee kalliita puita tuolla ajomäärällä ???
Kannattavaksi on vaikea saada. Mutta uutena hankittu kohtuuhintainen Patruuna vuodelta 1990 on jo kaikki nostot huomioiden hintansa hyvin haukkunut. Pienellä hitsauksella jatkaa palveluaan vieläkin.
Mietippä Farmia tai virolaista Palmssia. Tai Eviä.
-
jos uutta haluat ni eteläsuomen koneet kohtuuhintaisia.
ite ostin pari vuotta sitten vähän käytetyn metsäpaketin vastaavasta kokoluokasta ja olen ollu tyytyväinen. hintaa oli n. puolet uuden vastaavan paketin hinnasta.
käyteyn ja kohtuuhintaisen löytäminen on vaikeaa, menevät pahimmillaan kaupaksi samana päivänä kun tulevat myyntiin. vuoden verran selasin joka päivä netistä ilmoituksia ennen ku tärppäsi.
nimenomaan risunajoon jota ajan eniten, on nokan kuormaimissa letkut sijoitettu jakapaikassa kulkemaan puomin päällä eikä sivulla. erittäin tärkeää koska risut tarttuvat letkuihin helposti. tiheillä harvennuksilla myös hyvä jos vahingossa nojaa puuhun ni ei sitte ole letku siellä puun ja puomin välissä.
lisää kyseisestä asiasta seuraavan linkin kautta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49974.msg863299#msg863299
-
Jos virolaisia, niin eikö Palms nyt kuitenkin ole parhaasta päästä. Kollega hommasi tuon järeimmän kuormaimen sähköohjauksella ja kärryt pyörien vedolla (oikeastaan kaikki lisävarusteet mukaan mitä sai ;D). On ollut tyytyväinen. Todennäköisesti tuolla kalliimmassa päässä Palms on erittäin kilpailukykyinen. Mitähän Hoqi on tykännyt omasta paketistaan.. ???
-
Serkkupoika hommas tuon Farmin eikä se vissiin ole tervettä päivää nähnyt, lähes kaikki saumat on tainnu seppämies hitsailla uudelleen, kun osat varisee matkasta :( Kun joku vuosi sitten vierailin tehtaalla, sanoivat itse noista viron farmeista, että ne on periaattees samanlaisia, kun kotimaisetkin, mutta niissä ei käytetä hienoteräksiä, koska on laskettu, että ovat niin vähällä käytöllä, että pelkkä meltorauta riittää.
-
Serkkupoika hommas tuon Farmin eikä se vissiin ole tervettä päivää nähnyt, lähes kaikki saumat on tainnu seppämies hitsailla uudelleen, kun osat varisee matkasta :( Kun joku vuosi sitten vierailin tehtaalla, sanoivat itse noista viron farmeista, että ne on periaattees samanlaisia, kun kotimaisetkin, mutta niissä ei käytetä hienoteräksiä, koska on laskettu, että ovat niin vähällä käytöllä, että pelkkä meltorauta riittää.
Onko siis kyseessä Farmi Forest (Normet), joka välittää kai Palmsiakin ja käyttää esim. Naarva risupäitä, vai Farma-kuormain, jota teettää ruotsalainen Fors MW.
-SS-
-
Tuolta vaan ne retelit. :) Kaverin poika väsäsi esittelyvideon, palkkakin oli kohtuullinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
-
Serkkupoika hommas tuon Farmin eikä se vissiin ole tervettä päivää nähnyt, lähes kaikki saumat on tainnu seppämies hitsailla uudelleen, kun osat varisee matkasta :( Kun joku vuosi sitten vierailin tehtaalla, sanoivat itse noista viron farmeista, että ne on periaattees samanlaisia, kun kotimaisetkin, mutta niissä ei käytetä hienoteräksiä, koska on laskettu, että ovat niin vähällä käytöllä, että pelkkä meltorauta riittää.
Missä tehtaalla? En usko ainakaan Farmi 4760 purkautuvan. Pärjännyt testeissä ja on hyvin tehty/hitsattu. Nisulan pikkupäätä on kestänyt, ei minulla mutta "serkulla". Olet tainnut erehtyä merkistä.
-
noita merkkejä jo niin paljon että helppo erehtyä mallista ja merkistä.. ja kun vielä vuosien saatossakin käyny vaikka mitä muutoksia. niin ......
-
Tuolta vaan ne retelit. :) Kaverin poika väsäsi esittelyvideon, palkkakin oli kohtuullinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Hieno video. Otteet on kuin suomalaisella teurastamolla.. ;D Kuuluuko noita tappeja mäiskiä kuin vierasta sikaa ??? No, kyllä kai....
-
Missä tehtaalla? En usko ainakaan Farmi 4760 purkautuvan. Pärjännyt testeissä ja on hyvin tehty/hitsattu. Nisulan pikkupäätä on kestänyt, ei minulla mutta "serkulla". Olet tainnut erehtyä merkistä.
[/quote]
Oikein Iisalmessa Normetin tehtaalla olin ja niitten vehkeestä puhutaan, kehuivat suomessa tehtyjen olevan ihan erirautaa, juurikin tuosta syystä, koska nuo halpisversiot tehdään "isäntälijalle" parikolmekuormaa vuodessa ja ollaan niin hankintamiehiä. Kyseessä on juurikin farmi 4670, olin ite samasta yhdistelmästä kaupoissa, mutta päädyin sitten nokan värkkiin ja serkkupoika haki tuon farmin ja puhdetöitä on riittänyt, voimaa tuntuu olevan riittävästi, kunhan vain pysyisi kasassa. Ajelin aamulla kyseisen kuormain paketin ohi, näytti tuo numero olevan 4067, että sen verran täytyy korjata puheitaan ;)
-
Tuolta vaan ne retelit. :) Kaverin poika väsäsi esittelyvideon, palkkakin oli kohtuullinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Hieno video. Otteet on kuin suomalaisella teurastamolla.. ;D Kuuluuko noita tappeja mäiskiä kuin vierasta sikaa ??? No, kyllä kai....
Joo eräässä kotimaisessa pienkuormaimia valmistavassa verstaassahan oli noiden tappien kanssa se toinen käytäntö, että vingutetaan reiät jo valmiiksi väljiksi ja soikeiksi niin tapin asennus onnistuu helposti. Mielestäni ihan turhaan mollataan nykypäivänä virolaista hitsaria (robotti) tai asentajaa. Ei se suomalainen työ sen ihmeellisempää ole. Suunnittelupuolella ja materiaaleissa voi olla eroja, mutta käsittääkseni Palmssilla nämäkin on kunnossa. Itse olen erittäin tyytyväinen nykyiseen nokan tekeleeseen, mutta seuraavassa päivityksessä katson kyllä myös Palmsin vehkeet. Se on varmaan tuo paljon puhuttu suomalaisen teollisuuden kilpailukyky, joka ei ole vielä kohdillaan. SAS varmaan ymmärtää myös ettei suomalainen työmies ole saksalaisen veroinen, virolaisen ehkä.
-
Tuolta vaan ne retelit. :) Kaverin poika väsäsi esittelyvideon, palkkakin oli kohtuullinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Hieno video. Otteet on kuin suomalaisella teurastamolla.. ;D Kuuluuko noita tappeja mäiskiä kuin vierasta sikaa ??? No, kyllä kai....
Joo eräässä kotimaisessa pienkuormaimia valmistavassa verstaassahan oli noiden tappien kanssa se toinen käytäntö, että vingutetaan reiät jo valmiiksi väljiksi ja soikeiksi niin tapin asennus onnistuu helposti. Mielestäni ihan turhaan mollataan nykypäivänä virolaista hitsaria (robotti) tai asentajaa. Ei se suomalainen työ sen ihmeellisempää ole. Suunnittelupuolella ja materiaaleissa voi olla eroja, mutta käsittääkseni Palmssilla nämäkin on kunnossa. Itse olen erittäin tyytyväinen nykyiseen nokan tekeleeseen, mutta seuraavassa päivityksessä katson kyllä myös Palmsin vehkeet. Se on varmaan tuo paljon puhuttu suomalaisen teollisuuden kilpailukyky, joka ei ole vielä kohdillaan. SAS varmaan ymmärtää myös ettei suomalainen työmies ole saksalaisen veroinen, virolaisen ehkä.
Ihmeellistä että Virossa ei metalliteollisuutta paljon ole vaikka kylmis pitää heitä huippu metallimiehinä ,Suomessa sentään jotakin on Metso,Valtra,Kone jne. laivateollisuutta unohtamatta
minusta suomalainen metallimies osaa sentään jotakin.
-
Tuolta vaan ne retelit. :) Kaverin poika väsäsi esittelyvideon, palkkakin oli kohtuullinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Hieno video. Otteet on kuin suomalaisella teurastamolla.. ;D Kuuluuko noita tappeja mäiskiä kuin vierasta sikaa ??? No, kyllä kai....
Joo eräässä kotimaisessa pienkuormaimia valmistavassa verstaassahan oli noiden tappien kanssa se toinen käytäntö, että vingutetaan reiät jo valmiiksi väljiksi ja soikeiksi niin tapin asennus onnistuu helposti. Mielestäni ihan turhaan mollataan nykypäivänä virolaista hitsaria (robotti) tai asentajaa. Ei se suomalainen työ sen ihmeellisempää ole. Suunnittelupuolella ja materiaaleissa voi olla eroja, mutta käsittääkseni Palmssilla nämäkin on kunnossa. Itse olen erittäin tyytyväinen nykyiseen nokan tekeleeseen, mutta seuraavassa päivityksessä katson kyllä myös Palmsin vehkeet. Se on varmaan tuo paljon puhuttu suomalaisen teollisuuden kilpailukyky, joka ei ole vielä kohdillaan. SAS varmaan ymmärtää myös ettei suomalainen työmies ole saksalaisen veroinen, virolaisen ehkä.
Ihmeellistä että Virossa ei metalliteollisuutta paljon ole vaikka kylmis pitää heitä huippu metallimiehinä ,Suomessa sentään jotakin on Metso,Valtra,Kone jne. laivateollisuutta unohtamatta
minusta suomalainen metallimies osaa sentään jotakin.
mitä merkitystä on metallimiehen osaamisella jos ahne porvari määrittelee neljännesvuosittain mistä tehdään ja miten tehdään :-\ :-\ :-\ :-\
-
Tuossa kokoluokassa jo hinnat sellaisia, että tulee kalliita puita tuolla ajomäärällä ???
Eikös se ole vähän sama vaiva monessa maataistelukoneessakin ::) Oltava on, mutta hintaansa ei tienaa..
-
Tuossa kokoluokassa jo hinnat sellaisia, että tulee kalliita puita tuolla ajomäärällä ???
Eikös se ole vähän sama vaiva monessa maataistelukoneessakin ::) Oltava on, mutta hintaansa ei tienaa..
Just näin.
-
Tuolta vaan ne retelit. :) Kaverin poika väsäsi esittelyvideon, palkkakin oli kohtuullinen. :)
https://www.youtube.com/watch?v=kcYUPabSv2M
Hieno video. Otteet on kuin suomalaisella teurastamolla.. ;D Kuuluuko noita tappeja mäiskiä kuin vierasta sikaa ??? No, kyllä kai....
Joo eräässä kotimaisessa pienkuormaimia valmistavassa verstaassahan oli noiden tappien kanssa se toinen käytäntö, että vingutetaan reiät jo valmiiksi väljiksi ja soikeiksi niin tapin asennus onnistuu helposti. Mielestäni ihan turhaan mollataan nykypäivänä virolaista hitsaria (robotti) tai asentajaa. Ei se suomalainen työ sen ihmeellisempää ole. Suunnittelupuolella ja materiaaleissa voi olla eroja, mutta käsittääkseni Palmssilla nämäkin on kunnossa. Itse olen erittäin tyytyväinen nykyiseen nokan tekeleeseen, mutta seuraavassa päivityksessä katson kyllä myös Palmsin vehkeet. Se on varmaan tuo paljon puhuttu suomalaisen teollisuuden kilpailukyky, joka ei ole vielä kohdillaan. SAS varmaan ymmärtää myös ettei suomalainen työmies ole saksalaisen veroinen, virolaisen ehkä.
Ihmeellistä että Virossa ei metalliteollisuutta paljon ole vaikka kylmis pitää heitä huippu metallimiehinä ,Suomessa sentään jotakin on Metso,Valtra,Kone jne. laivateollisuutta unohtamatta
minusta suomalainen metallimies osaa sentään jotakin.
Kyllä suomalainen metallimies osaa sentään jotain. Lakkoilla.
Kierteet on kyllä suojattu spärdärillä. :) Ei ne jengat mäiskimisen takia korkkaa. Sovitteet on kyllä tiukat.
Se, että metalliteollisuutta on Virossa vähän johtuu osittain myös historiasta. Kuten kaikki (?) tietävät, oli Suuressa ja Mahtavassa tehtävät jaettu... :)
Historialla on merkityksensä myös Suomen teollistumisessa, sotakorvaukset näet...
Ja asiasta kolmanteen, onkos kukaan nähnyt livenä Keskon myymiä Oniar metsäkärrejä ja -kuormaimia? Keskon mukaan menestystarina vailla vertaa, 12 vuodessa 6,5 miljoonan liikevaihto. ;)
-
Mä en tiedä miksi virolaista tuotetta pitäisi ylenkatsoa, kun laatu on monessa tuotteessa täysin länsimaalaisella tasolla.
-
aika paljon on kiinni nykyään materiaalista ja eikös nokka teetä monia kuormaimen osia virossa? ainakin joitain linkomalleja teettää siellä ja monta muuta pientä... sama se missä maassa se ropo niitä sitoo yhteen mutta jos pataraudasta tekee niin myös sen tavaran käytössä on omat rajoitukset. ihan kuin valtran nostotangoissa... jengat on nyt melkein mitä sattuu... kaveri just nauro että aikas väljät varaosassa oli sovitukset. onneks sai vaihettua heti toiseen... joku piruparka vielä kärsii... niitä haaskuuseen ei nyt sentäs...
-
Ja asiasta kolmanteen, onkos kukaan nähnyt livenä Keskon myymiä Oniar metsäkärrejä ja -kuormaimia? Keskon mukaan menestystarina vailla vertaa, 12 vuodessa 6,5 miljoonan liikevaihto. ;)
[/quote]
Menestystarinasta nyt tiedä...
Tossa puulaanilla yks 10t kärry + 67s kuormaaja majailee, ei tosin keskolta ostettu.
Vielä nyt ei mahottomasti ole kokemusta, mutta muutaman kymmenen kuorman kokemuksella vaikuttaa ihan kelpo peliltä. Onhan siinä toki joitakin lapsuksia, mutta ei onneksi mitään kovin vakavaa. Mutta esim. hitsausjäljessä tai vastaavassa ei moitittavaa. Olen monessa kotimaisessa vehkeessä nähnyt paljon hurjempaa jälkeä.
Tämä oli semmonen esittelypaketti hydraulisella esiohjauksella, isommilla renkailla, valovarustuksella, 4 pankkoparia yms.
-
Ja asiasta kolmanteen, onkos kukaan nähnyt livenä Keskon myymiä Oniar metsäkärrejä ja -kuormaimia? Keskon mukaan menestystarina vailla vertaa, 12 vuodessa 6,5 miljoonan liikevaihto. ;)
Menestystarinasta nyt tiedä...
Tossa puulaanilla yks 10t kärry + 67s kuormaaja majailee, ei tosin keskolta ostettu.
Vielä nyt ei mahottomasti ole kokemusta, mutta muutaman kymmenen kuorman kokemuksella vaikuttaa ihan kelpo peliltä. Onhan siinä toki joitakin lapsuksia, mutta ei onneksi mitään kovin vakavaa. Mutta esim. hitsausjäljessä tai vastaavassa ei moitittavaa. Olen monessa kotimaisessa vehkeessä nähnyt paljon hurjempaa jälkeä.
Tämä oli semmonen esittelypaketti hydraulisella esiohjauksella, isommilla renkailla, valovarustuksella, 4 pankkoparia yms.
[/quote]
Itse katselin tuota Oniaria näyttelyssä, ei siis varsinaista käytännön kokemusta. Ei se hullummalta peliltä vaikuttanut. Letkutuksissa oli vähän jotain oudon näköisiä hommia, voisi joutua suojausta parantelemaan, ja kyseisen mallin tukijalat näyttivät kulkevan aika matalalla. Mutta väittivät että käytössä on Ruukin suurlujuusteräs ja hitsaussaumat olivat päällisin puolin siistejä. Myös järkeä oli vähän käytetty puomin suunnittelussa ja esim tappien ympärillä olevat vahvikkeet olivat järeän oloiset. Silti ehkä virolaisista katselisin ennemmin Palmssia.
-
Olisko nämä Kire merkkinen kärry tuohon tarkoitukseen sopiva. Niiden hinnoista en kyllä tiedä, mutta itellä on sellanen kuormaaja tupessa valmetin perässä ja pirun hyväkin on.
Niin ja aina välillähän hyviä kärryjä tulee myyntiin käytettynä. Isä osti vähä aika sitten Hakin järeimmän metsäkärrypaketin kaikilla herkuilla edullisesti käytettynä. Tai edullinen vaihtoehto omasta mielestäni on myös että kärry käytettynä ja kuormaaja uutena.
-
Olisko nämä Kire merkkinen kärry tuohon tarkoitukseen sopiva. Niiden hinnoista en kyllä tiedä, mutta itellä on sellanen kuormaaja tupessa valmetin perässä ja pirun hyväkin on.
Niin ja aina välillähän hyviä kärryjä tulee myyntiin käytettynä. Isä osti vähä aika sitten Hakin järeimmän metsäkärrypaketin kaikilla herkuilla edullisesti käytettynä. Tai edullinen vaihtoehto omasta mielestäni on myös että kärry käytettynä ja kuormaaja uutena.
Anti Puusepp, Palmse Mehaanikakoda, teki aikaisemmin Kire-tuotemerkillä. Kunnes siirtyi itselliseksi.
-
Mihin kuormain+kärry kuuluu? Metsä- vai maatalousverotukseen? Onko tästä joku verottajan ohje?
-
aika paljon on kiinni nykyään materiaalista ja eikös nokka teetä monia kuormaimen osia virossa? ainakin joitain linkomalleja teettää siellä ja monta muuta pientä... sama se missä maassa se ropo niitä sitoo yhteen mutta jos pataraudasta tekee niin myös sen tavaran käytössä on omat rajoitukset. ihan kuin valtran nostotangoissa... jengat on nyt melkein mitä sattuu... kaveri just nauro että aikas väljät varaosassa oli sovitukset. onneks sai vaihettua heti toiseen... joku piruparka vielä kärsii... niitä haaskuuseen ei nyt sentäs...
Virolaiset käyttivät linkoihin jotain muuta,mitä piti.Tais valmistus siirtyä takasin Suomeen.
-
Mihin kuormain+kärry kuuluu? Metsä- vai maatalousverotukseen? Onko tästä joku verottajan ohje?
Se varmaan vähä riippuu käyttäjästä, kun on riittävästi osoittaa hankintakauppoja menee metsäpuolelta, itellä on maatalouden kalustossa, koska sillä käsitellään ostopuuta, mistä tehdään klapeja maatalouden sivuhommana. Joku urakoitsia käyttää kaupungin hommissa risujenajossa, tuskin senkään kannattaa edes ajatella sotkea omia metsiä, vehkeen hankintaan.
-
Niin ja aina välillähän hyviä kärryjä tulee myyntiin käytettynä
Jotkut merkit ovat myynnissä, toiset eivät. Esim Kronos ja Kesla harvoin myynnissä pl esittelykoneet, ja ihan syystä. Yleensä kun niitä on, niin edellinen omistaja vaihtaa isompaan/paremmin varustettuun saman merkkiseen. Itsellä Kronos, ja saa kyllä virolainen ym kotimaiset kylmäsauman tuottajat olla tosi vakuuttavat kouran ominaisuuksista, kraanan liikeradoista ja hitsauslaadusta ennen kuin merkki vaihtuu. Keslaa katsoin aikoinaan, mutta oli paljon kalliimpi.
Lisäksi suuren eron käytettävyydessä, oli merkki mikä tahansa, tuo se minkälaisen venttiilipöydän siihen valitaan. Huono pöytä pilaa muuten hyvän nosturin sen merkistä riippumatta.
-
Niin ja aina välillähän hyviä kärryjä tulee myyntiin käytettynä
Jotkut merkit ovat myynnissä, toiset eivät. Esim Kronos ja Kesla harvoin myynnissä pl esittelykoneet, ja ihan syystä. Yleensä kun niitä on, niin edellinen omistaja vaihtaa isompaan/paremmin varustettuun saman merkkiseen. Itsellä Kronos, ja saa kyllä virolainen ym kotimaiset kylmäsauman tuottajat olla tosi vakuuttavat kouran ominaisuuksista, kraanan liikeradoista ja hitsauslaadusta ennen kuin merkki vaihtuu. Keslaa katsoin aikoinaan, mutta oli paljon kalliimpi.
Lisäksi suuren eron käytettävyydessä, oli merkki mikä tahansa, tuo se minkälaisen venttiilipöydän siihen valitaan. Huono pöytä pilaa muuten hyvän nosturin sen merkistä riippumatta.
Kronoksen 5000 on hyvä kuormaaja mutta muut ei ihmeellisiä.Hutera oli kroksen paketti KV testissä.Palmsin kärry oli surkea teliä ei oltu saatu kunnolla kiinni se lenkku todella paljon oli hutera paketti.Kesla on kallis ja kääntöpöytiä on haljennut täällä päin .
-
Viisi vuotta sitten Kronos 4000+10t kärry oli 4000e kalliimpi kuin Keslan 204+9t kärry. Ei oikein löytynyt perustetta Kronokselle. En tiedä tämän hetkistä hintaeroa, mutta ei toi Keslan kamppaniahinta 204t, 17400e alv 0% tunnu aivan kohtuuttomalta. Siihen pari tonnia lisää ja saa sähköisen ohjauksen. Sitä en tiedä kuinka luotettavia sähkökilkkeet on. Kollegalla on ollut tosi paljon ongelmia 204t hydraulisen esiohjauksen kanssa, kun sähköiset toiminnot ei tahdo pelata. Sähköjohdoissa on liitinosat olemattomilla suojauksilla ja kostuu/hapettu jne. Tuntuu siltä, että ei ole yhtään katottu minkälaisia ratkaisuja otetaan. Ostettu joku ns. valmis ratkaisu sen enempää miettimättä... ei oikein istu muuten Keslan laatuun.
-
Kollegalla on ollut tosi paljon ongelmia 204t hydraulisen esiohjauksen kanssa, kun sähköiset toiminnot ei tahdo pelata. Sähköjohdoissa on liitinosat olemattomilla suojauksilla ja kostuu/hapettu jne.
Suurin ongelma on virtajohdossa oleva "puikula"sulake. Sen tilalle kun vaihdoin lattasulakepitimen, ei omassa ole ollut sähköongelmia. Liittimet vois vaihtaa vedenpitäviin jos alkaa oireilla. Tosin ne olisi pitänyt laittaa jo tehtaalla. Koko vehkeen maine menee kun säästävät parin euron liittimissä.
-
Jos virolaisia, niin eikö Palms nyt kuitenkin ole parhaasta päästä. Kollega hommasi tuon järeimmän kuormaimen sähköohjauksella ja kärryt pyörien vedolla (oikeastaan kaikki lisävarusteet mukaan mitä sai ;D). On ollut tyytyväinen. Todennäköisesti tuolla kalliimmassa päässä Palms on erittäin kilpailukykyinen. Mitähän Hoqi on tykännyt omasta paketistaan.. ???
Palms 15D ja 840 nosturi on ollut käytössä reilu puoli vuotta, pääsääntöisesti olen tykännyt yhdistelmästä. Jotain pieniä lapsuuksia on, kuten tassujen letkutukset. Jarruvivusto oli kasattu vähän kovakouraisesti (vinoon) ja toinen puoli jarruista laahasi alussa. Itse kuormaimen ja kouran letkutukset on toteutettu todella hyvin, on todella mukava kun molempien jatkeiden letkut kulkevat puomin sisällä. Koura oli aluksi onnettoman tuntuinen Keslaan verrattuna, koukki jatkuvasti maata, mutta ihmeesti siihenkin on tottunut.
Tuo rullaveto tuntuu yllättävän tehottomalta, täytyisi jotenkin testata sen vetokyky. Onnistuisikohan tasaisella betonialustalla ja laittaa vaa'an vaijerin päähän ja yrittää vetää kärryllä?
-
Tuo rullaveto tuntuu yllättävän tehottomalta, täytyisi jotenkin testata sen vetokyky. Onnistuisikohan tasaisella betonialustalla ja laittaa vaa'an vaijerin päähän ja yrittää vetää kärryllä?
Miksei onnistuisi.
Mulla on sellainen käsitys että kaikki nämä rullasysteemit ovat vähän sellaisia 'hivenen avustavia' vetoja.
Keslan 12 MD olisi kova sana. Tai sitten iso BlackBear joka pyörään. Niin hinnastahan ei tässä ollut kyse... :-)
-
Nyt yhdistelmällä takana aika tarkkaan yksi vuosi ja olen päivä päivältä tyytyväisempi. Enää kärrykään ei tunnu yhtään liian suurelta. Jatkoperä on ehdoton varuste siirtoajossa, mahtuu 2kpl 3m nippua peräkkäin, eli koivukuitua kulkee aika tarkkaan 10m3 kerralla. Aisapaino on tosin tällöin lähellä nollaa.
Täytyy kyllä kehua maahantuojan palveluasennetta, kehitysehdotukset on otettu rakentavasti vastaan ja pari pientä takuujuttua on hoitunut moitteetta vaikka mukana on ollut omaa vikaani (esim. tukijalan lukkoventtiilin rikkoontuminen). Keslan kanssa sai tapella yhdestä huonosti puristetusta letkusta takuuseen.
-
Nyt yhdistelmällä takana aika tarkkaan yksi vuosi ja olen päivä päivältä tyytyväisempi. Enää kärrykään ei tunnu yhtään liian suurelta. Jatkoperä on ehdoton varuste siirtoajossa, mahtuu 2kpl 3m nippua peräkkäin, eli koivukuitua kulkee aika tarkkaan 10m3 kerralla. Aisapaino on tosin tällöin lähellä nollaa.
Täytyy kyllä kehua maahantuojan palveluasennetta, kehitysehdotukset on otettu rakentavasti vastaan ja pari pientä takuujuttua on hoitunut moitteetta vaikka mukana on ollut omaa vikaani (esim. tukijalan lukkoventtiilin rikkoontuminen). Keslan kanssa sai tapella yhdestä huonosti puristetusta letkusta takuuseen.
No ei kyllä vakuuta tuo kertomus että Palms laatu olisi kohdillaan ja saamaa tarinaa olen kuullut muiltakin.Heillähän on erittäin pieni kokemus valmistuksesta oliko se vain 15 vuotta.
Letkutukset on lapsellisia mitä minä olen niitä nähnyt ei jepulis sentään ei nykypäivänä enään tuollaista saa tehdä.
Oma kotimainen ollut 10 vuotta mitään takuu tai muutosta ei ole tarvinnut tehdä eikä korjauksia.
Tänä syksynä meni pumpun imuletku liittimen vierestä alkoi vuotamaan oli koko ajan tuohon traktoriin hiukan liian lyhyt,nyt 10 senttiä pitempi pelaa hienosti myös tiukoissa käännöksissä.
Keskohan tarjoaa kampanjassaan onier 7400 ja oliko se 8600 paketteina ,mutta kärryissä aisankääntö kulma todella huono vain 25 astetta kun yleensä kotimaisissa se on huimat 35 astetta.
Vakio rengastus todella pieni halkaisijaltaan.
-
Keslan kanssa sai tapella yhdestä huonosti puristetusta letkusta takuuseen
Ei ihme ettei ole ollut varaa korjata letkua kun katsoo talouslukuja, lienee ollut pakottava tarve päästä Valmetin talliin saadakseen vetoapua. Firma tehnyt tappiota kolme vuotta putkeen.
http://www.finder.fi/Nostolaitteita,+siirtolaitteita/Kesla+Oyj+Joensuun+tehdas/JOENSUU/taloustiedot/146259 (http://www.finder.fi/Nostolaitteita,+siirtolaitteita/Kesla+Oyj+Joensuun+tehdas/JOENSUU/taloustiedot/146259)
-
Keslan kanssa sai tapella yhdestä huonosti puristetusta letkusta takuuseen.
Mulla oli Keslan kuormaaja edellisen kauden tuotantoa ja nostovoima oli rajattu 700 kiloon. Uusimmissa oli silloin nostettu 800 kiloon. Selvittelin mitä käytännön muutoksia oli asian eteen tehty, eipä muuta kuin nostettu paineita. Kyselin kuinka onnistuisi paineen nosto omaan nosturiin. Tehtaan kaveri oli tulossa Konefoorumiin ja mietti hetken aikaa, että kun nosturi on niinkin lähellä Tamperetta, niin hän voisi tulla iltapuhteina hoitamaan asian. Kymmenen minuuttia hommia ja kaksi tuntia kahveella, ei tullut mitään laskua, mutta paljon ilmaista tietoa kylläkin... ;D
-
Keslan kanssa sai tapella yhdestä huonosti puristetusta letkusta takuuseen
Ei ihme ettei ole ollut varaa korjata letkua kun katsoo talouslukuja, lienee ollut pakottava tarve päästä Valmetin talliin saadakseen vetoapua. Firma tehnyt tappiota kolme vuotta putkeen.
http://www.finder.fi/Nostolaitteita,+siirtolaitteita/Kesla+Oyj+Joensuun+tehdas/JOENSUU/taloustiedot/146259 (http://www.finder.fi/Nostolaitteita,+siirtolaitteita/Kesla+Oyj+Joensuun+tehdas/JOENSUU/taloustiedot/146259)
Onneksi muilla pyyhkii huomattavasti paremmin...
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/nokka-oy/08788437/taloustiedot
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/evimet-group-oy/07308964/yleiskuva
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/farmi-forest-oy/17563037/taloustiedot
Ehkä yllättäen...
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/oy-wikar-ab/01800034/taloustiedot
Paras.
-
Suurin puute on keslalla se että kaksirunkoisia kärryjä ei taida isännän linjasta löytyä ja se on vakava puute.KV testissä liittimiä moitittiin joko on korjattu ne.
-
http://www.evimet.com/
Valmistus on siirtynyt eli ensi kesänä voi saada uusia koneita jos hyvin sattuu.
Tässä nähdään mitä Pikkuryssän tuotteiden ostaminen tekee kotimaiselle tuotannolle se loppuu
aikaan myöten näin käy kun kaikki tekee jo tappiota. . :o
-
Onnea ja menestystä uudelle valmistajalle. Toivottavasti jatkossa saadaan tuote myös Koneviestin vertailuun samalle viivalle muiden kanssa.
En ihmettele vaikkei maatilaluokan mettävehkeitä mene enää kaupaksi. Miksi niitä menisi, kun omatoiminen hakkuutyö vähenee koko ajan. Yksistään kotimaisia valmistajia on tosi monta. Ei kaikille yksinkertaisesti riitä markkinoita.
-
Suurin puute on keslalla se että kaksirunkoisia kärryjä ei taida isännän linjasta löytyä ja se on vakava puute.KV testissä liittimiä moitittiin joko on korjattu ne.
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
-
Suurin puute on keslalla se että kaksirunkoisia kärryjä ei taida isännän linjasta löytyä ja se on vakava puute.KV testissä liittimiä moitittiin joko on korjattu ne.
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
Ja sit mentiin... ;D
-
Suurin puute on keslalla se että kaksirunkoisia kärryjä ei taida isännän linjasta löytyä ja se on vakava puute.KV testissä liittimiä moitittiin joko on korjattu ne.
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
No mitähän varten kuorma-autossa on tikapuurunko miksei yksipalkkirunko mietippä sitä.
Koneviestin testissähän moitittiin eritoten pikkuryssän kärryjen telin kiinnitystä lenkkui kuin vasikan häntä tässä yksi syy miksi ei.
Nyt kylmisen tuomissa tiedoissa on yksi epäselvyys onko nämä tulokset vain metsäkonepuolelta vai koko konserni?
-
Suurin puute on keslalla se että kaksirunkoisia kärryjä ei taida isännän linjasta löytyä ja se on vakava puute.KV testissä liittimiä moitittiin joko on korjattu ne.
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
No mitähän varten kuorma-autossa on tikapuurunko miksei yksipalkkirunko mietippä sitä.
Koneviestin testissähän moitittiin eritoten pikkuryssän kärryjen telin kiinnitystä lenkkui kuin vasikan häntä tässä yksi syy miksi ei.
Nyt kylmisen tuomissa tiedoissa on yksi epäselvyys onko nämä tulokset vain metsäkonepuolelta vai koko konserni?
Autolla ajetaan tiellä, oikeat metsäkoneetkin on yksrunkoisia. Jos kiertojäykkyys on kummallakin runkotyypillä sama, ei sillä ole pelkässä metsäkärryssä väliä.
-
Suurin puute on keslalla se että kaksirunkoisia kärryjä ei taida isännän linjasta löytyä ja se on vakava puute.KV testissä liittimiä moitittiin joko on korjattu ne.
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
No mitähän varten kuorma-autossa on tikapuurunko miksei yksipalkkirunko mietippä sitä.
Koneviestin testissähän moitittiin eritoten pikkuryssän kärryjen telin kiinnitystä lenkkui kuin vasikan häntä tässä yksi syy miksi ei.
Nyt kylmisen tuomissa tiedoissa on yksi epäselvyys onko nämä tulokset vain metsäkonepuolelta vai koko konserni?
Toi Nokka oli maatalouskonevalmistuksen osalta johon metsäkalustokin kuuluu. Loppuja en jaksanut analysoida enempää. Selvitä sää ne.
-
1 palkkirunkoisessa on vaikea rakentaa aisan kääntö järkevästi ja kuormaimen kiinnitys kestäväksi siinä se pulma on.Telin ja pankkojen kiinnitys löystyy aikaa myöten ja alkaa se heijaaminen.
-
Mikä on järkevä aisankääntö ??? Kesla kääntyy ihan hyvin.
-
Mikä on järkevä aisankääntö ??? Kesla kääntyy ihan hyvin.
Jotta se kestää ja ei ole alttiina risuille kiville ym .
-
Kyllä se kestää, kun laitetaan ainevahvuudet kohdalleen. Suojauksen taso riippuu valmistajasta. Toisilla ei mitään, toisilla kotelointi.
-
Kyllä se kestää, kun laitetaan ainevahvuudet kohdalleen. Suojauksen taso riippuu valmistajasta. Toisilla ei mitään, toisilla kotelointi.
Siinäpä se kun siihen on vaikea sitä suojausta tehdä niin että se siinä pysyy vuosia ja taas vuosia.
-
Kyllä se kestää, kun laitetaan ainevahvuudet kohdalleen. Suojauksen taso riippuu valmistajasta. Toisilla ei mitään, toisilla kotelointi.
Siinäpä se kun siihen on vaikea sitä suojausta tehdä niin että se siinä pysyy vuosia ja taas vuosia.
Eipäs tartuta lillukan varsiin ;D
-
Kyllä se kestää, kun laitetaan ainevahvuudet kohdalleen. Suojauksen taso riippuu valmistajasta. Toisilla ei mitään, toisilla kotelointi.
Siinäpä se kun siihen on vaikea sitä suojausta tehdä niin että se siinä pysyy vuosia ja taas vuosia.
Eipäs tartuta lillukan varsiin ;D
Niihinkin voi tarttua letkut.
-
En ihmettele vaikkei maatilaluokan mettävehkeitä mene enää kaupaksi. Miksi niitä menisi, kun omatoiminen hakkuutyö vähenee koko ajan. Yksistään kotimaisia valmistajia on tosi monta. Ei kaikille yksinkertaisesti riitä markkinoita.
Mulla kärry yli 30 vuotta vanha, kuormaaja reilu 20 vuotta. Uusia katellut ja kysellyt joskus, mutta näyttää olevan käytettyäkin jonkinverran markkinoilla. Voisin periaatteessa olla potentiaalinen uuden, kunnollisen yhdistlemän ostaja, mutta ei näillä metsätuloilla ja koneiden hinnoilla. Katellaan niitä käytettyjä sitten joskus. Omat/metsurin hakkuut pysyy, mutta hiljaista on metsissä nykyään... Ei monen sahan ääntä kuule, kun metsässä on kahvitauolla, korkeintaan parista kolmesta suunnasta kuuluu sahan ääntä. Yleisintä on hiljaisuus...
-
Jaa-a kronoksen vihreä kärry jostain 90-luvulta ollu mulla muutaman vuoden. Onkohan 10t. Ollu mua ennen urakointikäytössä.
Pari tolppataskua hitsailin ku oli repeämiä. Muuten tosi hyvä kärry,ainaki jos vertaa aikasempiin. Nosturi toki sielä misä sen paikka on... ;)
Pikkusen kaatumatautinen 3kuidun ajossa, mutta niinkai ne kaikki. Pienet renkaat.
Muuten kyllä tosi hyvä kotimaiseksi, mutta kai tuoki tehty sillon ku kaikessa ei tarvinu säästää.
Ijasjalle pitää sanoa että meitä on tällä kylällä tasan kaks hankintahakkaajaa, minä ja isäntä ;D
-
Hakki mv92 vastaava malli yksipalkkisena on pari sataa kiloa painavampi, eli tuon pienemmän omapainon voi laskea kaksipalkkivaunun eduksi.
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
-
Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa
Kyllä sähköohjaus pitää olla. En ikinä menisi takaisin mihinkään rautakankiohjaukseen enää. Tuosta seraava olisi radio-ohjaus, mutta liian kallis tänä päivänä vielä.
koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvast
En ole Valtraa omistanut mutta se on topannut lähinnä hintaan. Tuo uusi N4 on kieltämättä mielenkiintoinen etenkin tuon kannalta, ja hyvän näköinenkin, näyttää vielä traktorilta. Voisi ajatella että tuollainen voisi jonkun vuoden päästä olla tämän isännän eläkkeellejäämistraktori, jolla sitten mukava kolata lunta ja ajaa puut ja hakkeet pihaan. Tosin en tiedä onko mistään nykytraktorista enää pidettäväksi 20-25 vuodeksi toimintakunnossa.
-
Suurin puute on keslalla se että kaksirunkoisia kärryjä ei taida isännän linjasta löytyä ja se on vakava puute.KV testissä liittimiä moitittiin joko on korjattu ne.
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
No mitähän varten kuorma-autossa on tikapuurunko miksei yksipalkkirunko mietippä sitä.
Koneviestin testissähän moitittiin eritoten pikkuryssän kärryjen telin kiinnitystä lenkkui kuin vasikan häntä tässä yksi syy miksi ei.
Nyt kylmisen tuomissa tiedoissa on yksi epäselvyys onko nämä tulokset vain metsäkonepuolelta vai koko konserni?
***miksei metsäkoneissa ole tikapuurunkoa? miksi metsäkoneissa on kotelo runko? metsäkoneen runkohan on lähempänä yksipalkkirungon rakennetta kuin kuorma-auton runkorakennetta. onko kuorma-auton runko sellaisenaan hyvä nosturikäytössä?
ps. mulla on metsäkärryssä tikapuurunko.
-
Sähköohjaus on niin kauan hyvä kun se pelaa. Kaikenlaista huhumyllyä noista edullisemman pään pöydistä kuulee ::) Jos ammatikseen ajaa, niin siihen pöytään voi jo vähän sijoittaa. Nämä sivuhommat tehtävä edullisemmalla kalustolla. Toki harva kai se puuta työkseen ajaa. Ei se vaan kannata yksinkertaisesti. Poislukien jotkin erikoishommat.
-
Viron paketit pääpiirteittäin asiallisia. Tuli vertaitua vähän, kun viimeksi pakettia hankin. Pieniä kökköjä kuitenkin huomaa, viimeistelemättömyyttä joissain kohdin. Esim. kärryn telissä korvakot teräväkulmaisia. Mahtaa ryskyttää kivikossa, kannokossa. Teräviä kulmia siellä täällä. Pieniä asioita, mutta kuitenkin. Kuormaajat sais hieman laihduttaa. Omapainoissa melkoiset erot. Tietysti sanotaan, että ne kestää sitten, mutta liika paino haittaa. Kuormaajan liikeradoissa osa vähän jäljessä kehityksestä. Ei kaikki edes huomaa miettiä tuollaista asiaa. Käytössä sen sitten huomaa.
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
Mites mettäkoneella ajellaan tiellä kun tuodaan rankoja kotio? Onko se nopea ja onko telat ja ketjut helppo riisua joka kerta kun kotiin ajelee ?Mitäs kun viedään kenttäsahurille puita niin onko kätevä kymmeniä kilometrejä ajella telat päällä.?
Loppuun ajettu metsäkone siinäpä rassuuta .
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
Mites mettäkoneella ajellaan tiellä kun tuodaan rankoja kotio? Onko se nopea ja onko telat ja ketjut helppo riisua joka kerta kun kotiin ajelee ?Mitäs kun viedään kenttäsahurille puita niin onko kätevä kymmeniä kilometrejä ajella telat päällä.?
Loppuun ajettu metsäkone siinäpä rassuuta .
Tarkkuutta tarkkuutta. Sanoinkin, että metsäkärrypilkki yhdistelmänä käy mikä vaan koukussa pysyvä lörttönen.
Puun ajoon metsässä tarvitaan metsäkone. Jos niinkun mielii tosisaan puita ajaa.
Sille kenttäsahurille puiden vienti onnistuu samalla rievulla, millä se ajetaan sieltä metsästäkin.
Sitäpaitsi kenttäsahurilla laudan teettäminen saattaa tulla kalliimmaksi kaikkine kuluineen, kuin ostamalla se isona pakettina kaupasta.
Toki sille tuulikaadolle on muitakin käyttökohteita. Hakepuuna hemmetin hyvä. Polttopuuna myös.
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
Mites mettäkoneella ajellaan tiellä kun tuodaan rankoja kotio? Onko se nopea ja onko telat ja ketjut helppo riisua joka kerta kun kotiin ajelee ?Mitäs kun viedään kenttäsahurille puita niin onko kätevä kymmeniä kilometrejä ajella telat päällä.?
Loppuun ajettu metsäkone siinäpä rassuuta .
Tarkkuutta tarkkuutta. Sanoinkin, että metsäkärrypilkki yhdistelmänä käy mikä vaan koukussa pysyvä lörttönen.
Puun ajoon metsässä tarvitaan metsäkone. Jos niinkun mielii tosisaan puita ajaa.
Sille kenttäsahurille puiden vienti onnistuu samalla rievulla, millä se ajetaan sieltä metsästäkin.
Sitäpaitsi kenttäsahurilla laudan teettäminen saattaa tulla kalliimmaksi kaikkine kuluineen, kuin ostamalla se isona pakettina kaupasta.
Toki sille tuulikaadolle on muitakin käyttökohteita. Hakepuuna hemmetin hyvä. Polttopuuna myös.
seli seli
-
Mitä seli seli. Kalkulaattori käteen.
Ja viivalle keslan ja vaikka kymppikympin kanssa. Kumpi tulee metästä ensin pois?
-
Muuten kyllä tosi hyvä kotimaiseksi
Kronos on harvoja kotimaisia merkkejä mun hallissa joissa hinta vastaa laatua ja ominaisuuksia. Ei markkinoiden ylivoimaisin, mutta asiallisin. On ilo katsoa hitsisaumoja, miten hyvin ne on tehty.
Ehkä yllättäen... https://www.asiakastieto.fi/yritykset/oy-wikar-ab/01800034/taloustiedot Paras.
MOT
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
Jos ajaa muuta kuin pitkää puuta niin kahdelle rungolle voi asettaa esim betonirumpuja, joita on kätevä asettaa ojaan nosturilla. Paalitkin menee poikittain, metripuut tarvittaessa ja muu sekalainen tavara joita satunnaisesti kuljettaa. Lisäksi useammat poikkipalkit estävät yksittäisten lyhyempien puiden, esim hakevärkki, taipumisen kärryn alle jos ne ovat nipussa hieman sinnepäin.
-
Mitä seli seli. Kalkulaattori käteen.
Ja viivalle keslan ja vaikka kymppikympin kanssa. Kumpi tulee metästä ensin pois?
Mites sitten tiellä pitääkö siinä vaihtaa konetta ,onko se kallis jos on kaksi ketjua ?
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
Ei ole sama mikä siellä perässä tulee ;D Niissä on eroja ja hyvä, että onkin. Saa valita itselleen sopivamman pilkin ;D
Se on totta että ajokoneelle ei pärjää päätoimisessa lähikuljetuksessa, eikä tarvikaan. Usein näillä pilkkiyhdistelmillä tehdään kaikki p*skahommat mihin ei ajuria saa. mm. tuulenkaatojen keräily ym. keräilyajot sieltä täältä.
-
Muuten kyllä tosi hyvä kotimaiseksi
Kronos on harvoja kotimaisia merkkejä mun hallissa joissa hinta vastaa laatua ja ominaisuuksia. Ei markkinoiden ylivoimaisin, mutta asiallisin. On ilo katsoa hitsisaumoja, miten hyvin ne on tehty.
Ehkä yllättäen... https://www.asiakastieto.fi/yritykset/oy-wikar-ab/01800034/taloustiedot Paras.
MOT
Mitäs väliä sillä montako runkoa on?
Jos ajaa muuta kuin pitkää puuta niin kahdelle rungolle voi asettaa esim betonirumpuja, joita on kätevä asettaa ojaan nosturilla. Paalitkin menee poikittain, metripuut tarvittaessa ja muu sekalainen tavara joita satunnaisesti kuljettaa. Lisäksi useammat poikkipalkit estävät yksittäisten lyhyempien puiden, esim hakevärkki, taipumisen kärryn alle jos ne ovat nipussa hieman sinnepäin.
Just näin ,mutta Kronoksen 4000 on hieman hempuli kuormain ,mutta 5000 on ihan eri juttu.
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
Ei ole sama mikä siellä perässä tulee ;D Niissä on eroja ja hyvä, että onkin. Saa valita itselleen sopivamman pilkin ;D
Se on totta että ajokoneelle ei pärjää päätoimisessa lähikuljetuksessa, eikä tarvikaan. Usein näillä pilkkiyhdistelmillä tehdään kaikki p*skahommat mihin ei ajuria saa. mm. tuulenkaatojen keräily ym. keräilyajot sieltä täältä.
Ajokoneen (metsäkone) jäljet on hirvittävät metsässä,traktoriyhdistelmästä ei jää kuin mustikan varpuihin jälkiä siitä se on hyvä traktori.Mettän hoitoyhdistyksen ukko ihmettelee kuinka
siististi on hakattu ja ajettu puut pois.
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
Ei ole sama mikä siellä perässä tulee ;D Niissä on eroja ja hyvä, että onkin. Saa valita itselleen sopivamman pilkin ;D
Se on totta että ajokoneelle ei pärjää päätoimisessa lähikuljetuksessa, eikä tarvikaan. Usein näillä pilkkiyhdistelmillä tehdään kaikki p*skahommat mihin ei ajuria saa. mm. tuulenkaatojen keräily ym. keräilyajot sieltä täältä.
Ajokoneen (metsäkone) jäljet on hirvittävät metsässä,traktoriyhdistelmästä ei jää kuin mustikan varpuihin jälkiä siitä se on hyvä traktori.Mettän hoitoyhdistyksen ukko ihmettelee kuinka
siististi on hakattu ja ajettu puut pois.
Ei välttämättä... Kyllä, metsäkone on painavampi kuin traktori. Mutta jos nyt ei ihan tolkuttoman pehmeää ja märkää ole, niin oikea rengastus ja oikeat telat/ketjut sopivankokoisessa metsäkoneessa, niin ei tuhoa pakosti tule. Tietenkin jos pohja ei kanna niin kyllä urat syvenee, oli vehje mikä tahansa, samoja raiteita kun ajaa eestaas niin jossain vaiheessa raapii mahaa...
Tosin tähän on lisättävä että mistä löytää enää oikean kokoisen metsäkoneen, todella painavia ovat, etenkin harvennuskäyttöön.
Ja eikö tähän metsäkärry/metsäkone -väittelyyn ole löytynt ratkaisua jo aikoja sitten, saksalainen Werner tekee kuusipyöräistä WF-Trac metsäkonetta. Mersun kone ja ZF S-Matic vaihteisto, ihan oikea metsäkone mutta kulkee 40 tiellä. Jos ei riitä niin samalta valmistajalta 4x4 malli jossa vetävä kärri, kulkee 50 tiellä ;D
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
Ei ole sama mikä siellä perässä tulee ;D Niissä on eroja ja hyvä, että onkin. Saa valita itselleen sopivamman pilkin ;D
Se on totta että ajokoneelle ei pärjää päätoimisessa lähikuljetuksessa, eikä tarvikaan. Usein näillä pilkkiyhdistelmillä tehdään kaikki p*skahommat mihin ei ajuria saa. mm. tuulenkaatojen keräily ym. keräilyajot sieltä täältä.
Ajokoneen (metsäkone) jäljet on hirvittävät metsässä,traktoriyhdistelmästä ei jää kuin mustikan varpuihin jälkiä siitä se on hyvä traktori.Mettän hoitoyhdistyksen ukko ihmettelee kuinka
siististi on hakattu ja ajettu puut pois.
Ja ajouran leveys karkaa oikeilla (isoilla) koneilla usein hanskasta. Tehokkuus ajaa edelle.
-
Kaks runkonen ryssä mullakin on, se rungolle lastaamisen mahdollisuus on aika pieni, pyörien kohtaan ei mahdu oikeastaan mitään.
Kuhan ampiaispesää sohaisin ;D
-
Kun niitä tuulikaatoja ja ryönänperän perspaikkoja putsailee, niin parashan siinä on mahdollisimman ketterä pussikalja. Sitten jos pitää se mettä tuoda kerralla pois, niin vaaditaan jo vähän vetoakin kärryyn.
Meinaan että nelivetoveturilla kunnon ketjuilla saa minkä vaan reilun kaupan pasuunan kulkemaan. Pilkki jos vähän ulottuvampi on niin ihan hyvä, mutta ilman jatkojeesustakin pärjää hyvin.
Meinaan, että maksaa jonkun verran nuo uudet karpaasikärryt sähköohjatuilla nakkipatukoilla.
Meinaan, että kalliita tuulikaatoja, lautoja tai ihan mitä vaan tulee, kun pakasta vedetyllä vasemmistovarrella pyyhkii menemään pitkin pitäjää.
Meinaan, että joku kymppikymppi 30 tuhannen tunneilla ei paljoo maksa ja pelaa sen verran mitä tarvii.
Saa vielä jonkinlaisen lavetinkin vielä siihen samaan hintaan, millä saisi vasta uuden kunnon pilkin.
-
mutta eikö paljon parempi ole kun laittaa koko tilan myyntiin ja rahat pörssiin ja elelee niillä tuotoilla herroiksi pahamalla? ite ainakin harrastan ja huvittelen tuolla keslan yhdistelmällä ja ei vielä ole leipä pöydältä loppunu vaikka tuon uutena ostin jo kymmen kunta vuotta sitten. mikä nyt on se pihvi tuossa vanahan käytetyn mettäkoneen oston suhteen? paljon maksaa kymppikympin telasarja???? entiset jo niin risat!
-
Vanhoja romuja ei kannatta ostaa ei niitä kerkiä rassaamaan ,homman pitää käydä nopsaan ennen kuin lunta tulee liikaa.Taivaaseen ei rahoja saa mukaan on mukava ajella tuoreilla koneilla.
Ajourat leviää mettäkoneajossa hirveiksi 4,5 metristä 6 metriin ei jää paljon sitä välipuustoa jos 20 välein hakkaa.Ensiharvennuksissa olen hakannut 40 metrin välein ja vasta toisessa harvennuksessa 20 m ajouraväli.
-
Pojut taasen uhoavat metsäajojaan.Monellako tilalla oikeasti on puunajoon metsäkone ja puunkaatoon moto.Motohan se olla pitää hakkuussa, eihän nuo pullakäsinössöt saa edes moottorisahaa käyntiin. Ja niin, ne kotitarvelaudat ostetaan sitten muovinipussa K-Raudasta, kun sahapuut lahosivat metsään.
-
Yhtälailla se harmittaa jos parikyt donaa seisoo pihassa kiinni metsäkoneessa+lavetissa kuin että sama raha olis kiinni maatilapilkissä. Yhtään lisäarvoa se mehtäkone ei tuota jos sille ei ole käyttöä. Ittellekin alkaa mehtävaunu olla aika turha kun ajot on vähentyneet, mut ohan se näppärä ottaa katoksesta perään ja tehdä pienempikin homma alta pois.
-
Itse olen tuumaillut, että metsäkärry on pakollinen paha, jos omistaa yhtään enempää metsää. Ilmankaan ei pärjää. Sama maatalouspuolen heinäpaalien, rehujen ajoa lisäksi tms.
Tullut seurattua kuinka metsäkalustoa pidetään turhana investointina, joka ei tuota mitään. Mutta taas maatalouspuoleen voidaan heittää helposti sama summa kiinni, eikä tunnu missään ;D Vaihdellaan traktoria. Uusitaan peltokalustoa. Käyttömäärät monella pieniä, eikä monestikaan tienaa hintaansa ::)
-
Just tulin kotio savotalta. Kuorma puita jäi laanille ja hyvä niin. Nyt menee sitten taas loppuilta oikaistessa teidän virheellisiä käsityksiänne asiasta kuin asiasta. Ensinnäkin lunta on tosi vähän ja tulevan viikon kelien jälkeen tuskin mitään. Kauheat juuristovauriot olisi tuolla tukkimettässä jos olisi ketjut alla. Yksipalkkisella kärryllä olen ajanut paaleja ja kaivonrenkaita. Olen tehnyt monta muutakin asiaa sillä sen enempää miettimättä, että onko tämä oikein vai väärin. Jos homma käy, niin ei kiinnosta pätkääkään. Tiistaina pidän lomaa ja käyn testaamassa Keslan uutta kuormaajaa. 8)
-
Just tulin kotio savotalta. Kuorma puita jäi laanille ja hyvä niin. Nyt menee sitten taas loppuilta oikaistessa teidän virheellisiä käsityksiänne asiasta kuin asiasta. Ensinnäkin lunta on tosi vähän ja tulevan viikon kelien jälkeen tuskin mitään. Kauheat juuristovauriot olisi tuolla tukkimettässä jos olisi ketjut alla. Yksipalkkisella kärryllä olen ajanut paaleja ja kaivonrenkaita. Olen tehnyt monta muutakin asiaa sillä sen enempää miettimättä, että onko tämä oikein vai väärin. Jos homma käy, niin ei kiinnosta pätkääkään. Tiistaina pidän lomaa ja käyn testaamassa Keslan uutta kuormaajaa. 8)
Hyvä kun menet testaamaan kysele näitä juttuja :
Hinta testi paketin ota mallinumero ylös
Miksi ei tikapuurunkoista kärryä tuoda markkinoille
Miksi kourassa ei ole voitelunippoja
onko kääntö mate in puola
Joko Kv testissä olleet sähköliitännät on korjattu
Saako kärryjä kunnon renkailla halkaisija vähintään 100 cm.
ym ym :D
raportoit täällä heti illalla. ;)
-
Niin siis meinaan edelleenkin, että oli se pilkkikärry-yhdistelmä millainen tahansa, se ajaa asian kuin asian. Sitten jos pitää olla uus, niin sitten pitää olla.
Harrastukset maksaa.
-
Just tulin kotio savotalta. Kuorma puita jäi laanille ja hyvä niin. Nyt menee sitten taas loppuilta oikaistessa teidän virheellisiä käsityksiänne asiasta kuin asiasta. Ensinnäkin lunta on tosi vähän ja tulevan viikon kelien jälkeen tuskin mitään. Kauheat juuristovauriot olisi tuolla tukkimettässä jos olisi ketjut alla. Yksipalkkisella kärryllä olen ajanut paaleja ja kaivonrenkaita. Olen tehnyt monta muutakin asiaa sillä sen enempää miettimättä, että onko tämä oikein vai väärin. Jos homma käy, niin ei kiinnosta pätkääkään. Tiistaina pidän lomaa ja käyn testaamassa Keslan uutta kuormaajaa. 8)
Hyvä kun menet testaamaan kysele näitä juttuja :
Hinta testi paketin ota mallinumero ylös
Miksi ei tikapuurunkoista kärryä tuoda markkinoille Mitä sä puurunkoisella kärryllä :o
Miksi kourassa ei ole voitelunippoja Koskas on lopettaneet niiden laiton?
onko kääntö mate in puola
Joko Kv testissä olleet sähköliitännät on korjattu
Saako kärryjä kunnon renkailla halkaisija vähintään 100 cm.
ym ym :D
raportoit täällä heti illalla. ;)
-
Niin siis meinaan edelleenkin, että oli se pilkkikärry-yhdistelmä millainen tahansa, se ajaa asian kuin asian. Sitten jos pitää olla uus, niin sitten pitää olla.
Harrastukset maksaa.
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.
-
Just tulin kotio savotalta. Kuorma puita jäi laanille ja hyvä niin. Nyt menee sitten taas loppuilta oikaistessa teidän virheellisiä käsityksiänne asiasta kuin asiasta. Ensinnäkin lunta on tosi vähän ja tulevan viikon kelien jälkeen tuskin mitään. Kauheat juuristovauriot olisi tuolla tukkimettässä jos olisi ketjut alla. Yksipalkkisella kärryllä olen ajanut paaleja ja kaivonrenkaita. Olen tehnyt monta muutakin asiaa sillä sen enempää miettimättä, että onko tämä oikein vai väärin. Jos homma käy, niin ei kiinnosta pätkääkään. Tiistaina pidän lomaa ja käyn testaamassa Keslan uutta kuormaajaa. 8)
Hyvä kun menet testaamaan kysele näitä juttuja :
Hinta testi paketin ota mallinumero ylös
Miksi ei tikapuurunkoista kärryä tuoda markkinoille
Miksi kourassa ei ole voitelunippoja
onko kääntö mate in puola
Joko Kv testissä olleet sähköliitännät on korjattu
Saako kärryjä kunnon renkailla halkaisija vähintään 100 cm.
ym ym :D
raportoit täällä heti illalla. ;)
Tästä täytyy ensi töikseen karsia tyhmimmät kysymykset pois. Tolla tikapuurungolla ei tee mitään. Jos sellaista haluaa, niin ostaa jotain muuta merkkiä. Keslan rakenne on just hyvä. Uudempi koura on ilmeisesti yksinkertaisempi rakenne ja hyvä niin, tässä omassa on vielä ihan pimeesti nippoja. Kukaan ei jaksa tuollaista määrää rasvata. Osa on varmasti melko turhia. Kääntölaitteen valmistusmaalla ei ole merkitystä. Pääasia, että on valuosa. Noi loput kyssärit asiallisia, katotaan mitä saadaan irti.
-
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Säähän sissi oot, kun saat myydä verottomana samalle vuodelle puita sekä syksyllä että keväällä. Kun puheiden mukaan asut siellä metsässä ja aina tulee isoa leimikkoa.
-
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Säähän sissi oot, kun saat myydä verottomana samalle vuodelle puita sekä syksyllä että keväällä. Kun puheiden mukaan asut siellä metsässä ja aina tulee isoa leimikkoa.
Ja mitään läänejäänkään ole hetkeen enää ollu :P
-
Just tulin kotio savotalta. Kuorma puita jäi laanille ja hyvä niin. Nyt menee sitten taas loppuilta oikaistessa teidän virheellisiä käsityksiänne asiasta kuin asiasta. Ensinnäkin lunta on tosi vähän ja tulevan viikon kelien jälkeen tuskin mitään. Kauheat juuristovauriot olisi tuolla tukkimettässä jos olisi ketjut alla. Yksipalkkisella kärryllä olen ajanut paaleja ja kaivonrenkaita. Olen tehnyt monta muutakin asiaa sillä sen enempää miettimättä, että onko tämä oikein vai väärin. Jos homma käy, niin ei kiinnosta pätkääkään. Tiistaina pidän lomaa ja käyn testaamassa Keslan uutta kuormaajaa. 8)
Hyvä kun menet testaamaan kysele näitä juttuja :
Hinta testi paketin ota mallinumero ylös
Miksi ei tikapuurunkoista kärryä tuoda markkinoille
Miksi kourassa ei ole voitelunippoja
onko kääntö mate in puola
Joko Kv testissä olleet sähköliitännät on korjattu
Saako kärryjä kunnon renkailla halkaisija vähintään 100 cm.
ym ym :D
raportoit täällä heti illalla. ;)
Tästä täytyy ensi töikseen karsia tyhmimmät kysymykset pois. Tolla tikapuurungolla ei tee mitään. Jos sellaista haluaa, niin ostaa jotain muuta merkkiä. Keslan rakenne on just hyvä. Uudempi koura on ilmeisesti yksinkertaisempi rakenne ja hyvä niin, tässä omassa on vielä ihan pimeesti nippoja. Kukaan ei jaksa tuollaista määrää rasvata. Osa on varmasti melko turhia. Kääntölaitteen valmistusmaalla ei ole merkitystä. Pääasia, että on valuosa. Noi loput kyssärit asiallisia, katotaan mitä saadaan irti.
Yhtään tyhmää kysymystä ei ollut tikapuurunkoinen toisi aikamoisen myynnin lisäyksen
jos olisi saatavilla,1-plkki runkoset on harrastelijoitten kärryjä.Kouran nipoilla on suuri merkitys pitkä päälle jos kuluu alkaa hirveesti vänkäämään ja koura on pian entinen.No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Säähän sissi oot, kun saat myydä verottomana samalle vuodelle puita sekä syksyllä että keväällä. Kun puheiden mukaan asut siellä metsässä ja aina tulee isoa leimikkoa.
Ja mitään läänejäänkään ole hetkeen enää ollu :P
Tarkoitin molemmin puolin vuoden vaihdetta.
-
Nuo on sinun omia päätelmiäsi, ei sen enempää.
-
Nuo on sinun omia päätelmiäsi, ei sen enempää.
Ammatilaisen päätelmiä sitä varmaan tarkoitit !
-
Itsensä ylentämän henkilön päätelmiä, noin vapaasti tulkittuna.
-
miusta tuo keslan uusi koura hyvä mätellä... ja kyllä tuo 9 tonninen kärry on ihan riittävä moneen ajoon yksiputkisenakin. en yhtään kertaa kaatannu ja kulkee perässä noilla vakiorenkaillakin fiuden kanssa...
-
Itsensä ylentämän henkilön päätelmiä, noin vapaasti tulkittuna.
Parempi on kun pysyt pois sieltä markkinoilta tuolla asenteella. ;D
Mulla on aina tapana kysellä hankalia myyjiltä. ;D
-
Itsensä ylentämän henkilön päätelmiä, noin vapaasti tulkittuna.
Parempi on kun pysyt pois sieltä markkinoilta tuolla asenteella. ;D
Mulla on aina tapana kysellä hankalia myyjiltä. ;D
Kivikonekauppiaalta oli joskus markkinoilla tivattu, minkäkokoisia paaleja tämä kone tekee. Olikohan SAS kyselemässä "hankalia" kysymyksiä? ;D
-
Sehän ny tosiaan on sitten eri juttu jos yhdistelmälle omissa metissä riittää enemmänkin hommaa. Ensiharvennuksille varmaan toimivaa touhua, jos ei ole parempaa tekemistä. Meinaan rahallisesti.
Ei sitä tulitikkua kukaan urakoitsija mielellään ala tekemään mottihinnoilla.
Ja ajouran on parempi olla leveä jokatapauksessa. Haamuilla saa osaava motomies venytettyä uravälin harvaksi. Sitten kun se ura on siellä, se on siellä.
Ja varteenotettava vaihtoehto on riviviljely. Jos sitä metsää talousmetsänä pitää, niin ei huono vaihtoehto.
-
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.
Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
-
Itsensä ylentämän henkilön päätelmiä, noin vapaasti tulkittuna.
Parempi on kun pysyt pois sieltä markkinoilta tuolla asenteella. ;D
Mulla on aina tapana kysellä hankalia myyjiltä. ;D
Päätelmät senkuin jatkuu ???
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
puun ammattimaiseen ajoon on yksi työkalu.....
paljon saa metsää olla, jos omassa käytössä tarttee metsäkoneita. 125 m3 jos hankintahakkaa vuodessa se on reilut kymmenen kuormaa melkein kaikilla traktorikärryillä. Lämmityspuut ja muu omakäyttö päälle, niin ajallisesti 20 tunnin käyttö puun ajoon ylittyy kyllä harvalla. Siitä tehostaminen ilman lisäkustannuksia on aika hankalaa. Järkevyydestä tehdä harvennusta ja päätehakkuuta itse voi olla montaa mieltä tai urakoinnista?
Omalla kohdalla suunnitteilla kärryyn sellainen kuormatila, jolla vois pujotella ahtaissa väleissä ja jonka sitten vois leventää kun tulee metsästä helpommille urille. Teen kärryllä pääasiassa tuulenkaatojen keräilyä ja ensiharvennuksia, jossa tuosta olisi hyötyä.
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
puun ammattimaiseen ajoon on yksi työkalu.....
paljon saa metsää olla, jos omassa käytössä tarttee metsäkoneita. 125 m3 jos hankintahakkaa vuodessa se on reilut kymmenen kuormaa melkein kaikilla traktorikärryillä. Lämmityspuut ja muu omakäyttö päälle, niin ajallisesti 20 tunnin käyttö puun ajoon ylittyy kyllä harvalla. Siitä tehostaminen ilman lisäkustannuksia on aika hankalaa. Järkevyydestä tehdä harvennusta ja päätehakkuuta itse voi olla montaa mieltä tai urakoinnista?
Omalla kohdalla suunnitteilla kärryyn sellainen kuormatila, jolla vois pujotella ahtaissa väleissä ja jonka sitten vois leventää kun tulee metsästä helpommille urille. Teen kärryllä pääasiassa tuulenkaatojen keräilyä ja ensiharvennuksia, jossa tuosta olisi hyötyä.
Reilun kokoisia kuormia sulla? Noin 12 kiintoa pankkojen välissä.
-
Juu kyllä ainakin tuo Hakin mv92 on sen kokoinen että se on hyvä jos 5 kiintoa saa kuormassa lanssille. Siinä jo pallorengaskin alkaa olla täydellä kuormalla tiukilla..
Tuota muunneltavaa kuormatilaa joskus itsekin mietin, ja tulin siihen tulokseen että järkevin ratkaisu olisi varmaan tehdä taivutetuille pankoille useita vaihtoehtoisia asennuspaikkoja. Sikäli kun isompaa kuormatilaa tarviais vois paikkoja siirtää ulommas.
-
Se on aivan sama mikä pilkki siellä killuu kärryssä. Oli vipuja kaks tai kuuskymmentä. Kaikilla saa kuorman kyytiin ja pois.
Puun ajoon on yksi työkalu, metsäkone.
Piste.
Yhdelläkään raktoriyhdistelmällä ei pärjää.
puun ammattimaiseen ajoon on yksi työkalu.....
paljon saa metsää olla, jos omassa käytössä tarttee metsäkoneita. 125 m3 jos hankintahakkaa vuodessa se on reilut kymmenen kuormaa melkein kaikilla traktorikärryillä. Lämmityspuut ja muu omakäyttö päälle, niin ajallisesti 20 tunnin käyttö puun ajoon ylittyy kyllä harvalla. Siitä tehostaminen ilman lisäkustannuksia on aika hankalaa. Järkevyydestä tehdä harvennusta ja päätehakkuuta itse voi olla montaa mieltä tai urakoinnista?
Omalla kohdalla suunnitteilla kärryyn sellainen kuormatila, jolla vois pujotella ahtaissa väleissä ja jonka sitten vois leventää kun tulee metsästä helpommille urille. Teen kärryllä pääasiassa tuulenkaatojen keräilyä ja ensiharvennuksia, jossa tuosta olisi hyötyä.
Nimenomaan. Paljon saa olla metsää, jos tarvii metsäkonetta. Joten se kärryvehe voi olla minkälainen vaan, minkä lompakko sallii tai haluaa harrastaa.
Poikkeus on toki nuo ensiharvennukset, joista puu menee minne nyt sitten sattuu menemään. Mottitaksalla aika hurjaa hommaa urakoitsijalle. Varsinkin jos pitää joukkokäsitellä. Se on yksi kirosana muiden joukossa.
Mielenkiintoisen aihion, jolla saattaisi ajokoneen perässäkin roikkua, oli Koneplaneetan tekemä Pluto kärry. Siinä aisaohjauksen lisäksi myös teli kääntyi. Seurasi käytännössä vetokoneen jälkiä. Tosin siihen kun hommasi kunnon nosturin, niin hintaa kertyi jo sen verran, että moro.
Pieni on kaunista, jos käyttö on satunnaista puunajoa ja tuulenkaatojen keräämistä.
Sen sijaan, jos nyt rakentaisin kärry-yhdistelmää, panostaisin nosturiin jonkin verran. Sillä kun on monesti käyttöä enemmän, kuin yhdistelmällä. ;D
Vaikka tuppisovitteisina taitaa monella hankintamiehellä nosturi olla romuissaan.
-
Vanha käytettynä hommattu Patruunan silakka puntari nostolaittees ja reki peräs. Vipujakin enemmän kun laki sallii. Ulottuvuus hydr.jatke suorana 5,2m. Kaikki on tullut ajettua, mitä on meinannut ;D
-
niinpä! riman kun asettaa tarpeeks korkialle niin eipä löyty etes sellasta motoa mikä tuon homman vois tehä! joten kukin tuloo onnelliseks sen omansa kanssa.
-
Jos hinta/hyötysuhdetta miettii, taitaa metsäperävaunuissa parhaan hyödyn näissä "8 tonnin kantavuuden bulkkitarjousvaunuissa". Eli järkevän hintainen, muttei ihan mopokaan. Tuollaisella on viimeiset 16 vuotta puita tullut ajettua 200-250 kiintoa vuoteen. Ja kokemusta on tuhansien tuntien edestä metsäkoneistakin, ei himota lainkaan hankkia itselleen remonttikohteeksi.
Traktoriyhdistelmän etu on myös se, että saa ihan laillisesti kuskata yleisilläkin teillä puita, mikä ei kaikilla metsäkoneilla ole sallittua.
-
Juu kyllä ainakin tuo Hakin mv92 on sen kokoinen että se on hyvä jos 5 kiintoa saa kuormassa lanssille. Siinä jo pallorengaskin alkaa olla täydellä kuormalla tiukilla..
Tuota muunneltavaa kuormatilaa joskus itsekin mietin, ja tulin siihen tulokseen että järkevin ratkaisu olisi varmaan tehdä taivutetuille pankoille useita vaihtoehtoisia asennuspaikkoja. Sikäli kun isompaa kuormatilaa tarviais vois paikkoja siirtää ulommas.
mulla on pienet itse tehdyt kärryt, puitten ajaminen onnistuu niilläkin kohtuullisesti, kun pysyy tässä verovapaan tekemisen rajoissa.
muunneltavasta kuormatilasta vielä se, että jos sen leveyttä saisi suurennettua kuorma päällä esimerkiksi pyöräyttämällä karikat ulommas tai jotain..... pienestä ketterästä kasvaisi jättiläinen matkalla, kun ura helpottuu :)
-
Kuinka on, jos karikat levittää, tukit ottaa sitten renkaisiin kiinni.Toimiiko käytännössä.
-
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.
-
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.
Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.
-
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.
Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.
Eli puolet paskaa, taas tämänkin kerran.
-
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.
Kolmen ja puolen motin kuormia? On kyllä aika pieniä.....
Vaikka omaan kärryyn menee 7 mottia kolmemetristä, niin sekin tuntuu turhan pieneltä kun tiellä ajaa.
Kymmenkunta kilometriä alkaa olla ylärajoilla, että viitsii traktorilla ajaa. Jos joku neljäkymmentä kiintoa on pinossa.
Tukkiautolla tulee jo halvemmalla.
-
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.
Kolmen ja puolen motin kuormia? On kyllä aika pieniä.....
Vaikka omaan kärryyn menee 7 mottia kolmemetristä, niin sekin tuntuu turhan pieneltä kun tiellä ajaa.
Kymmenkunta kilometriä alkaa olla ylärajoilla, että viitsii traktorilla ajaa. Jos joku neljäkymmentä kiintoa on pinossa.
Tukkiautolla tulee jo halvemmalla.
Joo, 1,7m2 pinta-ala.
-
Kolme vuotta sitten ajatin harvennuksen ja siitä jäi 170 mottia koivukuitua itselleni. Muutaman kuorman myin kylille ja loput tein itse klapeiksi. Katselin muistiinpanoista, että 49 kuormaa ajoin mettätieltä kotiin. Ajomatka reilun pari kilometriä. Vaikka noi kärryt tuntuu metsässä aivan tarpeeksi isoilta, niin ei siinä tienpäälle siirryttäessä olekkaan sitä tavaraa kovin paljon kyydissä. Taas miettimistä, että minkälaisella kalustolla kannattaa maantiellä ajaa.
Kolmen ja puolen motin kuormia? On kyllä aika pieniä.....
Vaikka omaan kärryyn menee 7 mottia kolmemetristä, niin sekin tuntuu turhan pieneltä kun tiellä ajaa.
Kymmenkunta kilometriä alkaa olla ylärajoilla, että viitsii traktorilla ajaa. Jos joku neljäkymmentä kiintoa on pinossa.
Tukkiautolla tulee jo halvemmalla.
Joo, 1,7m2 pinta-ala.
Mulla 3.15m2 kärryn pinta-ala, eikä silläkään metsästä tuu kolmosta 5.5-6m3 enempää. Tuntuu ihan saakelin isoilta kuormila kymppimottiset, kun tuo omakin olisi tehdastekoisena sieltä kaikista suurimmasta päästä ::)
-
Joo, 1,7m2 pinta-ala.
Mulla 3.15m2 kärryn pinta-ala, eikä silläkään metsästä tuu kolmosta 5.5-6m3 enempää. Tuntuu ihan saakelin isoilta kuormila kymppimottiset, kun tuo omakin olisi tehdastekoisena sieltä kaikista suurimmasta päästä ::)
Tuosta ijasjan kärrystä oli kerran kuvakin. Muistaakseni pyörät näyttivät sen verran maastoon mukautuneilta ::) ettei niissä ainakaan mekaanista vetoa ole. Jos ei ole mitään vetoa, niin tuleeko paljon aisapainoa vai onko traktori ketjutettu joka nurkasta ja paljon lisäpainoja? Omassa traktorissa on talvella takana Nokian metsärenkaat ja ne eivät pidä oikeastaan lainkaan kun lämpötila on nollan kieppeillä. Hyvä kun saa Kylmiksen luokkaa olevan pikkukärryn likkeelle tasaisella jos lumi on tallautunut puolittain jääksi kun pyörissä ei ole ketjuja.
Toistakymmentä kiintoa jos olisi kuormassa, niin kyllä se vaatisi jo vedon kärryynkin että metsässä eteenpäin pääsisi.
-
Joo, 1,7m2 pinta-ala.
Mulla 3.15m2 kärryn pinta-ala, eikä silläkään metsästä tuu kolmosta 5.5-6m3 enempää. Tuntuu ihan saakelin isoilta kuormila kymppimottiset, kun tuo omakin olisi tehdastekoisena sieltä kaikista suurimmasta päästä ::)
Tuosta ijasjan kärrystä oli kerran kuvakin. Muistaakseni pyörät näyttivät sen verran maastoon mukautuneilta ::) ettei niissä ainakaan mekaanista vetoa ole. Jos ei ole mitään vetoa, niin tuleeko paljon aisapainoa vai onko traktori ketjutettu joka nurkasta ja paljon lisäpainoja? Omassa traktorissa on talvella takana Nokian metsärenkaat ja ne eivät pidä oikeastaan lainkaan kun lämpötila on nollan kieppeillä. Hyvä kun saa Kylmiksen luokkaa olevan pikkukärryn likkeelle tasaisella jos lumi on tallautunut puolittain jääksi kun pyörissä ei ole ketjuja.
Toistakymmentä kiintoa jos olisi kuormassa, niin kyllä se vaatisi jo vedon kärryynkin että metsässä eteenpäin pääsisi.
Ei oo vetoa, tuleehan siitä aisapainoa, sopivasti sanoisin. Camberit on kunnossa, ajettu muutakin kuin hupia, mutta eipä kärryä saa nurin vaikka aisanohjauksella yrittäisi tyhjää kärryä vaikka kuormaaja aisalla ;D ;D Noilla tehdastekoisilla kärryillä ja niillä pikkuisilla pallopyörillä liikut ois loppunut monet, monet kerrat :-X
Nollakeli ja tamppautunut metsäautotien liittymä, tielle pitää tulla ajamalla eikä hyssyttelemällä. Muuten ok. Metsässä isolla vaihteella tyhjäkäynnillä, ettei renkaat pyörähdä turhaan tyhjää, ojat pöllejä täyteen mikäli ojan ylitys eikä luiskaa/rumpua. Urat itse hakaten, oksia tottakai uralla avittamassa menoa. En edes muista milloin ois viimeksi pitänyt kuorma purkaa, että ois kiinni jäänyt...
Eläkeläinen ajaa puut käytännössä kaikki, on aika haka ajamaan vrt. moni muu isäntä mitä nähnyt. Ajotekniikalla tosi suuri merkitys, ei saa riuhtoa eikä repiä, vaan edetä pehmeästi :) 6850 vallu, etunostolaitteen runko keulalla, uudet millisarjalaiset renkaat. Ketjut meni vaihdossa kaheksankymmentä luvulla, ihan oli pakasta vedetyt tehtaan laatikossa :) Oli ollut jo muutama neliveto, ketjut takavedon peruja ajalta ennen nelivetoa.
Joskus, siis todellakin harvoin, kaipaisi ketjuja jonain päivänä. Kun ei tarvi ajaa päivittäin, voi valita keliäkin.
-
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...
-
Joskus, siis todellakin harvoin, kaipaisi ketjuja jonain päivänä. Kun ei tarvi ajaa päivittäin, voi valita keliäkin.
Mulla on tää raivauslaite rakennettu raktorin keulaan enkä kyllä selviäisi tuntiakaan ilman ketjuja. Aika hurjista paikoista tulee mentyä kun ketjut joka puolella. Toki itte toimin taimikoissa ja väistelen taimia viimeiseen saakka eli kaikenmaailman kantojen ja kivien yli pitää päästä jos sattuu sopivasti uralle jos vieressä on jätettävä kuusentaimi.
Toki ei kyllä kärrynkään kanssa kuormalla ole mitään asiaa ilman ketjuja.
-
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...
Kouran heilunta on ihan normaalia alkuun. Sitten kun liikkeet ovat selkärangassa ja hampaan kiristys lopetetaan, jossain vaiheessa kummasti koura liikkuu täysin automaattisesti kuin ajatus.
Jarrut eivät ole hyvä juttu siinä mielessä, että käyttäjä oppii asiat väärin. Sitten se jouhee tapa taas onkin miltei yhtä vaikea opetella uudelleen.
:-\
-
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...
Kouran heilunta on ihan normaalia alkuun. Sitten kun liikkeet ovat selkärangassa ja hampaan kiristys lopetetaan, jossain vaiheessa kummasti koura liikkuu täysin automaattisesti kuin ajatus.
Jarrut eivät ole hyvä juttu siinä mielessä, että käyttäjä oppii asiat väärin. Sitten se jouhee tapa taas onkin miltei yhtä vaikea opetella uudelleen.
:-\
Ei asia nyt ihan näinkään ole. Melkein kaikissa ammattimalleissa noi jarrut on. Tarkoitus olisi että nosturin pää liikuisi mahdollisimman suoraviivaisesti kohteeseen ja koura osoittaisi kiihdytyssuuntaan mutta ei sitten heiluisi sen enempää.
-
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.
Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.
eiköhän se ole tekijäkohtainen,jos muija omistaa puolet,voi tehdä myös 125 mottia verotta.
-
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...
Kouran heilunta on ihan normaalia alkuun. Sitten kun liikkeet ovat selkärangassa ja hampaan kiristys lopetetaan, jossain vaiheessa kummasti koura liikkuu täysin automaattisesti kuin ajatus.
Jarrut eivät ole hyvä juttu siinä mielessä, että käyttäjä oppii asiat väärin. Sitten se jouhee tapa taas onkin miltei yhtä vaikea opetella uudelleen.
:-\
Ei asia nyt ihan näinkään ole. Melkein kaikissa ammattimalleissa noi jarrut on. Tarkoitus olisi että nosturin pää liikuisi mahdollisimman suoraviivaisesti kohteeseen ja koura osoittaisi kiihdytyssuuntaan mutta ei sitten heiluisi sen enempää.
Ammattimalleista en tiedä, mutta mettäkoneissa se on harvassa pl. motot. Ne ukot ny tarvii tilpehööriä.
Ja tosiaan turha heiluminen tarkoittaa sitä, että nosturin massakeskipiste liikkuu nykivästi. Ja tämä kaikki nykiminen kohdistuu sylintereille, sekä nivelille. -> Laitteen ikä on lyhyempi.
-
Harvoin nykyään on riipukejarruja kun yleensä riipukkeena on vaaka. Sen myötä jää yleensä jarrukin pois. Tarpeeton kapistus se kyllä onkin.
-
Motojen hakkuupäissä riipukejarru on tarpeellinen varuste, koska syöttövoimat ja nopeudet ovat kovat. Riipukejarru rauhoittaa karsinnassa hakkuupään heiluntaa, jolloin sen 5,5 metrisen koivuriuun saa pystypuita kolhimatta syötettyä ahtaaseenkin puuväliin. Hakkuupäiden kaatosanka kun päästää hakkuupään rivakassa karsinnan alussa lähtemään rungon mukaan, kun runko pysähtyy, taas kouran massa pyrkii viemään runkoa pidemmälle. Myös rungolle kaatoasennossa vietäessä hakkuupään sivuliikkeet ovat rauhallisempia. Riipukejarru toimii hakkuupäissä paremmin siksi, että hallittavaa massaa on tonnin molemmin puolin, jolloin pienet kitkan muutokset eivät vaikuta niin paljon kuin jonkun maatilapilkin 40 kiloisen kouran kanssa.
-
Joo, 1,7m2 pinta-ala.
Mulla 3.15m2 kärryn pinta-ala, eikä silläkään metsästä tuu kolmosta 5.5-6m3 enempää. Tuntuu ihan saakelin isoilta kuormila kymppimottiset, kun tuo omakin olisi tehdastekoisena sieltä kaikista suurimmasta päästä ::)
Tuosta ijasjan kärrystä oli kerran kuvakin. Muistaakseni pyörät näyttivät sen verran maastoon mukautuneilta ::) ettei niissä ainakaan mekaanista vetoa ole. Jos ei ole mitään vetoa, niin tuleeko paljon aisapainoa vai onko traktori ketjutettu joka nurkasta ja paljon lisäpainoja? Omassa traktorissa on talvella takana Nokian metsärenkaat ja ne eivät pidä oikeastaan lainkaan kun lämpötila on nollan kieppeillä. Hyvä kun saa Kylmiksen luokkaa olevan pikkukärryn likkeelle tasaisella jos lumi on tallautunut puolittain jääksi kun pyörissä ei ole ketjuja.
Toistakymmentä kiintoa jos olisi kuormassa, niin kyllä se vaatisi jo vedon kärryynkin että metsässä eteenpäin pääsisi.
Ei oo vetoa, tuleehan siitä aisapainoa, sopivasti sanoisin. Camberit on kunnossa, ajettu muutakin kuin hupia, mutta eipä kärryä saa nurin vaikka aisanohjauksella yrittäisi tyhjää kärryä vaikka kuormaaja aisalla ;D ;D Noilla tehdastekoisilla kärryillä ja niillä pikkuisilla pallopyörillä liikut ois loppunut monet, monet kerrat :-X
Nollakeli ja tamppautunut metsäautotien liittymä, tielle pitää tulla ajamalla eikä hyssyttelemällä. Muuten ok. Metsässä isolla vaihteella tyhjäkäynnillä, ettei renkaat pyörähdä turhaan tyhjää, ojat pöllejä täyteen mikäli ojan ylitys eikä luiskaa/rumpua. Urat itse hakaten, oksia tottakai uralla avittamassa menoa. En edes muista milloin ois viimeksi pitänyt kuorma purkaa, että ois kiinni jäänyt...
Eläkeläinen ajaa puut käytännössä kaikki, on aika haka ajamaan vrt. moni muu isäntä mitä nähnyt. Ajotekniikalla tosi suuri merkitys, ei saa riuhtoa eikä repiä, vaan edetä pehmeästi :) 6850 vallu, etunostolaitteen runko keulalla, uudet millisarjalaiset renkaat. Ketjut meni vaihdossa kaheksankymmentä luvulla, ihan oli pakasta vedetyt tehtaan laatikossa :) Oli ollut jo muutama neliveto, ketjut takavedon peruja ajalta ennen nelivetoa.
Joskus, siis todellakin harvoin, kaipaisi ketjuja jonain päivänä. Kun ei tarvi ajaa päivittäin, voi valita keliäkin.
Itellä tulee kärryssä kolmen metrin mäntypölliä n. 6,8 kiintomottia ja se kulkee kyllä kevyesti mehton perässä, kun ketjut on takana, mutta nyt viimeks oli motolla tehtyä osin viismetristä pölliä niin kuormaa oli liki kymmenen kiintoa ja lyhyt kärry kun on niin aisapainoa ei jää yhtään. Siinä ei ilman ketjuja lähdetä yhtään mihinkään.
-
Komeita kuormia edelleen.. Mulla on 11 t Nokka metukka Valtran perässä. Ketjut traktorin etu ja takapäässä. Kärryssä rullaveto lisäksi. Jatkokarikkaa noin 25 cm. Pinta-alaa vakiona se 2,4 m2.
Maastot sellaisia, että tälläkin saa välillä kikkailla. Ei se vain pito yksinkertaisesti riitä. Ilman ketjuja tuskin pääsisi laanilta metsän puolelle.
Kärryn veto on ollut paikallaan, vaikka se ostaessa tuntui ehkä turhakkeelta. Nytkin sellainen palsta, että kolmasosa olis jäänyt ajamatta ilman tuota keksintöä. Toki teen kolmoskuorman enemmän telin päälle. Se syö hiukan traktorin painotusta pois, mutta ehdottoman vakaa ajaa.
Sermin siirto on hyvä, siitä vinkki muillekin 2-palkkikärry pajoille..
-
Tässä kone mopomiehelle kun se ei traktorilla saa puita laanille. ;D
http://www.koneviesti.fi/uutiset/finnbull-kuormatraktorin-valmistus-alkaa-1.138370
-
Tässä kone mopomiehelle kun se ei traktorilla saa puita laanille. ;D
http://www.koneviesti.fi/uutiset/finnbull-kuormatraktorin-valmistus-alkaa-1.138370
Tuota jo kuolasin heti kun luin lehden. Kyllä sillä puu liikkuisi. Ainakin ajatuksena. ;D
-
Tässä kone mopomiehelle kun se ei traktorilla saa puita laanille. ;D
http://www.koneviesti.fi/uutiset/finnbull-kuormatraktorin-valmistus-alkaa-1.138370
Tuota jo kuolasin heti kun luin lehden. Kyllä sillä puu liikkuisi. Ainakin ajatuksena. ;D
Hinta taitaa olla yli 200 tuhatta huoh!
Soinissa tehdään mikä se nyt oli bear joku sekin maksaa 200 tuhatta.
-
Mieleen tulee tuosta vaan yksi kysymys "miksi moinen?"
Siis ihan mukavaa että tulee uusia yrittäjiä, mutta eikö noita n. 5 tonnin häristimiä löydy Ruotsista ihan valkattavaksi asti ?
Ja millä moiselle koneelle hakataan puuta ? Mikä järjella perusteltavissa oleva moto toimii 2 m ajourilta ? Ja miten tuommosella koneen omalla 6m ulottuvalla puomilla mitään saa hakatuksi ?
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...
Hinta on varmaankin aika muhkea. Hydrauliikkahan tuossa pelasi traktorin ulosoton pyörittämän vaunun oman pumpun kautta. Säätyvätilavuus pumppu n. 100l tuotolla mutta en pysty sanomaan oliko kuormantunteva systeemi. Kahvat ja ohjaus parkerin ja lohko valvoilin. Kärrissä hydrauliveto joka ymmärtääkseni toimi perän kautta, eli telojakin voi käyttää. Itse haastelin systeemin suunnitelleen nuorehkon jampan kanssa, joka sanoi että siinä ohjauksessa on käytössä "krapulafiltteri" joka suodattaa pois terävimmät ohjausliikkeet.
Traktorin koppi oli minusta aika mukavan tilavan oloinen, vaikka N4 ulkomitat ovat erittäin kohtuulliset. Varsinkaan yläsuunnassa ei ollenkaan niin ahdistava kuin mezzo-N3 ohjaamot.
-
Tässä kone mopomiehelle kun se ei traktorilla saa puita laanille. ;D
http://www.koneviesti.fi/uutiset/finnbull-kuormatraktorin-valmistus-alkaa-1.138370
Tuota jo kuolasin heti kun luin lehden. Kyllä sillä puu liikkuisi. Ainakin ajatuksena. ;D
Hinta taitaa olla yli 200 tuhatta huoh!
Soinissa tehdään mikä se nyt oli bear joku sekin maksaa 200 tuhatta.
Jos en väärin ole lukenut (olikohan ruotsalaiselta keskustelupalstalta) että veroton hinta pitäisi olla luokkaa reipas 60 000. Tarkan hinnan saa soittamalla valmistajalle.
Edit; http://skogsforum.se/viewtopic.php?f=21&t=22642
Eli on saatavissa myös käsipyöräisenä.
-
Mieleen tulee tuosta vaan yksi kysymys "miksi moinen?"
Siis ihan mukavaa että tulee uusia yrittäjiä, mutta eikö noita n. 5 tonnin häristimiä löydy Ruotsista ihan valkattavaksi asti ?
Ja millä moiselle koneelle hakataan puuta ? Mikä järjella perusteltavissa oleva moto toimii 2 m ajourilta ? Ja miten tuommosella koneen omalla 6m ulottuvalla puomilla mitään saa hakatuksi ?
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...
Hinta on varmaankin aika muhkea. Hydrauliikkahan tuossa pelasi traktorin ulosoton pyörittämän vaunun oman pumpun kautta. Säätyvätilavuus pumppu n. 100l tuotolla mutta en pysty sanomaan oliko kuormantunteva systeemi. Kahvat ja ohjaus parkerin ja lohko valvoilin. Kärrissä hydrauliveto joka ymmärtääkseni toimi perän kautta, eli telojakin voi käyttää. Itse haastelin systeemin suunnitelleen nuorehkon jampan kanssa, joka sanoi että siinä ohjauksessa on käytössä "krapulafiltteri" joka suodattaa pois terävimmät ohjausliikkeet.
Traktorin koppi oli minusta aika mukavan tilavan oloinen, vaikka N4 ulkomitat ovat erittäin kohtuulliset. Varsinkaan yläsuunnassa ei ollenkaan niin ahdistava kuin mezzo-N3 ohjaamot.
N 1 sarjassa alkuaikoina oli mezzo sisukset hytissä siinä istuin pyörii hyvin ,mutta sitten hyttiin tuli muutos ja kävi ahtaanmaksi. Myös alussa moottori ei ollut coommoraili .
N4 on paluuta tuohon N1 hyvään istuimen pyörimiseen.
-
Mieleen tulee tuosta vaan yksi kysymys "miksi moinen?"
Siis ihan mukavaa että tulee uusia yrittäjiä, mutta eikö noita n. 5 tonnin häristimiä löydy Ruotsista ihan valkattavaksi asti ?
Ja millä moiselle koneelle hakataan puuta ? Mikä järjella perusteltavissa oleva moto toimii 2 m ajourilta ? Ja miten tuommosella koneen omalla 6m ulottuvalla puomilla mitään saa hakatuksi ?
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista. Tuon 316T:n pitäisi nostaa ainakin 1300kg neljän metrin päästä, mutta isommalla nipulla voimat hävisi yllättävän pian. Pilkin pituus 8,8 metriä ja oli se koura kunnioitettavan kaukana. Plussaa vaunun ja tukijalkojen vakaudesta tyhjälläkin vaunulla. Hydrauliikka pelasi kohtalaisesti Valmetin oman pumpun takaa. Liekö joku 100 litrainen takana. Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle. Hintaa tolla kokonaisuudella lonkalta heitettynä jotain 50000e. Voi olla, että Palms on hieman kilpailukykyisempi. Tämä on sellainen systeemi, että tällä pitäisi tehdä päivä töitä mettässä ennenkuin voi sanoa mitään vakavampaa. Se on selvä, että eihän tossa mitään järkeä taida olla edes ammattikäytössä, kun oikean ajokoneen saa samaan hintaan ja alle. Ehkä tämä on vaativan harrastajan kone tai jotain...
Hinta on varmaankin aika muhkea. Hydrauliikkahan tuossa pelasi traktorin ulosoton pyörittämän vaunun oman pumpun kautta. Säätyvätilavuus pumppu n. 100l tuotolla mutta en pysty sanomaan oliko kuormantunteva systeemi. Kahvat ja ohjaus parkerin ja lohko valvoilin. Kärrissä hydrauliveto joka ymmärtääkseni toimi perän kautta, eli telojakin voi käyttää. Itse haastelin systeemin suunnitelleen nuorehkon jampan kanssa, joka sanoi että siinä ohjauksessa on käytössä "krapulafiltteri" joka suodattaa pois terävimmät ohjausliikkeet.
Traktorin koppi oli minusta aika mukavan tilavan oloinen, vaikka N4 ulkomitat ovat erittäin kohtuulliset. Varsinkaan yläsuunnassa ei ollenkaan niin ahdistava kuin mezzo-N3 ohjaamot.
Kyllä sitä ihmettelee varmasti moni muukin.
Varmaan tuossa joku tarkoitti Logbearia. Se nyt on kaks konetta yhdessä. Kyllähän se jossain ensharvennuksella ja pehmeissä maissa kulkee, mutta aika paljon saa takoa, jos mottihinnalla mennään.
Joo SAShan tuosta LogBeer istä puhui.
-
https://www.youtube.com/watch?v=ncvTY2J25uM Kyllä Logbear on helkutin pätevä kampe ensharvennuksilla ja suosavotoilla. Tuo edellä mainittu Finnbull tms. on lähinnä vitsi samoin kun kaikki muutkin tuota logbearia pienemmät koneet. :-X
-
https://www.youtube.com/watch?v=ncvTY2J25uM Kyllä Logbear on helkutin pätevä kampe ensharvennuksilla ja suosavotoilla. Tuo edellä mainittu Finnbull tms. on lähinnä vitsi samoin kun kaikki muutkin tuota logbearia pienemmät koneet. :-X
Jätkä tainnu kokeilla konetta ennen kuvaustakin :D
-
Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.
-
On nuo tuo videolla esiintyvä käyttäny vuosia tuota konetta.
-
Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.
Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.
-
Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.
Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.
Se motokuski puhui sitten vastoin parempaa tietämystään tai ihan paskaa. Vaikka koneiden leveys on sama niin haamulla sampo ajaa ympyrää siinä missä 8 pyöräinen ponsse menee vasta suoraan. Toki kaikki on hakkuun strategiavalintoja mutta samaan noi koneet ei pysty.
-
Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.
Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.
Se motokuski puhui sitten vastoin parempaa tietämystään tai ihan paskaa. Vaikka koneiden leveys on sama niin haamulla sampo ajaa ympyrää siinä missä 8 pyöräinen ponsse menee vasta suoraan. Toki kaikki on hakkuun strategiavalintoja mutta samaan noi koneet ei pysty.
Jos moton perässä tulee oikea ajokonen, niin mitä iloa siitä ympyrän ajamisesta on?
-
Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.
Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.
Se motokuski puhui sitten vastoin parempaa tietämystään tai ihan paskaa. Vaikka koneiden leveys on sama niin haamulla sampo ajaa ympyrää siinä missä 8 pyöräinen ponsse menee vasta suoraan. Toki kaikki on hakkuun strategiavalintoja mutta samaan noi koneet ei pysty.
Jos moton perässä tulee oikea ajokonen, niin mitä iloa siitä ympyrän ajamisesta on?
Haamu-ura joka toisessa välissä ja joka toinen suorempi ja leveämpi ajokonetta varten.
-
Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.
Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.
Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.
-
Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen :D Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.
En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista.
Peukalonapit on hyvät, vaatii vain totuttelua, kuten minivivut muutenkin. Niitä pitää käyttää hellällä kädellä sormilla ja ranteilla, käsivarsi kyynärnojalla leväten. Kouran heiluminen on täysin käyttäjästä kiinni.
Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle.
Onneksi, ei ole alottelijan syytä ruveta peukaloimaan. Kuukauden käytön jälkeen jos vielä sanomista, voisi harkita.
-
Just kävin viikolla "ihastelemassa" naapurin ensiharvennusta. Koneesta ja merkistä en tiedä millä tehtiin. Suuri se meikeläisen silmin oli ja punainen väriltään ::) Vielä muutama myrsy / lumi tuho niin mettä on lakiana. Nyt se näytti tiheähköltä siemenpuu asennolta. Tosin puusto järeytyi runsaasti, koska jääneet puut oli niitä oksaisia susipuita. Tuli mieleen, että kannattaako sittenkään kilpailuttaa metsänhoitoyhdistyksellä sitä viimeistä euroa, varsinkaan tälläisissä ensiharvennuskohteissa. Nuokaan tekijät eivät olleet paikallisia. Paikkakunta vehkeiden ovissa n.150km päässä.
-
https://www.youtube.com/watch?v=ncvTY2J25uM Kyllä Logbear on helkutin pätevä kampe ensharvennuksilla ja suosavotoilla. Tuo edellä mainittu Finnbull tms. on lähinnä vitsi samoin kun kaikki muutkin tuota logbearia pienemmät koneet. :-X
Joo, homma toimii ja puu tulee tienvarteen. Metsänomistaja joutuu kyllä hiukan maksamaan, jos haluaa suolta ensiharvennuspuut pois. No, eipä hänellä ole vaihtoehtojakaan. Kalliksi se tulee hevosellakin ajo.
-
Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.
Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.
Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.
Motokuski saa palkkansa siitä mitä hän tekee ja tulo tulee siitä mitä hän jättää metsään kasvamaan. Pääsääntöisesti sampo ym vastaavat toimii sinne mihin ne on tehty eli ensimmäisiin harvennuksiin joiden seassa voi olla vähän järeämpää eli jotain kulmia missä tehdään toista harvennusta. Kun aika jolloin ollaan metsässä on se jolloin poistettava puutavara on siellä kuidun alamitalla niin mitään siemenpuuasentoa ei saisi tehdä. Silloin toimii se harvennus tyyli että menee ajoura+ kaksi haamua. Toinen kunnollinen harvennus tulee sitten 10 vuoden päästä ja sen saa tehdä sitten kunnon koneilla.
-
No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.
Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?
Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.
eiköhän se ole tekijäkohtainen,jos muija omistaa puolet,voi tehdä myös 125 mottia verotta.
Jos muija palkkatyössä ei pidetä uskottavana että muutamana viikonloppuna on hakannut ja ajanut,verotarkastuksessa voi joutua selittämään.
-
Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.
Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.
Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.
hyvä mielipide, nyt jos koneyrittäjän tilipussia paksuutetaan metsänomistajan puunmyyntitulon kustannuksella, niin siinä häntä heiluttaa koiraa....
Jos koneet on kalliita, niihin pitää saada paljon kuutioita ja tunteja, niin sitten kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yks kaveri kertoi ottaneensa taimikon perkaukseen moton, kun oli saatavilla, siinä kerättiin energiapuuta ja ajourat tehtiin jo siinä vaiheessa 20 m välein.
Tätä pinta-alan menetystä enemmän mietityttää nuo hakkuuolosuhteet. Jos kone pitää saada ympärivuotiseen käyttöön, niin kaikille ei osu aina paras arpaonni.... ensiharvennus märällä upottavalla pohjalla
-
Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.
Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.
Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.
hyvä mielipide, nyt jos koneyrittäjän tilipussia paksuutetaan metsänomistajan puunmyyntitulon kustannuksella, niin siinä häntä heiluttaa koiraa....
Jos koneet on kalliita, niihin pitää saada paljon kuutioita ja tunteja, niin sitten kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yks kaveri kertoi ottaneensa taimikon perkaukseen moton, kun oli saatavilla, siinä kerättiin energiapuuta ja ajourat tehtiin jo siinä vaiheessa 20 m välein.
Tätä pinta-alan menetystä enemmän mietityttää nuo hakkuuolosuhteet. Jos kone pitää saada ympärivuotiseen käyttöön, niin kaikille ei osu aina paras arpaonni.... ensiharvennus märällä upottavalla pohjalla
Entäs metsurihakkuu? Mulla käynyt motokin tuhoamassa harvennuksella, toki tullut hyvääkin jälkeä jossakin, joten mieluummin otan metsurin töihin vaikka vähän enemmän maksaakin. Eikä se hintaero kovin suuri ole vs. koneen tekemä kasvutappio, ainoa ongelma saada se metsuri sinne metsään ja osaava sellainen. Kun sellaisen saa töihin, sitä kannattaa käyttää. Paremmalla kasvulla ja täystiheällä metsällä tienaa harvennusten välissä kalliimman hakkuun.
-
Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.
Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.
Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.
hyvä mielipide, nyt jos koneyrittäjän tilipussia paksuutetaan metsänomistajan puunmyyntitulon kustannuksella, niin siinä häntä heiluttaa koiraa....
Jos koneet on kalliita, niihin pitää saada paljon kuutioita ja tunteja, niin sitten kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yks kaveri kertoi ottaneensa taimikon perkaukseen moton, kun oli saatavilla, siinä kerättiin energiapuuta ja ajourat tehtiin jo siinä vaiheessa 20 m välein.
Tätä pinta-alan menetystä enemmän mietityttää nuo hakkuuolosuhteet. Jos kone pitää saada ympärivuotiseen käyttöön, niin kaikille ei osu aina paras arpaonni.... ensiharvennus märällä upottavalla pohjalla
Entäs metsurihakkuu? Mulla käynyt motokin tuhoamassa harvennuksella, toki tullut hyvääkin jälkeä jossakin, joten mieluummin otan metsurin töihin vaikka vähän enemmän maksaakin. Eikä se hintaero kovin suuri ole vs. koneen tekemä kasvutappio, ainoa ongelma saada se metsuri sinne metsään ja osaava sellainen. Kun sellaisen saa töihin, sitä kannattaa käyttää. Paremmalla kasvulla ja täystiheällä metsällä tienaa harvennusten välissä kalliimman hakkuun.
Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.
-
Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.
Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.
Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.
Entä miten saadaan iso moto kannattamaan ensiharvennuksilla ??? Sekä valmistajat, että urakoitsijat lähtevät aina liikkeelle idealistisesti pienimmillä kalustolla, karu totuus valkenee nopeasti, kun motteja ei tahdo kertyä. Täytyy siirtyä isompiin puihin ja konekysyntäkin siirtyy nopeasti isompiin koneisiin. Ajokoneissa kehitys on ollut varmaan vielä rajumpaa. Pieniä kuormia ei voi ajaa, sen takia kuormatila ja kone kasvaa koko ajan. Toi kymmenen metrin ulottuvuus on ihan hyvä, jos kuski haluaa sitä käyttää, toiset tyytyy puimaan urien läheltä ja kauemmaksi jää enemmän runkoja pystyyn. Keskimäärin on kuitenkin hyvä ::) Mun mielestäni ensiharvennushommissa ei pärjää kuin virtuoosit, jotka ajavat vanhalla kalustolla ja osaavat itse korjata koneitaan. Kustannukset täytyisi pystyä pitämään kurissa, muuten on nimi Kauppalehdessä.
Kymmenen vuotta sitten ensiharvennuksistakin jäi vielä jotain käteen metsänomistajalle. Nykyään nollatulos on jo ihan hyvä. Korjuukustannukset ovat nousseet ja metsänkäsittely ei ole oikein pysynyt perässä. Täytyisi pystyä järkkäämään puihin litratilavuutta ja teitä kuvioille, että homma sujuisi paremmin.
-
Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.
Nojaa, kyllä metsuri on puita kantanut, samoin kuin itsekin. Pakko kantaa, ojan varressa puut usein isoimmat ja ne saatava uran varteen, metsuri tosin tekee kasat nippanappa ylettyykö vai ei matkalle :) Täällä on kaikki metsät ojitettu, eli jokin 40m:n ura ja haamu-urat on utopiaa kun ei tuollaista ojaväliä ole. Käytännössä metsurihakkuuta helpottaa jos/kun ojaväli on 25-30m:n välillä, kaks uraa lähelle ojaa eli aina lenkki. Itse toki traktorilla puut keräten, eli urat ei oo mitään ajokoneväyliä :) Eli olisi yksi ura toisella laitaa motolla hakaten ja haamua toisella puolella, näin Sampolla hakkasivatkin kun yhden kalliopalstan hakkuutin, jonne traktorilla ei asiaa.
Ojattomissa metsissä homma olisikin selvää. Eilenkin kolmio nurkkaa hakattiin, joutuu peruuttelemaan ettei tuu aukkohakkuuta, siltikin tuntuu että uraa tulee paljon ojituksesta johtuen. Ojat on tasamaalla aika reiluja ja tuoreehkoja, ei niitä huvikseen ylitetä ajokoneellakaan.
-
Ojattomissa metsissä homma olisikin selvää. Eilenkin kolmio nurkkaa hakattiin, joutuu peruuttelemaan ettei tuu aukkohakkuuta, siltikin tuntuu että uraa tulee paljon ojituksesta johtuen. Ojat on tasamaalla aika reiluja ja tuoreehkoja, ei niitä huvikseen ylitetä ajokoneellakaan.
Nin saimaan kanavan kokoisia lienee ojat siellä. Paljon taida puille jäädä tilaa.
-SS-
-
Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
-
Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
;D ;D ;D enska ;D ;D ;D
se o kauheeta
-
Maataloustraktorin ajoura häviää maastoon hetkessä. Ei sitä muutaman vuode päästä paljoa huomaa. Itse en niin tarkkaan mitannut uraväliä. 20 metriä tavoite. Joskus yli, joskus alle. Riippuu vähän maastostakin.
-
Ojattomissa metsissä homma olisikin selvää. Eilenkin kolmio nurkkaa hakattiin, joutuu peruuttelemaan ettei tuu aukkohakkuuta, siltikin tuntuu että uraa tulee paljon ojituksesta johtuen. Ojat on tasamaalla aika reiluja ja tuoreehkoja, ei niitä huvikseen ylitetä ajokoneellakaan.
Nin saimaan kanavan kokoisia lienee ojat siellä. Paljon taida puille jäädä tilaa.
-SS-
Höpön löpö :) Mutta rinnemaihin verrattuna, pitää tasamaalla olla ojalla hieman kuivatusvaraakin, ettei heti oo tukossa. Eihän se oja itsessään sinänsä iso, mutta siinä tulee ne ojamaatkin sivussa. Ojaa kun syventää 20 senttiä, penkat kasvaa aikalailla. Osaappa siinä jättää penkkoihin aukot tai tehdä luiskia sopviin kohtiin, ojittaessa pitää maanomistajan olla hereillä eikä luottaa suunnitelman tekijään.
-
Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
;D ;D ;D enska ;D ;D ;D
se o kauheeta
;D
-
väisäselle terveisiä!!!
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
Särkyykö paljon taimia tuossa touhussa? Aika tarkkaa puuhaa, jos haluaa saada ihan kuusen juurelta koivun pois.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
Särkyykö paljon taimia tuossa touhussa? Aika tarkkaa puuhaa, jos haluaa saada ihan kuusen juurelta koivun pois.
Ei niitä oikeastaan nosturilla enää särje kun muut asiat on kunnossa. Itteltä puuttuu riipukejarru eli vähän heiluu raivauspää holyittomasti mutta kun se olisi kunnossa niin aika hyvin menee. Kaivurin kauha tyylisesti kiinnitetynraivauspään laittaisi sinne minne haluaa eli se ei rikkoisi ollenkaan. Edellisessä kohteessa raktorin alusta rikkoi vähän taimia kun yli ajoi ja rehevässä paikassa joutui jopa poistamaan liian suuria raktorin edestä. Todennäköisesti ei vaikutusta ekassa harvennuksessa.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
Naurettavan näköistä pelleilyä. Raivaussahan ulkoiluttaminen on vähän helvetin paljon mukavempaa hommaa kuin konöttää jossain koneessa ja tehdä noin tarkkaa työtä tietäen, että raivaussahalla työ joutuisi tuplatahtia ja puolella kustannuksella. ::) Ja päivän kun taluttaa sahaa ei tarvi lähteä lenkille. 8) Varsinaiset hakkuut on sitten moton hommia.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
Naurettavan näköistä pelleilyä. Raivaussahan ulkoiluttaminen on vähän helvetin paljon mukavempaa hommaa kuin konöttää jossain koneessa ja tehdä noin tarkkaa työtä tietäen, että raivaussahalla työ joutuisi tuplatahtia ja puolella kustannuksella. ::) Ja päivän kun taluttaa sahaa ei tarvi lähteä lenkille. 8) Varsinaiset hakkuut on sitten moton hommia.
Toi on aika järkevän oloinen laite verrattuna niihin kitkeviin kouriin yms. Jos tämän löisi traktoriin ja talvisin tekisi enskaa nisulan hakkuupäällä, niin keväällä voisi vaihtaa tähän. Kyllä tällä ns. varhaisperkaus menisi hyvin. En usko, että taimia kauheasti vahingoittuu.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Olipa mielenkiintoista tarinaa kartannon metsänhoidosta. Käsitinkö oikein, että ajouran kohdalla kulkee käytännössä oja ??? Pelkkä ajouran istuttamatta jättäminen saattaisi olla fiksu ratkaisu. Istuttamisessa menisi enemmän aikaa, mutta pitkällä tähtäimellä ajansäästö olisi merkittävä. Lisäksi eliminoitaisiin konekuskien tekemät huonot ajovalinnat harvennuksissa. Myös tämä koneellinen taimikonhoito toimisi paremmin. Ihan ajatuksia herättävä juttu.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
Naurettavan näköistä pelleilyä. Raivaussahan ulkoiluttaminen on vähän helvetin paljon mukavempaa hommaa kuin konöttää jossain koneessa ja tehdä noin tarkkaa työtä tietäen, että raivaussahalla työ joutuisi tuplatahtia ja puolella kustannuksella. ::) Ja päivän kun taluttaa sahaa ei tarvi lähteä lenkille. 8) Varsinaiset hakkuut on sitten moton hommia.
Toi on aika järkevän oloinen laite verrattuna niihin kitkeviin kouriin yms. Jos tämän löisi traktoriin ja talvisin tekisi enskaa nisulan hakkuupäällä, niin keväällä voisi vaihtaa tähän. Kyllä tällä ns. varhaisperkaus menisi hyvin. En usko, että taimia kauheasti vahingoittuu.
Jos energiakouran kiinteän terän tilalle saisi kiinteän laipan jossa pyörisi ketju vinhaan niin voisi olla varsin pätevä taimikonhoitoon. Eli puu katkeaisi kun vaan työntää kouraa kohti puuta.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Olipa mielenkiintoista tarinaa kartannon metsänhoidosta. Käsitinkö oikein, että ajouran kohdalla kulkee käytännössä oja ??? Pelkkä ajouran istuttamatta jättäminen saattaisi olla fiksu ratkaisu. Istuttamisessa menisi enemmän aikaa, mutta pitkällä tähtäimellä ajansäästö olisi merkittävä. Lisäksi eliminoitaisiin konekuskien tekemät huonot ajovalinnat harvennuksissa. Myös tämä koneellinen taimikonhoito toimisi paremmin. Ihan ajatuksia herättävä juttu.
Joo ilmeisesti ajouralta nostellaan maat mättäiksi. Itse uskon tuon ajouran istuttamatta jättämisen lisääntyvän, ainakin jos tuollainen vms1 linkittämän videon moto tulevaisuudessa hoitaa varhaisperkaukset, ei mene yhtään tainta hukkaan. Taimetkin maksaa.
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
Tuollasta konetta en itselleni antais käyttöön, nosturia muutenkin niin vähän käyttäny. En haluais kuullostaa SAS:silta, mutta on tuo videon kohde raivaussahallekkin erittäin helppo ja mukava tehtävä. Ihan varteenotettava vaihtoehto kuitenkin tuo kone. Mitään tietoa ha kustannuksista esim videon kaltaiselle kohteelle?
Voiko olla alle metsurihinnan?
Miten mahtaa toimia "hieman" yli kasvaneessa pusikossa?
-
Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.
mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.
Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....
En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.
Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.
Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.
Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.
https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E
eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.
Tuollasta konetta en itselleni antais käyttöön, nosturia muutenkin niin vähän käyttäny. En haluais kuullostaa SAS:silta, mutta on tuo videon kohde raivaussahallekkin erittäin helppo ja mukava tehtävä. Ihan varteenotettava vaihtoehto kuitenkin tuo kone. Mitään tietoa ha kustannuksista esim videon kaltaiselle kohteelle?
Voiko olla alle metsurihinnan?
Miten mahtaa toimia "hieman" yli kasvaneessa pusikossa?
Itse epäilen että homma menee paljon edukkaamin kuin metsurilla. Varsinkin kun alustakone tehdään työlaitetta varten. Nythän on kyseessä iso moto mitä ko operaatio ei todellakaan tarvitse. Työtehoa voi miettiä sillä perusteella että kuinka kovaa puomi liikuu ja päässä tulee 1,5 metriä valmista. Tämä siis jos raivauspäähän saadaan tehoa niin paljon että puunpätkät murskaantuu. Samoin jaksaa aika paljon enemmän päivässä kun ei tarvitse tarpoa pitkin taimikkoa vaan homman saa tehdä sisällä istuen ja sopivilla valoilla tarpeen mukaan.
Kannattaa muistaa että pieni kone menee 45-50 tuntihinnalla ympäri vuoden kun metsuri vie sen 25-30 euroa tunnissa.
sitten viellä että jos tonne lisää kasvinsuojeluaineen syötön niin selvitään äkkiä yhdellä raivauksella jos ollaan kohteella missä jäävä puusto on juuri alle 1,5 metristä. Toki sen pitää silloin olla sulaa että taipuu koneen alle.
-
Kannattaa muistaa että pieni kone menee 45-50 tuntihinnalla ympäri vuoden kun metsuri vie sen 25-30 euroa tunnissa.
Ja työn tulos on sitten hyvä tuollaisessa kohteessa kun on puoli metriä lunta päällä. Ja tuo tuntihinta ei kestä polttoöljyn tulevaa hintaa.
Ei sillä, kyllä koneellistaminen tulee tuossakin, mutta tuollainen työ kuuluu useimmiten metsänomistajalle itse. Paras kannattavuus omalle ajalleen. Esim 100 ha tilalla tuollaisia alueita tulisi olla n 5 ha vuodessa jo normaalin kierron takia, ja ei sen alan läpijuokseminen raivaussahalla kovin iso homma ole.
-
Estetiikka, tuo kaiken hyvän pilaaja. Laitetaan puut kasvamaan riveihin ja harvennetaan sitä mukaa.
Jokaiselle oma koordinaatti ja ropotti hoitaa homman. Se on tulevaisuutta.
-
Kannattaa muistaa että pieni kone menee 45-50 tuntihinnalla ympäri vuoden kun metsuri vie sen 25-30 euroa tunnissa.
Ja työn tulos on sitten hyvä tuollaisessa kohteessa kun on puoli metriä lunta päällä. Ja tuo tuntihinta ei kestä polttoöljyn tulevaa hintaa.
Ei sillä, kyllä koneellistaminen tulee tuossakin, mutta tuollainen työ kuuluu useimmiten metsänomistajalle itse. Paras kannattavuus omalle ajalleen. Esim 100 ha tilalla tuollaisia alueita tulisi olla n 5 ha vuodessa jo normaalin kierron takia, ja ei sen alan läpijuokseminen raivaussahalla kovin iso homma ole.
Kyllä 5 hehtaarin raivaaminen rupee olemaan joka vuosi monellekkin isännälle jo ihan oikea homma ja yksi vuosi kun jää välistä niin sitten onkin jo 10 ha mentävänä.
Noissa koneissa on vaan viellä paljon kehitettävää. Ittellä kun on nyt käytetty 20 tonnin raktori jossa on 15 tonnin kesla sähköohjauksella sekä 3 tonnin raivauslaite niin ei siitä paljoa tiliä tartte tunnissa tehdä niin pääsee aika rajuille palkoille. Kone käy 1300 kiekkaa niin löpökään ei maistu. Toki ammattimaisessa touhussa alustakone pitää olla parempi kuin toi raktori mutta lopputulema on kuitenkin että ei tarvita mitään esim sampoa vastaavaa härpäkettä mittalaittein ja sähköistyksin.
Kyseessä on kuitenkin työ minkä pystyy tekemään täysin kelistä riippumatta joka päivä koska ei ole oikeasti painumis ym ongelmia eli sikäli toi 50 riittää varsin hyvin. Koneen pienuus on toki hyvästä koska silloin siirrot menisi pienellä kalustolla. Usewood oli oikeilla jäljillä aikanaan mutta ei ehkä ollut tarpeeksi kokemusta konehommasta niin vehkeet jäi vähän puolitiehen.
Ittellähän homma perustuu siihen että jotain pitää talvellakin tehdä ja kun toi kesla oli kuitenkin hankittava niin rakenneltiin tällainen juttu siihen jatkoksi. Eli en välttämättä saa sitä omalta kohdaltani kannattamaan mutta hyvä työllistäjä ja vältytään niistä raivauslaskuista. Mulla kun kesä on varattu huhtikuusta marraskuun alkuun muihin hommiin niin noi talvikuukaudet menee sitten näissä touhuissa vähän niinkuin ajankuluksi.
Jatkokehityksenä näihin viellä joku halvahko istutuskone niin vuosihommat olisi aika taatut kun 7kk raivaisi ja 4 istuttelisi ja samalla muokkaisi ja sitten heinäkuun lomailisi. Voisi alkuun jopa olla hieman bisnestä ennen kuin tämäkin ala pilattaisi hintakilpailulla.
Kaikki kuitenkin pelaisi aika pienin kuluin.
-
Jatkokehityksenä näihin viellä joku halvahko istutuskone niin vuosihommat olisi aika taatut kun 7kk raivaisi ja 4 istuttelisi ja samalla muokkaisi ja sitten heinäkuun lomailisi. Voisi alkuun jopa olla hieman bisnestä ennen kuin tämäkin ala pilattaisi hintakilpailulla.
Kaikki kuitenkin pelaisi aika pienin kuluin.
Kuis paljon nyt on rahaa jo kulunut ja meinaatko, että istutuskone saman kuormainen nokkaan vai kaivuriin? Ja kuinka kauan meinaat, että nykyiset koneet kestäisivät tuotaa 11 kk per vuosi? Ja sitten kun pitäisi vaihtaa uudempiin, niin kuinka paljon rahaa menisi? Jos taimikoiden raivaamisesta puhutaan, niin ei silloin kyllä heinäkuussa lomailla.
Tuo videon kuusitaimikko näytti kyllä siltä, että eipä siinä vielä edes ollut paljoa tehtävää ja ne vähät olisi voinut raivaussahalla lähes jatkuvasti eteenpäin kävellen tehdä. Ja sitten myöhemmin koneella jos se halutaan taimikkoon viedä kun oikeasti raivattavaa...
-
Jatkokehityksenä näihin viellä joku halvahko istutuskone niin vuosihommat olisi aika taatut kun 7kk raivaisi ja 4 istuttelisi ja samalla muokkaisi ja sitten heinäkuun lomailisi. Voisi alkuun jopa olla hieman bisnestä ennen kuin tämäkin ala pilattaisi hintakilpailulla.
Kaikki kuitenkin pelaisi aika pienin kuluin.
Kuis paljon nyt on rahaa jo kulunut ja meinaatko, että istutuskone saman kuormainen nokkaan vai kaivuriin? Ja kuinka kauan meinaat, että nykyiset koneet kestäisivät tuotaa 11 kk per vuosi? Ja sitten kun pitäisi vaihtaa uudempiin, niin kuinka paljon rahaa menisi? Jos taimikoiden raivaamisesta puhutaan, niin ei silloin kyllä heinäkuussa lomailla.
Tuo videon kuusitaimikko näytti kyllä siltä, että eipä siinä vielä edes ollut paljoa tehtävää ja ne vähät olisi voinut raivaussahalla lähes jatkuvasti eteenpäin kävellen tehdä. Ja sitten myöhemmin koneella jos se halutaan taimikkoon viedä kun oikeasti raivattavaa...
Ensalkuun täytyy unohtaa nää mun leikkimiset silloin kun ruvetaan puhumaan ammattimaisesta touhuilusta.
jos ruvetaan leikkimään ajatuksella niin katson että yhdistämällä tavallaan kurottajan alavaunun ja pienen kaivinkoneen ylävaunun niin saataisi aika optimaalinen kone.
Eli tuosta alavaunu ilman kaikkia ylimääräisiä tassuja, lokareita ym juttuja
http://lelulahja.fi/image/cache/data/manitouu-500x500.jpg
ja tuosta ylävaunu
http://vuokra-pekat.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/09/kaivinkone-5t-jcb.jpg
Toi kaivuupuomi pitäisi toki vaihtaa jatkopuomilliseksi.
hintaa koko keksinnölle kertyisi ehkä se 60-80 tuhatta ja raivauslaite päälle.
Bisnes saavutettaisi siis noin 100 ha:n raivauksella vuodessa eli noin 10 ha kuukaudessa.
itte en oikein keksi miksi pitää olla välttämättä mettässä heinäkuussa koska silloin lehdet on juurti pahimmillaan haittaamassa näkyvyyttä. Samoin istutus rupee tökkimään kun kaikki muut menee lomille eli työmaat on hankala järjestää ja taimien järjestelykin rupee tökkimään.
kuitenkin pidän niin istutuskoneita viellä suht kalliina nykypäivänä että niihin pitäisi saada hieman hinnanalennusta jotta homma kannattaisi. Osa bisneksestä toki tulee siitä että mätästys menee samalla kun tekijä on kone.
-
Jatkokehityksenä näihin viellä joku halvahko istutuskone niin vuosihommat olisi aika taatut kun 7kk raivaisi ja 4 istuttelisi ja samalla muokkaisi ja sitten heinäkuun lomailisi. Voisi alkuun jopa olla hieman bisnestä ennen kuin tämäkin ala pilattaisi hintakilpailulla.
Kaikki kuitenkin pelaisi aika pienin kuluin.
Kuis paljon nyt on rahaa jo kulunut ja meinaatko, että istutuskone saman kuormainen nokkaan vai kaivuriin? Ja kuinka kauan meinaat, että nykyiset koneet kestäisivät tuotaa 11 kk per vuosi? Ja sitten kun pitäisi vaihtaa uudempiin, niin kuinka paljon rahaa menisi? Jos taimikoiden raivaamisesta puhutaan, niin ei silloin kyllä heinäkuussa lomailla.
Tuo videon kuusitaimikko näytti kyllä siltä, että eipä siinä vielä edes ollut paljoa tehtävää ja ne vähät olisi voinut raivaussahalla lähes jatkuvasti eteenpäin kävellen tehdä. Ja sitten myöhemmin koneella jos se halutaan taimikkoon viedä kun oikeasti raivattavaa...
Ensalkuun täytyy unohtaa nää mun leikkimiset silloin kun ruvetaan puhumaan ammattimaisesta touhuilusta.
jos ruvetaan leikkimään ajatuksella niin katson että yhdistämällä tavallaan kurottajan alavaunun ja pienen kaivinkoneen ylävaunun niin saataisi aika optimaalinen kone.
Eli tuosta alavaunu ilman kaikkia ylimääräisiä tassuja, lokareita ym juttuja
http://lelulahja.fi/image/cache/data/manitouu-500x500.jpg
ja tuosta ylävaunu
http://vuokra-pekat.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/09/kaivinkone-5t-jcb.jpg
Toi kaivuupuomi pitäisi toki vaihtaa jatkopuomilliseksi.
hintaa koko keksinnölle kertyisi ehkä se 60-80 tuhatta ja raivauslaite päälle.
Bisnes saavutettaisi siis noin 100 ha:n raivauksella vuodessa eli noin 10 ha kuukaudessa.
itte en oikein keksi miksi pitää olla välttämättä mettässä heinäkuussa koska silloin lehdet on juurti pahimmillaan haittaamassa näkyvyyttä. Samoin istutus rupee tökkimään kun kaikki muut menee lomille eli työmaat on hankala järjestää ja taimien järjestelykin rupee tökkimään.
kuitenkin pidän niin istutuskoneita viellä suht kalliina nykypäivänä että niihin pitäisi saada hieman hinnanalennusta jotta homma kannattaisi. Osa bisneksestä toki tulee siitä että mätästys menee samalla kun tekijä on kone.
Eikös tuon tapainen ole jo keksitty http://www.urakointiuutiset.fi/site/assets/files/4324/getimage.595x0.jpg (http://www.urakointiuutiset.fi/site/assets/files/4324/getimage.595x0.jpg)
Varmaan valmistettaisiinkin jos olisi ostajia
-
Jokaiselle oma koordinaatti ja ropotti hoitaa homman. Se on tulevaisuutta.
Aivan oikein.
Tuollainen ihmisenkaltainen kävelevä robotti maksaa muutaman vuoden kuluttua jotain kymppitonnin. Sille voi ohjelmoida halutun lopputuloksen ja konenäkö tunnistaa taimien lajit, kunnon ja terveyden. Robottikädet leikkaavat harvennettavat ja ruohot eikä ajouria jää.
Robotti kävelee metsissä vaikka 24h/vrk, käy vain latauksella, rasvauksessa ja leikkuusormien teroituksessa silloin tällöin. Kuluttaa vuorokaudessa sähköä kolmen euron edestä.
Jos on metsät kunnossa sen voi ohjelmoida vaikka tuomaan työkaluja verstaalla tai näyttämään valoa pimeässä pellonreunassa leikkuupuimuria korjaavalle.
https://www.youtube.com/watch?v=N_m56irWKeI
https://www.youtube.com/watch?v=XLSLHU-u4fM
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
Mun mielestä sampo on vaan iso. Rajoituksena pitäisi pitää että renkaiden ulkosyrjä ei saisi huidella yli 190 cm jos siis mennään oikeaan taimikonhoitoon missä taimien yli ei ajeta. Ehkä iso avantti sopivalla runkorakenteella että pyörät kelluu rupee olemaan lähellä. Tai sitten ihan pienimmät sampot. Periaatteessa runko-ohjattukin menee mutta kun ollaan näin pienen marginaalin touhuissa niin toi pyöräohjattu antaa paremmin mahdollisuuden väistellä taimia eli ei tule siitä runko-ohjatusta tuttua tilannetta että taimi on ajautunut pyörien väliin ja ainut vaihtoehto on ajaa yli. Pyöräkokona toi 24 tai 28 kokoluokka on aika sopiva niin silloin ei yläreuna mene kovin kauaksi kallistuessa mutta löytyy jo vähän kehää kiivetä vanhan kannon yli eli siis raktorin eturenkaan koko. Lisäksi toi ymoäripyörivä yläosa antaa paljon lisää työskentelysuuntia ja mahdollisuuksia sekä sen että puomi on linjassa eli helpompi hallita. Noi liikeet kun täytyy osua oikeasti juuri oikeaan niin silloin harvalla riittää kolmiuloitteista silmää tarpeeksi. Lisäksi taimia ei jää puomin taakse niin kuin esim sampossa kun nosturi lähtee silmien edestä.
Mitä tulee tohon talouteen niin nykyinen kemera on hyvä mutta pitäisin viellä parempana kun ostoesimies möisi raivausta ilmaiseksi eli saisi lisärahan hakkuissa mikä olisi korvamerkittyä rahaa. Siihen kun viellä jatkaisi tolla kemeralla niin olisi jo tyhmä jos hyötyä ei käyttäisi.
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
Mun mielestä sampo on vaan iso. Rajoituksena pitäisi pitää että renkaiden ulkosyrjä ei saisi huidella yli 190 cm jos siis mennään oikeaan taimikonhoitoon missä taimien yli ei ajeta. Ehkä iso avantti sopivalla runkorakenteella että pyörät kelluu rupee olemaan lähellä. Tai sitten ihan pienimmät sampot. Periaatteessa runko-ohjattukin menee mutta kun ollaan näin pienen marginaalin touhuissa niin toi pyöräohjattu antaa paremmin mahdollisuuden väistellä taimia eli ei tule siitä runko-ohjatusta tuttua tilannetta että taimi on ajautunut pyörien väliin ja ainut vaihtoehto on ajaa yli. Pyöräkokona toi 24 tai 28 kokoluokka on aika sopiva niin silloin ei yläreuna mene kovin kauaksi kallistuessa mutta löytyy jo vähän kehää kiivetä vanhan kannon yli eli siis raktorin eturenkaan koko. Lisäksi toi ymoäripyörivä yläosa antaa paljon lisää työskentelysuuntia ja mahdollisuuksia sekä sen että puomi on linjassa eli helpompi hallita. Noi liikeet kun täytyy osua oikeasti juuri oikeaan niin silloin harvalla riittää kolmiuloitteista silmää tarpeeksi. Lisäksi taimia ei jää puomin taakse niin kuin esim sampossa kun nosturi lähtee silmien edestä.
Mitä tulee tohon talouteen niin nykyinen kemera on hyvä mutta pitäisin viellä parempana kun ostoesimies möisi raivausta ilmaiseksi eli saisi lisärahan hakkuissa mikä olisi korvamerkittyä rahaa. Siihen kun viellä jatkaisi tolla kemeralla niin olisi jo tyhmä jos hyötyä ei käyttäisi.
Avant kokoluokka ei vaan taida pysyä pystyssä kunnollisen nosturin kanssa.
Olen periaatteessa kaikkia epämääräisiä kytkykauppoja ja korvamerkittyjä rahoja vastaan. Tuollainen raivauksen rahoitustapa sitouttaa asiakkaan yhteen firmaan. Se jos joku vääristää kilpailua, olkoon sitten osuustoimintaa tai ei.
Kyllä taimikon hoidon tulee ensisijaisesti perustua metsänomistajan haluun tuottaa tehokkaasti puuta ja itselle edes jotain rahallista tuottoa. Kemera on tietysti mukava lisä tehtyihin töihin, mutta pitäisin outona sitä että kemera rahan loppuessa loppuisi hoitaminenkin. Henkilökohtaisesti en pitäisi pahana että tällä tuella katettaisiin enemmän juurikääpä yms. tauti ja tuholais puolta, esim. metsäkeskuksen kautta. Tai vaikka rahoitettaisiin tutkimustyötä em ongelmien osalta, tulos vastuulla tietysti... 8) Nää kun on sen tason ongelmia ettei yksittäiset maanomistajat välttämättä pysty näille tekemään yhtään mitään muuta kuin seurata vierestä. Raivaussahan saa kuka tahansa liikkeelle suhteellisen helposti.
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
Mun mielestä sampo on vaan iso. Rajoituksena pitäisi pitää että renkaiden ulkosyrjä ei saisi huidella yli 190 cm jos siis mennään oikeaan taimikonhoitoon missä taimien yli ei ajeta. Ehkä iso avantti sopivalla runkorakenteella että pyörät kelluu rupee olemaan lähellä. Tai sitten ihan pienimmät sampot. Periaatteessa runko-ohjattukin menee mutta kun ollaan näin pienen marginaalin touhuissa niin toi pyöräohjattu antaa paremmin mahdollisuuden väistellä taimia eli ei tule siitä runko-ohjatusta tuttua tilannetta että taimi on ajautunut pyörien väliin ja ainut vaihtoehto on ajaa yli. Pyöräkokona toi 24 tai 28 kokoluokka on aika sopiva niin silloin ei yläreuna mene kovin kauaksi kallistuessa mutta löytyy jo vähän kehää kiivetä vanhan kannon yli eli siis raktorin eturenkaan koko. Lisäksi toi ymoäripyörivä yläosa antaa paljon lisää työskentelysuuntia ja mahdollisuuksia sekä sen että puomi on linjassa eli helpompi hallita. Noi liikeet kun täytyy osua oikeasti juuri oikeaan niin silloin harvalla riittää kolmiuloitteista silmää tarpeeksi. Lisäksi taimia ei jää puomin taakse niin kuin esim sampossa kun nosturi lähtee silmien edestä.
Mitä tulee tohon talouteen niin nykyinen kemera on hyvä mutta pitäisin viellä parempana kun ostoesimies möisi raivausta ilmaiseksi eli saisi lisärahan hakkuissa mikä olisi korvamerkittyä rahaa. Siihen kun viellä jatkaisi tolla kemeralla niin olisi jo tyhmä jos hyötyä ei käyttäisi.
Avant kokoluokka ei vaan taida pysyä pystyssä kunnollisen nosturin kanssa.
Olen periaatteessa kaikkia epämääräisiä kytkykauppoja ja korvamerkittyjä rahoja vastaan. Tuollainen raivauksen rahoitustapa sitouttaa asiakkaan yhteen firmaan. Se jos joku vääristää kilpailua, olkoon sitten osuustoimintaa tai ei.
Kyllä taimikon hoidon tulee ensisijaisesti perustua metsänomistajan haluun tuottaa tehokkaasti puuta ja itselle edes jotain rahallista tuottoa. Kemera on tietysti mukava lisä tehtyihin töihin, mutta pitäisin outona sitä että kemera rahan loppuessa loppuisi hoitaminenkin. Henkilökohtaisesti en pitäisi pahana että tällä tuella katettaisiin enemmän juurikääpä yms. tauti ja tuholais puolta, esim. metsäkeskuksen kautta. Tai vaikka rahoitettaisiin tutkimustyötä em ongelmien osalta, tulos vastuulla tietysti... 8) Nää kun on sen tason ongelmia ettei yksittäiset maanomistajat välttämättä pysty näille tekemään yhtään mitään muuta kuin seurata vierestä. Raivaussahan saa kuka tahansa liikkeelle suhteellisen helposti.
Toi avantti kokoluokka on hieman tosiaan mielikuvajuttuja. Toi mun raktori eli 665 valmetti on lisäpainotettu noin tonnin edestä ja se on aika sopiva. Kun etuakselin jäykistää niin toi pikku kesla noin 7 metrin ulottuvuudella ja päässä 200 kilon raivurin voi lykätä täyteen pituuteen alarinteeseenkin ilman että tulee holtittomia virheliikeitä eli sellaiset reilu 5 tonnia vaatii kokonais painoa että homma toimii. Sitten jos lähdetään pidentämään puomia vaatii viellä isomman alustakoneen mutta silloin helposti tarkkuus kärsii eli ei välttämättä kannata mennä 10 metriseksi.
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
Mun mielestä sampo on vaan iso. Rajoituksena pitäisi pitää että renkaiden ulkosyrjä ei saisi huidella yli 190 cm jos siis mennään oikeaan taimikonhoitoon missä taimien yli ei ajeta. Ehkä iso avantti sopivalla runkorakenteella että pyörät kelluu rupee olemaan lähellä. Tai sitten ihan pienimmät sampot. Periaatteessa runko-ohjattukin menee mutta kun ollaan näin pienen marginaalin touhuissa niin toi pyöräohjattu antaa paremmin mahdollisuuden väistellä taimia eli ei tule siitä runko-ohjatusta tuttua tilannetta että taimi on ajautunut pyörien väliin ja ainut vaihtoehto on ajaa yli. Pyöräkokona toi 24 tai 28 kokoluokka on aika sopiva niin silloin ei yläreuna mene kovin kauaksi kallistuessa mutta löytyy jo vähän kehää kiivetä vanhan kannon yli eli siis raktorin eturenkaan koko. Lisäksi toi ymoäripyörivä yläosa antaa paljon lisää työskentelysuuntia ja mahdollisuuksia sekä sen että puomi on linjassa eli helpompi hallita. Noi liikeet kun täytyy osua oikeasti juuri oikeaan niin silloin harvalla riittää kolmiuloitteista silmää tarpeeksi. Lisäksi taimia ei jää puomin taakse niin kuin esim sampossa kun nosturi lähtee silmien edestä.
Mitä tulee tohon talouteen niin nykyinen kemera on hyvä mutta pitäisin viellä parempana kun ostoesimies möisi raivausta ilmaiseksi eli saisi lisärahan hakkuissa mikä olisi korvamerkittyä rahaa. Siihen kun viellä jatkaisi tolla kemeralla niin olisi jo tyhmä jos hyötyä ei käyttäisi.
Tähänkin löytyy ratkaisu punavanteisesta. ;D
(http://www.farmphoto.com/image.aspx?n=448C3538-4878-4ACB-BB40-9162BD76C8AA.jpg&s=original)
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
yksi miljoonasta....edes vähän järkeä :) :)
tosiaan, jos olis kaikki noita tasaisia, ruohottomia ja selkeitä oikea-aikaisesti raivattavia, niin sahalla selvii hienosti. Koneen pitäisi tehdä hyvää jälkeä myös noilla kaivinkoneilla tai ajokoneilla tehdyillä "minivuoristoilla", sekä kantojen ja kivien seassa, kesällä ja talvella, kuivalla ja vetisellä.... kevyt kapea kaatuu ja iso leveä sotkee. Meillä päin metsät on niitä alueita jotka jostain syystä eivät ole pelloiksi kelvanneet.
Vaikea nähdä tässä isoa konetyön kehittymisen mahdollisuutta, jos perusvarustus on olemassa, voi pieniä motivaatiota kohottavia investointeja tehdä.... jos näitä töitä vaan siirtää niin ne on kohta niitä kymmenmetrisiä painajaisia
-
Onko kellään omakohtaisia kokemuksia Oniarin 7400 tai 8600 mallin kuormaajista ja 10-12tn kärryistä. Keskon lehdessä toki kehuttiin, samoin Urakointiuutisissa.
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
Mun mielestä sampo on vaan iso. Rajoituksena pitäisi pitää että renkaiden ulkosyrjä ei saisi huidella yli 190 cm jos siis mennään oikeaan taimikonhoitoon missä taimien yli ei ajeta. Ehkä iso avantti sopivalla runkorakenteella että pyörät kelluu rupee olemaan lähellä. Tai sitten ihan pienimmät sampot. Periaatteessa runko-ohjattukin menee mutta kun ollaan näin pienen marginaalin touhuissa niin toi pyöräohjattu antaa paremmin mahdollisuuden väistellä taimia eli ei tule siitä runko-ohjatusta tuttua tilannetta että taimi on ajautunut pyörien väliin ja ainut vaihtoehto on ajaa yli. Pyöräkokona toi 24 tai 28 kokoluokka on aika sopiva niin silloin ei yläreuna mene kovin kauaksi kallistuessa mutta löytyy jo vähän kehää kiivetä vanhan kannon yli eli siis raktorin eturenkaan koko. Lisäksi toi ymoäripyörivä yläosa antaa paljon lisää työskentelysuuntia ja mahdollisuuksia sekä sen että puomi on linjassa eli helpompi hallita. Noi liikeet kun täytyy osua oikeasti juuri oikeaan niin silloin harvalla riittää kolmiuloitteista silmää tarpeeksi. Lisäksi taimia ei jää puomin taakse niin kuin esim sampossa kun nosturi lähtee silmien edestä.
Mitä tulee tohon talouteen niin nykyinen kemera on hyvä mutta pitäisin viellä parempana kun ostoesimies möisi raivausta ilmaiseksi eli saisi lisärahan hakkuissa mikä olisi korvamerkittyä rahaa. Siihen kun viellä jatkaisi tolla kemeralla niin olisi jo tyhmä jos hyötyä ei käyttäisi.
Avant kokoluokka ei vaan taida pysyä pystyssä kunnollisen nosturin kanssa.
Olen periaatteessa kaikkia epämääräisiä kytkykauppoja ja korvamerkittyjä rahoja vastaan. Tuollainen raivauksen rahoitustapa sitouttaa asiakkaan yhteen firmaan. Se jos joku vääristää kilpailua, olkoon sitten osuustoimintaa tai ei.
Kyllä taimikon hoidon tulee ensisijaisesti perustua metsänomistajan haluun tuottaa tehokkaasti puuta ja itselle edes jotain rahallista tuottoa. Kemera on tietysti mukava lisä tehtyihin töihin, mutta pitäisin outona sitä että kemera rahan loppuessa loppuisi hoitaminenkin. Henkilökohtaisesti en pitäisi pahana että tällä tuella katettaisiin enemmän juurikääpä yms. tauti ja tuholais puolta, esim. metsäkeskuksen kautta. Tai vaikka rahoitettaisiin tutkimustyötä em ongelmien osalta, tulos vastuulla tietysti... 8) Nää kun on sen tason ongelmia ettei yksittäiset maanomistajat välttämättä pysty näille tekemään yhtään mitään muuta kuin seurata vierestä. Raivaussahan saa kuka tahansa liikkeelle suhteellisen helposti.
Toi avantti kokoluokka on hieman tosiaan mielikuvajuttuja. Toi mun raktori eli 665 valmetti on lisäpainotettu noin tonnin edestä ja se on aika sopiva. Kun etuakselin jäykistää niin toi pikku kesla noin 7 metrin ulottuvuudella ja päässä 200 kilon raivurin voi lykätä täyteen pituuteen alarinteeseenkin ilman että tulee holtittomia virheliikeitä eli sellaiset reilu 5 tonnia vaatii kokonais painoa että homma toimii. Sitten jos lähdetään pidentämään puomia vaatii viellä isomman alustakoneen mutta silloin helposti tarkkuus kärsii eli ei välttämättä kannata mennä 10 metriseksi.
Valmet 665, 3280kg + reilu tonni = reilu 5tonnia ;D
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
:)
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
Mun mielestä sampo on vaan iso. Rajoituksena pitäisi pitää että renkaiden ulkosyrjä ei saisi huidella yli 190 cm jos siis mennään oikeaan taimikonhoitoon missä taimien yli ei ajeta. Ehkä iso avantti sopivalla runkorakenteella että pyörät kelluu rupee olemaan lähellä. Tai sitten ihan pienimmät sampot. Periaatteessa runko-ohjattukin menee mutta kun ollaan näin pienen marginaalin touhuissa niin toi pyöräohjattu antaa paremmin mahdollisuuden väistellä taimia eli ei tule siitä runko-ohjatusta tuttua tilannetta että taimi on ajautunut pyörien väliin ja ainut vaihtoehto on ajaa yli. Pyöräkokona toi 24 tai 28 kokoluokka on aika sopiva niin silloin ei yläreuna mene kovin kauaksi kallistuessa mutta löytyy jo vähän kehää kiivetä vanhan kannon yli eli siis raktorin eturenkaan koko. Lisäksi toi ymoäripyörivä yläosa antaa paljon lisää työskentelysuuntia ja mahdollisuuksia sekä sen että puomi on linjassa eli helpompi hallita. Noi liikeet kun täytyy osua oikeasti juuri oikeaan niin silloin harvalla riittää kolmiuloitteista silmää tarpeeksi. Lisäksi taimia ei jää puomin taakse niin kuin esim sampossa kun nosturi lähtee silmien edestä.
Mitä tulee tohon talouteen niin nykyinen kemera on hyvä mutta pitäisin viellä parempana kun ostoesimies möisi raivausta ilmaiseksi eli saisi lisärahan hakkuissa mikä olisi korvamerkittyä rahaa. Siihen kun viellä jatkaisi tolla kemeralla niin olisi jo tyhmä jos hyötyä ei käyttäisi.
Tähänkin löytyy ratkaisu punavanteisesta. ;D
(http://www.farmphoto.com/image.aspx?n=448C3538-4878-4ACB-BB40-9162BD76C8AA.jpg&s=original)
-
Mitähän noi joutilaat kela- ja mela-avut tekevät, jos taimikonraivauksenkin ulkoistais jollekin konemiehelle. Eläkeläisellä vaan kunto rapistuisi.
Aiemmin tässä ketjussa vertailtiin vanhaa ajokonetta ja uutta maatilapilkkiä. Ei ole ollut maatilapilkkiä, koska hyppäsin suoraan juontokourasta vanhaan ajokoneeseen. Ei hirveästi ole kaduttanut. Olisi kärryn ja nosturin lisäksi pitänyt hankkia jonkinlainen vetokone, koska omat traktorit ei sovellu kuormainkäyttöön, koska ei ole taaksekääntyvää penkkiä eikä tilaa, ja suojauksetkin olisi pitänyt laittaa. Vanhaan ajokoneeseen tulee remonttia, se on selvää. Rempat kuitenkin suurelta osin liittyvät tähän veto-osaan eli "kärry ja nosturi" ovat menneet lähinnä letkujen vaihdolla, joita tulee tietysti joskus uudempiinkin nostureihin. Jos olisin ostanut jonkun vanhan valtran metsäkärryn ja nosturin eteen, olisi remppaa ollut varmasti samalla rahalla, kuin Lokomonkin etuosassa, koska melko pienillä kuluilla on menty. Hydraulipumppu (n. 4 k€) on ollut kallein ja turbo seuraavaksi kallein osa, mitä on vaihdettu. Lisäksi se valtra plus kärry ja nosturi olisi maksaneet enempi kuin ajokone.
Tiekuljetuksiin voi käyttää tavallista perävaunua, jos määrät pieniä ja vähänkään isommalla määrällä tukkiauto on kustannustehokas. Paikallisella piensahalla nostamiseen käyttävät trukkia, joten tasapohjalla telojen päällä olevat puut on helppo nostaa pois.
Ihmettelin noita juttuja, kun ei ole ketjuja vetokoneessa ja kuormat valtavia, mutta ilmeisesti maastot on helpohkoja. Viime talvena jouduin ajamaan naapurin loput puut ajokoneella, kun traktorista loppui kyvyt, taisi olla ketjut joka pyörässä, mutta ei vetoa kärryssä. Mäkiset ja kiviset maastot ja vähän liikaa vettä maastossa. Lisäksi ainakin osalla omista maista on riesana joskus muinoin tehdyt pillariauraukset. Kuten jo jossain toisessa ketjussa mainitsin, niin 10 metrin ulottuvuus helpottaa sahamiehen kasausurakkaa. Niin ja "vain" reipas kuusi kiintoa menee Lokomon kärryyn kolmimetristä koivua (yleensä mutkaista), kuusta reilu 7 mottia.
-
Sitten yksi iso juttu koko taimikonhoidon ympärillä on sen talous. Helposti nykyään jää tekemättä kun maanomistaja joutuu itse maksamaan homman. Pienellä pakotuksella juttuun saataisi vauhtia eli vaikka niin että metsäyhtiöt maksaisi yhden hehtaarin raivauksen lisähinnan jos maanomistaja pystyy esittämään että homma on tehty. Toki tämä ei ole kauhean mieleinen vaihtoehto mutta näin saataisi vauhtia touhuun. Kyse ei ole kauhean isoista rahoista jos esim ajateltaisi että noin 16000 tulosta isäntä saisi ylimääräisen 500 lisää jos se hehtaarin tehty raivaus olisi osoitettavissa. Kuitenkin jos (ja kun) mennään koneelliseen raivaukseen niin työtehon kasvu pitää olla normi raivaukseen huomattava eli valmista on tultava. Samoin sään aiheuttamat ongelmat pienenee kun työn saa tehdä siistissä tasalämpöisessä kopissa sen sijaan että remuaa vesisateessa raivurin kanssa.
Tää on nyt yks niistä miljoonasta ajatuksesta jossa sulla on edes vähän järkeä. Alustakoneeksi joku sampon tyyppinen kevyehkö runko-ohjattava. On paljon yksinkertaisempi ja ehkä halvempia tehdä kuin nelipyörä ohjaus. Vai onko jo liian iso?
Tosiaan, videon taimikko on ihan liian helppo sahallekkin, miksei ole videota sellaisesta raivaajan painajaisesta. Kymmenmetristä, max 5cm läpimittaista vitiskaa n. 20000 "runkoa" per ha?
Noi kannustimet on jo kemeratukina olemassa. Rahallisia kannustimia ei rationaalinen metsänomistaja tarvitse taimikon hoitoon, laskin pitäisi olla riittävä väline siihen. Ellei nyt ihan ilman perijöitä ole viimeisiä vetelemässä.
Mun mielestä sampo on vaan iso. Rajoituksena pitäisi pitää että renkaiden ulkosyrjä ei saisi huidella yli 190 cm jos siis mennään oikeaan taimikonhoitoon missä taimien yli ei ajeta. Ehkä iso avantti sopivalla runkorakenteella että pyörät kelluu rupee olemaan lähellä. Tai sitten ihan pienimmät sampot. Periaatteessa runko-ohjattukin menee mutta kun ollaan näin pienen marginaalin touhuissa niin toi pyöräohjattu antaa paremmin mahdollisuuden väistellä taimia eli ei tule siitä runko-ohjatusta tuttua tilannetta että taimi on ajautunut pyörien väliin ja ainut vaihtoehto on ajaa yli. Pyöräkokona toi 24 tai 28 kokoluokka on aika sopiva niin silloin ei yläreuna mene kovin kauaksi kallistuessa mutta löytyy jo vähän kehää kiivetä vanhan kannon yli eli siis raktorin eturenkaan koko. Lisäksi toi ymoäripyörivä yläosa antaa paljon lisää työskentelysuuntia ja mahdollisuuksia sekä sen että puomi on linjassa eli helpompi hallita. Noi liikeet kun täytyy osua oikeasti juuri oikeaan niin silloin harvalla riittää kolmiuloitteista silmää tarpeeksi. Lisäksi taimia ei jää puomin taakse niin kuin esim sampossa kun nosturi lähtee silmien edestä.
Mitä tulee tohon talouteen niin nykyinen kemera on hyvä mutta pitäisin viellä parempana kun ostoesimies möisi raivausta ilmaiseksi eli saisi lisärahan hakkuissa mikä olisi korvamerkittyä rahaa. Siihen kun viellä jatkaisi tolla kemeralla niin olisi jo tyhmä jos hyötyä ei käyttäisi.
Avant kokoluokka ei vaan taida pysyä pystyssä kunnollisen nosturin kanssa.
Olen periaatteessa kaikkia epämääräisiä kytkykauppoja ja korvamerkittyjä rahoja vastaan. Tuollainen raivauksen rahoitustapa sitouttaa asiakkaan yhteen firmaan. Se jos joku vääristää kilpailua, olkoon sitten osuustoimintaa tai ei.
Kyllä taimikon hoidon tulee ensisijaisesti perustua metsänomistajan haluun tuottaa tehokkaasti puuta ja itselle edes jotain rahallista tuottoa. Kemera on tietysti mukava lisä tehtyihin töihin, mutta pitäisin outona sitä että kemera rahan loppuessa loppuisi hoitaminenkin. Henkilökohtaisesti en pitäisi pahana että tällä tuella katettaisiin enemmän juurikääpä yms. tauti ja tuholais puolta, esim. metsäkeskuksen kautta. Tai vaikka rahoitettaisiin tutkimustyötä em ongelmien osalta, tulos vastuulla tietysti... 8) Nää kun on sen tason ongelmia ettei yksittäiset maanomistajat välttämättä pysty näille tekemään yhtään mitään muuta kuin seurata vierestä. Raivaussahan saa kuka tahansa liikkeelle suhteellisen helposti.
Toi avantti kokoluokka on hieman tosiaan mielikuvajuttuja. Toi mun raktori eli 665 valmetti on lisäpainotettu noin tonnin edestä ja se on aika sopiva. Kun etuakselin jäykistää niin toi pikku kesla noin 7 metrin ulottuvuudella ja päässä 200 kilon raivurin voi lykätä täyteen pituuteen alarinteeseenkin ilman että tulee holtittomia virheliikeitä eli sellaiset reilu 5 tonnia vaatii kokonais painoa että homma toimii. Sitten jos lähdetään pidentämään puomia vaatii viellä isomman alustakoneen mutta silloin helposti tarkkuus kärsii eli ei välttämättä kannata mennä 10 metriseksi.
Valmet 665, 3280kg + reilu tonni = reilu 5tonnia ;D
:-[ Ei se sitten ollu niin iso mitä luulin.
Toki kyseessä oli pelkät lisäpainot nostolaiteessa. Runkopalat taka-akselista eteen missä nosturi on kiinni, itse nosturi venttiileineen/vipuineen, se 200 kilon työlaite ja ketjut joka kulmassa sekä etuakselijykistyssylinterit tekee että taistelupano taitaa alkaa vitosen puolella jos toi raktorin paino pitää paikkaansa.