Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.

Nojaa, kyllä metsuri on puita kantanut, samoin kuin itsekin. Pakko kantaa, ojan varressa puut usein isoimmat ja ne saatava uran varteen, metsuri tosin tekee kasat nippanappa ylettyykö vai ei matkalle Täällä on kaikki metsät ojitettu, eli jokin 40m:n ura ja haamu-urat on utopiaa kun ei tuollaista ojaväliä ole. Käytännössä metsurihakkuuta helpottaa jos/kun ojaväli on 25-30m:n välillä, kaks uraa lähelle ojaa eli aina lenkki. Itse toki traktorilla puut keräten, eli urat ei oo mitään ajokoneväyliä Eli olisi yksi ura toisella laitaa motolla hakaten ja haamua toisella puolella, näin Sampolla hakkasivatkin kun yhden kalliopalstan hakkuutin, jonne traktorilla ei asiaa.

Ojattomissa metsissä homma olisikin selvää. Eilenkin kolmio nurkkaa hakattiin, joutuu peruuttelemaan ettei tuu aukkohakkuuta, siltikin tuntuu että uraa tulee paljon ojituksesta johtuen. Ojat on tasamaalla aika reiluja ja tuoreehkoja, ei niitä huvikseen ylitetä ajokoneellakaan.

Ojattomissa metsissä homma olisikin selvää. Eilenkin kolmio nurkkaa hakattiin, joutuu peruuttelemaan ettei tuu aukkohakkuuta, siltikin tuntuu että uraa tulee paljon ojituksesta johtuen. Ojat on tasamaalla aika reiluja ja tuoreehkoja, ei niitä huvikseen ylitetä ajokoneellakaan.

Nin saimaan kanavan kokoisia lienee ojat siellä. Paljon taida puille jäädä tilaa.

-SS-

Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.03.16 - klo:23:46

Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

  enska 

se o kauheeta

Maataloustraktorin ajoura häviää maastoon hetkessä. Ei sitä muutaman vuode päästä paljoa huomaa. Itse en niin tarkkaan mitannut uraväliä. 20 metriä tavoite. Joskus yli, joskus alle. Riippuu vähän maastostakin.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 11.03.16 - klo:08:36

Ojattomissa metsissä homma olisikin selvää. Eilenkin kolmio nurkkaa hakattiin, joutuu peruuttelemaan ettei tuu aukkohakkuuta, siltikin tuntuu että uraa tulee paljon ojituksesta johtuen. Ojat on tasamaalla aika reiluja ja tuoreehkoja, ei niitä huvikseen ylitetä ajokoneellakaan.

Nin saimaan kanavan kokoisia lienee ojat siellä. Paljon taida puille jäädä tilaa.

-SS-

Höpön löpö  Mutta rinnemaihin verrattuna, pitää tasamaalla olla ojalla hieman kuivatusvaraakin, ettei heti oo tukossa. Eihän se oja itsessään sinänsä iso, mutta siinä tulee ne ojamaatkin sivussa. Ojaa kun syventää 20 senttiä, penkat kasvaa aikalailla. Osaappa siinä jättää penkkoihin aukot tai tehdä luiskia sopviin kohtiin, ojittaessa pitää maanomistajan olla hereillä eikä luottaa suunnitelman tekijään.

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:08:55

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.03.16 - klo:23:46

Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

  enska 

se o kauheeta

väisäselle terveisiä!!!

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.

Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:08:55

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.

Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....

En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 11.03.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:08:55

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.

Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....

En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.

Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.

Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.

Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.

https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E

eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 11.03.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:08:55

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.

Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....

En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.

Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.

Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.

Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.

https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E

eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.

Särkyykö paljon taimia tuossa touhussa? Aika tarkkaa puuhaa, jos haluaa saada ihan kuusen juurelta koivun pois.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.03.16 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 11.03.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:08:55

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.

Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....

En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.

Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.

Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.

Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.

https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E

eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.

Särkyykö paljon taimia tuossa touhussa? Aika tarkkaa puuhaa, jos haluaa saada ihan kuusen juurelta koivun pois.

Ei niitä oikeastaan nosturilla enää särje kun muut asiat on kunnossa. Itteltä puuttuu riipukejarru eli vähän heiluu raivauspää holyittomasti mutta kun se olisi kunnossa niin aika hyvin menee. Kaivurin kauha tyylisesti kiinnitetynraivauspään laittaisi sinne minne haluaa eli se ei rikkoisi ollenkaan. Edellisessä kohteessa raktorin alusta rikkoi vähän taimia kun yli ajoi ja rehevässä paikassa joutui jopa poistamaan liian suuria raktorin edestä. Todennäköisesti ei vaikutusta ekassa harvennuksessa.

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 11.03.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:08:55

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.

Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....

En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.

Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.

Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.

Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.

https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E

eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.

Naurettavan näköistä pelleilyä. Raivaussahan ulkoiluttaminen on vähän helvetin paljon mukavempaa hommaa  kuin konöttää jossain koneessa ja tehdä noin tarkkaa työtä tietäen, että raivaussahalla työ joutuisi tuplatahtia ja puolella kustannuksella.  Ja päivän kun taluttaa sahaa ei tarvi lähteä lenkille.  Varsinaiset hakkuut on sitten moton hommia.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.03.16 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:20:46

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 11.03.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: epäonnensoturi - 11.03.16 - klo:08:55

Mikä idea tuossa on, että ei voi tehdä enskassa niitä ajouria 20 metrin välein. Metsän pitää antaa järeytyä semmoseen kuntoon, ettei enska ole metsän pelastamista. Pelastaminen pitää tehdä raivaussahalla. Sitten nuo pienet motot on ainakin täälläpäin mahdottomia, koska jokaisella työmaalla on ensiharvennuksen lisäksi väljennystä ja monella aukkoa. Yleisin kone on ponsse ergo jolla tulee erittäin hyvä jälki enskalla. Ne ajourat on siellä sitten sopivasti odottelemassa seuraavaa hakkuuta. Tulevaisuudessa taimikonhoito koneellistuu, niin ajourat jätetään valmiiksi istuttamatta taimikonhoitoa varten.

mahtaako olla tutkittua tietoa noista taimikkoon tehdyistä urista? Sähkölinja hakattiin 7 m leveäksi kymmenen vuotta sitten, nyt edelleen se on alhaalta sen, mutta puut yrittää kasvaa yhteen ylempää. Samoin käy pellon reunoilla, puut vinossa oksat toisella puolella puuta alas asti, mänty ainakin jää lyhyeksi ja oksaiseksi.

Sen verran voi sanoa, että tekee nämä hoitotyöt miten vaan, niin aina se on kymmenen kertaa parempi kuin hoitamaton metsä. Niissä ne todelliset ongelmat on....

En osaa sanoa onko tutkittu, mutta ainakin sahalan kartano on jättänyt urat istuttamatta. Löytyy googlettamalla tuon kartanon kotisivut. Tuo koneellistunut taimikonhoito ei ole kyllä ihan näköpiirissä, mutta koneellistuihan puunkorjuukin.

Ja itte kun juuri sain valmiiksi 3 hehtaarin varhaisperkauksen minkä tein täysin koneella. Näin talvella on hyvä tehdä noita hommia kun ei tarvitse lumessa rämpiä ja valot on reilut. Varsin kiva istua hytissä ja raivailla.

Itse taimikonhoito mikä tulee 7 vuoden päästä on hankalampi toteuttaa raktorin ohjaamosta. Jos kuuset olisi istutettu harvempaan niin sekin menisi mutta nyt tarttee miettiä että joutuuko tarttua raivaussahaan. Veikkaan että ei tule joutumaan vaan hätä keinot keksii.

Koneellinen raivaus on ehdottomasti tulossa.

https://www.youtube.com/watch?v=AUzgLX5dJ_E

eli tolla tyylillä. (itselläni siis ei ole toi laite kun se on järkyttävän iso mutta samaa perjaatetta.

Naurettavan näköistä pelleilyä. Raivaussahan ulkoiluttaminen on vähän helvetin paljon mukavempaa hommaa  kuin konöttää jossain koneessa ja tehdä noin tarkkaa työtä tietäen, että raivaussahalla työ joutuisi tuplatahtia ja puolella kustannuksella.  Ja päivän kun taluttaa sahaa ei tarvi lähteä lenkille.  Varsinaiset hakkuut on sitten moton hommia.

Toi on aika järkevän oloinen laite verrattuna niihin kitkeviin kouriin yms. Jos tämän löisi traktoriin ja talvisin tekisi enskaa nisulan hakkuupäällä, niin keväällä voisi vaihtaa tähän. Kyllä tällä ns. varhaisperkaus menisi hyvin. En usko, että taimia kauheasti vahingoittuu.