Onko kukaan tehnyt noihin notkoihin salaojakaivoja? Jos kannen tekisi 10-20 senttiä pellon pintaa alemmaksi voisi siitä ajaa yli. Vielä kun siihen tekisi 5 aarin LHP tai muun heinäkasvuston ei edes tarvitsi siinä kuralävessä rypeä keväällä.

Kyllähän niitä on tehty, lähinnä ns. lähteen paikkoihin. Ensin kaivetaan maa pois isohkolta alalta, viedään vaikka jonnekin täytesaveksi. Sitten sinne laitetaan kaivo ja kaivoon siitä kaivannosta salaojaputkia muutamasta suunnasta. Lähtevä putki viedään suoraan veto-ojaan asti. Jos on ruostetta, pari vedennostokaivoa matkalle. Kaivanto täytetään salaojahiekalla imusalaojiin saakka, loput täytehiekkaa, pintaan asti. Voi myös käyttää lecasoraa osan matkaa.

Vesi menee nopeasti pois tuommoisesta kaivosta.

Mutta varmin olisi kaivaa sinne kuoppaan lampi sakkakuoppineen, lammesta menee laskuputki/rumpu veto-ojaan. Lammen reunalle 3 m heinä. Silloin rankkasateet ja sulamisvedet menevät nopeasti pois sieltä syvimmästä kohdasta. Täällä ex-järven kuivatusalueella on ongelmakohta juuri se entisen järven pohjimmainen pohjukka, joka ei ole enää jokiuoman lähellä. Putkia vetävät, kaivoja laittavat, sorasilmiä tekevät, mutta kun keväällä tulee 200 mm ukkossateet kylvösten päälle, joutsenet siinä viikon uivat.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 28.10.15 - klo:20:54

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 28.10.15 - klo:18:58

Onko tuo Jykevän myyräaura omalla rungolla kelvollinen kapine? 990+ kuula 65 ekeä. Ei oo pahan hintainen mutta kestääkö tai muita puutteita? Tuolla hintaa ei viitsi itse alkaa värkkäilemään, varsinkin kun on muutakin puuhaa. Vai kannattaako sittenkin, jotain parannusta em. myyrään ja tehdä itse. 20*200mm terä vaikuttaa äkkiseltään aika heppoisalta...

Jyryllä tehtyjä ojia jonkinverran käytössä eikä niissä ongelmia, ja sillä joskus tehnyt ojia ilman putkeakin mutta tekee aika isoa jälkeä. Jos tuolla tulis rikottua notkelmista pohjamaata, että vesi ehtii nopeammin salaojiin.

Vesitalousfilosofi voisi kysyä, miksi sitä pohjamaata pitää rikkoa sieltä notkelmista. Seuraavaksi kysyy, miksi se vesiongelma on siellä notkelmissa. Sitten toteaa, että jos kärsittäisi kuivuudesta, notkelmissa oleva vesi ei olisi ongelma. Ehkä jouduttaisiin kastelemaan muita osia pellosta.

Ja samaa metsän maanmuokkauksessa. Miksi tehdä vesiä keräävä naveroita sinne missä vesi jo seisoo? Metsässä se muuten korostuu, koska maata muokataan siellä huomattavasti harvemmin kuin pellolla.

Vesi on notkelmissa kun ei tuplaojituskaan riitä vettä poistamaan riittävän nopeasti ennen notkelmaa, karkeassa hietamaassa vesi liikkuu vinhaa vauhtia alamäkeen maan alla sopivan kerroksen päällä. Notkelmassa on putkea riittävästi, ettei siellä vesi seisoisi hetkeä kauempaa mutta maalaji, sopiva turve, ei läpäise vettä vähääkään ellei sitä ole jokavuosi auroilla sekoitettu. Tänä vuonna oli hernettä, ja sänki sekoitettu kuivissa olosuhteissa lautastinttarillla matalaan ajaen. Kokemuksesta tiedän että keväällä nuo notkelmat ei kuivaa samaa tahtia kuin muu pelto, joka karkeaa hietaa. Isoimman montun koko isolla pellolla hehtaareja ja valuma-aluettakin sille lähes kymmenen hehtaaria, sitä ei niin vain täytetäkään

Jos sanoo, ettei oo ongelmia ongelmavuonna jossakin ja jollain tapaa, kuten tän vuoden monsuunisateissa Toukokuulla, joko valehtelee tai sitten pellot sattuu olemaan sopivan viettäviä ja maalajiltaan läpäiseviä. Ei ongelmien tartte olla isoja, voin tunnustaa olevani jonkinsortin perfektionisti kun puhutaan pellon vesitaloudesta mutta rajansa rahan/ajankäytölläkin...

Tässä kuvassa vasemmassa laidasssa keskellä tummaa turvetta/multamaata, muu pelto kuvan etualalla olevaa ja viettää keskellä olevaan notkoon. Jonne on kyllä maata ajettu ja muualta höylätty, mutta projekti ikuinen. Jos sais ens kevään kylvöt tehtyä vapun jälkeen, kuten tässäkin kuvassa eikä tarttis ootella viikoa paria notkelman kuivumista. Märkää maata ei tallata, joten tarttee olla vedellä reikää kadota kun muu pelto olisi kylvökunnossa heti lumien lähdettyä...



Tässä toiselta laitaa kuva kuukausi kylvöstä, hernettä. Tummana laikkuna näkyy hukkuneet kohdat. Ongelma Toukokuun sateissa irronnut ruoste, salaojat meni tukkoon kesken kevään. Oli huuhtelijoilla kiire keväällä kun pellot alkoi Toukokuun alun jälkeen kastua eikä kuivata, lätäköt kasvoi vaikka putkea olisi pellossa vaikka ja kuinka Jos tuollaisella myyrällä eliminoisi sängelle jääneillä turvemailla tiedettyjen ongelmapaikkojen sekä lisäojia kaivaavien kohtien kuivatuksen kuntoon, kasvusto hoitaa loput kesän päälle. Kasvukunnon kierre toimii molempiin suuntiin, joko kasvustot/kasvukyky paranee vuosi vuodelta tai sitten huononee 

Oletuksena oli kylväessä että rapakkokohdista tulee paras sato ja hietikot kuivahtaa pystyyn. No kuivahtihan ne pahimmat kohdat vähän, mutta pahimmat notkelmat tosissaan hukkui. Sato jäi  3 ja 4 tonnin välille, vielä on osa tilityksistä tulematta. Sinänsä ei pettymys ongelmien jälkeen.

Niin tuttua juttua. Kattilan muotoinen lohko, notkossa ojaa ristiin rastiin, putkia lähimmillään liki kyntökerrosta, ei vaan vesi mene läpi sellaisen talven jäljiltä, mitä viimeksi oli. Kelit kun tietäisi etukäteen, niin viime syksynäkin olisi ollut kyntäminen helppo päätös. Josko sekään olisi auttanut. Järkevintä olisi jättää kokonaan kylvämättä tällaisina vuosina...

SS:ltä hyviä neuvoja! Juuri tuota tyyliä itsekin tarkoitin. Kirjallinen ilmaisutaitoni vaan on vajavainen. Maakuntaa kiertäessä monilla lohkoilla näkee pienempiä painanteita, joille ei isännät tee mitään korjauksia ja rypevät lähes joka vuosi.JO se auttaisi monia, kun vetäisi syksyllä montuista urat piiriojaan, saisi sulamisvedet ajoissa pois pellolta. 

Eikö nuota teidän peltojen painanteita voisi muotoilla pois? Mä oon pahimpia notkoja täytellyt aikoinaan pikkuhiljaa takalanalla, peltojen reunoiltapäin notkoihin. Aika kovat sateet pitää tulla että järviä enää tulee. 

Ja eikös -SS- oo valitellut ainaista kuivuutta, hänen kannattais muotoilla kaikki pellot pesuvadeiksi ja tintata ne lautasmuokkarilla pilalle 

Eikö nuota teidän peltojen painanteita voisi muotoilla pois? Mä oon pahimpia notkoja täytellyt aikoinaan pikkuhiljaa takalanalla, peltojen reunoiltapäin notkoihin. Aika kovat sateet pitää tulla että järviä enää tulee. 

Ja eikös -SS- oo valitellut ainaista kuivuutta, hänen kannattais muotoilla kaikki pellot pesuvadeiksi ja tintata ne lautasmuokkarilla pilalle 

Joo, on tuohonkin painanteeseen ajettu maata aika paljon mikä kuvassa eikä se mikään mahoton muttakun ojanlaitaan vähimmillään noin 150m eikä laskua kuin nimeksi... Pikkuhiljaa. Tuossa oli notkon lähistöllä aiemmin lohkon halkaiseva kanava, mutta sellasia en pelloilla helpolla hyväksy, imut pysyy siedettävän mittaisina tuossakin ilman välillä olevaa ojaa. Ko. pellolla toisessa notkelmassa pintavesille kaivo, TOIMII!! Ainoa joka siinäkään ei toimi, on putki, joka tukkeutuu ruosteesta ihan jokavuosi. Keväällä lumien sulattua se aukaistava, tänä vuonna kahteen kertaan kun ruosteet lähti kunnolla liikkeelle vasta Toukokuun sateilla ja lätäkkö alkoi kasvamaan. Huuhtelu siis kolmen viikon välein, ehdoton poikkeus! Mittaa putkella noin 100m, helppo homma huuhdella mutta vaivansa siitä. Eikä sitä ny yhtä putkea, ts. aina vähintään puolen päivän työ.

Peltolanaa on tullut vedettyä ahkerasti vuosien saatossa, ja muotoiluun panostettu, mutta kuten sanoin, joku raja siinäkin kun ruokamultaa ei haluaisi viedä monttuihin. Siksi noita korkeimpia töppyröitä on kuorittu ja ajettu alta täytemaata pois, pinnat takaisin... Ilman omaa kaivinkonetta ja sopivaa ajankohtaa/aikaa ei onnistuisi ... Ja kun sillä koneella tienaa oikeasti paljon enemmän jossain oikeissa töissä, kun tuollaisessa puuhastelussa. Välillä pitää tehdä töitä, että voi puuhastella
 Illman näitä puuhastelua satotasoja ei saa nousemaan. Joko yritettävä, tai sitten ei kannata tehä mitään. Jos on jo ojittanut moneen kertaan ja kalliisti, kalkittu, hiveniä levitetty ym., pakko yrittää loppuun saakka.

Joku vuosi sitten, tuli uusjaossa muotoiltavaa ja vähän kivenkeruutakin salaojituksen jäljiltä... Kesällä näitä ois tehtävä Tarttis olla vaan leveämpi lana kuin tuo 3.8m, mutta aikaa käyttämällä tuollakin. Turkin idea kannatettava, käyttäs laserlanaa (tai omaa ja laseria siinä) jossakin.




Sama pelto kadonneiden kivien takaa kuvattuna.

Eikö nuota teidän peltojen painanteita voisi muotoilla pois? Mä oon pahimpia notkoja täytellyt aikoinaan pikkuhiljaa takalanalla, peltojen reunoiltapäin notkoihin. Aika kovat sateet pitää tulla että järviä enää tulee. 

Ja eikös -SS- oo valitellut ainaista kuivuutta, hänen kannattais muotoilla kaikki pellot pesuvadeiksi ja tintata ne lautasmuokkarilla pilalle 

Nooh itselle ei ole arpaonni osunut; on yhdellä tasaisimmista palstoista korkeuseroa 22 m, suunta etelään. Ne tasaiset mustanmullan kuopat on viljavinta maata, joita ammattilaiset viljelee, siellä kumminkin on semmosia yli 25 ha lohkoja. Mulla on 25 aaria.

Eli vesi on tuossa savirinteessä kuivimpana aikana 22 + 6 m  (kaivo pumppaamosta vielä 6 m alempana) + 2 m pohjaveden pinta. Eli yhteensä 30 m on pohjaveden pinta viljanjuuren imeä. Ei nouse sitä matkaa vesi, vaikka mitä rakennekalkkia kylväisi, van taivaalta tarvitaan lisää. Tilan entinen omistaja oli kaivanut 50-luvulla kymmenen kaivoa eri puolilla kotitöyrästä, oli pajunvitsamiehiäkin ollut, ja kuivaa aina vaan. Sitten oli kyllästynyt, hakenut kärryllä vettä naapuritalosta (josta se tuotiin kesät talvet kärräämällä) , heittänyt ämpärillisen viimeiseksi tehdyn kuivan kaivon pohjaan ja huutanut, et sait sie ainakin kerran vettä nähä. Sitten kaivo umpeen. 

-SS-

Kymmenkunta hehtaaria tuli syyskuun alkuppuolella ajatettua laserlanalla tasaiseksi. Jatkossa sitten näkee tuloksen. 

Kymmenkunta hehtaaria tuli syyskuun alkuppuolella ajatettua laserlanalla tasaiseksi. Jatkossa sitten näkee tuloksen. 

Oliko sitä lokakuun vehnäkylvöstä?

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.10.15 - klo:22:20

Kymmenkunta hehtaaria tuli syyskuun alkuppuolella ajatettua laserlanalla tasaiseksi. Jatkossa sitten näkee tuloksen. 

Oliko sitä lokakuun vehnäkylvöstä?

Eikös se ollu sokerijuurikasmaalle se syysvehnä. Siellähän on 300 kg typpeä ja fosfaattia pohjalla, taas magnifiikissä kasitonnaria kolkutellaan.

-SS-

Salaojamyyrä. Lieneekö kontiaiselle sukua ja elääkö se tiili- vaiko muoviputkessa

Salaojamyyrä. Lieneekö kontiaiselle sukua ja elääkö se tiili- vaiko muoviputkessa

Kookosputkessa

Joku vuosi sitten, tuli uusjaossa muotoiltavaa ja vähän kivenkeruutakin salaojituksen jäljiltä... Kesällä näitä ois tehtävä Tarttis olla vaan leveämpi lana kuin tuo 3.8m, mutta aikaa käyttämällä tuollakin. Turkin idea kannatettava, käyttäs laserlanaa (tai omaa ja laseria siinä) jossakin.

Tai sit soitat sille tyrnäväläiselle joka urakoi telacasella niin saat peltos kuntoon.

Eikö noi kalkitukset ja putkitukset kannattais tehdä vasta sitten kun se itse perusinfra on kunnossa

E: Ainiin ei täällä saa mainostaa suoraan

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.10.15 - klo:22:08

Joku vuosi sitten, tuli uusjaossa muotoiltavaa ja vähän kivenkeruutakin salaojituksen jäljiltä... Kesällä näitä ois tehtävä Tarttis olla vaan leveämpi lana kuin tuo 3.8m, mutta aikaa käyttämällä tuollakin. Turkin idea kannatettava, käyttäs laserlanaa (tai omaa ja laseria siinä) jossakin.

Tai sit soitat sille tyrnäväläiselle joka urakoi telacasella niin saat peltos kuntoon.

Eikö noi kalkitukset ja putkitukset kannattais tehdä vasta sitten kun se itse perusinfra on kunnossa

E: Ainiin ei täällä saa mainostaa suoraan

Niihä mä sanoinkin, käyttäs sitä laserlanaa Tosin ollut jo paljon aiemmin tässä nurkilla samanmoinen mutta pienempi laserlana.

Niin, mikä on perusinfraa ja mikä ei... Kuten sanoin, lievää perfektionistin vikaa peltohommissa Ko. isolla lohkolla paras sato ollut hitusen alle 6tn/ha. Se alkaa olla maksimi, kun maalaji niin vaihtelevaa että koskaan ei tuu huippusatoa jokapaikasta, paitsi täydellisenä kesänä sateiden puolesta. Toista ääripäätä alle 4 tonnin sadot. Kuivuus pahempi ongelma kuin märkyys, joka vain pahenee ellei pellolle pääse kevätkosteutta hyödyntämään. Kosteus estää peltotyöt ajallaan ja siitä yleensä suurempi tappio muun pellon kuivuessa liikaa.  Myöhästyminen kylvöillä vaikuttaa loppupeleissä ihan kaikkeen.

Joku ehotti lampea, sekin on mielessä käynyt. Olikohan 2004 tjsp. kun pellolla oli sateiden myötä lampi, ja sorsia valtavasti. Sadonkorjuu muutti muotoaan kun muutaman sorsan ammuin Muuten kannatettava idea, mutta se lätäkön kiertäminen.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 29.10.15 - klo:23:47

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.10.15 - klo:22:08

Joku vuosi sitten, tuli uusjaossa muotoiltavaa ja vähän kivenkeruutakin salaojituksen jäljiltä... Kesällä näitä ois tehtävä Tarttis olla vaan leveämpi lana kuin tuo 3.8m, mutta aikaa käyttämällä tuollakin. Turkin idea kannatettava, käyttäs laserlanaa (tai omaa ja laseria siinä) jossakin.

Tai sit soitat sille tyrnäväläiselle joka urakoi telacasella niin saat peltos kuntoon.

Eikö noi kalkitukset ja putkitukset kannattais tehdä vasta sitten kun se itse perusinfra on kunnossa

E: Ainiin ei täällä saa mainostaa suoraan

Niihä mä sanoinkin, käyttäs sitä laserlanaa Tosin ollut jo paljon aiemmin tässä nurkilla samanmoinen mutta pienempi laserlana.

Niin, mikä on perusinfraa ja mikä ei... Kuten sanoin, lievää perfektionistin vikaa peltohommissa Ko. isolla lohkolla paras sato ollut hitusen alle 6tn/ha. Se alkaa olla maksimi, kun maalaji niin vaihtelevaa että koskaan ei tuu huippusatoa jokapaikasta, paitsi täydellisenä kesänä sateiden puolesta. Toista ääripäätä alle 4 tonnin sadot. Kuivuus pahempi ongelma kuin märkyys, joka vain pahenee ellei pellolle pääse kevätkosteutta hyödyntämään. Kosteus estää peltotyöt ajallaan ja siitä yleensä suurempi tappio muun pellon kuivuessa liikaa.  Myöhästyminen kylvöillä vaikuttaa loppupeleissä ihan kaikkeen.

Joku ehotti lampea, sekin on mielessä käynyt. Olikohan 2004 tjsp. kun pellolla oli sateiden myötä lampi, ja sorsia valtavasti. Sadonkorjuu muutti muotoaan kun muutaman sorsan ammuin Muuten kannatettava idea, mutta se lätäkön kiertäminen.

Noi linnut muuten näyttää semmoiset paikat, joissa on muutamasata tai tuhat vuotta sitten ollut jonkinlainen matala ruovikkojärvi tai avosuolämpare. Linnut muistavat ne mahdollisesti tuhannen vuoden takaa, ja jatkavat muuttomatkoillaan samoilla paikoilla kuin ennenkin. Sitten tulvilla korkeussuhteet ja vanhat vesireitit paljastuvat, joskus näkee vielä kiemurtelevan vesiuoman paikan, kevätvesien aikaan, jos tarkkaan katsoo, nykyiset kanavat ja valtaojat on vedetty viivoittimella, mutta vesi pyrkii menemään omaa rataansa ja varsinkin vaakasuorissa hiesukoissa se alkaa mennä "makkaralle":


(mariannekve.com)

Tahtoo olla tuossa meidän aukean viemärissä olla sitä vikaa, aina jostakin kohdasta alkaa syömään ojanreunaa, ja painuu sille "alle", sitten lopuksi piennar sortuu sinne ojaan ja semmoinen suolenmutka on valmis. Juoluako se maantiedon tunnilla tuli joskus mainituksi. Jos tasaisilla pelloilla on semmoinen kaareva painauma, se voi olla vanha tämmöinen just.

Ei ihan asiasta, mutta melkein, 1800-luvun alussa vanha Uskelan kirkkorakennus (Salossa) alkoi joenpenkereen vyörymässä mennä jokeen, ja se piti purkaa. Sitten se seuraava kirkko laitettiinkin niin korkealle, ettei lähiseudulla semmoisia muita ole. Huonojalkaiset melkeen jäivät ilman sanan ravintoa, aikansa kirkkoherrakin oli asiasta aluksi närkästynyt. Nyt se kirkko on kyllä mahtavan hieno maisemapiirre, kun kilometrikaupalla mistä vaan tulee Saloa kohti, niin Uskelan kirkko näkyy melkein ensiksi. Ainoa kunnollinen kalliokumpare siinä Salon keskustassa, muutenhan se on saveen paalutettu se keskusta.


(www.ilmakuvat.info)

-SS-

(www.ilmakuvat.info)

-SS-

Mikä ihme siinä on, että keski-euroopassa kirkon edessä on tori ja kaupat ja kahvila ja kapakka. Suomessa kirkon ympärillä on pelkkää metsää! Ja sitten ihmetellään kun kylät eivät ole eläviä.

(Jatkoin hieman aiheen ohi...)