Olen ihmetellyt nykyisin valloilla olevaa "tehostamisaatetta", jossa ostetaan kalliita koneita (tai rakennetaan navetta yhden tilan voimin kiivaasti kilpaillulle peltoalueelle, jossa ei omaa peltoa riitävästi) ja useinkaan niillä ei tehdä niin paljon enempää töitä (tai säästetä resursseja), että se tehostaminen olisi tehokasta taloudellisesti... Menisikö maataloudella nyt jo riittävän huonosti, jotta voitaisiin rueta tehostamaan tehokkaammin? (Esim. jos on kaksi naapuria joilla on isot koneet, ei rupea väkisin etsimään lisää peltoa vaan toinen myy koneet pois ja työntekijöitä tarvittaesssa pois, jonka jälkeen se sama peltomäärä tuottaa merkittävästi paremman taloudellisen hyvinvoinnin kummallekin yrittäjälle, kuin se kilpailuvaihtoehto (lähes aina))... juu tiiän, pitää olla hyvä yhteistyökumppani, mutta jos yhteistyötiloilla on riittävän yrittäjämäinen asenne, välimatkaa voi hyvin olla vaikkapa 50km ja siitä huolimatta yhteistyö voi olla siirtymäkustannuksetkin huomioon ottaen tehokasta... Itse olen lisännyt yhteistyötä 15 vuoden ajan kaikki tähänastiset yhteistyömuodot ovat lisänneet kustannustehokkuutta. Miksi suurta osaa maatiloista ei vieläkään olla valmiita hoitamaan, kuin yritystä (yrittäjämäinen asenne ei tarkoita eläinten huonoja oloja tms. vaan päinvastoin) ja silti valitetaan että ei kannata?