Olen ihmetellyt nykyisin valloilla olevaa "tehostamisaatetta", jossa ostetaan kalliita koneita (tai rakennetaan navetta yhden tilan voimin kiivaasti kilpaillulle peltoalueelle, jossa ei omaa peltoa riitävästi)   ja useinkaan niillä ei tehdä niin paljon enempää töitä (tai säästetä resursseja), että se tehostaminen olisi tehokasta taloudellisesti... Menisikö maataloudella nyt jo riittävän huonosti, jotta voitaisiin rueta tehostamaan tehokkaammin? (Esim. jos on kaksi naapuria joilla on isot koneet, ei rupea väkisin etsimään lisää peltoa vaan toinen myy koneet pois ja työntekijöitä tarvittaesssa pois, jonka jälkeen se sama peltomäärä tuottaa merkittävästi paremman taloudellisen hyvinvoinnin kummallekin yrittäjälle, kuin se kilpailuvaihtoehto (lähes aina))... juu tiiän, pitää olla hyvä yhteistyökumppani, mutta jos yhteistyötiloilla on riittävän yrittäjämäinen asenne, välimatkaa voi hyvin olla vaikkapa 50km ja siitä huolimatta yhteistyö voi olla siirtymäkustannuksetkin huomioon ottaen tehokasta... Itse olen lisännyt yhteistyötä 15 vuoden ajan kaikki tähänastiset yhteistyömuodot ovat lisänneet kustannustehokkuutta. Miksi suurta osaa maatiloista ei vieläkään olla valmiita hoitamaan, kuin yritystä (yrittäjämäinen asenne ei tarkoita eläinten huonoja oloja tms. vaan päinvastoin) ja silti valitetaan että ei kannata?

Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. 
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.

Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. 
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.

Persaukisuuden raja nousi 300 km ylöspäin tänä vuonna 

Aika vähän kukkoilua esiintyy enää Iisalmen alapuolella, mut siitä ei vissiin saa palstalla keskustella 

Toinen tila saattaa hyötyä vahingossa enemmän. Sen takia ei uskalleta alkaa yhteistyöhön. Pitäisi nähdä hyödyt pidemmälle ajalle, vaikka viiden vuoden liukuva keskiarvo. Tällaisen säiltään hankalan kesän jälkeen varmaan moni yhteistyö-/urakointikuvio purkautuu, kun suutuspäissään hankitaan omat koneet. Sitten ensi kesänä kadutaan, kun osamaksulappuja tulee joka kuukausi ja koneille ei ole kuitenkaan kuskeja tarpeeksi.

Lainaus käyttäjältä: Make - 08.08.15 - klo:18:58

Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. 
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.

Persaukisuuden raja nousi 300 km ylöspäin tänä vuonna 

Aika vähän kukkoilua esiintyy enää Iisalmen alapuolella, mut siitä ei vissiin saa palstalla keskustella 

 Saa kai, jos tykkää puhella itekseen...Sonkajärvelläkin meinaa olla joskus villiä meininkiä...

ainakin täällä länsisiperiassa on tilat niin pieniä että luulisin jonkun uarkoijan tahi muuten yhteistyön olevan jopa mahollista mutta kun ei ole ketään joka haluais toimia niin...         naapuriapua saa nelkein rukoilla jos jotain sattuu...   mutta muuten ollaan niin omissa oloissa ja omilla koneilla.                toisaalta sitten urakoijat haalii niin monta työtä että ei yhtäkään meinaa saada aikanaan suoritettua.   

Lainaus käyttäjältä: Make - 08.08.15 - klo:18:58

Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. 
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.

Persaukisuuden raja nousi 300 km ylöspäin tänä vuonna 

Aika vähän kukkoilua esiintyy enää Iisalmen alapuolella, mut siitä ei vissiin saa palstalla keskustella 

Näkyy jo kylillä ajellessa. Mullikollegan pihaan oli ilmestynyt Nyykkäri Keltavanteisten sekaan.

Varmasti totta kaikki edeltävät mielipiteet... On vain mielenkiintoista ja hätkähdyttävää välillä laskea että esim. omalla kohdallani jos purkaisin yhteistyöverkostot ja muuten hoitaisin keskimääräisen hyvin asiat, jättäisi tämä homma 0 alimmalle riville (naudanlihan loppukasvatus ja urakointi), nyt on kuitenkin edelleen siedettävä tilanne talouden suhteen (eli ei lykkäyksiä lainan takaisinmaksussa eikä laskuissa sekä pientä tulorahoitusinvestointeja)....

Parasta yhteistyö on silloin kun ei tarvi rahaa liikutella. Adami on oikeastaan ainoa jonka kanssa teen yhteistyötä. Meillä on yhteisomistuksia koneissa ja toinen tekee toiselle hommia sellaisilla koneilla mitä ei toisella ole. Konerikkojen sattuessa saa tarvittaessa apua ja sadon korjattua pellosta.

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2015/08/09/tuet-kelpaavat-byrokratia-ei-ilman-ei-maata-viljella/201510022/137

Mätäkuun juttu?
"Koska viljelijät ovat tyytymättömiä saamiinsa hintoihin, MTK on aloittamassa omaa viljanvientiään. Melan mukaan tämä ei ratkaise ongelmaa, mutta ravistelee hieman kauppaa."

Ne vanhat patut ei ole ihan tyhmiä. Tällainen perus karjatila jossa 50 lypsävää ja saman verran hehtaareita peltoa ja ehkä saman verran mettää tuottaa yllättävän hyvin kun tekee omilla koneilla omat pois ja loppuajan hoitelee lehmiä. Kalusto kun on niin kevyellä suhteessa yhteistyöhön että kulut ovat minimalistiset. Yhteistyökuviot pitää olla tosi tarkkaan mietityt ja matka ei mikään ihmeellinen että kannattaa koneita siirtää.

Ehkä tuottavin yhteistyö löytyy siitä jos päästään naapurin kanssa tekemään yhdessä työt mitkä muuten menisi päällekäin. Yhteistyössä ei pinta- alan saa nousta kovin suureksi koska jonkun + 200 ha äestäminen keväällä vaatii jo kalustolta niin paljon enemmän kuin 50 ha.

ootko tosissas, että keskimäärinkään kokonaiskustannukset olisi 200ha äestyksellä samat, kuin 50 ha... (esim. mulla oli vuosi sitten 150ha äestämistä ja 8000€ äes, naapurilla 40ha äestämistä ja 4000€ äes.. myytiin kumpikin pois ja ostettiin 11000€ tuplalataäes... laskukaavat oli niin helpot että ei tarvinnu tts aukasta...) Ongelma isosti tekemisessä on mielestäni enemmänkin korvien välissä, kuin ajatellaan ettei voida vanhalla (tai kustannustehokkaalla, on se vanha tai uudempi) touhuta, jos tehään asioita isommin... (Esim.minun ja naapurini yhteispinta-ala on reilu 300ha (pääasiassa nurmituotantoa) ja ostettiin 3 metrin (sivupyörä)laahavannas kylvökone, koska laskettiin että se 4000€ arvoisena ja 150ha kylvettynä se oli mielestämme paras hinta/laatu suhteeltaan meidän pelloille ja olosuhteisiin... kaks vuotta kylvetty ja tyytyväisiä ollaan...) Nämä esimerkit on mielestäni sitä aitoa tehostamista (kunhan työn laatu ja oikea-aikaisuudesta pidetään työn lisääntyessä visusti kiinni)

Parasta yhteistyö on silloin kun ei tarvi rahaa liikutella. Adami on oikeastaan ainoa jonka kanssa teen yhteistyötä. Meillä on yhteisomistuksia koneissa ja toinen tekee toiselle hommia sellaisilla koneilla mitä ei toisella ole. Konerikkojen sattuessa saa tarvittaessa apua ja sadon korjattua pellosta.

Mun mielestä taas yksinkertasinta yhteistyötä on urakointipalveluiden käyttö. On meilläkin yhteisiä koneita naapurien kanssa, toisten kanssa toimii yhteistyö hyvin, toisten kanssa taas vähän huonommin.

Ne vanhat patut ei ole ihan tyhmiä. Tällainen perus karjatila jossa 50 lypsävää ja saman verran hehtaareita peltoa ja ehkä saman verran mettää tuottaa yllättävän hyvin kun tekee omilla koneilla omat pois ja loppuajan hoitelee lehmiä. Kalusto kun on niin kevyellä suhteessa yhteistyöhön että kulut ovat minimalistiset. Yhteistyökuviot pitää olla tosi tarkkaan mietityt ja matka ei mikään ihmeellinen että kannattaa koneita siirtää.

Ehkä tuottavin yhteistyö löytyy siitä jos päästään naapurin kanssa tekemään yhdessä työt mitkä muuten menisi päällekäin. Yhteistyössä ei pinta- alan saa nousta kovin suureksi koska jonkun + 200 ha äestäminen keväällä vaatii jo kalustolta niin paljon enemmän kuin 50 ha.

Joo huoltokulut ehkä on minimalistiset mutta entä pääomakulut 

Yhteistyö on perseestä. Parempi olisi myydä koneet pois ja perustaa osakeyhtiömuotoinen koneasema joka hoitaisi hommat.