Niin rajustihan itsekin olen sekä vaihtotyö että urakointihommissa ja koen sen ihan kustannustaloudelliseksi ratkaisuksi. Kuitenkin tiedän että esimerkiksi omaa sydäntä lähellä olevissa rehu eli paalihommissa tulee äkkiä yllättäviä kuluja kun samassa aikaa olisi hyvä ajaa kolminkertainen määrä rehua paaliin. Sillä on vaan merkitystä että ajetaanko koneella 50 ha viikossa omia vai 150 ha karhotettuna viikossa josta 2/3 osa muiden tiluksia. Koneeltakin useiten vaaditaan hieman lisää tehoa joka maksaa ja korjaamokulut on ihan toista luokkaa. Samoiten sellainen kone on äkkiä käsitelty viidessä vuodessa jolloin se oma yhden tilan kone olisi vaan sisäänajettu.

joo tuo on totta että ei ole väliä yhteistyömuodolla (onko urakointipalvelun käyttäjä, tehdäänkö vaihtotyönä, onko yhteiset koneet) vaan se on olennaista, että hinta/ laatu suhde on kohdallaan... Ja jos naapuriyhteistyö vimpan päälle kohdallaan, voi yhteistyönä optimoida viellä tarkemmin konekaluston, kuin urakoitsija, joka joutuu markkinoimaan, työmäärät vaihtelee, urakointipalveluja käyttävä tila ei yleensä optimoi urakointiyrityksen "puolesta", mikä tapahtuu automaattisesti, jos tarpeeksi nohevat yrittäjät laittavat yhteistyön pystyyn... Mutta en tarkoita, enkä oleta että tälläistä yhteistyötä tapahtuisi usein (vielä suomessa), haluan vain tuoda esille mahdollisuuksia, mitä meillä olisi kuitenkin käytettävissä...

Niin rajustihan itsekin olen sekä vaihtotyö että urakointihommissa ja koen sen ihan kustannustaloudelliseksi ratkaisuksi. Kuitenkin tiedän että esimerkiksi omaa sydäntä lähellä olevissa rehu eli paalihommissa tulee äkkiä yllättäviä kuluja kun samassa aikaa olisi hyvä ajaa kolminkertainen määrä rehua paaliin. Sillä on vaan merkitystä että ajetaanko koneella 50 ha viikossa omia vai 150 ha karhotettuna viikossa josta 2/3 osa muiden tiluksia. Koneeltakin useiten vaaditaan hieman lisää tehoa joka maksaa ja korjaamokulut on ihan toista luokkaa. Samoiten sellainen kone on äkkiä käsitelty viidessä vuodessa jolloin se oma yhden tilan kone olisi vaan sisäänajettu.

Mutta tuohan on vain optimointikysymys, eli kokonaiskustannukset laskevat määrättyyn asti vakioiduissa olosuhteissa... siinä vaiheessa, kun korjuualaa lisättäessä esim. ajallisuuskustannus nousee liikaa, pitää pohtia, onko kokonaistehokkaampaa korjuukalustoa (ennen kaikkea taloudellisesti), vai vakiinnuttaako korjuualan siihen... Mielestäni olen todentanut itselleni niin monta kertaa, että kun vaihtaa tehokkaampiin ja optimoiduinpiin kokonaisuuksiin, on mahdollisuuksia vaikuttaa kannattavuuteen uskomattomia määriä (viddu mikä ulosanti

Pääasihan on että koneiden koko on sopiva käyttöön nähden. Ylikoneellistamisella tulee paljon kuluja. Malliston pienimmät koneet ovat usein aika ritsoja. Jollain konstilla pitäisi löytää koneelle sellainen määrä käyttöä, että jonkun kannattaa hankkia kunnollinen kone.

Pääasihan on että koneiden koko on sopiva käyttöön nähden. Ylikoneellistamisella tulee paljon kuluja. Malliston pienimmät koneet ovat usein aika ritsoja. Jollain konstilla pitäisi löytää koneelle sellainen määrä käyttöä, että jonkun kannattaa hankkia kunnollinen kone.

Hyvin kiteytit asian, mitä hain takaa...  (ääriesimerkkinä toiminee niittomurskaus: yhdellä vaikka 2,8m koneella saa ajaa miten paljon hyvänsä, mutta siitä ei oikein saa (yötyölisät tms. huomioiden) liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, kun taas jos ajaa perhosella samat vaikkapa 300 murskaustuntia/ kesä saa helposti sen saman homman kannattamaan, kunhan huolehtii muita järkeviä hommia traktorille niittoajan ulkopuolelta...

Niin rajustihan itsekin olen sekä vaihtotyö että urakointihommissa ja koen sen ihan kustannustaloudelliseksi ratkaisuksi. Kuitenkin tiedän että esimerkiksi omaa sydäntä lähellä olevissa rehu eli paalihommissa tulee äkkiä yllättäviä kuluja kun samassa aikaa olisi hyvä ajaa kolminkertainen määrä rehua paaliin. Sillä on vaan merkitystä että ajetaanko koneella 50 ha viikossa omia vai 150 ha karhotettuna viikossa josta 2/3 osa muiden tiluksia. Koneeltakin useiten vaaditaan hieman lisää tehoa joka maksaa ja korjaamokulut on ihan toista luokkaa. Samoiten sellainen kone on äkkiä käsitelty viidessä vuodessa jolloin se oma yhden tilan kone olisi vaan sisäänajettu.

Päistevemssikin alkaa olla totuuden lähellä 
Vähän vielä pohdintaa ja huomaat että urakoinnin lopettaminen onkin se avain kannattavuuteen 

Lainaus käyttäjältä: Make - 09.08.15 - klo:23:18

Pääasihan on että koneiden koko on sopiva käyttöön nähden. Ylikoneellistamisella tulee paljon kuluja. Malliston pienimmät koneet ovat usein aika ritsoja. Jollain konstilla pitäisi löytää koneelle sellainen määrä käyttöä, että jonkun kannattaa hankkia kunnollinen kone.

Hyvin kiteytit asian, mitä hain takaa...  (ääriesimerkkinä toiminee niittomurskaus: yhdellä vaikka 2,8m koneella saa ajaa miten paljon hyvänsä, mutta siitä ei oikein saa (yötyölisät tms. huomioiden) liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, kun taas jos ajaa perhosella samat vaikkapa 300 murskaustuntia/ kesä saa helposti sen saman homman kannattamaan, kunhan huolehtii muita järkeviä hommia traktorille niittoajan ulkopuolelta...

Usein kuitenkin joku pikkunen nostolaitemurska pikkusen traktorin perässä jonkin maatalousharjurin kuskaamana on kuiteskin se kannattavin yksikkö  Palkkakulu ratkaisee nää asiat aika pitkälti, mutta joku kymmenien tuhansien eurojen kokoperhonen sen mustan venttiilin perässä vaatii tuhansia hehtaareja kesään kun sille pikkuräpsälle riittää joitakin kymmeniä..

Todellinen tehostaminen on siis koneellista tehostamista eikä taloudellista tehostamistako?

Eilen taas alkoi kaatua heinää 280 Elholla. En kyllä keksi miks tällassen yksittäisen tilan käyttöön pitäs olla yhtään kummempi. Jos kone paukahtaa kun vanha jo on voin soittaa urakoitsijalle. Tällä hetkellä joku perhonen ja sopiva vetokone siihen ei ikinä. Tuolla elholla muuten niittää yhden robon rehut vuorokauteen.

itellä alkoi tänä aammuna tarve tehostamiselle;  tyhjöpumpun tehot alkaa pudota huolestuttavasti.   ei enää jaksa kunnolla imeä tuota mittarin viisaria punaselle merkille....       alkaa olla tien päässä tuo...  vai liekö alkanut säiliö vuotaan?     pitänee alkaan rassaan...                            ja ettiin uutempaa kalustoa...      1975 alkaa jo jossain näkyä.

Todellinen tehostaminen on siis koneellista tehostamista eikä taloudellista tehostamistako?

Näinhän se menee. Maajusseilla on sellainen hassu juttu, että työntekoa tehostamalla pilataan talous... 

Parasta yhteistyö on silloin kun ei tarvi rahaa liikutella. Adami on oikeastaan ainoa jonka kanssa teen yhteistyötä. Meillä on yhteisomistuksia koneissa ja toinen tekee toiselle hommia sellaisilla koneilla mitä ei toisella ole. Konerikkojen sattuessa saa tarvittaessa apua ja sadon korjattua pellosta.

Tämä on kyllä tosi. Mullaki on sellanen yhteistyötila jonka kans harvemmin rahaa liikutellaan. Tuotantosuunnat täysin erit nii passaa aika kivasti apuvoima puolin ja toisin. Puimuriki on yhteinen. Nytki tehty kimpasa kuivaaheinää. Molemmille.

Mullakin on vähän sellainen kutina että vaihtotyö on parempi kuin suora urakointi. Silloin kaluston voi pitää maltillisempana ja raha liikkuu. Harvemmin tilalla on pitkän päälle varaa maksaa laajaa ja kokonaisvaltaista urakointia ja harvoin kellään on varaa pitää isäntälinjan urakointikalustoa koska se vaatii taas panostamista pelkästään urakointiin.

Mullakin on vähän sellainen kutina että vaihtotyö on parempi kuin suora urakointi. Silloin kaluston voi pitää maltillisempana ja raha liikkuu. Harvemmin tilalla on pitkän päälle varaa maksaa laajaa ja kokonaisvaltaista urakointia ja harvoin kellään on varaa pitää isäntälinjan urakointikalustoa koska se vaatii taas panostamista pelkästään urakointiin.

Missä se raha liikkuu vaihtotyötä tehtäessä?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.08.15 - klo:08:49

Mullakin on vähän sellainen kutina että vaihtotyö on parempi kuin suora urakointi. Silloin kaluston voi pitää maltillisempana ja raha liikkuu. Harvemmin tilalla on pitkän päälle varaa maksaa laajaa ja kokonaisvaltaista urakointia ja harvoin kellään on varaa pitää isäntälinjan urakointikalustoa koska se vaatii taas panostamista pelkästään urakointiin.

Missä se raha liikkuu vaihtotyötä tehtäessä?

Esim. jos lompsa on povitaskussa kun ajaa heiniä seipäälle