taas tuli jotain ronkittua pois. sadekuuroja kierteli alueella pitkin iltapäivää, mut illalla sai pari kaappia kauroja.

eilen "pitkän" poudan päälle puituja syysvehniä kuivannu tän päivää. olivat kellon ympäri kaapissa ja sammutin ja jatkan huomenna. ehkä 16 tuntia ainakin. ei oo syysvehnä valmista.. jotain häikkää 

ens viikoksi lupaa poutaa. se tekis kutaa, sais jo aika vähiin muutamassa poutapäivässä.

amarettoo pökkäilee reilusti yli 0.6 kg/m2. kotonurkissa multasella maalla on surkastuneita joukossa vaikka sai tautiaineen. uusilla vuokramailla oli toukokuun alussa kylvettyä, joka jäi ilman rautiainetta mut sai ammoniumsulfaattia. siinä on kyl komiampi jyvä eikä silppua joukossa. valkuaisia en oo viä tutkituttanu mut kai sen tietää..

vehnänviljelymotivaationi on todella kovalla koetuksella.

taas tuli jotain ronkittua pois. sadekuuroja kierteli alueella pitkin iltapäivää, mut illalla sai pari kaappia kauroja.

eilen "pitkän" poudan päälle puituja syysvehniä kuivannu tän päivää. olivat kellon ympäri kaapissa ja sammutin ja jatkan huomenna. ehkä 16 tuntia ainakin. ei oo syysvehnä valmista.. jotain häikkää 

ens viikoksi lupaa poutaa. se tekis kutaa, sais jo aika vähiin muutamassa poutapäivässä.

amarettoo pökkäilee reilusti yli 0.6 kg/m2. kotonurkissa multasella maalla on surkastuneita joukossa vaikka sai tautiaineen. uusilla vuokramailla oli toukokuun alussa kylvettyä, joka jäi ilman rautiainetta mut sai ammoniumsulfaattia. siinä on kyl komiampi jyvä eikä silppua joukossa. valkuaisia en oo viä tutkituttanu mut kai sen tietää..

vehnänviljelymotivaationi on todella kovalla koetuksella.

No riskien hallinnalla tää isompi tila täällä Uudellamaalla taitaa yrittää tuota ongelmaa, useampaa lajiketta, aikasta, keskimyöhästä ja sitten noita amarettoja, joita useimpina vuosina tulee lokakuulla vielä tuonne hirviökuivuriin.

Zebra ei monella myöhäisimpiä kaihtavalla pettänyt taaskaan, mutta eihän se semmoinen sadokas ole. Eikä mikään lantakasan kasvi tosiaan.

Tuota en voi käsittää, että syysvehnäkin jää valmistumatta, ei ainakaan Ceylonilla näyttänyt olleen semmoista ongelmaa, Gunbolla itse asiassa on vähän sitä vikaa. Kyse lienee syksyyn aktivoituvasta liiasta ammoniakista, onko pohjalla syvälle kynnettyä orgaanista lannoitetta se 200 ylimääräistä typpikiloa. Tai jotain viherlannoitusta , öljykasviviljelykiertoa,  Brittein saarilla nämä satoisimmat joudutaan pakkotuleennuttamaan, se on paikallisissa viljelyohjeissakin näkyvillä.

-SS-

Kuinkas pohjosessa joozeppi oli?

Etelä/lounais suomi ei 'yllättäen' juuri normaalia kylmemmästä ja märemmästä kesästä kärsinyt, päin vastoin, melkein?
Täällä pirkanmaan kohdilla meni pitkäksi, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti, eiköhän nuo lähes kaikki saada korjattua...

Tästä pohjoiseen, eli C alueella, sisämaassa, voisin oikeasti huolestua, jos on erehtynyt vehnää tahi jotain muuta kuin aikaista kylvämään.

Kuinkas pohjosessa joozeppi oli?

Etelä/lounais suomi ei 'yllättäen' juuri normaalia kylmemmästä ja märemmästä kesästä kärsinyt, päin vastoin, melkein?
Täällä pirkanmaan kohdilla meni pitkäksi, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti, eiköhän nuo lähes kaikki saada korjattua...

Tästä pohjoiseen, eli C alueella, sisämaassa, voisin oikeasti huolestua, jos on erehtynyt vehnää tahi jotain muuta kuin aikaista kylvämään.

Joo, wellamoa täällä C2 alueella kylvettynä. Vapun jälkeen kylvetty eikä mitään asiaa puimaan. Ku saa**na sataa päivittäin. Ois kypsää ja puitavissa, hiukan meni lakoon perjantain monsuunissa. Nyt foreca lupailee poutaakin parin päivän päästä, kolmeksi päiväksi. Ilmatieteen laitos sadetta silloinkin...

Moni on vasta aloitellut puinteja, kun ei ohratkaan ole kypsyneet. Ihan matemaattisestikin melkoisen hankalaa saada kaikkia puitua ellei tuu hullun hyviä kelejä, KOSKAAN ei oo tällä tilalla jäänyt puimatta viljaa, ei omia eikä rahteja. Nyt se on lähempänä kuin milloinkaan, mutta äkkiäkös säätyyppi vaihtuu ja tulee korjuukelit, vielä ei oo kirvestä heitetty todellakaan kaivoon  

Juu en voi avata edes puoliksi noita pohjaluukkuja 3-4 kertaa menny elevaattori tukkoon . Syy siilon täyttöruuvi ei vedä niin paljon kun elevaattori työntää. Myös läppäelevaattori menee usein tukkoon kun aloitan täyttään kuivurii johtuuko esim siitä että putkissa kosteutta olen myös huomannut että kannattaa tuo työ tauko jaksotin ottaa pois kuivauksen aluksi muuten elevaattori tukossa. En tiedä johtuuko tuo elevaattorin tukkoon meneminen tuosta painosta, iloisesti se minusta siinä heiluu. Levitinlautanen toimii hienosti. Pannun lämpö oli eilen 73 c' ulkolämpötila siinä 10 c' paikkeilla. Vai mistä se tuon mittaa. 1 liekki 85 ja 2 80. Lämpö nousi 74c' kun ilmaa hieman pieneksi. Oliko tuossa jotain järkee sitten. Kuivaamisesta mitään tiedä mutta kuivaksi ny kuitenkin saanu. Eniten ihmetyttää tuo elevaattorin tukkoon meneminen.

Kuinkas pohjosessa joozeppi oli?

Etelä/lounais suomi ei 'yllättäen' juuri normaalia kylmemmästä ja märemmästä kesästä kärsinyt, päin vastoin, melkein?
Täällä pirkanmaan kohdilla meni pitkäksi, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti, eiköhän nuo lähes kaikki saada korjattua...

Tästä pohjoiseen, eli C alueella, sisämaassa, voisin oikeasti huolestua, jos on erehtynyt vehnää tahi jotain muuta kuin aikaista kylvämään.

Jooseppi on parasta A-ryhmää, parhaimpien satojen ilmastoalueella, paikassa missä 5000kiloa hehtaarilta on huolimaattomankin keskisato.

taas tuli jotain ronkittua pois. sadekuuroja kierteli alueella pitkin iltapäivää, mut illalla sai pari kaappia kauroja.

eilen "pitkän" poudan päälle puituja syysvehniä kuivannu tän päivää. olivat kellon ympäri kaapissa ja sammutin ja jatkan huomenna. ehkä 16 tuntia ainakin. ei oo syysvehnä valmista.. jotain häikkää 

ens viikoksi lupaa poutaa. se tekis kutaa, sais jo aika vähiin muutamassa poutapäivässä.

amarettoo pökkäilee reilusti yli 0.6 kg/m2. kotonurkissa multasella maalla on surkastuneita joukossa vaikka sai tautiaineen. uusilla vuokramailla oli toukokuun alussa kylvettyä, joka jäi ilman rautiainetta mut sai ammoniumsulfaattia. siinä on kyl komiampi jyvä eikä silppua joukossa. valkuaisia en oo viä tutkituttanu mut kai sen tietää..

vehnänviljelymotivaationi on todella kovalla koetuksella.

Haastattelujen perusteella leipänisut on harvojen herkkua, siis niitten joilla satotasot ovat normaaleita.

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 22.09.15 - klo:22:54

Kuinkas pohjosessa joozeppi oli?

Etelä/lounais suomi ei 'yllättäen' juuri normaalia kylmemmästä ja märemmästä kesästä kärsinyt, päin vastoin, melkein?
Täällä pirkanmaan kohdilla meni pitkäksi, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti, eiköhän nuo lähes kaikki saada korjattua...

Tästä pohjoiseen, eli C alueella, sisämaassa, voisin oikeasti huolestua, jos on erehtynyt vehnää tahi jotain muuta kuin aikaista kylvämään.

Jooseppi on parasta A-ryhmää, parhaimpien satojen ilmastoalueella, paikassa missä 5000kiloa hehtaarilta on huolimaattomankin keskisato.

Jaa asuuko sekin täällä 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.09.15 - klo:06:55

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 22.09.15 - klo:22:54

Kuinkas pohjosessa joozeppi oli?

Etelä/lounais suomi ei 'yllättäen' juuri normaalia kylmemmästä ja märemmästä kesästä kärsinyt, päin vastoin, melkein?
Täällä pirkanmaan kohdilla meni pitkäksi, mutta ei mitenkään katastrofaalisesti, eiköhän nuo lähes kaikki saada korjattua...

Tästä pohjoiseen, eli C alueella, sisämaassa, voisin oikeasti huolestua, jos on erehtynyt vehnää tahi jotain muuta kuin aikaista kylvämään.

Jooseppi on parasta A-ryhmää, parhaimpien satojen ilmastoalueella, paikassa missä 5000kiloa hehtaarilta on huolimaattomankin keskisato.

Jaa asuuko sekin täällä 

Vokaali venyi, vahingossa...

Viljan puinnit reerassa - aivan käsittämätön vuosi satojen puolesta.
Koko vilja-alan keskisato digialalle aavistuksen alle 6 tn, todelliselle alalle reilu 6 tn, ei koskaan ennen moista, edes 2012....
Pelloissa löytyy toki potentiaalia suurille sadoille, mutta koko viljely (lannoitus/lajikkeet/kasvinsuojelu) on tällä hetkellä rakennettu 5000 kilon satotasotavoitteelle, siksi nyt koetut sadot tuntuu jotankin epätodellisilta (tjoo, kävin toki sinne zebralle lykkäämässä kesällä lisää voimaa, mutta kuitenkin...)

Rukiista toiseksi paras sato kautta aikojen, 2012 oli sittenkin parempi. Kevätvehnästä paras keskisato kautta aikojen, kynnetyillä kasvaneesta Tipplestä jotain aivan käsittämättömiä kiloja, köyhästi muokatuilta sitten vähemmän, mutta ohran keskisatokin uusi all-time-high...

Rapsia pellossa, aivan saletisti oma ennätys tulossa, vaikka siellä niitä vähemmän valmiita paikkoja kummitteleekin, puinnit parhailla paikoilla näillä näkymin parin viikon täyttyessä, vihreimmät paikat joskus jos koskaan.

Oliskos viisas vuosi lopettaa, vaikka epäviralliset 30-vuotistaiteilijajuhlat (ja lopettajaisjuhlat?) onkin vasta vuoden kuluttua....

Juu en voi avata edes puoliksi noita pohjaluukkuja 3-4 kertaa menny elevaattori tukkoon . Syy siilon täyttöruuvi ei vedä niin paljon kun elevaattori työntää. Myös läppäelevaattori menee usein tukkoon kun aloitan täyttään kuivurii johtuuko esim siitä että putkissa kosteutta olen myös huomannut että kannattaa tuo työ tauko jaksotin ottaa pois kuivauksen aluksi muuten elevaattori tukossa. En tiedä johtuuko tuo elevaattorin tukkoon meneminen tuosta painosta, iloisesti se minusta siinä heiluu. Levitinlautanen toimii hienosti. Pannun lämpö oli eilen 73 c' ulkolämpötila siinä 10 c' paikkeilla. Vai mistä se tuon mittaa. 1 liekki 85 ja 2 80. Lämpö nousi 74c' kun ilmaa hieman pieneksi. Oliko tuossa jotain järkee sitten. Kuivaamisesta mitään tiedä mutta kuivaksi ny kuitenkin saanu. Eniten ihmetyttää tuo elevaattorin tukkoon meneminen.

no johan on. Tasan kerran on menny toi elevaattori jumiin, aloin täyttää kuivuria ja jäi jakajan luukku tyhjennykselle.  Tohon 180K vakioelevaattoriin (20tn/h ?) riittää jatkoks 5" kaira, ei mitää ongelmia oo tyhjennyksessäkään ollu.   Tai sitten oiskohan mitenkään mahollista et se elevaattorin suojakytkin olis asetettu liian pienelle moottorille?

Juu en voi avata edes puoliksi noita pohjaluukkuja 3-4 kertaa menny elevaattori tukkoon . Syy siilon täyttöruuvi ei vedä niin paljon kun elevaattori työntää. Myös läppäelevaattori menee usein tukkoon kun aloitan täyttään kuivurii johtuuko esim siitä että putkissa kosteutta olen myös huomannut että kannattaa tuo työ tauko jaksotin ottaa pois kuivauksen aluksi muuten elevaattori tukossa. En tiedä johtuuko tuo elevaattorin tukkoon meneminen tuosta painosta, iloisesti se minusta siinä heiluu. Levitinlautanen toimii hienosti. Pannun lämpö oli eilen 73 c' ulkolämpötila siinä 10 c' paikkeilla. Vai mistä se tuon mittaa. 1 liekki 85 ja 2 80. Lämpö nousi 74c' kun ilmaa hieman pieneksi. Oliko tuossa jotain järkee sitten. Kuivaamisesta mitään tiedä mutta kuivaksi ny kuitenkin saanu. Eniten ihmetyttää tuo elevaattorin tukkoon meneminen.

Meillä muistaakseni ton läppäelevaattorin tukkeutuminen johtui siitä, että se läppäketju oli liian löysällä.. En kyllä tarkkaan muista. 

180K vaunussa oon säätäny sen elevaattorikellon kuivalla tavaralla niin että kuivatessa kun peilillä kattoo alasuppilon tyhjentymisen niin sen jälkeen syöttölaite vetää 12-14 vetoa ennenkun elevaattori pysähtyy. toiminu koko syksyn hyvin säätämättä. Mulla on tauko jossain reilussa 1.5 ja käynti 3 lähimaastossa.  Hiton hitaasti tuo vaan tuntuu kuivaavan, tuommosta 22-24% ohraa kun pistää kuupan täyteen niin kyllä siinä se 10h saa jauhaa. Tosin ite oon täyttäny aina sinne lasin täynnä merkin yläpuolella olevan pultinkannan yläpuolelle, eli todellakin täyteen. Ilmaluukkua pidän aina täysin avoinna, ja kerran tehtaalta saaman vinkin mukaan mulla on 4gal suutin. Paine pidän yleensä vähän alle 10bar.
Nyt ennen kuivauksia asennettiin poistoilmakanavat+ imurit tuohon.. liekkö noista mitään iloa kuivauksen suhteen.

Mulla on senverran vanha malli tuosta mepusta (vihreä kuitenkin) että siinä ei vielä ole sielä katossa poistoilma-venttiiliä vaan se puhaltaa porot siitä elevaattorin takaa pihalle. Onko täällä käyttäjiä jolta se katolla oleva poistoilmaventtiili löytyy? Minkähän kokonen reikä siinä mahtaa olla? Oma ajatus oli et tekisin siihen 160mm ilmastointikanavalle sopivan reijän ja siitä suoraan putki pihalle. Onkohan tuo liian iso?

Mitenkäs tuon kuivurin korottaminen yhdellä kerroksella lisää, itellä käyny kans mielessä, lisääköhän se miten pahasti kuivausaikaa?

Juu voihan ne käyntiajat säätää noinkin, mutta sitten kun vaihtuu viljalaji tai eri painoista tavaraa niin jossain vaiheessa on jumissa...  Eli säätöä tulisi tehdä kokoajan, joka johtaa siihen, että pyöriköön kokoajan... 
Jos oikein muistan niin se reikä siellä katolla taisi olla 200mm. Itselläkin ollut ajatuksena laittaa siihenkin joku imuri, mutta saamaton kun olen. Meillä laitettiin nuo poistokanavat ja imurit edellisenä vaikeana syksynä eli 2012. Sen tarkemmin ei ole aikoja mittailtu, mutta ainakin kaapin sisätila on pysynyt puhtaampana kun kaikki kosteus ei jää paskan kanssa nurkkiin. Meillä sama juttu, että tehtaan kehoituksesta suutin vaihdettu. Näissä taisi olla samat pannut. Jos kuivausteho tuntuu huonolta niin kannattaa vilkaista onko pannu ehjä. Meillä paikattu kerran aiemmin ja nyt taas tänä vuonna... 
Levityslautasen säätöä kannattaa myös katsoa onko oikeassa kohdassa, että tavara leviää oikein. Tässäkin on se, että jos märkä ja kuiva käyttäytyvät eritavalla.

Pelloissa löytyy toki potentiaalia suurille sadoille, mutta koko viljely (lannoitus/lajikkeet/kasvinsuojelu) on tällä hetkellä rakennettu 5000 kilon satotasotavoitteelle, siksi nyt koetut sadot tuntuu jotankin epätodellisilta (tjoo, kävin toki sinne zebralle lykkäämässä kesällä lisää voimaa, mutta kuitenkin...)

Mainitsin tästä jo 2012, ravinnetaselaskennan kulta-aikoina. Sadot eivät aina ole taitolaji. Leikkimielisesti
totesinkin, että avain 6+ tonnin hehtaarisatoihin onkin lannoittamattomuus ja kertaakaan pellolla
käymättömyys kesän aikana.

Varsinkin täällä kuivilla rannikkoalueilla ns. normisateinen kesä - joita tulee ehkä yksi 30 vuoteen - aiheuttaa
kasvuvoiman aktivoitumisen pitkältä ajalta, ja silloin jos panostaa sen 170 kiloa ultramyöhäisille lajikkeille, tauti-
torjuntoineen , lakoaineineen, huomataankin, ettei valmistuminen olekaan ihan itsestään selvyys ?

Ensi kesä onkin sitten taas sateeton. Tai ei.

-SS-

parhaimpien satojen ilmastoalueella

Jaa onhan kanapaskallakin näköjään monta nimeä.

-SS-

Juu voihan ne käyntiajat säätää noinkin, mutta sitten kun vaihtuu viljalaji tai eri painoista tavaraa niin jossain vaiheessa on jumissa...  Eli säätöä tulisi tehdä kokoajan, joka johtaa siihen, että pyöriköön kokoajan... 
Jos oikein muistan niin se reikä siellä katolla taisi olla 200mm. Itselläkin ollut ajatuksena laittaa siihenkin joku imuri, mutta saamaton kun olen. Meillä laitettiin nuo poistokanavat ja imurit edellisenä vaikeana syksynä eli 2012. Sen tarkemmin ei ole aikoja mittailtu, mutta ainakin kaapin sisätila on pysynyt puhtaampana kun kaikki kosteus ei jää paskan kanssa nurkkiin. Meillä sama juttu, että tehtaan kehoituksesta suutin vaihdettu. Näissä taisi olla samat pannut. Jos kuivausteho tuntuu huonolta niin kannattaa vilkaista onko pannu ehjä. Meillä paikattu kerran aiemmin ja nyt taas tänä vuonna... 
Levityslautasen säätöä kannattaa myös katsoa onko oikeassa kohdassa, että tavara leviää oikein. Tässäkin on se, että jos märkä ja kuiva käyttäytyvät eritavalla.

Jep oon muutamaan kertaa kyllä meinannu menettää hermoni sen kiertosysteemin kanssa. Testaajan tie on kivinen mutta semmosta vaihtoehtoa on jo tullu mietittyä et jos heittäis sen koko kellon kankaalle tuosta vehkeestä ja asentais sinne alasuppiloon kapasitiiviset anturit ylä-anturi iskis elevaattorin käyntiin ja alimmainen katkasis.

Mistäs sulla on se pannu hajonnut? se vaihtoehto on itellä käyny mielessä (varsinkin viimevuotisen pienen paukun jälkeen, kun piipunhattukin löyty reilun 20m päästä)  kuitenkin nyt kuivauksia alottaessa täytön jälkeen otin polttimen pois paikaltaan niin ainankaan puhaltimen pyöriessä siitä polttimen aukosta ei ilmavirtausta tuntunut (eikös sen puhaltimen luulis painavan ilmaa uuniin jos jostain halki?)   Se miusta on kans aika omituista et jos kuivatessa sitä uunin takana olevaa tarkastusluukkua raottaa niin siitä radiaattorin sivulta tulee yllättävänkin kylmää ilmaa ja sit vasta pannun ohittaessaan se ilma lämpenee. Oon aina kuvitellu et sillä radiaattorilla olis ollu enemmänkin merkitystä lämmityksen kannalta.