Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......

Joku taas pian kirjoittaa...
...Näinhan olen jo kauan sitten ennustanut 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.09.15 - klo:07:58

Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......

Joku taas pian kirjoittaa...
...Näinhan olen jo kauan sitten ennustanut 

 

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 24.09.15 - klo:07:42

Rukiilla oli mullakin erinomainen, 323.

Siitä syysvehnäongelmasta ni oli siellä öljykasvi, kananlanta ja 600 kg can kolmeen jaettuna. En oo nyt sakoa enää koittanu mut tuskin on noussut 130:stä. Mielenkiintoista olisi tietää onko käynytkään korkeammalla. Kotokappaleilla, jotka valmistu aikasemmin, kuitenkin tänvuotisiksi hyvä 279.

En syysvehniin sekoitakaan mut kotonurkkien amaretto jäi ilman toista apulantaa ja on lajittelultaan huonompaa ni niitä menee kyl joukossa ettei tarvi rehuna myydä. Syysvehnät on muuten tosi nättiä mut arvot rajoilla. Samaan 200 motin silloin ajoin 130-279 sakoisia ja 11.2-11.9 valkuaisia. Jos ensi vuodeksi saa ceylonia tulemaan ni tota on ihan hyvä  ja samalla voi odotella leipävehnän hinnannousua.

Juu, ei 200kilon typet Marblessakaan tuntunu. Se esinäytteen alle 9 valkuainen oli lievähkö pettymys. No, jos laittas pikku tilkun anniinaa ens vuonna ja taikois siitä valkuaista tuohon Marbleen. Syysvehnää jo vein, siinä oli 20tonnin mällissä 10.6 valkuainen, tehkööt sitten mitä haluavat sille, 127euroo hintaa tonnille.

Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......

Kauraa vientiin, eikai muita vaihtoehtoja öljykasvien lisäksi. Kun pitää ohralle keksiä kaveria. Vehnää on tosiaan liikaa, enpä taida kylvää aariakaan keväällä mikäli ceylon talvehtii.

 Kaikki on myytynä viljat ja heinät. Toivottavasti porukat saa viljat korjuuseen.

Kauhia sumu...Vehnää pitäis puida

Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......

No siihen olisi yksinkertainen ratkaisu, hintaeroa voisikin laittaa rehu- ja  leipävehnän välille ! Kyllä konsti on tiedossa, milloin vuodesta riippumatta tulee leipävehnää. Tällä hetkellä tuo rehuohran/-vehnän ja myllyvehnän hintaero on lähinnä pilkantekoa, 135 vs. 160 euroa. Rukiilla lähestytään Euroopan hintoja, taitaa nyt olla 160 euroa. Että se siitä. Ei se hybridi jokavuosi tuota kasitonnaria. Kun vertaa tuon Elemeri-ohran viljelykuluihin, käytännössä lakoontumattomaan korteen ja satomäärään lannoitetta kohti, ei normirukiilla ole mitään jakoa.

Kaura näkyy olevan rehuvehnän hinnoissa, mutta tarvii sitten siilotilaa tuplat, ja kuivaajankuormiakin kaksinverroin. Ei kiitos.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.09.15 - klo:07:58

Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......

No siihen olisi yksinkertainen ratkaisu, hintaeroa voisikin laittaa rehu- ja  leipävehnän välille ! Kyllä konsti on tiedossa, milloin vuodesta riippumatta tulee leipävehnää. Tällä hetkellä tuo rehuohran/-vehnän ja myllyvehnän hintaero on lähinnä pilkantekoa, 135 vs. 160 euroa. Rukiilla lähestytään Euroopan hintoja, taitaa nyt olla 160 euroa. Että se siitä. Ei se hybridi jokavuosi tuota kasitonnaria. Kun vertaa tuon Elemeri-ohran viljelykuluihin, käytännössä lakoontumattomaan korteen ja satomäärään lannoitetta kohti, ei normirukiilla ole mitään jakoa.

Kaura näkyy olevan rehuvehnän hinnoissa, mutta tarvii sitten siilotilaa tuplat, ja kuivaajankuormiakin kaksinverroin. Ei kiitos.

-SS-

Vilja-ala ei saisi nousta missään tapauksessa. Kaikki hömpät yms. nyt vaan kehiin. Tällä 130 - rahtihinnoilla ei viljantuotanto ole vielä koskaan ollut näin kannattamatonta.

Millään muulla hömpällä kuin suojavyöhykkeellä ei kyllä saa edes kahdeksankympin ohran tuloja kiinni. Satasen apulannalla kuitenkin semmoinen hintelä helppohoitoinen ohra ja kerääjäkasvi kasvipeitteisyysrahalla, nii kolmesataa euroa kumminkin tulisi..150 viljatili ja150 lisätuet, joita ei hömpille makseta. Lhp vain 120 viherlannoitus viiskymppiä, viherkesanto ei mitään.

Nämä hömpäthä  toimivat silloin kun maata on liikaa keritä kylvöille ja korjuulle.
Pientilalla ulosvuokraus on huomattavasti tuottoisa.pi vaihtoehto.

-SS-

Juu, ei 200kilon typet Marblessakaan tuntunu. Se esinäytteen alle 9 valkuainen oli lievähkö pettymys. No, jos laittas pikku tilkun anniinaa ens vuonna ja taikois siitä valkuaista tuohon Marbleen. Syysvehnää jo vein, siinä oli 20tonnin mällissä 10.6 valkuainen, tehkööt sitten mitä haluavat sille, 127euroo hintaa tonnille.

Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......

Eikä kotitarvesyöttäjäkään naura matkalla pankkiin, koska vehnä jolla valkuainen yhdeksää tarvitsee melko reippaasti rypsiä kaveriksi. Etenkin kun ilmeisesti laajemminkin säilörehujen valkuaiset ovat tänä vuonna olleet tavallista matalammat.

Viljan puinnit reerassa - aivan käsittämätön vuosi satojen puolesta.
Koko vilja-alan keskisato digialalle aavistuksen alle 6 tn, todelliselle alalle reilu 6 tn, ei koskaan ennen moista, edes 2012....
Pelloissa löytyy toki potentiaalia suurille sadoille, mutta koko viljely (lannoitus/lajikkeet/kasvinsuojelu) on tällä hetkellä rakennettu 5000 kilon satotasotavoitteelle, siksi nyt koetut sadot tuntuu jotankin epätodellisilta (tjoo, kävin toki sinne zebralle lykkäämässä kesällä lisää voimaa, mutta kuitenkin...)

Rukiista toiseksi paras sato kautta aikojen, 2012 oli sittenkin parempi. Kevätvehnästä paras keskisato kautta aikojen, kynnetyillä kasvaneesta Tipplestä jotain aivan käsittämättömiä kiloja, köyhästi muokatuilta sitten vähemmän, mutta ohran keskisatokin uusi all-time-high...

Rapsia pellossa, aivan saletisti oma ennätys tulossa, vaikka siellä niitä vähemmän valmiita paikkoja kummitteleekin, puinnit parhailla paikoilla näillä näkymin parin viikon täyttyessä, vihreimmät paikat joskus jos koskaan.

Oliskos viisas vuosi lopettaa, vaikka epäviralliset 30-vuotistaiteilijajuhlat (ja lopettajaisjuhlat?) onkin vasta vuoden kuluttua....

Hienoa, loistava vuosi siis. 

Noin 200 km matkalla 2 MF 1 Medion 2 Comiaa 4 Sr2000-sarjaa. 1 690 sampo. Viimäsiä puivat osa on jo pitkään ollut perinteisiä viivyttelijöitä. Vain kaksi onnistunutta kerääjäkasvipeltoa näkyi; kummatkin kylvetty jo huhtikuun puolivälissä. Muut läiskäisiä.

Lämpötila 17 kosteus 77 tuuli kohtalainen. Ei mee pöly silmään puimurin pukilla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.09.15 - klo:07:58

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 24.09.15 - klo:07:42

Rukiilla oli mullakin erinomainen, 323.

Siitä syysvehnäongelmasta ni oli siellä öljykasvi, kananlanta ja 600 kg can kolmeen jaettuna. En oo nyt sakoa enää koittanu mut tuskin on noussut 130:stä. Mielenkiintoista olisi tietää onko käynytkään korkeammalla. Kotokappaleilla, jotka valmistu aikasemmin, kuitenkin tänvuotisiksi hyvä 279.

En syysvehniin sekoitakaan mut kotonurkkien amaretto jäi ilman toista apulantaa ja on lajittelultaan huonompaa ni niitä menee kyl joukossa ettei tarvi rehuna myydä. Syysvehnät on muuten tosi nättiä mut arvot rajoilla. Samaan 200 motin silloin ajoin 130-279 sakoisia ja 11.2-11.9 valkuaisia. Jos ensi vuodeksi saa ceylonia tulemaan ni tota on ihan hyvä  ja samalla voi odotella leipävehnän hinnannousua.

Juu, ei 200kilon typet Marblessakaan tuntunu. Se esinäytteen alle 9 valkuainen oli lievähkö pettymys. No, jos laittas pikku tilkun anniinaa ens vuonna ja taikois siitä valkuaista tuohon Marbleen. Syysvehnää jo vein, siinä oli 20tonnin mällissä 10.6 valkuainen, tehkööt sitten mitä haluavat sille, 127euroo hintaa tonnille.

Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......

Kauraa vientiin, eikai muita vaihtoehtoja öljykasvien lisäksi. Kun pitää ohralle keksiä kaveria. Vehnää on tosiaan liikaa, enpä taida kylvää aariakaan keväällä mikäli ceylon talvehtii.

Kyl siinä kaurassakin on omat ongelmansa, itellä Steinarin hl-paino 58, alle 2 mm jyviä 3,8%, MUTTA  DON 5,7 mg/kg, no kelpaa sentään rehuksi, siinä raja on 8 mg/kg, eli kaura on sadekesinä melkoinen riskivilja, kuivina kesinä siitä taas ei tuu satoa, vaikka sitten DONit jääkin alhaisiksi.

Onko kellään verrokkia miten proline tai prosaro mahdollisesti alensi DON arvoja.

Eli onko kauranviljelykin kohta kemi-köh-taitolaji ?

-SS-

Noin 200 km matkalla 2 MF 1 Medion 2 Comiaa 4 Sr2000-sarjaa. 1 690 sampo. Viimäsiä puivat osa on jo pitkään ollut perinteisiä viivyttelijöitä. Vain kaksi onnistunutta kerääjäkasvipeltoa näkyi; kummatkin kylvetty jo huhtikuun puolivälissä. Muut läiskäisiä.

Lämpötila 17 kosteus 77 tuuli kohtalainen. Ei mee pöly silmään puimurin pukilla.

-SS-

Ns. vilja-Suomessa onnistuttiin säälotossa, täällä kymenlaaksossa toukotyöt  päästiin tekemään pääosin toukokuun viimeisellä ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla, joten puinnitkin on täällä vielä alkutekijöissään, ohriakin vielä paljon puimatta, kevätvehniä puitu vasta hiukan. 
Se vaan on niin, että jos saadaan hyvä sato, sitä pidetään viljelijän taitavuutena, ja jos sato on huono, se on säiden syytä, vaikka kyllä säälottoarvonnassa onnistumisella on iso merkitys.
Jos säälotossa onnistuu, silloin huonoiltakin mailta tulee erinomainen sato, vaikka  olisi käytetty vain rikka-aineita, eikä mitään muuta, jos taas säälotossa epäonnistuu, ei saa kunnon satoa, vaikka mitä kemikaaleja käyttäis.

Ei sadelotossa kattella mitään kemikaaleja vaan sitä miten on hoitanut maan rakennetta ja perusmuokkauksia pitkällä tähtäimellä. Tänä vuonna jotain eroja ollu havaittavissa. Ne kenellä maat kunnossa on ollu hyvä sää ja ojan toisella puolen juntatulla maalla huono sää.