Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 23.09.15 - klo:08:25

Pelloissa löytyy toki potentiaalia suurille sadoille, mutta koko viljely (lannoitus/lajikkeet/kasvinsuojelu) on tällä hetkellä rakennettu 5000 kilon satotasotavoitteelle, siksi nyt koetut sadot tuntuu jotankin epätodellisilta (tjoo, kävin toki sinne zebralle lykkäämässä kesällä lisää voimaa, mutta kuitenkin...)

Mainitsin tästä jo 2012, ravinnetaselaskennan kulta-aikoina. Sadot eivät aina ole taitolaji. Leikkimielisesti
totesinkin, että avain 6+ tonnin hehtaarisatoihin onkin lannoittamattomuus ja kertaakaan pellolla
käymättömyys kesän aikana.

Varsinkin täällä kuivilla rannikkoalueilla ns. normisateinen kesä - joita tulee ehkä yksi 30 vuoteen - aiheuttaa
kasvuvoiman aktivoitumisen pitkältä ajalta, ja silloin jos panostaa sen 170 kiloa ultramyöhäisille lajikkeille, tauti-
torjuntoineen , lakoaineineen, huomataankin, ettei valmistuminen olekaan ihan itsestään selvyys ?

Ensi kesä onkin sitten taas sateeton. Tai ei.

-SS-

Tänä kasvukautena taisi vuosien ylimääräinen ravinnekertymä mennä, maat köyhtyi 
Ainakaan mun lannoitustasolla ei olisi pitänyt tälläisiä satoja tulla, mitä tuli 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.09.15 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 23.09.15 - klo:08:25

Pelloissa löytyy toki potentiaalia suurille sadoille, mutta koko viljely (lannoitus/lajikkeet/kasvinsuojelu) on tällä hetkellä rakennettu 5000 kilon satotasotavoitteelle, siksi nyt koetut sadot tuntuu jotankin epätodellisilta (tjoo, kävin toki sinne zebralle lykkäämässä kesällä lisää voimaa, mutta kuitenkin...)

Mainitsin tästä jo 2012, ravinnetaselaskennan kulta-aikoina. Sadot eivät aina ole taitolaji. Leikkimielisesti
totesinkin, että avain 6+ tonnin hehtaarisatoihin onkin lannoittamattomuus ja kertaakaan pellolla
käymättömyys kesän aikana.

Varsinkin täällä kuivilla rannikkoalueilla ns. normisateinen kesä - joita tulee ehkä yksi 30 vuoteen - aiheuttaa
kasvuvoiman aktivoitumisen pitkältä ajalta, ja silloin jos panostaa sen 170 kiloa ultramyöhäisille lajikkeille, tauti-
torjuntoineen , lakoaineineen, huomataankin, ettei valmistuminen olekaan ihan itsestään selvyys ?

Ensi kesä onkin sitten taas sateeton. Tai ei.

-SS-

Tänä kasvukautena taisi vuosien ylimääräinen ravinnekertymä mennä, maat köyhtyi 
Ainakaan mun lannoitustasolla ei olisi pitänyt tälläisiä satoja tulla, mitä tuli 

Joo, kyllä harvinaisen suosiollinen kesä oli se sadon avain, aivan täysin toissijaista kaikki muu

Merkittävä asia oli tietenkin maan rakenne. Monet uskoo tollakin sektorilla voiman ja aina vain raskaamman raudan nimiin, siinä meillä kuljetaan voimakkaasti eri suuntaan. Maalajilotto on toki tekijä sinänsä, mutta ei se maalaji nyt niin jyrkästi vaihdu rajaojalla...

Maiden köyhtymisestä - sitähän ne tekee, fosforiluokka on osalla alasta pudonnut alun kolmatta viljavuusluokkaa parinkymmenen vuoden aikana. Vuosi sitten suvena kuvittelin nähneeni jotain fosforinpuutosoireita,  tänä suvena ei sitten mitään.

 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.09.15 - klo:06:55

parhaimpien satojen ilmastoalueella

Jaa onhan kanapaskallakin näköjään monta nimeä.

-SS-

Tää selvitti omaa osaamattomuutta aika paljon...

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 23.09.15 - klo:08:55

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.09.15 - klo:08:48

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 23.09.15 - klo:08:25

Pelloissa löytyy toki potentiaalia suurille sadoille, mutta koko viljely (lannoitus/lajikkeet/kasvinsuojelu) on tällä hetkellä rakennettu 5000 kilon satotasotavoitteelle, siksi nyt koetut sadot tuntuu jotankin epätodellisilta (tjoo, kävin toki sinne zebralle lykkäämässä kesällä lisää voimaa, mutta kuitenkin...)

Mainitsin tästä jo 2012, ravinnetaselaskennan kulta-aikoina. Sadot eivät aina ole taitolaji. Leikkimielisesti
totesinkin, että avain 6+ tonnin hehtaarisatoihin onkin lannoittamattomuus ja kertaakaan pellolla
käymättömyys kesän aikana.

Varsinkin täällä kuivilla rannikkoalueilla ns. normisateinen kesä - joita tulee ehkä yksi 30 vuoteen - aiheuttaa
kasvuvoiman aktivoitumisen pitkältä ajalta, ja silloin jos panostaa sen 170 kiloa ultramyöhäisille lajikkeille, tauti-
torjuntoineen , lakoaineineen, huomataankin, ettei valmistuminen olekaan ihan itsestään selvyys ?

Ensi kesä onkin sitten taas sateeton. Tai ei.

-SS-

Tänä kasvukautena taisi vuosien ylimääräinen ravinnekertymä mennä, maat köyhtyi 
Ainakaan mun lannoitustasolla ei olisi pitänyt tälläisiä satoja tulla, mitä tuli 

Joo, kyllä harvinaisen suosiollinen kesä oli se sadon avain, aivan täysin toissijaista kaikki muu

Merkittävä asia oli tietenkin maan rakenne. Monet uskoo tollakin sektorilla voiman ja aina vain raskaamman raudan nimiin, siinä meillä kuljetaan voimakkaasti eri suuntaan. Maalajilotto on toki tekijä sinänsä, mutta ei se maalaji nyt niin jyrkästi vaihdu rajaojalla...

Maiden köyhtymisestä - sitähän ne tekee, fosforiluokka on osalla alasta pudonnut alun kolmatta viljavuusluokkaa parinkymmenen vuoden aikana. Vuosi sitten suvena kuvittelin nähneeni jotain fosforinpuutosoireita,  tänä suvena ei sitten mitään.

Juu, tänä kesänä näkyi TAAS fosforin puute ja muutenkin ravinteiden puute, eli täysin päinvastoin kuin teidän mailla.  Ankarat sateet hukutti kasvustoja ja esti kylvöjä, ja samaa lajia näkyy olevan nyt puinnin aikaankin. Jos olisi satanut vähemmän, ei ravinteet olisi huuhtoutuneet samalla lailla karkeilla mailla ja sato olisi ollut parempi. Ei nytkään huono, mutta keskisadot kyllä romahtaa kun viimeiset puinnin voi jäädä tekemättä, tai ainakin laatu ja sitä myöten määrä heikko. Ei auta 35ha kuustonnista kun enemmän on kolmi tai nelitonnista

Jååå............

Kyllä se märkää on, ei auta. Tulitikkuja vaan puimattomaan ohralaihoon ja köyteen rasvaa.

Ja kylmääkin ku Kanadassa sydäntalvella.

Jååå............

Kyllä se märkää on, ei auta. Tulitikkuja vaan puimattomaan ohralaihoon ja köyteen rasvaa.

Ja kylmääkin ku Kanadassa sydäntalvella.

Kosteita päiviä kyllä vilja joutuu ja lokakuussa se vasta joutuukin !

Varttia vaille yhdeksän illalla. Lämpötila 15 asteen nurkilla, kosteus alle 80% suhteellista. Puimurit humisevat tuolla suomailla tuhtia Amarettoa puiden.

Se alkaa olla siinä, tämän syksyn puinnit, täällä.

Ja jotakuta v.ituttaa kun leudot säät jatkuvat. 

-SS-

Varttia vaille yhdeksän illalla. Lämpötila 15 asteen nurkilla, kosteus alle 80% suhteellista. Puimurit humisevat tuolla suomailla tuhtia Amarettoa puiden.

Se alkaa olla siinä, tämän syksyn puinnit, täällä.

Ja jotakuta v.ituttaa kun leudot säät jatkuvat. 

-SS-

Mää peesaan ja  säästän loput ohrat ens viikkoon, tuossa ovat 25-35 puineet lajikkeesta riippuen. Se järkyttävä pöly joka tulee, taitaa olla hometta ynnä muuta skeidaa.

Kullan keltainen kaurakin oli viime viikolla niin paljon jossakin paskassa että vaarikin muuttui ruskeaksi. Jyvät olivat kirkkaan keltaisia ja pulleita, painoa oli 57 ja doneja 0.5, eli olkiosassa jotain kakkaa?

Niin, se Steinarin valkuainen.... 8.4.

Varttia vaille yhdeksän illalla. Lämpötila 15 asteen nurkilla, kosteus alle 80% suhteellista. Puimurit humisevat tuolla suomailla tuhtia Amarettoa puiden.

Se alkaa olla siinä, tämän syksyn puinnit, täällä.

Ja jotakuta v.ituttaa kun leudot säät jatkuvat. 

-SS-

Kaste tuli seittemältä tänään. Ja joku kuuro keskellä päivää. Ei siinä, eipähän kuoretu kylvökset. Ja puinnitkin tehtynä. Muut kärsikööt.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.09.15 - klo:20:45

Varttia vaille yhdeksän illalla. Lämpötila 15 asteen nurkilla, kosteus alle 80% suhteellista. Puimurit humisevat tuolla suomailla tuhtia Amarettoa puiden.

Se alkaa olla siinä, tämän syksyn puinnit, täällä.

Ja jotakuta v.ituttaa kun leudot säät jatkuvat. 

-SS-

Kaste tuli seittemältä tänään. Ja joku kuuro keskellä päivää. Ei siinä, eipähän kuoretu kylvökset. Ja puinnitkin tehtynä. Muut kärsikööt.

Et saanu sen jonkun kuuron nimestä selvää viittomakielellä???

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.09.15 - klo:20:45

Varttia vaille yhdeksän illalla. Lämpötila 15 asteen nurkilla, kosteus alle 80% suhteellista. Puimurit humisevat tuolla suomailla tuhtia Amarettoa puiden.

Se alkaa olla siinä, tämän syksyn puinnit, täällä.

Ja jotakuta v.ituttaa kun leudot säät jatkuvat. 

-SS-

Mää peesaan ja  säästän loput ohrat ens viikkoon, tuossa ovat 25-35 puineet lajikkeesta riippuen. Se järkyttävä pöly joka tulee, taitaa olla hometta ynnä muuta skeidaa.

Kullan keltainen kaurakin oli viime viikolla niin paljon jossakin paskassa että vaarikin muuttui ruskeaksi. Jyvät olivat kirkkaan keltaisia ja pulleita, painoa oli 57 ja doneja 0.5, eli olkiosassa jotain kakkaa?

Niin, se Steinarin valkuainen.... 8.4.

aika alhainen. kuiva-aineessa kaiketi. meillä oli kimppa-akseleiss peräti 13.2 ja tatenkin steinareissa 10.8. varmaan meillä kumminkin aika paljo huonompi satotaso ku kantakaupungissa 

amareton valkuaisen sain tänään. 12.4%. ihan positiivinen yllätys. muut laadut saan huomenna. jos sakoa vaan on niin saan leipävehnää noista useemman rekan puljattua. paino ja lajittelu riittää kyllä.

nättejä on kaikki viljat periaatteessa. vihreitä toki joukossa. taten ohrat paino 70 kg, en tiä kumpaa siinä oli wolmaria vai fairytalee vai molempia. kaurat oli 58. mein kaurat oli 57 ja mun wolmarit 67.5 kg. ihan hyvää tavaraa ruokintaan. tiivistettä vähän joutuu käyttämään mut paino on tärkeempi. kakstahoset on viä painavampia.

Sako voi olla perseestä. Valkuaisen saat sutattua helpohkosti syysvehnään mut sakolukujen sekottelussa menee helposti hyväkin v ituix...

Rukiin sakoluku oli yli 250.

-SS-

Rukiilla oli mullakin erinomainen, 323.

Siitä syysvehnäongelmasta ni oli siellä öljykasvi, kananlanta ja 600 kg can kolmeen jaettuna. En oo nyt sakoa enää koittanu mut tuskin on noussut 130:stä. Mielenkiintoista olisi tietää onko käynytkään korkeammalla. Kotokappaleilla, jotka valmistu aikasemmin, kuitenkin tänvuotisiksi hyvä 279.

En syysvehniin sekoitakaan mut kotonurkkien amaretto jäi ilman toista apulantaa ja on lajittelultaan huonompaa ni niitä menee kyl joukossa ettei tarvi rehuna myydä. Syysvehnät on muuten tosi nättiä mut arvot rajoilla. Samaan 200 motin silloin ajoin 130-279 sakoisia ja 11.2-11.9 valkuaisia. Jos ensi vuodeksi saa ceylonia tulemaan ni tota on ihan hyvä  ja samalla voi odotella leipävehnän hinnannousua.

Rukiilla oli mullakin erinomainen, 323.

Siitä syysvehnäongelmasta ni oli siellä öljykasvi, kananlanta ja 600 kg can kolmeen jaettuna. En oo nyt sakoa enää koittanu mut tuskin on noussut 130:stä. Mielenkiintoista olisi tietää onko käynytkään korkeammalla. Kotokappaleilla, jotka valmistu aikasemmin, kuitenkin tänvuotisiksi hyvä 279.

En syysvehniin sekoitakaan mut kotonurkkien amaretto jäi ilman toista apulantaa ja on lajittelultaan huonompaa ni niitä menee kyl joukossa ettei tarvi rehuna myydä. Syysvehnät on muuten tosi nättiä mut arvot rajoilla. Samaan 200 motin silloin ajoin 130-279 sakoisia ja 11.2-11.9 valkuaisia. Jos ensi vuodeksi saa ceylonia tulemaan ni tota on ihan hyvä  ja samalla voi odotella leipävehnän hinnannousua.

Juu, ei 200kilon typet Marblessakaan tuntunu. Se esinäytteen alle 9 valkuainen oli lievähkö pettymys. No, jos laittas pikku tilkun anniinaa ens vuonna ja taikois siitä valkuaista tuohon Marbleen. Syysvehnää jo vein, siinä oli 20tonnin mällissä 10.6 valkuainen, tehkööt sitten mitä haluavat sille, 127euroo hintaa tonnille.

Se rupee olemaan rehuvehnää sen verran runsaasti suomenmaassa et tulee varmaan jonkin sortin toppi, ei kelpaa ku kotitarvesyöttäjällä, se on ostajan markkinat......