Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kerääjäkasvi  (Luettu 497526 kertaa)

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Kerääjäkasvi
Savimaan kylvösyvyydellä ei jaksa pintaan asti. Rypsin sekaan varmaankin onnistuis.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.

Tämä 100€ korvaus alkanee vaikuttaa vasta esimerkiksi yli 50 ha vuotuisissa määrissä. Jos ajatellaan, että 1/3 alasta onnistuu vuosittain siihen kerääjäkasviin, merkitsisi tilakokoa 100+ ?  Tällöin käytännössä siemenestä ylijäävä osuus on puhdasta tuloa. 1000€ - 5000€ levittimet rikkaharavineen tai siemenlaatikot tulevat maksuun jo 1. vuonna ja seuraavat vuodet ovat ns. puhdasta tuottoa.

Jos Sisä-Suomen ja Pohjanmaan hikeviä multamaita ajattelee, voi levitellä siemenet ihan milloin vaan, rikkaruiskutuksen jälkeen. Aina kasvaa. Aina itää. Voi vähän seikkaillakin Polttavan kuivuuden savinen etelärannikko, juuriheinän siemen olisi saatava siinä viljan kylvöikkunassa kylvetyksi. Tällöin jokin Ariane S tai riski rikkakasvitorjunnan täydellisestä epäonnistumisesta laittaa 20-50€/ha lisäkulun siemenkulun päälle. Tällöin tämä juuriheinäpuuhailu ei ehkä oikein tuota mitään järkevää tulosta, isoillakaan aloilla.

Jos viljelee viljelykierrossa kevätviljojen kanssa syyskylvöisiä kasveja niin haastavaksi tulee pysytellä jokavuotisessa kerääjäkasviketjussa. Kerääjäkasvikierto tukee paremmin pelkkää kevätviljakiertoa, osin syysviljakiertoa, mutta ei näiden välistä vaihtelua.

Toimenpiteen valinneen tavanomaista viljelykulttuuria harjoittaneen viljelijän kannattaa tehdä viljelykierto- ja viljelysuunnitelmat kasvi- ja lajikevalintoineen kerääjäkasvi edellä, ei toisin päin. Eli muutos lienee isompi kuin voisi kuvitella, vähän niin kuin 50 v viljoja viljellyt alkaisikin taas aktiiviseksi nurmiviljelijäksi. Suojaviljakulttuurin kokemus auttanee paljon.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kerääjäkasvi
Mää on kylväny 2-3 senttiin aina kevätviljat. Eiköhän rairai sieltä rallattele kohti savitasangon kuumaa kesäaurinkoa.

Osan laitan lajitteluvaiheessa viljansiemenen sekaan ja osan sähköviskalla kylvön päälle. Rairai siemeneen ja valkoapila pintaan.


Syksyllä ollaan viisaampia....

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 396
Vs: Kerääjäkasvi
mutta mitä tekis jos laittais siementen sekaan esim. raiheinän siementä jonkin verran?   ei kait se väliä kuin syvään menee kun itää kuitenkin myöhempään?     ja samalla kerralla sais sen kaikki tehtyä ja mikä siinä jos ei toimisikaan näkee kuitenkin vaikutuksen ennen 15.6.                              kannattaisiko kokeilla.

Paras tapa perustaa nurmi savimaalle taitaa kuitenkin olla se perinteinen eli kylvön jälkeen kylvö matalaan. Piensiemenlaatikon kautta kylvövantaiden jälkeen onnistuu myös,  tarkastusta kestävällä tavalla. Kylvömäärää säätämällä saa kasvustosta sellaisen, ettei se "häiritse" viljelytoimia.


Noihin viskureihin yms. en jaksa ihastua. Tuskin onnistuu riittävän kasvuston perustaminen savimaalle eli ei nouse piipan piipaa. Saa olla eri mieltä, mutta kun se pitää kelvata tarkastajallekin. Käyko todisteeksi siementen ostokuitti vai oikea kerääjäkasvusto??

Homman taloudellisuus riippuu vähän: mitä nurmisiementä voi käyttää (timotei, nata, apilat), paljonko  uhraa rahaa (ajan sijasta) kylvöön, miten kerääjäkasvi muuttaa syyskäsittelyä (kevytmuokkauksen tilalle kyntö?) Ei se olekaan ihan niin yksinkertaista.

Viimeksi muokattu: 31.03.15 - klo:11:16 kirjoittanut Pelto-Jussi

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
Mää on kylväny 2-3 senttiin aina kevätviljat. Eiköhän rairai sieltä rallattele kohti savitasangon kuumaa kesäaurinkoa.

Osan laitan lajitteluvaiheessa viljansiemenen sekaan ja osan sähköviskalla kylvön päälle. Rairai siemeneen ja valkoapila pintaan.


Syksyllä ollaan viisaampia....

Mitä jos sen sähköviskan laittaisi traktorin noukalle huiskimaan apilansiementä kylvön yhteydessä. Kylvökone sitten sekoittaa siemenet johonkin syvyyteen mennessään. Ainkakin osa jäisi optimisyvyyteenkin.  8)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kerääjäkasvi
Se olis tyylikkämpi siellä simultan takana. 8)
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8302
Vs: Kerääjäkasvi
100 €/ha. Mitä siitä jää käteen tilinpäätöksessä, jos oikeasti miettii työmäärän ja kustannukset sekä kaiken vaivan mitä siitä tulee? Jos jotain jää, niin ei sillä juuri enempää saa verotuksen jälkeen kun olutlaatikon korkeintaan.

Tämä 100€ korvaus alkanee vaikuttaa vasta esimerkiksi yli 50 ha vuotuisissa määrissä. Jos ajatellaan, että 1/3 alasta onnistuu vuosittain siihen kerääjäkasviin, merkitsisi tilakokoa 100+ ?  Tällöin käytännössä siemenestä ylijäävä osuus on puhdasta tuloa. 1000€ - 5000€ levittimet rikkaharavineen tai siemenlaatikot tulevat maksuun jo 1. vuonna ja seuraavat vuodet ovat ns. puhdasta tuottoa.

Jos Sisä-Suomen ja Pohjanmaan hikeviä multamaita ajattelee, voi levitellä siemenet ihan milloin vaan, rikkaruiskutuksen jälkeen. Aina kasvaa. Aina itää. Voi vähän seikkaillakin Polttavan kuivuuden savinen etelärannikko, juuriheinän siemen olisi saatava siinä viljan kylvöikkunassa kylvetyksi. Tällöin jokin Ariane S tai riski rikkakasvitorjunnan täydellisestä epäonnistumisesta laittaa 20-50€/ha lisäkulun siemenkulun päälle. Tällöin tämä juuriheinäpuuhailu ei ehkä oikein tuota mitään järkevää tulosta, isoillakaan aloilla.

Jos viljelee viljelykierrossa kevätviljojen kanssa syyskylvöisiä kasveja niin haastavaksi tulee pysytellä jokavuotisessa kerääjäkasviketjussa. Kerääjäkasvikierto tukee paremmin pelkkää kevätviljakiertoa, osin syysviljakiertoa, mutta ei näiden välistä vaihtelua.

Toimenpiteen valinneen tavanomaista viljelykulttuuria harjoittaneen viljelijän kannattaa tehdä viljelykierto- ja viljelysuunnitelmat kasvi- ja lajikevalintoineen kerääjäkasvi edellä, ei toisin päin. Eli muutos lienee isompi kuin voisi kuvitella, vähän niin kuin 50 v viljoja viljellyt alkaisikin taas aktiiviseksi nurmiviljelijäksi. Suojaviljakulttuurin kokemus auttanee paljon.

-SS-

Juurikin noin. Jos nyt mavin homot luette tätä, niin ottakaa huomioon ne, joilla viljelykierto on ollut jo tehokasta vuosikausia. Vai onko teillä taas oma lehmä ojassa? >:(
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
Se olis tyylikkämpi siellä simultan takana. 8)

Tai traktorin katolle, sitten niitä siemeniä menisi kaikenlaisiin olosuhteisiin  :D

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1242
Vs: Kerääjäkasvi
Aikomus on kyllä kokeilla apilan kylvöä kerääjäksi sähköhuiskalla samalla ajolla rikkaruiskutuksessa (huiska keulilla)
Rikka-aineet vaan on vielä harkinnassa. Mustang Fortea ajattelin aluksi mutta mitenköhän tuo valkoapila itää jos saa Mustangia niskaansa kylvössä??  Osaisko joku neuvoa parempia aineita.

Viimeksi muokattu: 31.03.15 - klo:20:19 kirjoittanut eevertti

Köntys

  • Vieras
Vs: Kerääjäkasvi
Aikomus on kyllä kokeilla apilan kylvöä kerääjäksi sähköhuiskalla samalla ajolla rikkaruiskutuksessa (huiska keulilla)
Rikka-aineet vaan on vielä harkinnassa. Mustang Fortea ajattelin aluksi mutta mitenköhän tuo valkoapila itää jos saa Mustangia niskaansa kylvössä??  Osaisko joku neuvoa parempia aineita.

Vielähän nyt ehtii kokeilla peitata nuota apilansiemeniä eri torjunta-aineilla, ties vaikka itävyys paranisi  ;)

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1603
Vs: Kerääjäkasvi
Nyt oli vielä keksitty että kerääjäkasvilohkolle ei samana syksynä saa levittää orgaanista lannoitetta ollenkaan...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Nyt oli vielä keksitty että kerääjäkasvilohkolle ei samana syksynä saa levittää orgaanista lannoitetta ollenkaan...

Eihän tuo muusta tule kuin yleisestä ehdosta, että kerääjäkasvia ei viljanviljelyssä saa lannoittaa ollenkaan. Sitten 1.10 jälkeen 1.11 asti saa levittää lantaa, jos se mullataan. Eli tällöin kerääjäkasvi päätetään. Silloin ei saa sitä kasvipeitteisyysrahaa talvelta. Miksi pitäisi saada ?

Ja kesäaikana varsinaista viljelykasviahan saa lannoittaa. Eli viljelykasvin korjuun ja 1.10. väliin tulee muokkaus- ja lannoituskieltoaika, josta se 80€ netto maksetaan. Kun se ei ole mikään yleinen tilatuki vaan korvaus siitä, että temppuillaan.

-SS-

Viimeksi muokattu: 01.04.15 - klo:09:26 kirjoittanut -SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1603
Vs: Kerääjäkasvi
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kerääjäkasvi
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Viimeksi muokattu: 01.04.15 - klo:09:46 kirjoittanut -SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1603
Vs: Kerääjäkasvi
Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...

OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?

-SS-

Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.