Ei nyt oo kyse mistään kasvipeitteisyyksistä vaan paskanajosta. 1.10 saa kerääjän kyntää maahan, mutta paskaa ei saa alle ajaa...
OK mihin säännökseen tämä tulkinta perustuu ? Miksei voi päättää kerääjäkasvia 1.10 jälkeen muokkaamalla kevyesti, ajaa lannat ja sitten kyntää, jos "kerääjäkasvia ei saa lannoittaa " estäisi sen lannanlevityksen siihen kasvuston päälle myös 1.10 jälkeen ?
-SS-
Mä ei tiedä mihin säännökseen tuo tulkinta perustuu, mutta ylitarkastaja Veikko Tuomiselta asia on varmistettu.
Kyllä sinne "kerääjäkasvipellolle" saa lantaa ajaa, mutta vasta lokakuussa, kuten SS kertoo. Oletko kuullut tuon "varmisteen" suoraan ylitarkastajalta, vaiko kylillä puhuivat? 
Eilen illalla täyttökoulutuksessa kouluttaja "alleviivas" asiaa, että lantaa ei saa ajaa syksyllä ! Siis ei kerääjäkasvin päättävään syyskyntöön paskaa !
Kun tämän ymp. korvauksen periaatteellisena tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa ja mm. ehkäistä ravinnevalumia vesistöön esim. kerääjäkasvien avulla, niin miksi hemmetissä silloin annettaisiin lupa lannanajoon kerääjäkasvipeltoon, silloinhan koko kerääjäkasvin tarkoitus, eli ravinteiden pidättäminen, menisi aivan hukkaan, kun peltoon tuotaisi lannan mukana lisää vapaana olevia ravinteita, jotka syksyn ja talven sateissa huuhtoutuisivat vesistöön, ei se lannan piiloon kyntäminen estä niitä valumia, kun nämä Suomen talvet ovat nykyään taas vesisadetalvia.
Jos tuo on tarkoitus, niin eikö pykälä olisi pitänyt sitten olla niin, että kerääjän saa glyfota ja muokata vasta keväällä. Jos tuo muokkaillaa lokakuun alussa niin eikö sieltä tule silloin mitään valumia ja ravinne huuhtoumia?
Hieman on nyt ontuva selitys.
Oliko tästä jotakin tietoa, että pystyikö kerääjäkorvauksen peruuttamaan syksykesällä eli ennen 15.8, jos toteaa ettei tullut mitään niin säästyisi sanktioilta? Ja mitä ne sanktiota sitten ovat?
